14 mukaan, enimmäkseen 8 10 y 4 %, lainanottokorat talletuksista St y 4 6 y 4 % ja juoksevalla tilillä 5 %, muiden yksityispankkien laänanantokorot 8 1/ 2 12 %, lainan - ottokorot talletuksista 5 1/ 2 7 ja juoksevalla tilillä 5 5 s/ 4 %. Huomattavimpien ulkomaisten keskuspankkien vuodenvaihteessa voimassa olleet alimmat diskonttokorot sekä päivämäärät, mistä alkaen nämä korot ovat olleet voimassa, käyvät ilmi seuraavasta tunnetun englantilaisen talouslehden Economistin antamien tietojen mukaan laaditusta taulukosta : Pankki Päivämäärä, josta alkaen korko on ollut: Korko % Amsterdam...... 12/io 27 4 7 * Berlin...... 7xo 27 6 Bryssel...... 10A i 27 4 V 2 Geneve...... 22Ao25 3 7 * Kööpenhamina..... 23/ 6 27 5 Lontoo...... 21A 27 4 1 / * / 2 Madrid...... 23/ 23 5... V u 27 5 Pamisi...... 29/i2 27 4 Tukholma...... 31/i2 27 3 7, Wien...... 27 s 27 New York...... 7» 27 6 7 * 3 7, Suomen Pankin toiminta. Lainausliike. lisääntyi v. 1927 n. 156 milj. mk. Sen määrä vuoden kunkin kuukauden lopussa käy ilmi Suomen Pankin kotimainen luotonanto seuraavasta taulukosta: Suomen Pankin kotimainen luotonanto v. 1927. Kuukauden loppu Yksityisille milj. mk. % Pankeille 0. milj. mk. j Milj. mk. 1926 Joulukuu... 567.4 86.7 87.0 13.3 654.4 1927 Tammikuu... 572.3 91.3 54.7 8.7 627.0 Helmikuu... 615.1 96.5 22.4 3.5 637.5 Huhtikuu... 646.0 98.7 8.6 1.3 654 6 690.7 98,8 8.2 1.2 698.9 703.0 97.5 18.2 2.5 721.2 737.7 94.8 40.5 5.2 778.2 Heinäkuu... 722.5 93.1 53.3 6.9 775.8 Elokuu... 696.1 95.4 33.3 4.6 729.4 Syyskuu... 680.9 97.8 15.7 2.2 696.6! 670.2 96.1 27.2 3.9 697.4 718.5 95.1 37.3 4.9 755.8 ] 755.1 93.2 55.2 6.8 810.3 Pankin myöntämä luotto on viime vuonna ollut suurimmaksi osaksi, toisinaan lähes kokonaan, yksityisille annettua. Tämän luoton määrä oli vuoden alussa 567.4 milj. mk. Se vaihteli sitten eri kuukausina, kohoten kesäkuun lopussa 737.7 milj. markkaan. Tämän jälkeen se jonkun verran väheni, mutta Vientiteollisuuden vekseleitä... Tuontiteoliisuuden... Kauppaliikkeiden,,... Muita... Pankin vekseliluotonannossa on kotimaisten vekselien osuus kasvanut yli 100 milj. markalla ja ulkomaisten vekselien osuus vä- lisääntyi jälleen vuoden loppukuukausina, niin että se vuoden päättyessä oli 755.1 milj. mk. Tämä määrä oli 187.7 milj. mk suurempi kuin vastaava määrä vuoden alussa. Pankin kotimainen vekseliluotona.nto yksityisille jakaantui neljän viimeisen vuoden lopussa seuraavasti: S1/u 1924 3Viä 1925 3l/i21926 31/i21927 59.53 % 35.87 % 46.12 % 53.86 % 10.7 G 23.39 14.6 6 15.77 25.72 36.7 6,, 37.44 28.82 3.99 3.98 1.78 1.55,, lientynyt n. 68 milj. markalla. Hypoteekkilainat ja kassakreditiivit ovat huomattavasti lisääntyneet.
16 Kaha-aseman helpottuminen johti siihen, että Pankin luotonanto yksityispankeille viime vuonna supistui entistäänkin vähäisemmäksi. Se oli vuoden altissa 87 milj. mk, mutta aleni jo huhtikuun lopussa 8.2 milj. markkaan, kohotakseen kuitenkin vuoden loppupuolella jonkun verran; vuoden päättyessä se oli 55.2 milj. mk. Valtion sitoumukset. Niinkuin seuraavasta taulukosta näkyy, ovat ainoat huomattavammat muutokset jotka ovat tapahtuneet. Suomen Pankin hallussa olleissa valtion sitoumuksissa, ne, jotka vuoden loppupuolella esiintyivät ulkomaan rahan määräisissä valtion obligatioissa, Ne johtuivat sitä, että Pankki valtion lukuun osti näitä papereita ulkomailta. Valtion korvaussitoumus Venäjän valtion entisistä valuuttalainoista väheni viimekin vuonna säädetyllä 12 milj. markalla ja nyt kuluvan vuoden tammikuussa on jäännöskin tästä sitoumuksesta lunastettu. Kun otetaan huomioon tilinpäätöksessä tehdyt obligatioiden arvon alennukset, olivat Pankin hallussa olevat Suomen Pankin hallussa olevat Suomen valtion sitoumukset v. 1927. Kuukauden loppu... Lyhytaikaisia sitoumuksia Korvaus Venäjän valuuttalainoista Avustuslaina (350,0) Ob ligatsioita Muita obliftatioita Suomen rahassa Obligatioita ulkomaan rahassa obligatioita 1 2 3 4 5 Kirjattu arvo miljoonin markoin (1+5) 1926, Joulukuu... 24.0 91.6 20.4 232.5 344.5 368.5 1927 Tammikuu... 12.0 91.6 20.4 232.0 344.0 356.0 Helmikuu... 12.0 91.6 20.4 221.0 333.0 345.0 Maaliskuu... 12.0 91.6 20.4 221.1 333.1 345.1 Huhtikuu... 12.0 91.6 20.4 220.5 332.5 344.5 Toukokuu... 12.0 89.4 20.4 226.4 336.2 348.2 Kesäkuu... 12.0 89.4 20.4 230.2 340.0 352.0 Heinäkuu... 12.0 89.4 20.4 237.1 346.9 358.9 Elokuu... 12.0 89.4 22.4 242.8 354.6 366.6 Syyskuu... 12.0 89.4 22.4 295.1 406.9 418.9 Lokakuu... 12.0 89.4 20.2 322.3 431.9 443.9 Marraskuu... 12.0 89 4 19.3 239.6 348.3 360.3 Joulukuu... 12.0 89-9 19.6 245.S 355.3 367.3 ; Suomen valtion sitoumukset vuoden päättyessä käikkialan 1.2 milj. mk pienemmät kuin sen alussa. Ulkomaiset suhteet. Viime vuoden helmikuussa uudistettiin Englannin pankin (Bank of England) kanssa sopimus tämän pankin aikaisemmin myöntämästä 600,000 punnan provisionivapaasta kreditiivistä, jota ei kuitenkaan ole tarvittu käyttää. Ensiluokkaisille tuontia harjoittaville liikkeille on Pankki kasvavassa laajuudessa järjestänyt lyhytaikaista ulkomaista luottoa. Kirjeenvaihtajasopimukset on vuoden kuluessa tehty Saksan valtakunnan pankin (Reichsbank) ja Australian valtiopankin ( Commonwealth Bank of Australia) kanssa. Myöskin viime vuonna 1 Pankki on tehokkaasti myötävaikuttanut maan vientiteollisuuden lyhytaikaisten ulkomaisten luottojen hankkimisessa, joiden ehdot edelleen on voitu saada entistä edullisemmiksi. Kun 14 valtion keskuspankit elokuussa muodostivat yhtymän, joka asetti Puolan valtiopankin käytettäväksi 20 milj. dollarin luoton, otti Suomen Pankki osaa tähän yhtymään 250,000 dollarilla. Niinikään oli Pankki vuoden lopulla 1.5 milj. dollarilla mukana 15 muun keskuspankin kanssa järjestämässä Italian valtiopankille 75 milj. dollarin kreditiiviä. Kumpaakaan näistä luotoista ei asianomainen pankki ole toistaiseksi käyttänyt. Setelinanto. Pankin liikkeessä oleva setelistö oli koko vuoden huomattavasti suurempi kuin edelli- Kultakassa... Ulkom. kirjeenvaihtajat... Ulkom. kreditiiivi... Ulkom. vekseleitä... Ulkomaisia obligatioita... Korkolippuja ja ulkom. seteleitä... Kotimaisia vekseleitä... Ensisijainen setelikate, jonka muodostavat kultakassa ja ulkomaisten kirjeenvaihtaj ai n tili, ali vuoden lopussa 78.o % vaadittaessa maksettavista sitoumuksista ja 110.7 % liikkeessä olevain setelien määrästä. Vastaavat luvut edellisen vuoden lopussa olivat 74.5 % ja 104.S %. Setelinanto-oikeus, vähennystä puuttuvan lisäkatteen vuoksi tekemättä, 011 v. 1927 ollut 2,915.x milj. markan (23/11) ja 2,362.5 milj. markan (15/7) välillä. Vastaava käyttämätön setelinanto-oikeus on vaihdellut 783 28 senä vuonna. Tämä johtui maan talouselämän ja Pankin toiminnan laajenemisesta. Setelistön muutokset eri kuukausina olivat kuitenkin suurin piirtein samat kuin useana edellisenä vuonna. Vuoden alussa setelistö oli 1,345.7 milj. mk (edellisenä vuonna 1,309.8 milj. mk) ja vuoden lopussa 1,514.4 milj. mk (edellisenä monnia 1,345.7 milj. mk) eli 168.7 mi-lj. mk suurempi kuha vuoden alussa. Suurimmillaan setelistö oli viime vuonna joulukuussa, jonka 23 päivänä se oli 1,522.1 milj. mk, ja pienimmillään tammikuussa, jonka 23 päivänä se oli 1,269.o milj. mk. Seuraavasta yhdistelmästä näkyy, kuinka paljon Pankilla oli vuoden 1926 ja viime vuoden kunkin neljänneksen lopussa niitä varoja, joita vastaan Pankki on oikeutettu antamaan seteleitä: 1926 1927 1927 1927 1927 31/,12 31/ 13 30/,6 30/ /» 31 f 112 17 327.4 320.9 323.5 320.5 316.6 967. s 1,070.6 786.8 1,116.3 1,245.3 114.6 114.6 114.6 114.6.114.6 115.3 50.6 43.o 69.2 47.5 1.7 1.5 1.8 1.4 1.4 538.5 556.1 662.8 592.2 640.1.065.3 2,119.3 1,932.5 2,214.2 2,365.5 828.3 milj. maikasta (14/5) 661.9 milj. markkaan (31/10), mitkä määrät olivat, edellinen- 32.16 % ja jälkimmäinen 23.2 7 % koko setelinanto-oikeudesta. Lainain emissioita. Myöskin kuluneena vuonna Suomen Pankki on ollut osallisena kotimaisten obligatiolainain hankkimisessa maan tuotannollisille yrityksille, joiden terveelle ralioit- 3
18 tamiselle tällaisten lainaili saanti 011 katsottava tärkeäksi. Lojo Kalkverk Aktiebolag ille järjestettiin 16 milj. markan obligatiolaina ja Pargas Kalkbergs Aktiebolag in kanssa tehtiin sopimus 20 milj. markan samanlaisen lainan hankkimisesta. Edelleen Pankki on 10 milj. mk :11a ottanut osaa Aktiebolaget Stockmann Osakeyhtiön 30 milj. mk:n suuruisen obligatiolainan hankkimiseen. Niinikään Pankki otti osalleen 10 milj. mk Suomen Hypoteekkiyhdistyksen viime vuonna ottamasta kotimaisesta obligatiolainasta. Pankin tilinpäätös. O m a i s u u s t a s e. Eroavaisuudet Pankin viime vuoden ja edellisen vuoden omaisuustaseen välillä näkyvät seuraavasta yhdistelmästä: Kultakassai... Ulkomaisia kirjeenvaiht.. Ulkom. kreditiivi... Ulkomaisia vekseleiltä... Korkolippuja ja uilikom. setel... Kotimaisia veksel... Hypoteekkilainoja... Kassaikreditiivejä... Valtion lyhytaikaisia sitoumuksia... Valtion öblig. Suomen rahassa... Muita oblig. Suomen rahassa... Oblig. ulkomaani rahassa... Pankkikiiniteistöt ja kalusto... Erinäisiä tilejä... M i 1 j. m k. 327.3 316.o 967.8 1,245.2 114.6 114.0 115.4 47.5 1.7 538.5 1.4 640.1 23.1 59.i 92.7 111.1 24.0 12.0 1)12.0 109.5 25.5 26.5 232.5 256.2 12.0 12.0 06 65.4 2,817.o 3.017.2 Liikkeessä olevia, seteleitä, 1,345.7 1,514.4 Valtiovaraston! pano- ja 303.4 371.3 Muiden pano- ja ottotili.. S6.0 96,i Ulkom. kreditiivi... 114.6 114.0 Post-ivekseleitä... 15.4 18.5 Ulkom. kirjeenvaihtajia.. 7.6 3.6 Kantairaäiasto... 500.0 500.0 Vararahasto... 133.3 240.5 Pankkiiriini, ja kalusto.. 12.0 12.0 19.5 29.5 Vuoden, v o it t o... 107.1 116.7 2,817.9 3,017.2 Kultakassa,n pieneneminen 10.t milj. markalla eli 3.3 % :11a johtuu siitä, että kultaa on ostettu eräisiin teknillisiin tarpeisiin. Kullan maasta vientiä enempää kuin sen tuontiakaan ei ole esiintynyt. Ulkomaisten valuuttojen varasto oli vuoden lopussa 277.4 milj. mk suurempi kuin vuode alussa, ja oikeastaan suurempi kuin yleensä milloinkaan ennen. Kuinka runsaasti Pankilla viime vuonna oli käytettävänään ulkomaan valuuttaa, näkyy siitäkin, että valuutat, niihin luettuna Pankin kreditiivi, eivät suurimmankaan kysynnän aikana laskeneet alle 839.5 milj. markan. Ulkomaisten vekselien, kotimaisten vekselien, 'hypoteekkilainojen,, kaissakreddliivien ja valtion sitoumusten muutoksista on jo edellä ollut, puhe. Lisäksi voidaan huomauttaa, että Pankin obligatiovarasto vuoden aikana on edelleen kehittynyt etupäässä helposti rahaksi muutettavia ulkomaan rahan määräisiä obligatioita käsittäväksi. Ulkomaisten obligatioiden määrä oli koko obligatiovarastosta vuoden alussa 59.1 % ja vuoden* lopussa 63.4 %. Seteliston lisääntyminen, joka oli 12.5 %, vastasi luotonannon ja valuuttavaraston lisääntymistä. V. 1924 saavuttamastaan minimistä on setelistö, maan talouden laajentuessa, kasvanut viime vuoden loppuun 264.5 milj. mk eli 21.2 %. Tulostase. Seuraavasta yhdistelmästä näkyy, millaiseksi Pankin voitto- ja tappiotili 011 muodostunut kahtena viimeisenä vuonna: Tulot: V. 1926 V. 1927 Korkoja kotimaisesta ladmausliikkeestä Smk 50,104,046:93 55,500,265:06 Korkoja ulkomaisilta, kirjeemvadtajilta 48,266,058 : 46 43,583,842:09 Korkoja obligatioista... 25,703,554:63 28,786.283:19 Agio..... 9,436,744:13 9.197,659:51 P rovisioita... J? 7,703,(244:68 6.959,860 -. 82 Maksettuja epävarmoja saatavia... 28,1158:83 7.244:58 Smk 141,331.806:66 144,035,155:25 Menot: V. 1926 V. 1927 Palkkoja ja palkkiota... Smk 7,.310,250:51 7.331,032:60 Eläkkeitä ja avustuksia... 358,901:83 432.132:88 Pankkivaltuusmiesten, palkkiota ja 118,366:04 1:21,870:33 3,005,870:16 3,489,924 : 57 Erinäisiä, kuluja... 1,947,194: 78 2.013,197:20 Obligatioiden ja osakkeiden tiliarvoa, 20,971,265:13 13,707,832:14 Pankkiiriin teimistöjen tiliarvoa alen- V 464,000: 209,906:20 Kaluston tiliarvoa alennettu... 49,980:90 64,592:50 Epävarmoihin saataviin, siirretty... 35 Pamikin voitto... 107,105,977:31 116,664,657:74 ismk 141,331,806:66 144,035,155:25 Kun korkokanta on viime vuonna alentunut, johtuu kotimaisesta lainausliikkeestä saatujen korkotulojen nousu yli 5 miljoonalla markalla yksinomaan lainausliikkeen laajenemisesta. Ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta saadut korot ovat vähentyneet lähes samalla määrällä, jolla kotimaiset korot ovat lisääntyneet. Tämä 011 osittain seurausta alemmista koroista Englannissa ja Amerikassa, osittain valuuttavaraston pienemmyydestä, vuoden alkupuolella, osittain vihdoin siitä,, että vuoden loppupuolella huomattavia, valuutta määriä 011 sijoitettu aikatalletuksille, joista korot erääntyvät vasta nyt kuluvana vuonna. Obligatioiden korot ovat lisää,nt.yneet yli 3 miljoonalla markalla, mikä johtuu obligatiovaraston ajoittaisesta suuremmuudesta edelliseen vuoteen verraten. Agiotulot ovat olleet jokseenkin samansuuruiset kuin edellisenä vuonna. Provisiotulojen vähennys johtuu siitä, että koko viime vuoden aikana alemmat provisiomäärät ovat olleet, käytännössä. Provisioita tuottava liike on edelleen huomattavasti kasvanut. Menojen puolella, havaittava palkkojen ja palkkioiden sekä eläkkeiden kasvu johtuu konttorien valvojain palkkioiden korotuksesta, rahanarvon muutosta vastaaviksi sekä eräistä, uusista eläkkeistä. Setelien valmistuksesta johtuvien kulujen nousun on aiheuttanut setelin valmistuksen lisäys. V uoden aikana hankittujen obligatioiden arvoa on tilinpäätöksessä, alennettu niin, että. nekin nyt ovat kirjattuina tuntuvasti alle käy- 19
20 pien hintojen. Kiinteistöjen tiliä rvon alennns vastaa Pankin Mikkelissä olevassa talossa suoritettuja perusparannuksia. Kaluston hankintaan käytetty määrä on tavallisuuden mukaan kokonaan poistettu. Epävarmoihin ei ole ollut tarpeen tälläkään vuonna saatavia siirtää. Pankin nettovoitto vuodelta 1927, Smk 116,664,657:74 on Pankin ohjesäännön 30 :ssä olevan määräyksen mukaan siirretty Pankin vararahastoon, joka tämän siirron jälkeen on Smk 357,127,159:85. Erinäisiä Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita. Kahdenkymmenen markan seteli. Kun oli osoittautunut,, että 20 markan seteleille aluksi määrätty väri oli liian lähellä 10 markan setelin väriä, päättivät Pankkivaltuusmiehet kokouksessaan maaliskuun 22 päivänä, että 20 markan setelin väri oli muutettava punaisemmaksi. Asioimisto Kajaaniin. Sen johdosta, että Kajaanin kaupunginvaltuusto oli anonut Suomen Panikin asioimisten perustamista mainittuun kaupunkiin. Pankkivaltuusmiehet kokouksissaan syyskuun 19 päivänä ja marraskuu 5 päivänä, päättivät, sittenkuin Johtokunta oli asian valmistanut, että Kajaaniin oli tammikuun 1 päivästä 1928 perustettava Pankin asioimisto. Tämän asioimiston hoito annettiin samalla Helsingin Osakepankille, joka oli tehnyt edullisimman tarjouksen. Asioimiston toiminta rajoittuu samoinkuin viime vuonna Rovaniemellä avatun asioi roistonkin, rahan vaihtoon sekä Suomen Pankin postivekselien lunastamiseen. Toimenpiteitä, jotka sitoumuksia Pankille. koskevat yksityisten Johtokunnan esityksestä ovat Pankkivaltuusmiehet päättäneet, että eräät epävarmoiksi merkityt saatavat vuosilta 1892, 1893. 1901, 1902, 1903 ja 1913, yhteensä Smk 27,033:46, poistetaan tileistä kokonaan arvottomina. Tilintarkastus. Suomen Pankin ohjesäännössä määrätyn tarkastuksen vuodelta 1926 ovat vuoden 1926 valtiopäivillä valitut tilintarkastajat, opettaja Aleksander Fränti, vakuutusvirkamies Kaarlo Harvala, filosofiani oh tori F. Y. Härmä sekä tilintarkastajain varamies kamarineuvos Emil Eneberg toimittaneet helmikuun 21 ja maaliskuun 4 päivän välisenä aikana. Tilintarkastajain puoltosanan mukaisesti ja Pankin ohjesäännön tätä koskevain säännösten nojalla ovat Pankkivaltuusmiehet Eduskunnan puolesta myöntäneet Johtokunnalle vastuuvapauden Pankin hallinnosta vuodelta 1926. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus. Pankkivaltuusmiesten johtosäännön 5 ai määräyksen mukaisesti ovat Pankkivaltuusmiehet vuoden aikana joka toinen kuukausi toimittaneet Pankin lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä valuuttakaupan tarkastuksen. Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastus. a) Pääkonttorissa. Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti ovat Pankkivaltuusmiehet toimittaneet pääkont-
22 torin kassaholvien ja kaikkien rahastojen sekä laina- ja vakuuskirjain ynnä panttien ja 'talletusten inventtauksen. Sanotussa inventtaraiksessa saadut tulokset ovat olleet Pankin kirjain mukaiset, b ) Haarakonttoreissa. Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että diskonttovaliomiehet ovat inventanneet haarakonttorien käsikassat ja holvit kerran kuukaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. Sitäpaitsi on vuoden varrella kaikki haarakonttorit tarkastettu. Sittenkuin Johtokunta oli tehnyt asiasta esityksen, Pankkivaltuusmiehet kokoukses saan tammikuun 31; päiviäni päättivät koroittaa Pankin konttorien valvojain palkkioita, jotka olivat olleet rahan arvon muutosta vasta amatt omalla ka nnalla. Eläke- ja avustusasioita. Kuopion konttori: valvojat maanmittausinsinööri Pekka Juho Rinkinen ja kunnal lisneuvos Bruno Ilmoniemi sekä varamiehet johtaja Otto Ville Ruotsalainen ja varatuo mari Gunnar Valdemar Helien. Kuluneen vuoden aikana Pankkivaltuus miehet ovat myöntäneet Eläkesäännön 6 :n mukaista avustusta kahdelle henkilölle hei dän loppuiäkseen yhteensä 13.200 markkaa vuodessa. Joensuun konttori: valvojat kaupungin vouti Albert Lennart Paqvalen ja oikeusneu vosmies Aksel Walle sekä varamiehet filosofianmaisteri liikemies Y rjö A. Kankaanrinta ja agronoomi Väinö Muukkonen. Oscar Finnen rahaston luovutus. Autoilin valtuuskunta pyysi elokuun 10 päivänä lähettämässään kirjelmässä Pankki valtuusmiesten toimenpidettä siihen, että Oscar Finnen rahaston varat joko suoras taan tahi Antellin valtuuskunnan välityk sellä luovutettaisiin Muinaistieteelliselle toimikunnall e käytettäväksi Kan salli smuseon koristamiseen. Siihen katsoen, että valtiosäädyt, saraallaknin v. 1900 olivat määränneet, että Suomen Pankin oli Pankki valtuusmiesten valvonnan alaisena hoidet tava tätä rahastoa, olivat valtuuttaneet A n tellin valtuuskunnan aikoinaan päättämään sanotun rahaston varojen käyttämisestä museota rakennettaessa joko sen sisustami seen tai taiteelliseen kaunistamiseen, Pank kivaltuusmiehet kokouksessaan! syyskuun 19 päivänä päättivät, että puheenaolevat varat oli luovutettava valtuuskunnalle sen mää räisinä kuin ne silloin olivat. Virka- ja toimihenkilöiden 'palkkaus. Kokouksessaan joulukuun 16 päivänä Pankkivaltuusmiehet Johtokunnan esityk sestä myönsivät 900,000 markkaa käytettä väksi tarpeen mukaan Pankin ylimääräisten toimihenkilöiden palkkaamiseen vuonna 1928. Oulun konttori: valvojat kauppaneuvos Frans A dolf Riekki ja johtaja Otto Alfons Karhi sekä, varamiehet varakonsuli Torsten Lundberg ja, johtaja Georg Balthasar. Johtokunta. Toukokuun 25 päivänä pitämässään ko kouksessa Pankkivaltuusmiehet päättivät Valtioneuvostolle esittää, että Pankin Johto kunnan jäseneksi nimitettäisiin maan viljelijä Kyösti Kallio, minkä johdosta herra Kallio toukokuun 28 päivänä nimitettiin tä hän virkaan. Haarakonttorien valvojat. Vuodeksi 1928 ovat Pankkivaltuusmiehet, Johtokunnan tehtyä asiasta ehdotuksen, määränneet Pankin haarakonttorien valvo jiksi ja niiden varamiehiksi seuraavat hen kilöt : Turun konttori: valvojat kunnallisneuvos mies Ernst Petter Johan Thome ja johtaja Esko Grönlund sekä varamiehet vapaaherra Rolf Maximilian Carpelan ja johtaja Evert Holmberg. Porin konttori: valvojat johtaja Johan Odert. Rosengren ja johtaja Toivo Rintala sekä varamiehet kauppias William Tarkiai nen ja johtaja Pehr A. Collin. Vaasan konttori: valvojat pormestari Ivar Wilhelm Hasselblatt ja johtaja Julio Ala talo sekä varamiehet konsuli Johan Alfred Viklund ja johtaja Aleksander Niinioja. Sortavalan konttori: valvojat ent. apteek kari Sven Holsti ja kruununvouti Aleksan der W eledejeff sekä varamiehet käs#eollisuusneuvoja Juho Jalmari Tyynelä ja joh taja Robert Valentin Niskanen. Viipurin konttori: valvojat kauppias Paul Sergejeff ja johtaja Ernst Hämäläinen sekä varamiehet johtaja Otto Korhonen ja johtaja Heikki Sinkkonen. Mikkelin konttori: valvojat insinööri Ed vin Alleen ja, pormestari Erkki Veikko Kuokkanen, sekä varamiehet toimitusjohtaja Valter Pulkkinen ja kunnallisneuvosmies Otto Kinnunen. Tampereen konttori: valvojat oikeusneu vosmies Kaarlo Haljala ja kauppias Anton Hahl sekä varamiehet johtaja Pentti Hirvo nen ja tehtailija Johan Niklas Salminen. Hämeenlinnan konttori: valvojat kauppa neuvos Anders Gustaf Skogster ja, kauppias Johan Werner Fredriksson sekä, varamiehet lääninsihteeri Toivo Johannes Horelli ja tehtailija Kaarlo Edvard Kauppinen. Jyväskylän konttori: valvojat johtaja Kaarlo Wilhelm Laitila, ja apteekkari Eugen Mansnerus sekä varamiehet lehtori Herman Hämäläinen ja varatuomari Paul Äke Lund. Kotkan konttori: valvojat kauppias Emil Saxell ja liikemies Arthur Lemke sekä, vara miehet pormestari Atte Mönkö ja filosofianmaistrei H. L. Wennerstrand. Pankkivaltuusmiehet ja tilintarkastajat. Pankkivaltuusmiehistä olivat vuonna 1927 erovuorossa: niistä, kolmesta, Panldrivaltuusmiehestä, joiden tulee olla osallisina kaikissa Pankkivaltuusmiesten käsiteltävinä olevissa, asioissa, toimitusjohtaja Hugo Vasenius sekä, niistä kolmesta Pankkivaltuusmiehestä, joiden tulee olla osallisina kaikkien Pankki valtuusmiesten yhteisesti ratkaistavissa asioissa, maaherra E. Y. Pehkonen. Huhtikuun 5 päivänä 1927 toimitetussa Pankkivaltuusmiesten ja, pankintilintarkastajain sekä heidän varamiestensä vaalissa valittiin: Pankkivaltuusmiehiksi: olemaan kolmen vuoden aikana osallisena kaikissa Pankkivaltuusmiesten käsiteltävinä olevissa asioissa filosofianmaisteri Jalo Lah densuo ; ja olemaan, niin ikään kolmen vuoden ai kana, osallisena kaikkien Pankkivaltuus miesten yhteisesti ratkaistavissa asioissa al lekirjoittanut Pulkkinen; PankkivaUuusmiesten varamiehiksi: ensimmäiseksi allekirjoittanut Hahl, toiseksi allekirjoittanut Pullinen, kolmanneksi professori Kyösti Nestor Jär vinen, neljänneksi toimitusjohtaja Kaarlo Rik hard Heinonen, viidenneksi varatuomari Axel Palmgren, sekä kuudenneksi johtaja Kaarlo Toivo Salmio ; Tilin tarkas lajiksi : kansakoulunopettaja Aleksander Fränti, vakuutusvirkamies Kaarlo Jafet Harvala, filosofiantohtori Frans Wihtori Härmä, pankinjohtaja Tyko Reinikka; Tilintarkastajain varamiehiksi: ensimmäiseksi kamarineuvos Emil Eneberg, toiseksi filosofiantohtori Johan Helo, kolmanneksi maanviljelijä August Raati kainen, ja, neljänneksi kunnallisneuvos Artturi Hii denheimo.
24 Vaalin tapahduttua kokoontuivat Pankkivaltuusmiehet huhtikuun 11 päivänä ja valitsivat puheenjohtajakseen allekirjoittaneen Nevanlinnan sekä varapuheenjohtajakseen allekirjoittaneen Tannerin. Kertomusvuoden kuluessa ovat, esteen sattuessa Pamkkivaluusmiehille, varamiehinä toimineet allekirjoittanut Hahl ja professori Järvinen. Helsingissä maalisk. 12 p. 1928. E. Nevanlinna. Väinö Tanner. Arthur af Forselles. Yrjö Pulkkinen. Eero Hahl. Erkki Pullinen. K. N. Rauhala.