Afrikkalainen sikarutto Taudin aiheuttamat vahingot ja torjunta
ASF / taloudellinen merkitys Suuria taloudellisia tappioita sikatiloille ja koko lihateollisuudelle Kansainvälisen kaupan pysähtyminen Sikojen lopettaminen ja hävittäminen Tilojen saneeraus Tuotantoketjun häiriintyminen Yhden taudinpurkauksen keskimääräinen hinta-arvio on noin 10, 5 milj., (95 % vaihteluvälillä 4,6-22,7 milj. ). Kotieläinsektorin tappiot ovat vielä suuremmat (7,5-38,1 M ). Koulutuskiertue 2016 2
ASF epidemian koko/ simulaatiotuloksia Epidemia (eli tartunnan leviäminen useammalle tilalle) mahdollinen mutta ei todennäköisin vaihtoehto Epidemian todennäköisyydessä alueellisia eroja Keskimääräinen epidemian koko olisi 2,6 tartuntatilaa ja suurimmat epidemiat 20-30 tartuntatilaa Eläinliikenne tilojen välillä on leviämisessä avainasemassa Koulutuskiertue 2016 3
Eläintautien vastustaminen EHYT täyttää Koulutuskiertue 2016 4
Afrikkalaisen sikaruton oireet Oireet ja niiden voimakkuus voivat vaihdella Oireilevia eläimiä voi aluksi olla hyvin vähän ja vain jossain sikalan osassa Aika tartunnasta oireiden ilmaantumiseen vaihtelee n. 3-15 vrk Tartunnan saaneiden sikojen kuolleisuus voi olla jopa 100%, kooma ja kuolema 1-7 vrk oireiden alkamisesta Koulutuskiertue 2016 5
Afrikkalaisen sikaruton oireet (2) Oireita: Äkillinen kuolema ilman edeltäviä oireita Korkea kuume ja apaattisuus Ruokahaluttomuus, oksentelu, (verinen) ripuli, ummetus Ihon punoitus ja verenpurkaumat iholla Ontuminen, takajalkojen jäykkyys, horjuminen, vapina tai kouristukset Silmä- ja sierainvuoto Luomiset Koulutuskiertue 2016 6
Afrikkalaisen sikaruton avauslöydökset Ulkoisia muutoksia kuolleessa eläimessä verenpurkautumia iholla, usein erityisesti korvissa ja kylkien alueella voi olla merkkejä silmä- ja/tai sierainvuodosta voi olla merkkejä ripulista Silmämääräisiä muutoksia elimistössä (akuutti ja subakuutti muoto) verenvuodot eri puolilla elimistöä ovat yleisesti esiintyviä perna tumma, suurentunut, infarkteja, voi olla hauras, voi esiintyä kapselinalaisia verenvuotoja imusolmukkeet verenvuotoiset ja turvonneet, myös imusolmukkeet voivat olla hauraita munuaisissa pieniä verenpurkautumia (myös munuaisaltaassa) Mahdollisia ihomuutoksia sairastuneella sialla Suurentunut perna Koulutuskiertue 2016 7
Afrikkalaisen sikaruton avauslöydökset (2) Lisäksi kuolleella sialla voi olla todettavissa: Rintaontelo nestettä sydänpussissa verenvuotoja sydämen ulko- ja sisäpinnoilla nestettä rintaontelossa pieniä verenpurkautumia keuhkokalvoilla ödeemaa keuhkoissa Vatsaontelo veren värjäämää nestettä vatsaontelossa ödeemaa ja verenvuotoja ruoansulatuskanavan elimissä pieniä verenpurkautumia virtsarakon limakalvolla Koulutuskiertue 2016 8
ASF / tautiepäilystä ilmoittaminen Ilmoitus oireista viipymättä kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille (selvitä numero valmiiksi!) - tilanne selvitetään yhdessä Tartutaan toimeen ennen kuin tauti ehtii levitä Suomessa Sikojenpitäjät ja kaikki sikojen kanssa tekemisissä olevat sekä eläinlääkärit tunnistavat afrikkalaisen sikaruton oireet ja osaavat ilmoittaa Eläintautiepäilyiden nopea selvittäminen Sikojen kliininen tarkastus ja näytteenotto Tarvittaessa väliaikaiset eläinten siirtokiellot Koulutuskiertue 2016 9
Seuranta Suomessa Siat: taudin syyn selvitykseen liittyvät näytteet, vuonna 2015 tutkittiin 42 näytettä asf-vasta-aineiden varalta ja 91 näytettä asfviruksen varalta Tarhatut villisiat: seurantatutkimuksiin pyydetty teurastuksen yhteydessä otettuja näytteitä, vuonna 2015 107 näytettä tutkittu asf-vasta-aineiden varalta ja 130 näytettä asf-viruksen varalta Luonnonvaraiset villisiat: vuonna 2015 31 eläimen näytteet tutkittu asf-vasta-aineiden varalta ja 171 eläimen näytteet asfviruksen varalta. Lähes kaikki luonnonvaraiset villisiat olivat metsästettyjä. Koulutuskiertue 2016 10
Eläintautien vastustaminen Koulutuskiertue 2016 11
Taudin leviämisen rajoittaminen, sikatilat Afrikkalainen sikarutto on eläintautilaissa luokiteltu vastustettavaksi, helposti leviäväksi eläintaudiksi Aluehallintovirasto (AVI) tekee tarvittaessa pitopaikkaa koskevan päätöksen afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi ( rajoittavat määräykset ), estetään tartunnan leviäminen ja uusien tartuntojen syntyminen. Sikojen ja muiden eläinten tuominen tilalle ja niiden vieminen sieltä pois on kielletty, siat tulee pitää eläinsuojissa Tautia mahdollisesti levittävien tuotteiden ja välineiden tilalta pois vieminen on kielletty (sian liha, rehut, raadot, sperma, alkiot, lanta jne.) Tilalla tulee pitää suojavaatteita Varusteiden ja ajoneuvojen asianmukainen puhdistus tilalle tullessa ja sieltä poistuessa Tilalla asuvat ja työskentelevät ihmiset eivät saa mennä toiselle sikatilalle ennen kuin on kulunut vähintään kaksi vuorokautta tartuntatilalta poistumisesta Koulutuskiertue 2016 12
Taudin leviämisen rajoittaminen Taudin varmistumisen jälkeen AVI vastaa taudin alkuperän selvittämisestä ja leviämisen kartoittamisesta Kontaktitilojen selvittäminen ja tarkastus Saastuneiden tuotteiden jäljitys Evira vastaa tartunta-alueen, suoja- ja valvontavyöhykkeiden perustamisesta tartuntatilan ympärille Kotisikatapauksissa suojavyöhykkeen raja on 3 km etäisyydellä ja valvontavyöhykkeen 10 km etäisyydellä tartuntatilasta. Villisikatapauksissa Evira perustaa tartunta-alueen (3 km) ja rajoitusvyöhykkeen (harkinnanvarainen koko) mm. sikojen ja sioista peräisin olevien tuotteiden kuljettamista rajoitetaan tartunta-alueella ja vyöhykkeillä Koulutuskiertue 2016 13
Esimerkkejä suoja ja valvontavyöhykkeestä (3 km ja 10 km) Koulutuskiertue 2016 14
Toimenpiteitä vyöhykkeillä Sikojen kuljettaminen vyöhykkeillä on kiellettyä. Kielto ei koske pitopaikan sisällä tapahtuvaa välttämätöntä kuljetusta eikä maanteitse tai rautateitse pysähtymättä ja lastia purkamatta tapahtuvaa kauttakuljetusta. Sikojen kuljettaminen valvontavyöhykkeen ulkopuolelta valvontavyöhykkeellä sijaitsevaan teurastamoon välittömästi teurastettaviksi on sallittua. Sian sperman, alkioiden ja munasolujen kuljettaminen pois vyöhykkeellä sijaitsevasta sikojen pitopaikasta on kielletty. Koulutuskiertue 2016 15
Vyöhykkeiden rajoituksista johtuva liikatäyttö sikalassa? Sikojen omistajan hakemuksesta Evira voi määrätä sikoja lopetettaviksi tartunta-alueella, rajoitusvyöhykkeellä ja rajoitusalueella, jos eläinten siirtämistä koskevat kiellot, ehdot tai rajoitukset ovat olleet voimassa yli 14 vuorokautta ja huomattavasti vaikeuttavat eläinten pitoa taloudellisista tai eläinten hyvinvointiin liittyvistä syistä. Lisäksi poikkeusmahdollisuus eläinten siirtoon kun tartuntatilan alkudesinfektiosta on kulunut riittävä aika (valvontavyöhyke vähintään 21-30 vrk / suojavyöhyke vähintään 30-40 vrk). AVI voi myöntää poikkeuksen hakemuksesta, ehdot ovat tiukkoja. Koulutuskiertue 2016 16
ASF villisiassa Evira perustaa taudin esiintymispaikan ympärille tartunta-alueen, jonka säde on 3 km. Tartunta-alueen sikatiloilla sikojen siirtokielto Siat pidettävä sisällä tai eristettynä villisioista Tiloilla tarkemmat bioturvallisuustoimet KEL tarkastaa sikatilat Tartunta-alueella ammutut ja kuolleena löydetyt villisiat tutkitaan ASF:n varalta ja ruhot hävitetään siten ettei tartuntavaaraa ole Tartunta-alue lakkautetaan kun tarkastukset on tehty eikä ole syytä epäillä afrikkalaista sikaruttoa esiintyvän alueella Evira perustaa taudin esiintymispaikan (ja tartunta-alueen) ympärille rajoitusvyöhykkeen Koulutuskiertue 2016 17
ASF villisiassa (2) Rajoitusvyöhyke jaetaan taudin leviämisen riskin mukaisesti I ja II osaan, II osa on suuremman riskin alue. Rajoitusvyöhykkeen koko riippuu arvioidusta villisikapopulaation koosta ja liikkuvuudesta. Se on isompi ja noudattaa hallinnollisia rajoja (esim. kuntien rajat) tai sopivia maantieteellisiä rajoja (järvi, joki). Jos rajoitusvyöhykkeellä todetaan ASF kotisiassa, vyöhykkeestä erotetaan osa III, ja kotisikatapauksen myötä perustetut suoja- ja valvontavyöhyke ovat osa sitä. Koulutuskiertue 2016 18
ASF villisiassa (3) Rajoitusvyöhykkeellä rajoituksia sikojen, sikojen sukusolujen ja alkioiden, sivutuotteiden ja lihan siirtämisessä vyöhykkeeltä pois (II ja III). Joissain tapauksissa on poikkeusmahdollisuuksia erityisehdoin (mm. sikojen siirto teurastettavaksi) Rajoitusvyöhykkeiden rajoitukset vastaavat EU komission suojapäätöksen I, II ja III rajoitusalueiden rajoituksia (jotka tällä hetkellä Baltian maissa ja Puolassa eli punainen, vaaleanpunainen ja sininen alue). Rajoitusvyöhyke voimassa vähintään 12 kk. Koulutuskiertue 2016 19
Eläintautien vastustaminen Koulutuskiertue 2016 20
Taudin hävittäminen ja palaaminen normaalitilaan Evira tekee päätöksen afrikkalaisen sikaruton hävittämiseksi AVI vastaa täytäntöönpanosta Kunnaneläinlääkärit ja valmiuseläinlääkärit apuna Tilan sikojen lopetus, raatojen hävitys (Honkajoki, hautaaminen) Tuotteiden jäljittäminen; hävittäminen tai käsittely taudinaiheuttajan hävittämiseksi Puhdistus, desinfiointi ja saneeraus ym. Uusien eläinten hankinta ja mahdollisesti tarvittavat näytteenotot Yhteistyötä elinkeinon kanssa esim. eläinten lopetukset, elintarvikkeiden takaisinvedot, viestintä, tiedotus Koulutuskiertue 2016 21
Eläintautilain mukaiset korvaukset Eläintautilain mukaisen korvausjärjestelmän tarkoituksena korvata viranomaisten määräämistä toimenpiteistä aiheutuvat tappiot ei taudin aiheuttamia tappioita Korvausjärjestelmä keskittyy helposti leviävien ja vaarallisten eläintautien torjuntatoimenpiteistä aiheutuvien vahinkojen korvaamiseen Eläintaudit ovat maatalouteen kuuluvia normaalin yritystoiminnan riskejä, joiden vastustamiseen valtio osallistuu silloin, kun taudista voi aiheutua laajempaa vahinkoa karjataloudelle Koulutuskiertue 2016 22
Korvaukset eläintaudin hävittämisestä ja lopetetuista eläimistä ETL 102, 103 Eviran päätöksen mukaisista eläinten lopettamisesta, omaisuuden hävittämisestä sekä näihin liittyvistä puhdistusja desinfektio-toimenpiteiden työstä ja laitteista, välineistä ja aineista aiheutuvista kustannuksista vastaa valtio. Valtion varoista korvaus sioista, jotka on määrätty lopetettavaksi todetun tai epäillyn afrikkalaisen sikaruton takia. Korvaus myös rajoitusvyöhykkeellä afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi lopetetuista sioista. Korvauksena suoritetaan eläimen käypä arvo ilman kyseessä olevaa tautia. Korvaus omistajan hakemuksesta lopetetuista sioista on enintään ¾ eläimen käyvästä arvosta. Koulutuskiertue 2016 23
Korvaus omaisuudesta ja tuotannon menetyksestä ELT 104 ja 105 Korvaus valtion varoista sellaisista aineista, tavaroista, tai rakenteista, jotka on Eviran päätöksellä hävitetty tai käsitelty siten, että ne ovat vahingoittuneet tai muuttuneet käyttökelvottomiksi. Korvauksena suoritetaan omaisuuden käypä arvo. Jos tilalle tai rajoitusvyöhykkeelle määrätty kielto, ehto, rajoitus tai toimenpide estää tai vaikeuttaa eläintuotantoa, voidaan toimeentuloa merkittävästi vaikeuttava taloudellinen vahinko korvata valtion varoista. Korvauksena voidaan suorittaa enintään kolme neljäsosaa vahingon suuruudesta. Koulutuskiertue 2016 24
Korvausten ulkopuolelle jäävä toiminta ETL 106, korvausten menettäminen 108 Kustannuksia ja menetyksiä ei korvata, jos ne ovat syntyneet elintarvikkeiden jalostuksessa, muiden eläimistä saatavien tuotteiden tai rehujen valmistuksessa taikka elintarvikkeiden tai muiden tuotteiden kaupan pitämisessä. Korvauksia voidaan alentaa tai oikeus niihin voidaan menettää kokonaan, jos eläintautien torjuntaan liittyvää lainsäädäntöä (eläintautilaki, eläintunnistusjärjestelmälaki sekä eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annettu laki tai vastaavat EU- ja kansalliset säädökset) on selkeästi rikottu. Koulutuskiertue 2016 25
Palaaminen normaalitilaan Riippuu epidemian kestosta eli toimenpiteiden tehosta Pitopaikan rajoitukset voimassa vähintään 40 vrk taudin hävittämistoimien päätyttyä Sentinelliporsaiden käyttö eli terveitä sikoja tuodaan ensin pitopaikkaan ja tutkitaan viruksen varalta Jalostuseläinten menettäminen voi olla vaikea korvata vie vuosia tai vuosikymmeniä aikaa Eläinaineksen suuri kato luo markkinoita ulkomaisten sikojen tuonnille noudatettava lainsäädäntöä ja ETT:n ohjeita! EU:n ulkopuolisten kauppakumppanien vakuuttaminen vie todennäköisesti aikaa eli vaikutukset kestävät vuosia Koulutuskiertue 2016 26
Eläintautivalmius Kansalliset ja alueelliset suunnitelmat Testataan säännöllisesti valmiusharjoituksilla Valmiuseläinlääkäreitä (70 80) koulutetaan säännöllisesti Alueelliset valmiusvarastot Myös toimijoiden suunnitelmat ja harjoitukset tärkeitä! Valmiudessa tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä, sillä eläintaudit eivät kunnioita rajoja Koulutuskiertue 2016 27
Kiitos! Koulutuskiertue 2016 28