Vuosikertomus 2007
Sisältö Toimitusjohtajan katsaus... 3 Johtamisjärjestelmä... 5 Henkilökunta... 7 Vuorovaikutus ja viestintä... 9 Palveluverkostoa kehitetään... 11 Palveluverkosto keräyspisteet... 12 Palveluverkosto vastaanottoasemat... 13 Kuopion jätekeskus... 17 Ympäristövastuu katse biojätteisiin... 21 Tutkimus ja kehitys... 23 Hallituksen toimintakertomus... 25 Taloustiedot... 29 Tilintarkastuskertomus... 34 Tunnusluvut... 35 Palveluverkosto tukipalvelut... 15 Valtimo Rautavaara Nurmes Jätekukko Oy (31.12.2007) Nilsiä Juuka Lieksa Hallintokaavio perustettu vuonna 2001 20 osakaskuntaa liikevaihto 12,0 milj. euroa 210 000 asukasta 80 000 kotitaloutta 24 000 vapaa-ajan kiinteistöä 67 000 asiakasta 1,5 milj. tyhjennystä/vuosi 4 800 tyhjennystä/päivä pinta-ala 21 680 km 2 asukastiheys 9,6 hlöä/km 2 Äänekoski Vesanto Konnevesi Tervo Suonenjoki Rautalampi Maaninka Siilinjärvi Karttula Kuopio Pieksämäki Juankoski Kaavi Jätekeskus Tuusniemi Omistajat 20 kuntaa Yhtiökokous Yhtiön hallitus Kuopio, 4 jäsentä (pj) Siilinjärvi, 1 jäsen Pieksämäki, 1 jäsen Suonenjoki, Karttula, Konnevesi, Rautalampi, Tervo ja Vesanto, 1 jäsen Juankoski, Kaavi, Maaninka, Nilsiä, Rautavaara ja Tuusniemi, 1 jäsen Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo, 1 jäsen Toimitusjohtaja Asiakaspalvelu Taloushallinto Tekninen toteutus Viestintä Laatu ja ympäristö
3 Toimitusjohtajan katsaus Yhtiön toiminta-alue laajeni Vuoden 2007 alusta käynnistettiin yhtiön operatiivinen toiminta Pielis-Karjalan alueella sekä Jäppilässä. Vuoden aikana rakennettiin uusien alueiden toiminnallinen perusinfra, kuten uudet jäteasemat ja ekopisteet. Lokakuun lopussa Nurmeksen kaatopaikka sulkeutui ja loppusijoitettavat jätteet ohjattiin Kuopioon. Samaan aikaan käynnistyi Nurmeksen ja Valtimon uusi kuljetusurakka. Laajentunut toiminta näkyi yhtiön liikevaihdon kasvuna. Uudistuneet jätehuoltomääräykset ja perusmaksuun valmistautuminen tiivisti kuntien yhteistyötä sekä kuntien viranhaltijoiden välillä että yhtiön kanssa. Asiakasrekisteriä päivitettiin järjestelmällisesti. Jätehuollon toteuttamiseen liittyvät suunnitelmat käytiin etukäteen läpi kuntien edustajista koostuvissa työryhmissä ja neuvottelukunnassa. Yhteistyön avulla pyritään tasapuoliseen, kattavaan ja kustannustehokkaaseen palveluverkostoon. Yhteistyö alan toimijoiden kanssa tiivistyy Kuopion jätekeskuksen toimintaa kehitettiin rakentamalla asfalttikenttä puhtaiden bioenergiajätteiden välivarastointia ja käsittelyä varten. Osa uudesta puujätekentästä vuokrattiin L&T Biowatti Oy:n käyttöön. Syksyllä yhtiö jätti ympäristölupahakemuksen koskien jätteiden murskauslaitosta ja kyllästetyn puun laajamittaisempaa käsittelyä varten ja Ekokem Oy Ab käynnisti jätekeskuksen alueelle ongelmajäteaseman rakennushankkeen. Vuonna 2008 yhtiön palveluverkostoa hiotaan edelleen. Pääkehityskohteena ovat eko- ja aluekeräyspisteiden toimivuus. Yhtiön tavoitteena on edistää aktiivisesti kaikkia niitä toimia, joiden avulla lajittelumotivaatiota ja tietoisuutta jätehuollosta lisätään. Yhteistyötä alan yksityisten toimijoiden kanssa tiivistetään myös yritysten jätehuollon kehittämisessä. Yhtiön hyvästä tuloksesta kiitän yhtiön hallitusta, henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita sekä omistajakuntien aktiivista osallistumista jätehuollon suunnitteluun. Arto Ryhänen, toimitusjohtaja Yhtiön virstanpylväät 2007 Tammikuu Toiminta käynnistetään Juuan, Jäppilän, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon alueilla. Joka talouteen jaetaan Vastuullisen jätehuollon veturi -julkaisu. Jätekeskuksen yhteistarkkailuohjelma hyväksytään. Helmikuu Sähköinen kuluttajalaskutus (e-laskut) käyttöön. Maaliskuu 10 uutta ekopistettä perustetaan Pielisen kuntiin. Lintueste rakennetaan jätetäytön päälle. Huhtikuu Biopusseja jaetaan kotitalouksille. Minimin Jätekukko -tanssiesityksen ensi-ilta. Toukokuu Koti Kuntoon -päivät jäteasemilla. Käyttökelpoiset tavarat kiertoon -tempaus. Kesäkuu Lasin ja pienmetallin kiinteistökohtainen keräys laajenee. Bio- ja keräyskartonki keräys laajenee. Nettisivujen ilme uudistetaan. Heinäkuu Karttulan uusi jäteasema käyttöön. Elokuu Jätevesien käsittelyn suunnittelu käynnistetään. Kameravalvonta Eko- ja aluekeräyspisteisiin. Syyskuu Jätekeskuksen toiminnat auditoidaan. Lokakuu Jätekeskuksen uusi puujätekenttä käyttöön. 6/2008 kuljetusurakoiden hankintamenettely käynnistyy. Polttokelpoisen jätteen murskauslaitoksen lupahakemus vireille. Marraskuu Nurmeksen ja Valtimon uudet kuljetusurakat käynnistyvät. Pielisen kuntien uusien jäteasemien (4 kpl) avajaiset. Pielisen kuntien jätevirta kääntyy Kuopion jätekeskukseen. Joulukuu Pankkikorttipääte jäteasemille. Uusien biokaasuputkien rakentaminen käynnistetään.
4
5 Johtamisjärjestelmä Jätekukko Oy tuottaa omistajakuntiensa puolesta niille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät yhtiön alueella on kunnan järjestämä jätteenkuljetus rahoittaa toimintakulunsa jätemaksuilla ja hyödynnettävien jätteiden myyntituloilla ei käytä verotuloja ei jaa osinkoa Jätekukko Oy:n strategia laadittu kausille 2007 2011 hyväksytty yhtiön hallituksessa 16.3.2007 viety tiedoksi yhtiökokoukselle esitelty henkilökunnalle tarkastellaan vuosittain Toimintapolitiikka kirjattu yhtiön strategiaan Toimintajärjestelmä laadinta työn alla sisältää laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja työturvallisuusasiat perustuu toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Jätekukko Oy:n osakaskuntien yhteinen jätestrategia laadittu kausille 2005 2009 hyväksytty osakaskunnissa ilmaisee kuntien tahtotilan jätehuollon kehittämisestä toteutumista seurataan osakaskuntien yhteisessä neuvottelukunnassa Kunnalliset jätehuoltomääräykset kuntien yhdessä laatimat jätelain 16 mukaiset määräykset mm. jätteen keräyksestä ja lajittelusta valmisteltu kuntien viranhaltijoista koostuneessa työryhmässä hyväksytty kunnissa yhtiön toimintaan liittyviltä osiltaan samansisältöiset kaikissa osakaskunnissa (yhtiön osakassopimus) Jätehuollon palvelutaso kuntien yhdessä laatima määritelmä jätehuollon palvelutasosta yhtiön alueella valmisteltu kuntien viranhaltijoista koostuneessa työryhmässä hyväksytty kunnissa Jätekukko Oy:n tilaaja-tuottaja -malli tilaaja (kunta) mitä seuranta ja ohjaus (kunta) yhtiön hallitus yhtiökokous neuvottelukunta ja työryhmät (viranhaltijat) päätöksenteko (kunta) viranhaltija lautakunta kunnanhallitus kunnanvaltuusto tuottaja (Jätekukko) miten
6
7 Henkilökunta Aktiivinen työsuojelun vuosi Yhtiön henkilöstöpäällikkönä toimi talouspäällikkö Ari Ketola ja työsuojelupäällikkönä tekninen johtaja Pekka Björk. Työsuojelutoimikuntaan kuuluivat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu sekä ympäristö- ja laatuvastaava. Toimikunta kokoontui viisi kertaa ja myös kokousten välillä asioiden hoito ja yhteydenpito oli vilkasta. Toimikunta laati työsuojeluohjelman ja työsuojelun vuosisuunnitelman. Toimipisteet katselmoitiin säännöllisesti yhteistyössä työntekijöiden kanssa ja niiden pohjalta tehtiin konkreettisia muutoksia työskentely-ympäristöön. Tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden kokonaismäärä puolittui edellisvuodesta. Monipuolista yhdessäoloa Henkilöstön koulutustarve kartoitettiin vuosittaisissa kehityskeskusteluissa ja aloitetoimintaa vauhditettiin palkkiojärjestelmän avulla. Yhtiö tuki työntekijöiden tyky -toimintaa liikuntaseteleillä. Keväällä järjestettiin yhteinen virkistysiltapäivä liikunnan parissa ja tutustuttiin pesäpallo- ja jääkiekkopeleihin. Lisäksi vietettiin perinteiset kesäjuhlat ja pikkujoulut. Työterveyshuoltoon uudet tuulet Työterveyshuolto vaihtui huhtikuussa, uutena palveluntuottajana aloitti Kuopion Työterveys ry. Muutoksen yhteydessä terveystarkastukset tehtiin suurimmalle osalle henkilökuntaa. Elokuussa juhlistettiin henkilökunnan merkkipäiviä marjastuksen ja mukavan yhdessäolon merkeissä. Työsuojeluvaltuutettu Luottamusmies Koulutukset vuonna 2007 Henkilöstön koulutusrakenne toimii työsuojeluun liittyvissä kysymyksissä työntekijöiden edustajana perehtyy työsuojelusäännöksiin ja työpaikan työsuojeluasioihin pyrkii yhteistyössä luottamusmiehen kanssa edistämään työntekijöiden työhyvinvointia joulukuussa pidettiin työsuojeluvaalit, jossa työsuojeluvaltuutetuksi valittiin Tanja Helminen ja varavaltuutetuksi Raili Tenhunen ammattiliiton ja siihen kuuluvien työntekijöiden edustaja työpaikalla tehtävänä valvoa työlainsäädännön ja työehtosopimuksen sekä muiden työnantajan ja työntekijöiden välisten sopimusten noudattamista kesäkuussa pidettiin luottamusmiesvaalit, joissa työntekijöiden luottamusmieheksi valittiin Raili Tenhunen Asiakaspalvelun tehokas hallinta, Efeko (1 hlö) Asiakaspalvelupäivät, Efeko (4 hlöä) Johdonpäivät, JLY (2 hlöä) Jäteasemanhoitajien koulutuspäivät, JLY (3 hlöä) Jätehuollon neuvottelupäivät, Efeko (1 hlö) Jätelaitospäivät, JLY (1 hlö) Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus -seminaari, KokoEko (7 hlöä) Kaatopaikkakelpoisuuspäivät, JLY (4 hlöä) Sisäisten auditoijien koulutus- ja neuvottelupäivät, JLY (8 hlöä) Taloushallintopäivät, JLY (4 hlöä) Valtakunnalliset neuvojapäivät, JLY (3 hlöä) Muu 46 % Korkeakoulu, yliopisto 16 % Opisto, ammattikorkeakoulu 38 %
8
9 Vuorovaikutus ja viestintä Sidosryhmät Odotukset Toimintatavat Tulokset kuntien luottamus- ajankohtaisen tiedon tarjoaminen ymmärrettävät perustelut päätösesityksiin vuoden 2008 jätemaksujen vahvistaminen jätetaksoiksi henkilöt päätöksenteon pohjaksi lautakunta-, hallitus- ja valtuustovierailut perusnoutoalueiden hyväksyminen vuosikertomus kuntien valtuutetuille kuntien viranhaltijat vuorovaikutteinen yhteistyö neuvottelukunta hyväksyttiin yhteiset pelisäännöt työryhmät: Valmi, Allu palveluverkoston kehittyminen kuntien jätestrategian seuranta henkilökunta tehokas tiedonkulku säännöllinen palaverikäytäntö yhtiön asettamien tavoitteiden saavuttaminen jäteasemanhoitajien koulutuspäivä tehokas työyhteisö asiakkaat tietoa jätehuoltoon liittymisestä yleisesite joka talouteen jäteasemien kävijämäärän kasvu tietoa lajittelusta ja kompostoinnista nettisivujen uudistaminen erilliskerätyn hyötyjätteen määrän kasvu tietoa uusista jätehuoltomääräyksistä täsmätiedottaminen asiakaskirjeitse jätehuollon liittymisasteen kasvu tilaisuudet ja tapahtumat (n. 4 500 hlöä) jätekuljettajien työturvallisuuden parantuminen jätteenkuljetusyritykset tehokas tiedonkulku koulutustilaisuudet tiedon kulku kentällä tehdyistä havainnoista lisääntyi tietoa yhtenäisistä käytänteistä tiivis yhteydenpito toimintatavat yhtenäistyivät kuljettajapalautteet kuljettajien työympäristö kehittyi toiset jätelaitokset verkostoituminen osallistuminen JLY:n koulutustilaisuuksiin yhtiön toimipisteissä vierailijoita useista eri jäteyhtiöistä kokemusperäisen tiedon vaihto yhtiöiden väliset vierailut jätekeskuksen hinnaston uusiminen yhteisen luokittelun mukaisesti osallistuminen yhteistyöhankkeisiin, kuten JLRap benchmarking mm. lintuesteen rakentamisessa JLYn sisäiset auditointipäivät Kuopiossa JLYn taloushallintopäivät Kuopiossa media aktiivinen ja avoin viestintä ajankohtaiset tiedotteet runsaasti julkisuutta tiedotusvälineissä nettisivujen nopea päivitys tiedonvälitys palvelee asiakasta jätekeskuksen naapurit aktiivinen, avoin ja luottamusta ajankohtaiset asukastiedotteet asukasilta yhteistyössä jätekeskuksen naapuritoimijoiden kanssa herättävä viestintä ajankohtaiset infotilaisuudet kohdennetut asukasinfot hajumittauksista ja yhteistarkkailusta isännöitsijät biopussijakeluun osallistuminen asiakastiedotteet 900 kiinteistöä liittyi vapaaehtoisesti lasi-metalli keräykseen lasi- ja metallikeräyksen lanseeraaminen lehtijutut 100 taloyhtiötä vastasi itse biopussijakelusta suoraan asukkaille vuoden 2008 jätemaksujen isännöitsijäinfot 5 infotilaisuutta, joihin osallistui n. 150 taloyhtiön edustajaa ennakkoesittely yhteistyö paikallisten yhdistysten kanssa koulut, oppilaitokset jätehuoltotiedon lisääminen vierailuryhmät jätekeskuksella Kuopion jätekeskuksella vieraili 40 ryhmää (n. 1 500 hlöä) valistus neuvontatilaisuudet kouluilla neuvojavierailut tavoittivat 4 700 oppilasta verkostoituminen koulutustilaisuudet Jätekukko -reggaefantasia esitettiin 30 kertaa (n. 4 500 hlöä) Ympäristöjyvät-hanke Vihreälippu -hankkeiden käynnistyminen yhteistyö Minimin kanssa biolajittelukorit ja pussit jaettiin opettajien huoneisiin
10
11 Palveluverkostoa kehitetään Uusia kuljetusurakoitsijoita Toiminta-alueen laajentumisen myötä yhteistyökumppaniksi saatiin kolme uutta kuljetusyrittäjää. Yhteistyö toimi alusta asti hyvin, vaikka vanhaan toimintamalliin tuli paljon muutoksia. Asiakashallintajärjestelmä vaihtui ja autoihin otettiin käyttöön satelliittipaikannukseen perustuvat ajo-opastuslaitteet. Loppuvuodesta Nurmeksen ja Valtimon kuljetukset kilpailutettiin ja urakoitsija vaihtui jälleen. Muutos sujui kuitenkin helposti uusien järjestelmien ansiosta. Tyhjennystapahtumien määrä kasvoi vuodessa 12 %. Tehoa lajitteluun Jätteiden lajittelumahdollisuuksia tehostettiin kampanjoimalla veloituksettomasta, kiinteistökohtaisesta lasi- ja metallikeräyksestä. Kesäkuussa lasi-metalli keräykseen liittyi yli 900 uutta kiinteistöä. Ekopisteverkostoa kehitettiin ja pisteiden seurannassa otettiin käyttöön netin yli toimiva kameravalvonta. Joka talouteen jaettiin kuvalliset lajitteluohjeet. Erilliskerättyjen hyötyjätteiden saanto kasvoi vuodessa 15 %. Vilkasta toimintaa jäteasemilla Vuonna 2007 yhtiön alueella otettiin käyttöön viisi uutta jäteasemaa, joten vuoden lopussa käytössä oli jo 21 jäteaseman palveluverkosto. Huhtikuussa jäteasemilta sai noutokorttia vastaan biohajoavia pusseja ja toukokuussa vietettiin perinteiseen tapaan Koti Kuntoon -päiviä. Käyttökelpoiset Tavarat Kiertoon -tempaus laajeni jo neljälle jäteasemalle. Jäteasemien kävijämäärä kasvoi vuodessa 12 %. Ongelmajätteet talteen Kaikki kotitalouksien ongelmajätteet otettiin edelleen veloituksetta vastaan. Suurimmat muutokset ongelmajätekeräyksessä toteutettiin Pieksämäellä ja uusissa osakaskunnissa, joissa keräys keskitettiin paikallisten jäteasemien yhteyteen. Käytäntö osoittautui toimivaksi. Yli puolet kaikesta vastaanotetusta ongelmajätteestä oli sähköromua (SER), jonka määrä kasvoi vuodessa 33 %. Siistiä! Omat boxit meillekin! Lasi- ja metallijätteen erilliskeräys alkaa 1.6. Bioboxien rinnalle saadaan nyt lasi- ja metallijätteen keräysastiat! Veloituksettoman keräyksen piiriin voivat ilmoittautua kaikki Jätekukon toimialueen jätekatokselliset yli 10 huoneiston taloyhtiöt. Katso lisätiedot netistä! Erilliskerätyt hyötyjätteet 2003 2007 Jäteasemilla vastaanotetut jätteet 2004 2007 määrä (t) 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 biojäte ruskea pahvi 2 000 keräyskartonki 1 000 keräyslasi pienmetalli 2003 2004 2005 2006 2007 2 500 2 000 1 500 1 000 500 määrä (t) Rakennusjäte ja isokokoiset jäte-esineet Metalliromu Sähköromut (SER) 2004 2005 2006 2007
12 Palveluverkosto keräyspisteet Jätekuljetukset Yhtiön tehtävänä on kilpailuttaa kuljetukset asiakkaiden puolesta isoina kokonaisuuksina. HFT Network Oy/EnviroNet Oy Jätehuolto Korkalainen&Korhonen ( 10/2007) Jätehuolto Teuvo Lehikoinen Ky Kuljetus V. Vartiainen Lassila & Tikanoja Oyj Pieksämäen Keräys Ky Pieksämäen Puu- ja Jätekuljetus Ky Pielisen Kuljetus ja Jätehuolto Oy Puijon Jäteraaka-aine Oy Puijon Kiinteistöhuolto Oy Muut yhteistyökumppanit L&T Biowatti Oy (haketus) Demolite Oy (kyllästetty puu) EkoKuopio ja EkoAalto (tekstiilit) Elker, Serty ja Nera (SER) Iisalmen Keräysöljy Oy (ongelmajätteet) Kuusakoski Oy (metalli) Lohja Rudus Oy Ab (betoni) M-Motion Ltd Oy (kameravalvonta) Outokummun kaupunki (biojäte) Paperinkeräys Oy (keräyskartonki, pahvi ja paperi) SP Loaders Oy (jätekeskuksen koneurakat) apteekit (lääkejätteet) kunnat (jäteasemat) KIINTEISTÖKOHTAINEN KERÄYS ALUEKERÄYSPISTEET EKOPISTEET Palvelu kunnan järjestämä jätteenkuljetus yhden kiinteistön jäteastia (oma) usean lähikiinteistön yhteinen jäteastia (kimppa) Määrä 34 600 kpl omia astioita 4 700 kpl kimppoja, joissa 25 400 kpl osakkaita (ei sis. koti-mökki -kimppoja) Maksu kuntien vahvistaman jätetaksan mukainen maksu perustuu todellisiin jäteastian tyhjennystapahtumiin Jätelaji sekajäte biojäte keräyskartonki ruskea pahvi pienmetalli keräyslasi 60 000 kiinteistöllä 2 900 kiinteistöllä 2 600 kiinteistöllä 800 kiinteistöllä 1 200 kiinteistöllä 1 200 kiinteistöllä Palvelu yhtiön ylläpitämiä asumisessa syntyvän sekajätteen keräyspaikkoja käyttöoikeus ainoastaan vuosimaksun maksavilla osakkailla Määrä 107 kpl, joista 72 kpl ympärivuoden käytössä, 35 kpl vain kesäkäytössä Maksu kuntien vahvistaman jätetaksan mukainen kiinteä vuosimaksu Jätelaji sekajäte Palvelu yhtiön ylläpitämiä hyötyjätteiden keräyspisteitä käyttöoikeus kaikilla kotitalouksilla Määrä 214 kpl Maksu veloitukseton käyttö-oikeus sisältyy perusmaksuun Jätelaji keräyskartonki 99 ekopisteessä ruskea pahvi 40 ekopisteessä pienmetalli 133 ekopisteessä keräyslasi 151 ekopisteessä tekstiilit 11 ekopisteessä keräyspaperi 187 ekopisteessä yhteistyössä Paperinkeräys Oy:n kanssa
13 Palveluverkosto vastaanottoasemat Erilliskerätty jätemäärä PAIKALLISET JÄTEASEMAT ONGELMAJÄTEPISTEET KUOPION JÄTEKESKUS Palvelu yhtiön ylläpitämiä keräyspaikkoja, joihin voi toimittaa metalliromua ja muuta jäteastiaan kokonsa tai määränsä vuoksi soveltumatonta jätettä Määrä 21 kpl Maksu metalliromu ja SER veloituksetta, muu jäte kuntien vahvistaman jätetaksan mukainen kuormamaksu Jätelaji rakennusjäte ja isokokoiset jäte-esineet 21 jäteasemalla metalliromu 21 jäteasemalla puujäte 11 jäteasemalla puutarhajäte 6 jäteasemalla SER yhteistyössä tuottajayhteisöjen kanssa 20 jäteasemalla Palvelu yhtiön tai sen sopimuskumppanin ylläpitämiä ongelmajätteiden keräyspaikkoja, joihin voi toimittaa koti- ja maataloudessa syntyviä ongelmajätteiden pieneriä Määrä 44 sopimusapteekkia 10 keräysautopysäkkiä 12 paikallista jäteasemaa 1 ongelmajäteasema 2 sopimushuoltamoa 168 paristonkeräyspistettä Maksu veloitukseton käyttöoikeus sisältyy perusmaksuun Jätelaji kaikki kotitalouksien ongelmajätteet, kuten lääkejätteet, öljyt, akut, maalit, torjunta-aineet Palvelu yhtiön ylläpitämä jätteiden käsittely- ja loppusijoitusalue Määrä 1 kpl Maksu hinnaston mukaan Jätelaji rakennusjätteet tuotantotoiminnan jätteet loppusijoitettavat jätteet maa- ja kiviainekset Jätelaji jätemäärä jätemäärä muutos 2007 (t) 2006 (t) 06 07 (%) sekajäte 40 972 35 476 + 15 biojäte 5 499 4 759 + 16 keräyskartonki 1 250 1 265-1 ruskea pahvi 2 378 1 886 + 26 keräyslasi 423 378 + 12 pienmetalli 215 196 + 10 Palveluverkoston asiakasmäärä Palvelun laji asiakkaita asiakkaita muutos 2007 (kpl) 2006 (kpl) 06 07 (%) oma-astia 34 600 26 800 29 kimppa-astia 25 400 21 300 19 aluekeräyspisteen - vuosikäyttäjä 1 200 700 71 - kesäkäyttäjä 6 000 4 200 43 jäteasemat 20 500 18 400 12 jätekeskus 41 500 38 000 9
14
15 Palveluverkosto tukipalvelut Asiakaspalvelun ennätysvuosi Asiakaspalvelu vastaa asiakasrekisterin ylläpidosta ja puhelinliikenteestä. Yhtiön palvelunumeroon tuli vuonna 2007 ennätysmäärä puheluita, yhteensä noin 50 000. Puheluiden lisääntyminen aiheutui lähinnä uusien toiminta-alueiden asiakasrekisterimuutoksista ja aktivoituneesta asiakasviestinnästä. Asiakkaille lähti noin 20 000 neuvonnallista asiakaskirjettä uusien jätehuoltomääräysten pohjalta. Kuntien kehotuskirjeitä jätehuoltoon liittymisestä lähti noin 9 000. Lisäksi asiakkaita lähestyttiin tyhjennysten yhteydessä tehtyjen palautteiden pohjalta sekä kirjeitse että puhelimitse. Neuvontaa ja valistusta yhteistyössä Yhtiö hoitaa kunnille lakisääteisesti kuuluvaa jäteneuvontaa osakaskuntiensa puolesta. Kompostointineuvonnan yhteistyösopimusta jatkettiin Pohjois-Savon Martat ry:n kanssa. Neuvontaa varten tuotettiin uusi kompostiopas ja Roll Up -sarja. Vuoden aikana järjestettiin 15 koulutustilaisuutta ja kompostointi -teemalla jalkauduttiin useisiin yleisötilaisuuksiin, kuten Rakenna ja Asu -messuille ja Farmari Maatalousnäyttelyyn. Määrällisesti merkittävin haaste oli kuntalaisten kompostointi-ilmoitusten käsittely, 9 000. Laskutus uudistui Taloushallinto vastaa yhtiön rahaliikenteestä. Laskuja lähti vuonna 2007 lähes 160 000 kpl. Kuopion, Siilinjärven ja Maaningan jätevedenpuhdistamoille tuodun sako- ja umpikaivolietteiden laskutusta jatkettiin jätelaskujen yhteydessä. Verkkolaskun rinnalle otettiin helmikuussa käyttöön kotitalouksille suunnattu e-laskupalvelu. Laskupohja uudistettiin ja sen luettavuutta parannettiin. Laskujen mukana asiakkaille lähti lähes 100 000 kohdennettua asiakaskirjettä. Koululaisille kohdennettua asennekasvatusta tehtiin yhteistyössä tanssiteatteri Minimin kanssa. Valistukselliseen tanssiesitykseen liitetty neuvonnallinen jätehuollon työpaja osoittautui toimivaksi yhteistyömuodoksi. Joulun alla Kuopion kaupunginkirjaston näyttelytilassa järjestettiin Vaikuta Valinnoillasi -näyttely ja seminaari. Järjestelyt hoidettiin yhdistämällä paikallisten tahojen neuvonnalliset voimat eli toimikuntaan kuuluivat yhtiön lisäksi Kuopion kaupungin ympäristötoimisto, Pohjois-Savon Martat ry, EkoKuopio ry ja Kuopion Kuluttajat ry. Puijon Kiinteistöhuolto Oy:n kuljettaja Ari Häkkinen palkittiin hyvin sujuneesta yhteistyöstä vuoden 2007 Asiakas -kunniakirjalla. Asiakaspalveluun soitetut puhelut Yhteistyökumppanit puhelua (kpl) 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 tammikuu maaliskuu toukokuu heinäkuu syys kuu marraskuu 2007 2006 DNA Oy, puhelinpalvelu- ja tietoliikenne Ecomond Oy, TCS ajo-opastusjärjestelmä Enfo Oyj, laskujen tulostus ja tietotekniikka Minimi ry, koululaisten valistuskampanja Pivotex Oy, Scalex Eko -vaakaohjelma Pohjois-Savon Martat ry, kompostointineuvonta Teemuaho Oy, palkkahallinta TietoMitta Oy, JHL -asiakashallintajärjestelmä
17 Kuopion jätekeskus Pientuojia palvellaan Jätekeskus oli avoinna maanantaista perjantaihin klo 7 19 ja lisäksi kahtena lauantaina. Jätekeskuksessa asioi vuonna 2007 yhteensä noin 41 500 asiakasta, joista 26 100 pientuojien vastaanottoalueella eli Pikkukukossa. Pikkukukkoon jätteitä tuotiin yhteensä 4 700 tonnia ja lähes puolet niistä saatiin ohjattua hyötykäyttöön. Jätemäärä vakio Vuonna 2007 Kuopion jätekeskukseen vastaanotettiin jätteitä 131 800 tonnia eli hieman edellistä vuotta vähemmän. Vastaanotetusta jätteestä yhdyskuntajätteen osuus oli 43 %, rakennusjätteen 38 %, tuotantotoiminnan 5 % ja maa- ja kiviaineksen 14 %. Puolet kaikesta vastaanotetusta jätteestä (67 000 t) ohjattiin hyötykäyttöön ja puolet (64 800 t) loppusijoitettiin täyttöalueelle. Hyötyjätteet hallinnassa Suurin osa hyötykäyttöön soveltuvasta jätemateriaalista tuotiin jätekeskukselle valmiiksi lajiteltuna. Jätetäyttöalueella suoritetussa koneellisessa lajittelussa käsiteltiin 5 000 tonnia jätettä, josta hyötykäyttöön saatiin eroteltua vielä 880 tonnia. Hyötyjätteiden välivarastointiin ja käsittelyyn tarvittavaa aluetta laajennettiin uudella puujätekentällä (2,35 ha) ja samassa yhteydessä valmisteltiin seuraavan loppusijoitusalueen pohjia (1,2 ha). Jätevedet puhdistamolle Vuonna 2007 Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle johdettavia jätevesiä syntyi ennätysmäärä, lähes 77 000 m 3. Jäteveden määrä on selkeästi verrannollinen sademäärään, mutta vesimäärän kasvuun vaikutti myös uusien asfalttikenttien rakentaminen. Uusi puujätekenttä otettiin käyttöön lokakuussa. Osa kentästä vuokrattiin L&T Biowatti Oy:lle. Vastaanotettu jäte 2002 2007 Loppusijoitettu jäte 2002 2007 Vesitase määrä (1000 tn) 60 2005 2006 2007 määrä (1000 tn) 70 50 40 30 20 10 60 50 40 30 20 10 Jätekeskuksen pinta- ja suotovedet 71.000 m 3 Pelastusopiston harjoitusalueen jätevedet 5.400 m 3 Kuopion kaupungin jäteveden puhdistamolle 77.000 m 3 Vesijohtovesi 600 m 3 yhdyskuntajäte rakennusjäte tuotantotoiminnan jäte maa- ja kiviainesjäte 2002 2003 2004 2005 2006 2007
18 1 4 2 6 3 9 14 8 10 5 11 15 13 12 7
19 Kuopion jätekeskus 1) I vaiheen jätetäyttö käytössä v. 1992 2001 pinta-ala 7,5 ha EU-normien mukainen tiivis pintarakenne biokaasujen talteenottojärjestelmä käytössä 2) II vaiheen jätetäyttö otettu käyttöön 6/2001 pinta-ala 3,6 ha EU-normien mukainen tiivis pohjarakenne biokaasujen talteenottojärjestelmä rakenteilla 3) II vaiheen lisäalue rakennettu kesällä 2005, otettu käyttöön 5/2006 pinta-ala 0,8 ha EU-normien mukainen tiivis pohjarakenne biokaasujen talteenottojärjestelmä rakennetaan maisemoinnin yhteydessä 4) Lajittelualue lajitteluun tulevista jätekuormista lajitellaan metalli, käsittelemätön ja käsitelty puu sekä betoni 5) Biokaasupumppaamo biokaasua imetään I vaiheen jätetäytöstä biokaasu pumpataan Kuopion Energian Pitkälahden lämpökeskukselle, jossa siitä saadaan lämpöenergiaa (6 300 MWh v. 2007) 6) Jätevesien tasausallas tilavuus 15 750 m 3 tasausaltaaseen kerätään kaikki jätekeskus - alueen valuma- ja suotovedet jätevedet esikäsitellään ilmastoimalla, jonka jälkeen ne pumpataan käsiteltäväksi Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle 7) Maa- ja kiviainesten vastaanotto- ja varastointikenttä asfaltti, betoni, tiili ja louhe välivarastoidaan ja murskataan murskattua maa- ja kiviainesta hyödynnetään jätekeskusalueen rakenteissa 8) Hyötyjätteiden vastaanotto- ja varastointikenttä välivarastoalue metallille, lasille, posliinille sekä pientuojien puu- ja puutarhajätteille kuljetetaan isoina määrinä jatkokäsiteltäväksi tai hyödynnetään jätekeskuksella 9) Kompostointikenttä kompostoidaan karjanlantaa, haravointijätettä sekä puuhaketta Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hyväksymä käsittelymenetelmä lopputuote hyödynnetään kompostimultana (karjanlanta) sekä jätetäytön maisemoinnissa että hajukaasun suodinmateriaalina 10) Biojätteen siirtokuormausasema kuormausasema, jossa biojäte siirretään jäteautoista kannellisiin siirtokontteihin biojäte kuljetetaan isommissa erissä kompostoitavaksi Outokummun kaupunkiin, Jyrin käsittelyasemalle 11) Huolto- ja pesuhalli jätejyrän (Tana) ja muiden koneiden huoltotila jätteiden keräys- ja kuljetusvälineiden pesuhalli 12) Pikkukukko, pientuojien lajittelualue pienkuormat lajitellaan henkilökunnan avustuksella lajittelumahdollisuus 15 eri jätejakeelle 13) Vaaka ja toimistorakennus vaaka: sekä tulevat että lähtevät kuormat punnitaan jätevirtojen seurantaa ja laskutusta varten asiakaspalvelupiste henkilökunnan sosiaalitilat työhuoneita auditorio vierailuryhmille, istumapaikat noin 30 hengelle 14) Puujätteen vastaanotto- ja varastointikenttä (työmaa) välivarastoalue puu- ja risujätteelle L&T Biowatti Oy:n biopolttoaineterminaali rakennettu kesällä 2007 otettu käyttöön 9/2007 puujäte haketetaan ja hake kuljetetaan isoina erinä mm. energiana hyödynnettäväksi tai hyödynnetään jätekeskuksella 15) Ongelmajätteiden vastaanottorakennus (työmaa) Ekokem Oy Ab:n toimitila rakentaminen aloitettu syksyllä 2007 otetaan käyttöön syksyllä 2008 Pohjaveden tarkkailupiste (lisäksi kuvan ulkopuolella 7 tarkkailupistettä) Pintaveden tarkkailupiste (lisäksi kuvan ulkopuolella 5 tarkkailupistettä) Jätekeskuksen sisäisen jäteveden tarkkailupiste Jätevedenpuhdistamolle pumpattavan jäteveden tarkkailupiste Jätetäytön sisäinen vesi
20
21 Ympäristövastuu katse biojätteisiin Biolajitteluun kannustetaan Jätetäyttöön päätyvillä biohajoavilla jätteillä on ympäristön kannalta huomattava merkitys. Hapettomissa olosuhteissa ne mätänevät ja muodostavat biokaasua, joka sisältää mm. kasvihuonekaasuna tunnettua metaania ja haisevia rikkiyhdisteitä. Yhtiö on tehnyt aktiivisesti toimenpiteitä vähentääkseen jätetäyttöön päätyvien biojätteiden määrää. Vuonna 2007 lajitteluun kannustettiin jakamalla keräykseen kuuluville asukkaille 1,2 miljoonaa biopussia. Kotikompostointiin ohjattiin sekä neuvonnallisin keinoin että taloudellisella porkkanalla. Biojätettä kerättiin yhtiön alueelta 26 kg/asukas. Vähemmän harmaalokkeja Jätteiden mukana jätetäyttöön päätyvä ruoka (biojäte) toimii myös lintujen houkuttimena. Lintujen ruokailua haittaava lentoeste rakennettiin jätetäytön päälle myös kesäksi 2007. Lajikohtaisessa tarkastelussa harmaalokkien määrä väheni noin 8 % edellisestä vuodesta. Vuonna 2007 linnuista tehtiin vain yksi valitus. Biokaasusta energiaa Biohajoavista jätteistä syntyviä ilmapäästöjä vähennetään imemällä jätetäytöstä biokaasua. Kaasunkeräysverkosto muodostuu jätetäyttöön rakennetuista vaakalinjoista (5) ja pystykaivoista (7). Vuonna 2007 biokaasun keräystä tehostettiin parantamalla pystykaivojen tiivistystä ja kaksinkertaistamalla kaivojen imupaine. Biokaasu (1,19 milj. Nm 3 ) pumpattiin Pitkälahden lämpökeskukselle, jossa se käytettiin kaukolämmön tuotantoon. Joulukuussa käynnistettiin biokaasuverkoston lisärakentaminen. Vuonna 2007 hajuista tehtiin 12 valitusta, joka oli selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna (35 kpl). Karttulantien varressa sijaitsevan talon pihassa mitattiin jatkuvatoimisesti haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia. Tulosten mukaan korkein pitoisuus oli 31 % vuorokausiohjearvosta. Koska haisevien rikkiyhdisteiden hajukynnykset ovat hyvin alhaiset, voivat hajut aiheuttaa jätekeskuksen ympäristön asukkaille viihtyvyyshaittoja, vaikka terveysvaikutusperusteinen ohjearvo alittuikin selvästi. Biojätteiden lajittelu ja kompostointi oli vuoden 2007 jäteneuvonnan pääteema. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet lähialueella Harmaalokit jätekeskuksella Yhteistyökumppanit μg(s)/m 3 10 9 8 7 6 5 4 ohjearvo = 10 μg(s)/m 3 yksilöä 700 2004 600 500 400 300 2005 2006 2007 Kuopion Energia, biokaasun hyödyntäminen Kuopion Vesi, jätevesien käsittely Nab Labs Oy, vesitarkkailu Sarlin Hydor Oy, biokaasupumppaamon toiminta Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus, kaasutarkkailu 3 2 1 200 100 joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu 15.5. 9.6. 13.6. 30.6. 7.7. 12.7. 19.7. 26.7. 28.7. 2.8. 8.8. 12.8. 15.8.
22
23 Tutkimus ja kehitys Jätteestä kierrätyspolttoainetta Yhtiö jätti lokakuussa lupahakemuksen kierrätyspolttoainetta valmistavalle murskauslaitokselle sekä kyllästetyn puun laajamittaiselle vastaanotolle ja käsittelylle Kuopion jätekeskuksen alueella. Lupahakemuksella valmistaudutaan ohjaamaan materiaaliksi kelpaamattomia jätteitä energiahyötykäyttöön. Yhtiö on aktiivisesti selvittänyt jätteenpolton mahdollistavia energialaitoshankkeita. Jäteperäisten polttoaineiden hyödyntäminen oli mukana myös Kuopion Energian voimalaitoksen YVA selvityksessä (2006 2007), mutta jätteenpoltto jouduttiin hylkäämään voimalaitoshankkeen teknistaloudellisessa selvityksessä. Jätevedet yhteiskäsittelyyn Jätekeskuksen jätevesien käsittelyä tulee ympäristöluvan mukaan tehostaa. Huomioiden jätekeskusta ympäröivän alueen jätevesi- virtojen kokonaisuus yhtiö ja Kuopion kaupunki aloittivat yhdessä jätevesien käsittelyn yleissuunnittelun. Hankkeessa ovat mukana asiantuntijatahoina myös Kuopion Vesi ja Pohjois-Savon ympäristökeskus. Suunnittelun lähtökohtana on sekä Kuopion jätekeskuksen että Kuopion kaupungin Silmäsuon suljetun kaatopaikan jätevesien yhteiskäsittely. Raportointi yhdenmukaistuu Yhtiö on mukana Jätelaitosten raportointihankkeessa (JLRap II), jonka avulla kehitetään sekä tiedon tuottamista että jalostamista. Tavoitteena on jätelaitoksille soveltuvat yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Jätevedet ilmastetaan ennen jäteveden puhdistamolle johtamista. Henkilökuntaa ilmastuslaitteiden huoltotöissä. Vuonna 2007 valmistuneet hankkeet Muut vuonna 2007 käynnissä olleet hankkeet Jätteen keräyksen kehittäminen Ylä-Karjalassa, EU-hanke Jätekeskuksen ja suljetun kaatopaikan jätevesien esikäsittelyn tehostamismahdollisuudet, Outi Piisilä, Lappeenrannan tekninen yliopisto, diplomityö Ilmanlaatumittaukset Kuopiossa Pelastusopiston harjoitusalueen ja Jätekukko Oy:n jätekeskuksen päästöjen vaikutusalueella, Ilmatieteen laitos, mittaushanke Lintuhallinta Kuopion jätekeskuksella, Anniina Eerikäinen, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö Keskitetyn biokaasulaitoksen kannattavuustarkastelu Nilsiä-Tahkovuori -alueella, Savonia AMK, Nilsiän kaupunki Jätelaitosten raportointi ja tunnusluvut (Jlrap II), Efeko ja JLY Ympäristöjyvät, kestävän kehityksen verkostohanke EDGE-projekti, optimoinnin hyödyntäminen jätekuljetuksissa, Jyväskylän yliopisto ym. IEE INTERACTION -hanke, Motiva Kuopion jätekeskuksen ja Kuopion kaupungin Silmäsuon suljetun kaatopaikan jätevesien yhteiskäsittelyn suunnittelu Ammoniumtypen vähentäminen kaatopaikan suotovedestä biotiittisuodattamolla, Savonia AMK, projektityö