Tavoitteellisesti eteenpäin taantumasta huolimatta

RISTIJÄRVI TIEDOTTAA 1/2009 Tavoitteellisesti eteenpäin taantumasta huolimatta Tilastotieteilijät ovat tutkineet tilastonsa ja laskeneet kuukaudet ja tulleet siihen lopputulokseen, että Suomi on virallisesti taantumassa. Puoli vuotta ilman talouskasvua tarkoittaa siis taantumaa. Mikäli taantuma tästä pitkittyy, ollaankin jo sitten lamassa. Valtakunnassa ollaan eräänlaisessa talouden burnout -tilassa. Mitä pidemmälle vuosi etenee, sen synkemmiksi ennustetaan käyvän myös kuntatalouden näkymät. Kuntia ei kuitenkaan voi laittaa samalle viivalle vaikutuksia mitattaessa, vaan talousnäkymiin vaikuttaa kunnan elinkeinorakenne ja se, miten kunta on varautunut huonoihin aikoihin. Ristijärvellä ei vielä ole pidetty tarpeellisena kajota tämän vuoden talousarvioon verotulojen negatiivisesta kehityksestä huolimatta. Menojen lisäykseen ei kuitenkaan ole varaa ja suunnitelmien muuttamiseen pitää varautua. Kunnissa eletään nyt niitä aikoja, jolloin tiedot viime vuoden taloudesta tuodaan julkisuuteen. Vaikka kyse onkin jo eletystä ajasta ja tapahtuneen toteamisesta, ei talouden tulosta voi sivuuttaa tiedoksi merkitsemisellä, sillä eletty aika luo aina perustan tulevalle. Ristijärvellä viime vuoden taloudellinen tulos on parempi, kuin mitä suunnitelma oli, mutta ei kuitenkaan riittävän hyvä, jotta olisimme voineen kasvattaa puskuria tulevan varalle. Kuluvan kevään aikana tarkasteluun otetaan kuntastrategia, jossa määritellään kunnan painopistealueet tälle valtuustokaudelle. Strategia ei ole pelkkää elinkeinopolitiikkaa, vaan siinä tulee muistaa myös asukassuhde eli miten kunta rakentaa asukassuhteen kuntalaisiinsa. Kunta on kuntalaisia varten luodakseen heille elämänlaadun ja mahdollisuuksia. Ristijärven strategiassa nämä asiat on huomioitu jo nyt kunnan kehittämistavoitteiden ohella. Päättyneellä valtuustokaudella kunnan elinvoimaisuuden säilyttämiseksi oli tavoitteeksi asetettu asumismahdollisuuksien lisääminen ja sitä kautta väkiluvun lisääminen. Strategiasta ei pidä tehdä arkistoon pölyttymään unohtuvaa monikymmen sivuista kapulakielistä esitystä, vaan selkeä muutaman A4:n käsittävä tavoitteellinen ohjelma asioista, jotka meidän on mahdollista toteuttaa huomioiden resurssimme. Tavoitteiden pitää olla realistisia. Hyvä strategia sisältää myös asioiden tekemisen vastuuttamisen. Pienillä, mutta meille tärkeillä onnistumisilla on hyvä lyödä taantumaa korville ja uskoa yhdessä tekemisen kautta tulosten saavuttamiseen jatkossakin. Muutamia vuosia sitten silloinen kunnanjohtaja Fredriksson kehotti tämän saman lehden pääkirjoituksessa tavoitteen saavuttamiseksi kuntalaisia edes yrittämään lapsen tekoa. Väkiluku on vähentynyt edelleen, mutta syntyvyys on noussut. Syntyvyys kasvoi vuoteen 2007 verrattuna 57 %. Lapsiluvulla mitattuna muutos ei ollut suuri, mutta oikean suuntainen. Syntyvyys nousi tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kolmessa Kainuun kunnassa ja Ristijärvi oli niistä yksi. Innokkaana kuntoliikkujana en malta olla lopuksi kehottamatta kuntalaisia liikkumaan, etenkin kun hiihtokelit ovat parhaimmillaan. Hiihtolatumme ovat hyvässä kunnossa ja hiihtokautta on jäljellä, niin että hekin, jotka eivät vielä itse ole testanneet latujemme kuntoa, ehtivät sen vielä tehdä. Ja jos ei pidä hiihtämisestä, voi kuntoa ja virkeyttä ylläpitää muutoinkin, esimerkiksi Virtaalan palveluja käyttämällä tai lähteä vaaralle laskettelemaan. Hyvää kevättä kuntalaisille ja kunnassamme kylässä käyville! Terttu Härkönen hallintosihteeri Saukkovaaran Laturetki hiihdettiin 8.3.09 Jo 51. kerran järjestettyyn Saukkovaaran Laturetkeen osallistui tänä vuonna 112 hiihtäjää. Osanottajista 78 hiihti 32 km:n reitin ja 34 hiihti 14 km:n reitin. Yksi reitin huoltopisteistä oli Tuulentupa. Sää ei olisi voinut olla hienompi, aurinko paistoi ja pakkasta oli vain muutama aste. Joku hiihtäjistä huokasikin tullessaan taukopaikalle, että on kuin taivaaseen nousisi. Tervehdys Ristijärvi! Olen Raija Potila ja aloitin maaliskuun 16. työni Ristijärven kunnanjohtajana. Perheeseeni kuuluvat yrittäjäpuoliso Matti Potila ja aikuistuvat lapset, joista tytär on vielä kotona. Tulen Keski-Pohjanmaalta, jossa olen asunut yli 20 vuotta. Sukujuureni ovat Sotkamossa. Työssäni kunnanjohtajana odotan kohtaavani teitä niin kylän raitilla kuin erilaisissa tapahtumissa ja kertovan kuulumisia paikallisesta elämästä. Tämän päivän haasteita kuntakentässä ovat terveen talouden ylläpitäminen ja lähipalveluiden turvaaminen. Niiden eteen joudumme tekemään työtä sekä kuntalaiset että me viranhaltijat ja luottamushenkilöt. Näin ulkopuolisen silmin on todettava, että Ristijärvellä on ollut hyvä draivi päällä ja kunta on löy- tänyt menestystekijöitä hyvän asumisen kuntana. Senioripolais-hanke ja sen avulla kuntaan tuotetut palvelut ovat tuoneet Ristijärvelle ennakkoluulottoman ja visionäärisen kunnan maineen. Kunta on ollut ensimmäisten joukossa arvokkaan ja elinvoimaisen vanhenemisen asialla, nostanut esille seniorikansalaisen +50 v tarpeet ja lähtenyt tuottamaan heille palveluja ennakkoluulottomasti. Tällä sektorilla on edelleen etsittävä niitä innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla kunta turvaa omaa elinvoimaisuuttaan. Kuntaan syntyneet hoivayritykset soveltuvat erittäin hyvin maaseutuympäristöön ja tarjoavat työtä kuntalaisille. Viimeisen puolen vuoden maailmanlaajuisen rahoitusmarkkinoiden ja tuotantotoiminnan myllerryksen keskellä alkutuotantovaltaiset toimialat ovat säilyttäneet asemansa ja etenkin Pohjois-Suomen maatalouden asema on parantunut. Tämä on hyvä pitää mielessä maaseutukunnan kehittämisessä. Ristijärven luonto on kaunis ja pysähtymisen arvoinen asia, jonka vuoksi matkailuyrittämisen mahdollisuuksien vahvistaminen on otettava tulevaisuuden yhdeksi painopistealueeksi. Meidän on kannustettava yrittäjiä tuotteistamaan palvelujaan ja markkinoimaan niitä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Ristijärvellä on hyvä elää, asua ja yrittää. Näillä eväillä jatketaan eteenpäin. Raija Potila kunnanjohtaja

2 Ristijärvi tiedottaa ASUNTOJEN KORJAUS-, ENERGIA- JA TERVEYS- HAITTA-AVUSTUSTEN HAKU VUONNA 2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen korjaus- ja energia-avustukset ovat haettavina 3.4.2009 saakka. 1. Vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjausavustukset 2. Avustus hissin rakentamiseen ja perusparantamiseen sekä liikkumisesteen poistamiseen 3. Avustus kiinteistökohtaisen talousvesijärjestelmän parantamiseen 4. Avustus terveyshaitan poistamiseen 5. Avustus suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistämiseksi 6. Tarveharkintaiset pientalojen energia-avustukset 7. Muut energia-avustukset - vähintään 3 asuntoa käsittävien asuinrakennusten korjaamiseen Hakemuslomakkeita ja -ohjeita saa yhteispalvelupisteestä, jonne hakemukset on jätettävä. Tiedustelut kunnanrakennusmestari Harri Helenius, p. 044-7159 349 tai yhteispalvelupiste, p. 6155431. Hakuohjeet ja lomakkeet ovat tulostettavissa myös Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen kotisivuilta, www.ara.fi Ristijärvi 25.2.2009 KUNNANHALLITUKSEN KOKOUKSET TOIMIKAUDELLA 2009 2010 Kunnanhallituksen kokoukset toimikaudella 2009 2010 pidetään pääsääntöisesti joka kolmas maanantaina alkaen klo 18.30.Esityslista postitetaan neljä päivää ennen kokousta. Pöytäkirja pidetään nähtävillä kokousta seuraavan viikon 1. arkipäivänä, ellei kunnanhallitus muuta päätä. Esityslista julkaistaan kunnan www-sivuilla: www. ristijarvi.fi KOKOUKSET VUONNA 2009 16.2., 9.3., 30.3., 20.4., 11.5., 1.6., 22.6., (20.7.), 10.8., 31.8., 21.9., 19.10., 9.11., 30.11., 21.12. Kunnanhallitus voi tämän lisäksi pitää ylimääräisiä kokouksia, mikäli asioiden hoito sitä vaatii. Kunnanhallitus 27.1.2009 KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSET TOIMIKAUDELLA 2009-2010 Kunnanvaltuuston kokouspäivä on pääsääntöisesti kuukauden 3.keskiviikko ja kokous aloitetaan klo 19.00. Kokoustiheys määräytyy käsiteltävien asioiden mukaan. Kunnanvaltuuston kokouksista ilmoitetaan kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä Kainuun Sanomat -lehdessä.esityslista julkaistaan pääsääntöisesti kunnan internet-sivuilla heti sen valmistuttua sekä jaetaan tiedotusvälineille. NUORTEN KESÄTYÖT HAETTAVANA 30.4.2009 MENNESSÄ Kesätöitä voivat hakea 15-21 -vuotiaat nuoret. Työaika on 2 viikkoa. Kesätyöpaikkahakemuksia saa Yhteispalvelupisteestä, jonne myös hakemukset palautetaan. TUKI YRITYKSILLE NUORTEN KESÄTYÖLLISTÄMISEEN tukee yrityksiä nuorten työllistämisessä. Tuki on 115 / 2 viikon työllistämisjakso, kuitenkin enintään puolet maksetusta palkasta. Tuki myönnetään hakemisjärjestyksessä. Kesätyöpaikkailmoitukset Yhteispalvelupisteeseen. Hakuaika päättyy 30.4.2009 klo 15.00 Tarkempia tietoja ja ohjeita Yhteispalvelupisteestä, puh. 615 5431. SYDÄNPIIRI+ITE-ryhmä kokoontuu kuukausittain joka kolmas tiistai os. Aholantie 14 (ent.taloustoimisto). Tervetuloa mukaan kaikki kiinnostuneet! Yhteystiedot Leena puh. 050 5453874 Hanna puh. 044 510 3310 Kunnanhallitus MUKAVASTI MOILASEN MUKANA Lähde mukaan päivän reissulle Kostamukseen 2.5.2009. Päivän matkan hinta 85 /hklö, sis. bussikuljetuksen ja ryhmäviisumin sekä kiertoajelun ja ostoskierroksen Kostamuksessa. Ryhmäviisumia varten tarvitaan: passista kopio, viisumianomuskaavake täytettynä + 1 valokuva sekä todistus matkavakuutuksesta. Passin on oltava voimassa väh. 1/2 vuotta matkan jälkeen. Jos ei ole omaa matkavakuutusta matkanjärjestäjä tekee ryhmävakuutuksen 3 /hklö. Matka toteutetaan huhtikuussa joku lauantai, jos mukaan lähtijöitä on väh. 20 henkeä. Sitovat ilmoittautumiset 14.4. mennessä: Ristijärven Yhteispalvelupisteeseen, puh. 08-6155431 tai 4H-Yhdistys 044-352 7925 Eläkeliiton Ristijärven yhdistys tiedottaa Kerhot jatkuvat Willa Wanhan kokoontumistiloissa keskiviikkoisin seuraavasti: 18.3. kevätkokous, mukana toiminnanjohtaja Sinikka Tahvanainen 1.4. Ruusa muistelee 22.4. Uusi kunnanjohtaja (jos hänelle sopii) 13.5. Sydänyhdistyksen toiminanjohtaja 27.5. kevätkauden päättäjäiset Ristijärven Pirtillä Suunniteltuja retkiä ma 27.4. retki Paltamon yhdistyksen vieraaksi, ilm. viim. 24.4, puh. 050-4114902 la 16.5. retki Kajaanin teatterin Ei makseta, ei makseta esitykseen (klo 14), hinta: lippu 13 + kyyti su 26.7. kesäteatteri Suomussalmella klo 15, hinta: lippu 9 + kyyti Piirin retkiä 9.-13.6. Lofootien matka, hinta 550 13.6. Raatteen retki, käynti myös Kuivajärvellä ja Domnan pirtillä 21-24.9. Ruskaretki ylläkselle, hinta 370 Syyskuun lopulla matka Bulgariaan Em. lisäksi perjantaisin klo 15 on Virtaalassa allasjumppaa. Kuoroharjoitukset ovat Liisa Tähkäpään johdolla keskuskoululla perjantaisin klo 13. Jäsenmaksu on 8, sisältää EL-lehden. Puheenjohtajana toimii vielä tämän vuoden Maire Tervo, puh. 050-4114902. Sihteeriksi olemme saaneet Marja-Leena Huuskon, puh. 040-8437397. Tulkaa mukaan toimintaamme sekä entiset että uudet jäsenet! Soitelkaa! Terveisin Maire Tule Mukaan LIIKUNTANEUVONTAAN Pienin askelin kohti elämäntapa -muutosta Avoimet virat koulutoimessa 1) Matemaattisten aineiden lehtori. Täytetään toistaiseksi 1.8.2009 lukien. 2) Biologian ja maantiedon tuntiopettaja Täytetään määräaikaisena ajalle 1.8.2009 31.7.2010. 3) Kotitalouden, kuvaamataidon ja tekstiilityön tuntiopettaja Täytetään toistaiseksi 1.8.2009 lukien. Lisätietoja viroista antaa rehtori Liisa Joensuu, puh. 044-7159334. Hakuaika päättyy 14.4.2009 klo 15.00. Hakuilmoitukset julkaistu osoitteessa: www.mol.fi Kesäksi kuntoon! Liikuntaneuvoja Marjaana Riissasen tavoittaa Ristijärven terveysasemalta torstaisin. Varaa aika p. 044-532 5923. Yksilöllistä ja maksutonta neuvontaa! HÖLÖSEVIIKKOA vietämme jälleen viikolla 18.-24.5.2009. Viikolle tulevat ohjemat pyydämme ilmoittamaan Ristijärven Yhteispalvelupisteeseen, puh.08-6155 431 8.5.2009 mennessä. Vapaa-aikatoimi Ristijärven Veisuuvestivaalit 1-2.8.2009 Nuori Teatteri 5.-14.6.2009

Ristijärvi tiedottaa 3 SEURAKUNNAN TAPAHTUMIA Ke 1.4 klo 10-12 lähetyksen kirpputori srk-kodin alakerrassa, klo 13.30 hartaus Kotokunnaalla, klo 19 kyläseurat Salokylän Lakelassa Su 5.4 (Palmusunnuntai) perhemessu kirkossa, klo 15-17 isoskoulutus srk-kodilla Ma 6.4 klo 10-12 vohvelikahvit lähetyksen kirpputorilla srk-kodin alakerrassa, klo 19 hiljaisen viikon ahtikirkko Ti 7.4 klo 19 hiljaisen viikon ahtikirkko Ke 8.4 klo 13.30 ehtoollisenvietto Kotokunnaalla, klo 19 hiljaisen viikon ahtikirkko To 9.4 klo 19 kiirastorstain messu kirkossa Pe 10.4 klo 10 pitkäperjantain sanajumalanpalvelus, urut vaikenevat Su 12.4 klo 8 pääsiäisaamu Kappelissa, klo 10 messu kirkossa, kirkkokuoro Ma 13.4 (2. pääsiäispäivä) perinnekirkko ja HPE, veisataan v. -38 virsikirjaa Ke 15.4 klo 10 piirakkamyyjäiset YV:n hyväksi ja keskiviikkokerho srk-kodilla To 16.4 klo 9.30 perhekerho srkkodilla Su 19.4 (1. su pääsiäisestä) klo 10 messu kirkossa, Kivikylän kirkkopyhä, kirkkokahvit srk-kodilla, messua ennen Gideon-työn esittely kirkossa Su 26.4 (2. su pääsiäisestä) klo 10 messu kirkossa, klo 10-14 rippikoulua Ti 28.4 syöpäpotilaiden retki Koskenkylän kodalle, lähtö 10.30 Leinosen kaupalta Ke 29.4 klo 13.30 virsituokio Kotokunnaalla Pe 1.5 klo 1l Yhteisvastuujuhla srk-kodilla Su 3.5 (3. su pääsiäisestä) messu kirkossa, Koskenkylän kirkkopyhä, kirkkokahvit srk-kodilla, klo 15-17 isoskoulutus srk-kodilla Su 10.5 (4 su pääsiäisestä) klo 10 äitienpäivän sanajuma lanpalvelus kirkossa Lähetystyö Seurakunnan nimikkolähetit Ristijärvellä Kuulemme ajankohtaiset lähetyskenttiemme terveiset, kun Senegalin lähettimme Marketta Filppa Pertta on kanssamme 12-17.05 ja Kenian lähetti ristijärveläinen Pirkko Igendia toukokuun viimeisellä viikolla. Lähetystilaisuuksien lisäksi molemmat saanaavat jumalanpalveluksissa. Tilaisuuksista ilmoitetaan seurakunnan tiedotteissa. Ristijärvellä on kaksi nimikkolähettiä. Lehtori Pirkko Igendia os. Möttönen on lähtöisin Karhulankylältä. Hän palvelee SLEY:n lähettinä Keniassa julistus- ja opetustyössä Maasai-kansan parissa. Pirkko on ollut lähettinä jo vuodesta 1976, myös Ristijärven nimikkona. Pirkko Igendia, P.O. Box 21531, 00505 Ngong Road, NAIROBI, KENYA Toinen nimikkomme opettaja Marketta Filppa toimii SLS:n lähettinä opetustehtävissä Senegalissa vuodesta 2002. Marketta Filppa, B.P. 9, 30323 Fatick, SENEGAL Nimikkostipendiaattimme on Namibian lut.kirkon työntekijäksi opiskeleva Cristoph Itenge. Hän on matematiikan opettaja, joka haluaa valmistua papiksi. Ristijärven Seurakunta Kirkkoherranvirasto Urheilutie 42 Avoinna ma ja ke klo 9-12, to klo 15-16 Puh. 08-681 113 Taloustoimisto ma ja ke klo 9-12 www.evl.fi/srk/ristijarvi SEURAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOTYÖ Lasten päiväkerho perjantaisin klo 12-14 seurakuntakodilla. Perhekerhot torstaina 12.3, 16.4 ja 14.5 klo 9.30-11.00. Kahvi- ja mehutarjoilu. Tiedustelut lastenohjaaja Sari Mikkoselta puh. 050-300 8751 Nuorten illat joka toinen perjantai klo 19-22 srk-kodilla. Seuraavat kerrat 13.3, 27.3, 24.4, 8.5 ja 22.5. Tiedustelut vapaaehtoistyöntekijä Tiina Oikariselta puh. 044-284 7179. Yrittäjä Tuomo Härkönen Kajaanin Hautauspalvelulle Ristijärven Hautaustoimisto Hautaustoimisto T:mi Veikko Rönkkö on myynyt Ristijärvellä toimineen yrityksen liiketoiminnan Kajaanin Hautauspalvelu Ky:lle. 2.1.2009 yrittäjinä on aloittaneet Heli Lehtinen ja Tuomo Härkönen. Toiminta jatkuu Ristijärvellä entisessä paikassa täyden palvelun hautaustoimistona. Meiltä saa arkut, uurnat, kukkavihkot, asetelmat, adressit, kuljetukset, hautakivet ja kaiverrukset. Toimitamme tilauksesta kukkia. Pitopalvelumme toteuttaa toivomustenne mukaan sekä pienet että suuret tilaisuudet haluamassanne Ristijärvellä, Urheilutie 34, p. 08-681 432, Kajaanissa, Pohjolankatu 27, p. 08-629 792 Toimisto on auki Ristijärvellä kolmena päivänä viikossa, maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina klo 9.00-12.00. Muina aikoina sopimuksen mukaan. www.kajaaninhautauspalvelu.com, kajaanin.hautauspalvelu@elisanet.fi Hautaustoimistomme kuuluu Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n paikassa. Pitopalvelumme järjestää esimerkiksi: * muistotilaisuudet, * syntymäpäivät, * häät ja * muut perhejuhlat. Kainuun Sotainvalidien maakuntajuhla Ristijärvellä 24.5.2009 Ohjelma: 11.30 Ruokailu seurakuntakodilla 12.30 Kahvitarjoilu Virtaalassa ja Juhla klo 13.00 Juhlapuhujaksi on lupautunut Kainuun Prikaatin komentaja prikaatikenraali Sakari Honkamaa Mukana on luonnollisesti Kainuun Sotilassoittokunta. Kaikki ovat tervetulleita! Ristijärven Hautaustoimisto Urheilutie 34, 88400 Ristijärvi Tuomo Härkönen 050 438 4288 Puh. 08 681 432 Heli Lehtinen 050 336 6703 www.kajaaninhautauspalvelu.com

4 Ristijärvi tiedottaa ITSENÄISYYSPÄIVÄ Sählyturnaus Kajaanissa Ristijärven oppilaat ja opettajat juhlivat itsenäisyyspäivää 5.12 perjantaina. Kouluun yläkoululaiset tulivat ihan normaalisti kahdeksalta aamulla valmistelemaan omia luokkiaan ja juhlasalia, jossa oli sitten jotain ohjelmaa ennen ruokailua. Kun alakoululaiset olivat tulleet yhdeksän maissa, oppilaat lähtivät rehtorin johdolla kulkueena tuttua reittiä pitkin sankarihaudoille kynttilät kädessä. Monella valitettavasti sammui oma kynttilä, mutta hätä ei ollut tämännäköinen, koska oli varauduttu tulitikuin kynttilöiden uudelleen sytyttämiseen. Sankarihaudoilla oli Suomen lippu jo odottamassa, jota kantoi yhdeksänneltä luokalta Niko Oikarinen ja airueessa olivat Johanna Leimu ja Aki Valtanen. Kukanlaskijoina toimivat Pyry Laakso ja Raija Kemppainen kuutosluokalta. Poistuttuamme sankarihaudoilta siirryimme suoraan saliin. Siellä oli Kajaanin Tanssiteatterin hienoja, lyhyitä esityksiä, joita oli oikein mielenkiintoista seurata. Nähtiin siellä myös alakoululaisten lauluesityksiä ja edelleen ne olivat hyviä, niin kuin aina. Kun kaikki esitykset oli nähty ja rehtori piti siinä pienen puheen ja laulettiin se vanha tuttu nälkämaanlaulu, oppilaat ja opettajat valuivat lopulta luokkiinsa, joissa sitten nautittiin keittolan hyvää ruokaa. Keittola oli pistänyt parastaan ja valmistanut meille oikein paistettua lohta. Perunoita ja salaattiakin taisi näkyä pöydässä vaan lohi se ensimmäisenä loppui. Jälkiruokana oli sitten suklaamoussea. Hyvät olivat eväät ja maha täyttyi. Rauhassa sai syödä ja sen jälkeen oli aika mennä Virtaalaan. Hetki, jota monet olivat enemmän tai vähemmän odottaneet! Oppilaat olivat pitkään harjoitelleet bolognesea, gigapoa, perhevalssia ja jopa lampet walkia. Kaikki tanssit olivat niitä vanhoja tuttuja ainakin nykyisille yhdeksäsluokkalaisille, jotka vielä viimeisen kerran tanssivat näitä tansseja. Uutena tanssina oli tullut pirteä lampet walk jota oli näköjään monesta oikein hauska tanssia. Siihen oli ottanut osaa yhdeksäs ja kahdeksas luokka. Viime vuonna tätä tanssia ei ollut, mutta he näkivät sen sitä edellisenä vuonna, kun silloiset ysit tanssivat sitä. Aikaa ei ollut ihan mielettömiä määriä harjoitella tätä tanssia, joka oli joillekin alussa aika hankala, mutta itse juhlassa se meni mielettömän hyvin. Kiitosta näistä tansseista sai jokainen oppilas joka oli osallistunut. Eniten kiitosta sai Minna Pyykkönen ja Juha Salo, jotka olivat jaksaneet alusta alkaen ohjastaa oppilaita näissä tansseissa. Kaiken kaikkiaan tämä koko koulun itsenäisyyspäiväjuhla oli taas kerran yksi mieleen painuvimmista tapahtumista, joissa oli kiva olla mukana. Näin viimeisenä vuonna. ;) Olimme 4.2 Kajaanissa pelaamassa Kainuun koulujen välistä Forest cup -sählyturnausta. Pelaamassa oli joukkueita Vaalasta, Kajaanista, Kuhmosta, Suomussalmelta ja meiltä täältä Ristijärveltä. Joukkueet oli jaettu kahteen lohkoon ja me olimme lohkossa 2. Pelimme olivat Vaalan ja Suomussalmen joukkuetta vastaan. Väliajoilla katselimme muiden joukkueitten pelejä ja söimme eväitä. Aina vähän ennen omaa peliämme menimme porukalla verryttelemään ja valmistautumaan peliin. Tästä Kainuun välisestä karsinnasta jatkoon selvisi Kuhmo, joka pääsee pelaamaan valtakunnallisessa finaalissa Jämsänkoskella. Pelimatkamme sujui hyvin, peleissä oli hauskaa ja jokainen teki parhaansa. R-L Elina Leimu 9. luokka YSTÄVÄNPÄIVÄJUHLA Vietimme koulussa ystävänpäivää perjantaina13.2. Päivä oli myös halipäivä, ja haliminen alkoi klo 9.00 ja halipäivä jatkui klo 14 saakka. Kello kolmentoista jälkeen alkoi ylä-asteen ystävänpäiväjuhla koulun salissa. Ystävänpäiväjuhlassa oli paljon erilaisia kilpailuja, joihin osallistuivat oppilaat ja muutama opettaja. Aluksi tehtävänä oli kävellä salissa musiikin tahtiin, ja halata aina ohjeitten mukaan ihmisiä. Ensimmäisenä kilpailun tehtävänä oli mennä parin kanssa rata läpi, jossa mahat piti olla vastakkain, joka luokalta oli oma pari, mutta opettajistakin oli pari. Kilpailun voitti yhdeksännen luokan Janne. T ja Elina. Voittajat saivat palkinnoksi: pehmosydämet. Toisen kilpailuun sai osallistua kaikki jotka halusivat, mutta tässä kilpailussa täytyi kilpailla pareittain. Oppilaat saivat valita itse parit. Tehtävänä oli pysyä parin kanssa sanomalehden päällä, mutta paperi laitettiin puoliksi, aina kun siitä oli päästy läpi. Kilpailussa syntyi kolme voittaja paria jotka olivat: Heli ja Kati, Janne. T ja Arttu, sekä Janne. H ja Samuli. Kolmas kilpailu oli myös vapaaehtoinen, johon sai osallistua viisi oppilasta. Kilpailijoiden ympäril- le kiinnitettiin narulla kynä, joka piti saada pulloon, ilman, että olisi käyttänyt apunaan käsiä. Kilpailun voitti Johannes. Tähän päättyikin koulun ystävänpäiväjuhla. - By Jori, Risto, Pedro Ristijärven Keskuskoulun 9 luokan joukkue, joka osallistui Taitaja-kilpailuun Kajaanissa 18.11.2008. Kuvassa vasemmalta Janne Torvinen, Aleksi Karppinen ja Noora Härkönen. Rovaniemellä 21-22.2 pidetyissä koululiikuntaliiton kilpailuissa oli kouluamme edustamassa kaksi hiihtäjää, Petra Torvinen ja Riitta-Liisa Hutri. Kilpailut hiihdettiin perinteisellä hiihtotavalla ja kaksipäiväisenä. Ensimmäisenä päivänä oli sm-sprintti ja toisena päivänä kll-mestaruushiihdot. Lauantaina sprintissä Riitta-Liisa Hutri oli 15. Sunnuntaina henkilökohtaisella matkalla Riitta-Liisa Hutri oli 7. ja Petra Torvinen oli 38.

Ristijärvi tiedottaa 5 Nukketeatteri Seitsemän yhdeksäsluokkalaista tyttöä kävivät ilmaisutaidon ryhmästä helmikuussa 13. päivä perjantaina ystävänpäivän kunniaksi päiväkodilla esittämässä nukketeatteria. Esitys oli jatkoa edelliselle osalle eli Bertta papukaija muuttaa maalle. Päiväkodinväki oli toivonut jatkoa ja niinpä ilmaisutaidon ryhmä alkoi kirjoittaa itse jatko-osaa. Kaupunkisiilit saivat melkein yhtä paljon suosiota kuin edellinenkin. Näytelmässä oli sekä uusia että vanhoja tuttavia. Bertta papukaija on muuttanut takaisin Jamaicalle, koska Suomen talvi on liian kylmä trooppiselle papukaijalle. Kaksi siiltä on muuttanut maalle nukkumaan talviunta, mutta maalla asuvat eläimet ja siilit eivät tule toimeen aluksi. Siilit huijaavat eläinten isäntää hullunoravan taudilla ja isäntä lukitsee eläimet häkkiin. Siilit olivat iloisia, että eläimet olivat häkissä ja huijaus onnistui, mutta he kuulevatkin että eläimet ovat huolissaan heistä. Siilit tulevat katumapäälle ja kertovat isännälle, että olivat huijanneet ja palkanneet oravankin esittämään pimahtanutta. Isäntä vapauttaa eläimet ja antaa siileille anteeksi, mutta ei päästä niitä rangaistuksetta. Siilit joutuvat tiskaamaan isännän tiskit koko vuoden. Loppu hyvin kaikki hyvin. Esityksen loputtua kaksi yhdeksäsluokkalaisista soittivat kitaraa ja loput lauloivat mukana mm. ystäväni tuttavani, ratiritiralla ja elefantti marssi. Osa pääsi lasten kanssa leikkimään ystäväni tuttavani. Lopuksi päiväkodin väki tarjosi porukalle kahvia, mehua, pullaa ja näkyi siellä olevan vaahtokarkkejakin. 9. luokan tytöt olivat tehneet lapsille ja henkilökunnalle hienon ystävänpäiväkortin. Tytöt saivat sydänmagneetit kiitokseksi. Media- ja ilmaisutaidon tytöt, 9lk Miten ennen elettiin sisältää paljon asioita, jotka ovat erilaista meille tämän päivän opettajille ja oppilaille. Pienen tutustumisen entisajan kouluun teki Keskuskoulun 1-2 luokka keskiviikkona 18. helmikuuta 2009. Yritimme mahdollisuuksien mukaan pukeutua eri tavalla. Mukavaa oli päästä koko koulupäiväksi museoluokkaan. Tarkastaja vieraili luku- ja kirjoitustunnilla. Ääneen lukeminen omalla paikalla seisten sujui hyvin. Kirjoittamisessa on varmaan aina parannettavaa. Paljon asioita jäi näkemättä, mutta onneksi on isovanhempia, jotka voivat kertoa menneestä ajasta lapsenlapsilleen ja meille kaikille entisistä ajoista kyselijöille. Helinä Kymäläinen Vanhalla koululla Koulun kuulumisia Eilen meillä oli erilainen koulupäivä. Oppilailla oli erilaiset vaatteet. Luokassa oli uuni. Luokassa oli vanhanaikainen ompelukone. Myös siellä sai kirjoittaa musteella. Ja siellä oli pienemmät pulpetit kuin meillä. Yhdessä pulpetissa istui kaksi ihmistä. Myös siellä kävi tarkastaja. Opettajalla oli nuttura. Ja me käytin neuvonta-asemalla. Juhani Huusko 2.lk Lucian päivä Vanhalla koululla Eilen meillä oli erilainen koulupäivä. Meillä oli vanhan ajan vaatteet. Tytöillä oli mekot ja essut ja pojilla oli sarkahousut ja henkselit. Me istuimme paripulpetissa, poika ja tyttö istui vierekkäin. Ja meillä tytöillä oli letit. Kellolla soitettiin kun tunti alkoi ja opettaja luki kirjaa. Ja sitten meillä kävi tarkastaja. Se katsoi huonetta. Opettajalla oli nuttura. Ensimmäisellä tunnilla oli matematiikkaa ja me laskimme rihvelitaululle laskuja. Alisa Korhonen 2.lk Lucian päivää vietettiin 13.12. Edellisenä päivänä oli äänestetty, kenestä ylä-asteelaisesta tytöstä tulisi Lucia. Seuraavana aamuna oppilaskunnassa oleva oppilas kävi kuiskaamassa Lucia -ehdokkaille, että heidän pitää tulla puettavaksi Lucian valkoiseen kaapuun. Tämän jälkeen eniten ääniä saanut tyttö puettiin punaiseen, vyötärölle laitettavaan, liinaan ja kynttiläkruunu päähän. Aamunavauksen jälkeen oppilaat lauloivat aamunavauksessa Lucialaulua ja Lucia julkistettiin. Lucia ja seuraavaksi eniten ääniä saaneet tytöt kävelivät jonossa näyttämön viereen. Lucioista otettiin kuvia ja sen jälkeen luciat lähtivät kiertämään vielä alaluokissa. Sen jälkeen puvut vietiin takaisin. Tämä on koulussamme joka vuotinen perinne. Vanhalla koululla Eilen meillä oli erilainen koulupäivä. Minulla oli tavalliset vaatteet. Muilla oli melkein vanhanaikaset vaatteet. Kolmella oli sellaiset vaatteet. Siellä oli paripulpetit. Siellä oli myös puuseinät. Uuni siellä myös oli harmoonikin oli. Me oltiin siellä vain kolme tuntia. Meijän eka tunti oli matikka ja toinen tunti oli äidinkieli. Ruokailun jälkeen oli kuvaamataito. Opettajalla oli hiukset nutturalla. Toni Lahdelma 2.lk Jätevesiasetuksen mukaiset jätevesisuunnitelmat Laitevalmistajiin sitoutumaton suunnittelu mahdollistaa kiinteistölle parhaan käsittely järjestelmän valinnan eri vaihtoehtojen väliltä. omakotitalot, kesäasunnot, maatilat ym. salaojateknikko Eero Kananen puh. 0500 283 568 NAPPULAKISAT 18.3.2009 Tulokset: 2007 synt. tytöt 1) Netta Hälinen 2.05 2006 synt. pojat 1) Jussi Pyykkönen 2.54 2005 synt. pojat 1) Niilo Oikarinen 0.37 2004 synt. tytöt 1) Nella Pääkkö 0.27 2) Elina Korpela 0.34 3) Nella Hälinen 8.24 2004 synt. pojat 1) Tommi Huusko 22.28 2) Kusti Kemppainen 23.59 2003 synt. tytöt 1) Lea Leinonen 35.71 2) Vilja Oikarinen 37.45 3) Essi Härkönen 60.93 4) Jenni Korva 2.34,56 2003 synt. pojat 1) Eetu Oikarinen 25.91 2) Iikka Laakso 35.86 3) Valtteri Oikarinen 41.79 2002 synt. tytöt 1) Milla Huusko 1.37 2002 synt. pojat 1) Teemu Pääkkö 1.45 2) Aapeli Korpela 1.48 3) Toni Karppinen 1.53 4) Kalle Korva 2.05

6 Ristijärvi tiedottaa Kansakoulussa ja kilpaa hiihtämässä 80 vuotta sitten Vuonna 1928 ei ollut varmaa tietoa kansakoulun tulosta Hiisijärven kylälle. Hyttilän talossa pidettävällä Pyhännänkylän kansakoululla oli vapaita koulupaikkoja, ja opettaja Pulkkinen lupasi ottaa oppilaita Hiisikylältä. Meitä lähti täältä kolmesta talosta yhteensä kuusi oppilasta; Polvelasta kolme, Hautalehdolta kaksi ja Jokiniemeltä yksi. Talvella oli matkaa järvien kautta 10 km. Sulan maan aikana matkaa kertyi hieman enemmän. Minä sain kortteerin kilometrin päässä olevasta Liuskon talosa. Toiset hiisijärveläiset asuivat asuntolassa, Eskolan talossa. Pyhien aikana kävin kotona hakemassa evästä. Liuskosta sain keiton ja maidon. Jalan oli kuljettava, kun ei ollut polkupyörää. Autoja ei matkoilla milloinkaan näkynyt. Pulkkinen oli vaativa opettaja, joka vaati varsinkin uskontoläksyjen osaamista. Olin ollut jo monena talvena kiertokoulussa eri taloissa ja siellä oppinut ulkoa Katekismuksen osittain. Pitihän se lukukinkereillä osata. Kiertokoulua pidettiin mm. Jokiniemellä, Harjulassa, Pekolassa, Päsämässä, Myllyvaarassa, Rinteellä ja Kainuassa. Kiertokoulunopettajina Eetu Heikura ja myöhemmin Anni Kinnunen. Pulkkisella oli aika laaja perunapelto. Eräänä iltapäivänä hän kysyi, olinko halukas perunannostoon. Seuraavana aamuna menin sitten pellolle. Olin jo monena syksynä kuokkinut perunat kotonakin. Sinä päivänä sattui maantiedon läksynä olemaan Suomen vesistöt. Oppilaat eivät Pulkkisen mielestä osanneet näyttää kartalta tarpeeksi hyvin ja niinpä hän oli suuttunut ja jättänyt arestiin kolmannen ja neljännen luokan kaikki oppilaat. Minä kun olin potunnostossa, en joutunut siihen joukkoon. En ollut kertaakaan Eino Kemppainen hiihtämässä Rasirinteellä arestissa Pulkkisen koulussa kahden vuoden aikana. Kerran hän suuttui minullekin, kun voimistetunnilla kannettiin kiviä koululle johtavalle huonokuntoiselle kärrytielle ja minä vahingossa loiskautin kiven rapakkoon niin, että kuraa loiskahti opettajan pikkutakille. Opettajaa puhuteltiin yleisesti vain Pulkkiseksi, vaikka etunimetkin olivat tiedossa; Väinö Renne. Pyhännän koululla ei ollut minkäänlaista urheilutoimintaa. Vuoden 1929 keväällä tuli tieto, että kirkonkylässä on Ristijärven koulujen väliset kilpahiihdot. Mitään karsintaa ei ollut, ja sinne sai mennä kuka halusi. Meitä oli muutamia poikia ja joku tyttökin, kun hiihdimme kirkonkylälle. Yön saimme olla Aholan pirtissä, jossa Elvi Tervo piti kahvilaa ja majoitti kulkijoita. Hän oli itsekin kilpahiihtäjä, ja oli kerran Lottien Kainuun piirin kilpailuissa toinen. Aamulla ei ollut ollenkaan pakkasta, vaan aivan vesikeli. Pyhännän pojilla mukana vesikelin liisteriä, minulla ei mitään voidetta. Kaupassa sitä olisi ollut, mutta kaupat eivät vielä olleet auki. Lumi oli sulanut aukeilta, ja metsissä sitä oli vielä vähäisen, mutta latuja ei ollut. Koululta lähti hevostie Saukkovaaralle päin, ja se oli hiihtoratana. Tiellä oli vesilammikoita ja hevosenkakkaroita. Matkan pituutta en tiennyt, mutta tiellä seisova mies näytti kääntöpaikan paluusuuntaan. Hevostie oli liian kapea, ja vastaantulijat olivat haittana. Erään tytön sauvakon sompa takertui minun sukseni kärkeen ja sitä irroittaessani kului kallista aikaa hukkaan. Asian merkitys paljastui palkintojen jaossa. Olin kuudes ja aikaero viidenteen oli 2 sekuntia. I-palkinto oli 25 mk ja seuraavat aina 5 mk vähemmän. Sen kolarin vuoksi hävisin sen viimeisen viitosen. Pyhännänkylän Hovilan Eljas voitti, toinen oli Veikko Moilanen, kolmas Paavo Heikkinen, neljäs Jouko Hamari ja viides Peuravaaralta Jokikylästä. Seuraavana talvena koulujenväliset hiihtokilpailut pidettiin Pyhännänkylällä, eikä silloin ollut lumesta puutetta. Kävin koulua jo Hiisijärvellä. Edellisen talven hiihtäjiä ei ollut mukana. Kilpailun voitti Paavo Kurkinen Jokikylästä, toisena Paavo Karppinen Pyhännältä, kolmantena Vaseli Torvinen Pyhännältä ja neljäntenä Eino Kemppainen Hiisijärveltä. Palkintona oli lusikka viidelle parhaalle. Elossa ei ole enää sen hiihdon kilpakavereita. Syrjälässä, helmikuussa 2009 Eino Kemppainen, 93 v. Hyttilän koulutalo Pyhännänkylällä 1990 Näkymiä kirjastosta Uusi vuotemme on edennyt jo pitkälle, joten hyvää alkavaa kevättä kaikille lukijoille. Totuttuun tapaan Vuoden Lainaaja palkittiin joulukuussa. Tällä kertaa valittu on Jaana Tolonen, joka vuosien ajan on harrastanut lukemista monipuolisesti kaunokirjoista tietoja harrastekirjoihin. Perhepäivähoitajana Jaana on tutustuttanut myös hoitolapsiaan kirjastoon. Kiitokseksi omasta aktiivisuudestaan sekä kirjastonkäytön ja lukemisen liittämisestä osaksi muidenkin elämää hänet palkittiin kunniakirjalla ja kirjakaupan lahjakortilla. 19. tammikuuta kirjastossa paltamolainen Hannu Romppainen kertoi teoksestaan Kuninkaallinen Kajaanin pataljoona. Ruotsin vallan aikainen sotalaitos Kainuussa kiinnosti tuoden Paltamon kansalaisopiston järjestämään tilaisuuteen monilukuisen kuulijajoukon. Tammi-helmikuussa ihasteltiin Kerttu Tolosen käsitöitä. Halvaantumisestaan huolimatta Kerttu on jatkanut käsityöharrastustaan ommellen yhdellä kädellä. Näyttelyyn kuului kauniita erilaisin pistoin toteutettuja tauluja, liinoja ja tyynynpäällisiä. Kotona ahkeran käsityöihmisen elämään mahtuvat ristipistojen lisäksi ristisanatkin. Kirjaston viime vuoden tilasto on valmistumassa. Lainamäärä pysytteli edelleen n. 14 lainana/asukas. Vuoden aikana kirjasto oli suljettu 10 arkipäivää, mikä osaltaan vaikuttaa lainakertymään. Tilastossa herättää myönteistä huomiota lasten ja nuorten kirjalainojen hienoinen (10 %) kasvu. Myös DVD-levyjen lainauksen lisäys oli yhtä suurta. Kevään kirjauutuuksia saapuu viikoittain. Jo lainattavien luettelossa on mm. Tapani Kiminkisen Henki ja elämä. Tervetuloa tutustumaan koko tarjontaan. Maritta Steinerkoulun oppilastöiden näyttely 31.3. saakka. Kansalaisopiston taidepiirien näyttely alkaen 7.4. Tarinaniskennän aluemestaruuskisa 7.5. klo 18.00. Lisätietoja kaikille avoimesta kilpailusta saat kirjastosta. Kirjasto avoinna 1.9.08-15.5.09 ma klo 12-19 ti 12-17 ke 09-15 to 12-15 pe 12-19 Puh. (08) 61554 328 Ihmiseksi kasvamisen paikka Steinerkoulu 90 v. Steinerkoulun oppilastöiden näyttely kirjastossa 31.3. saakka.