Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset

1 Satakunnan Osuuskaupan aluetaloudelliset vaikutukset Karppinen Ari Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A54/2016 15.9.2016

2 SISÄLLYS Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusasetelmalliset lähtökohdat Aineistot ja menetelmät Tulokset ( 2

3 TUTKIMUSOSIO 1: TAVOITTEET JA NUMEERISET ARVIOINTIKOHTEET 1.a Kuinka suuria ovat Satakunnan Osuuskaupan jatkuvan liiketoiminnan bruttovaikutukset aluetalouteen? työllisyys Arvioinnin kohdemuuttujat (min-max -analyysit)* tulo- Paikallisverotulovaikutukset /tuotantovaikutukset välitön vaikutus 1 2 3 1. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA NUMEERISET ARVIOINNIN KOHTEET kerrannaisvaikutus 4 5 kokonaisvaikutus 6 7 1.b Kuinka suuria ovat Satakunnan Osuuskaupan kokonaisvaikutukset (jatkuva liiketoiminta + investoinnit) aluetalouteen? välitön vaikutus 8 9 kerrannaisvaikutus 10 11 kokonaisvaikutus 12 13 * Min-max analyysi johtuu lähtökohtatieto- ja laskennan oletusten ja mallien vaihtelusta. Tavoite 1 sisältää 26 erillistä estimaattia analyysia varten kehitetyllä mallilla. 3

4 TUTKIMUSOSIO 2: TAVOITTEET Missä määrin ja miten Satakunnan Osuuskaupan muita aluetaloudellisia vaikutuksia voidaan määrällisesti arvioida tai kuvata? Keskeisiä olisivat esimerkiksi: osaaminen (henkilöstön koulutus ja innovaatiot, kiinteät investoinnit (menneinä vuosina), verkostovaikutukset muihin Satakunnan toimialoihin ja sosiaalisen pääoman vaikutukset (merkitys ns. III sektorin (vapaaehtoistoiminnan) ja asiakasomistajien yhteiskunnallisen vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta. Muut Satakunnan elinvoimaisuuteen ja vetovoimaisuuteen vaikuttavat Satakunnan osuuskaupan vaikutukset täsmentyvät aineiston keräämisen yhteydessä.

5 TUTKIMUSOSIO 3: TAVOITTEET Pyritään kuvaamaan, millainen aluetaloudellinen merkitys Satakunnan osuuskaupalla ja kaupansektorilla yleensä on Satakunnan aluetaloudessa? Mikä on kaupansektorin ja erityisesti Satakunnan osuuskaupan merkitys aluetaloudessa ja alueellisen kilpailukyvyn suhteen? Millainen rooli on osuuskaupan paikallisuudessa aluetaloudellisten vaikutusten näkökulmasta (verrattuna esimerkiksi teollisuuteen)? Satakunnan osuuskaupan työllistävyysanalyysi. Esimerkiksi kuinka monta henkilötyövuotta saadaan Osuuskaupan yhdellä liikevaihtomiljoonalla suhteessa muihin toimialoihin Satakunnassa ja millainen on tulojen pysyvyys Satakunnassa? Kokonaistulon paikallisuusaste. Muut keskeiset tutkimuksen yhteydessä paljastuvat merkitykset.

6 TUTKIMUSASETELMALLISET ERITYISPIIRTEET TULOKSET OVAT SPESIFISIÄ SILLE, MILLAINEN ON: (a) TOIMINTA, JOTA TUTKITAAN Satakunnan Osuuskaupan jatkuva liiketoiminta Satakunnan Osuuskaupan kertaluonteiset investoinnit (b) ALUE, johon toiminta vaikuttaa (c) AIKA, JOLLOIN TOIMINTAA TOTEUTETAAN Viime vuosien investoinnit ja vuoden 2015 liiketoiminta (tai tuorein saatavilla oleva) Talouden/aluetalouden suhdannekuva ja mahdollinen rakennemuutos rakennus- /toiminta-aikana vaikuttaa todellisiin vaikutuksiin (d) LÄHTÖKOHTAINFORMAATION TARKKUUS Satakunnan Osuuskauppainformaatio ja tilastot (Tilastokeskus) (e) MALLI, JOLLA VAIKUTUKSIA ANALYSOIDAAN Kerroinmallilla lasketaan tutkimuskohteen tiettynä ajankohtana (tyypillisesti vuosi) aikaansaamia taloudellisia vaikutuksia (vaikuttavat useamman vuoden aikana) aluetalouteen Ei ole olemassa valmista, yleistä mallia vaikutusten analysointiin => ks. tulokset-osion kuvaileva osio 6

7 KESKEISET AINEISTOT Analyysissa tarvittava numeerinen Satakunnan Osuuskauppaa koskeva koontiaineisto on kerätty pääosin vuoden 2016 alkupuolella. Tutkimuksessa tarvittavan lähtökohta-aineiston on koonnut Satakunnan Osuuskauppa tutkijoiden määrittämällä tavalla. Muu numeerinen tutkimuskohdetta koskeva koontiaineisto on poimittu yrityksen toimintakertomuksista Aluetaloutta koskevat aineistot pääosin Tilastokeskuksen tuottamia alue- ja maatason tilastoja ja aiempia tutkimuksia: Toimialoittaiset suhdanne-, rakenne- ja työllisyyden aluetilastot Alueelliset ja valtakunnalliset panos-tuotostilastot Tulo- ja kulutustilastot Tuottavuusaineistot Verotilastot Aiemmat Satakunnan aluetaloutta koskevat tutkimuksen tekijän tutkimukset, erityisesti koskien Satakunnan kilpailukykyä (ns. SEKKI-indeksi) Satakunnan taloudellista resilienssikykyä (SRI-indeksi) Ks. Tarkemmin http://www.satamittari.fi/tutkimuksia ja TEM:n Toimiala Online portaali http://www2.toimialaonline.fi/ (Linkki: Tilastokanta/tuotanto ja talous/rakennemuutos)

KESKEISET TUTKIMUSMENETELMÄT/MALLIT 8 ALUEELLISET PANOS-TUOTOSTAULUKOT Tilastokeskuksen tuottamat (2006) panos-tuotostaulukot Satakunnan elinkeinorakenteesta VALTAKUNNALLISET PANOS- TUOTOSLASKELMAT Tilastokeskuksen tuottamat (2015) valtakunnalliset panostuotostaulukot, joista on johdettu päivitetyt panoskertoimet Satakunnan elinkeinorakenteesta (ns. sijaintiosamääräkorjaus) ALUEELLINEN (KEYNESILÄINEN) KERROINMALLI VEROTULOSPESIFISET LASKENTAMALLIT Paikallisverotulot: kuntien tulovero ja kiinteistövero Tulokset esitetty min-max vaihteluvälinä 8

ALUEELLISET PANOS-TUOTOSSUHTEET, KERROINVAIKUTUSMEKANISMI JA SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA 9 SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA Välittömät ja välilliset kertaluonteiset Tulovuodot mallissa Johdettu kysyntävaikutus vaikutukset Tulovuodot mallissa Työnantaja- ja työntekijämaksut Yrityksessä aikaansaatu tulo (henkilöstön Uus- ja korvausinvestoinnit Tuoteverot ja ei- paikallisesti palkkauskustannukset ja muut tuotannon- (verot ja veroluonteiset erät) tekijämenot ja muut paikallisesti maksetut (ml. tontit, rakennukset, käytetyt hyödykkeet ja palve- maksut, esim. bonukset ) laitteet) lut (muulta maasta ja ulkomailta tuodut) ALUETALOUS Muuhun kuin paikallisiin hyödykkeisiin kohdistuva kulutus Aluetalouden muiden toimijoiden (yritykset ja kotitaloudet) nettotulot tuoteverot Paikallisten hyödykkeiden kysyntä TUOTANNON LISÄYS Paikalliseen tuotantoon kohdistuva välitön kysyntä tuoteverot Välillinen panoskysyntä alueella Kotitalouksien paikallisten tuotteiden kysyntä Kotitalouksien palkat vuotojen jälkeen Välillinen tuotantopanosten kysyntä muilta paikallisilta yrityksiltä Muualta tuodut välituotteet alueelle Kuvio. Malli Satakunnan Osuuskaupan vaikutuskanavista aluetalouteen

10 KESKEISET TUTKIMUKSELLISET VARAUMAT JA RAJAUKSET Aineistoa koskevat Numeerisessa analyysissa tarvittavat koontitiedot (ns. lähtökohtatiedot) sisältävät epävarmuutta (ajallinen yhteenlaskettavuus ja arviointikohteiden yhteismitallisuus) Panos-tuotosaineiston ajantasaisuus (2002/2013) elinkeinorakenteen kuvaamisessa Numeerinen arviointi perustuu pääosin vain kysyntävaikutuksiin Resurssiperusteiset alueelliset (kasvu)vaikutukset vaikeasti kvantifioitavissa (ks. tavoite 2 tässä tutkimuksessa) Menetelmää koskevat Kerroinanalyysi tuottaa arvioita, joissa alueellisten markkinoiden suhteellisten hintojen muutoksia ei huomioida (kerroinvaikutukset ovat ns. bruttovaikutuksia) Tutkimuksen lähtökohtaa koskevat Tutkimuksessa ei arvioida Satakunnan Osuuskaupan yhteiskuntataloudellisia kokonaisvaikutuksia (esim. kustannus-hyötyanalyysi) Aiemmissa vastaavissa empiirisissä tutkimuksissa (esim. Karppinen & Oikarinen 2010) arvioitu, että lähtökohtatiedoista syntyvä epävarmuusero on maksimissaan 5,3-kertainen suhteessa talouden rakennemuutoksesta johtuvaan epävarmuuteen.

TUTKIMUSOSIO 1: TULOKSIA TULOSOSIO 1: TUTKIMUSASETELMAN ERITYISPIIRTEITÄ EMPIIRISESTI KUVAILEVA OSIO

12 KUVATTAVAT TUTKIMUSASETELMALLISET ERITYISPIIRTEET (KS. DIA 6) Kuvio. Mallitettava Satakunnan Osuuskaupan liiketoiminta- ja vaikutusympäristö

13 SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA ON ALUEELLA JA TILASTOLLISELLA PÄÄTOIMIALALLAAN** SUURI TYÖLLISTÄJÄ Satakunnan suurimmat työnantajat 2014/2015 Sija Yritys Paikkakunnat Henkilöstö 1 SATAKUNNAN OSUUSKAUPPA* Satakunta 1239/1126/989 2 UPM-KYMMENE OYJ mm. Rauma ja 801 Pori 3 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ Eurajoki 795 4 TECHNIP OFFSHORE FINLAND OY Pori 704 5 HKSCAN FINLAND OY Eura 677 6 EUROPORTS RAUMA OY Rauma 575 7 ROLLS-ROYCE OY AB Rauma 566 8 HUNTSMAN P&A FINLAND OY Pori 560 9 ORAS OY Rauma 450 10 SAMPO-ROSENLEW OY Pori 441 11 BOLIDEN HARJAVALTA OY Harjavalta ja Pori 419 12 POSTI OY Satakunta 400 13 LUVATA PORI OY Pori 339 14 OSUUSKAUPPA KEULA mm. Rauma, Eura 286 15 ISS PALVELUT OY Pori ja Rauma 278 16 PUUSTELLI GROUP OY Harjavalta 257 17 SATAKUNNAN LIIKENNE OY Satakunta 250 18 LÄNSI-SUOMEN OSUUSPANKKI Satakunta 247 19 NORILSK NICKEL HARJAVALTA OY Harjavalta 244 20 KIVIKYLÄN KOTIPALVAAMO OY Rauman sk ja Huittinen 240 Lähteet: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri (2015); Suomen Asiakastieto Oy (2016); Satakunnan Osuuskauppa (2016). *Satakunnan Osuuskauppakonserni (Satakunnan Osuuskauppa ja Palin Oy ) henkilöstö oli vuoden 2015 lopussa 1239 henkilöä. Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan Satakunnan Osuuskauppa yksistään työllisti 1126 henkilöä vuoden 2015 joulukuussa. Satakunnan Osuuskaupan arvio Satakunnassa sijaitsevien Osuuskaupan toimipisteiden henkilöstöstä oli keskimäärin 989 henkilöä vuonna 2015. Satakunnan Osuuskaupan henkilöstömäärä (lkm) on noin 10 % Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus toimialan, (G) työpaikkamäärään verrattuna Satakunnassa. Satakunnan Osuuskaupan henkilöstömäärä suhteessa Porin seutukunnan toimialan G henkilöstömäärään on reilut 23 %. Satakunnan kaikista työpaikoista toimialan G osuus on 10 %. ** Tilastokeskuksen mukaan valtaosa toimipaikoista on tilastollisesti jollakin vähittäiskaupan alatoimialalla. Majoitustoiminnassa ja Ravitsemistoiminnassa on myös toimipaikkoja.

14 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN TOIMINNAN KESKEISET TOIMIALAT LUO MERKITTÄVÄSTI TYÖPAIKKOJA Lähde: Tilastokeskus

15 KAUPAN (G), MAJOITUS JA RAVITSEMISTOIMINNAN (I) TYÖPAIKKAKEHITYS ON OLLUT MERKITTÄVÄSTI POSITIIVINEN 1995-2013 Lähde: Satamittari, Tilastokeskus

16 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIEN ALOJEN TYÖLLISTÄVYYS ON MERKITTÄVÄÄ SATAKUNNASSA (2014) Jokainen liikevaihtomiljoona työllistää: Tukku- ja vähittäiskauppa toimialalla (G) 3 htv, Majoitus- ja ravitsemistoimialalla (I) 11 htv ja Matkailualalla (muodostuu 44 eri toimialasta) 8 htv.

17 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIEN ALOJEN TALOUDELLINEN RESILIENSSI* ON MERKITTÄVÄN SUURTA SUHTEESSA TEOLLISUUTEEN SATAKUNNASSA (2014) Kaupan toimialalla (G) osallistuu 4,6-kertainen määrä toimipaikkoja liikevaihtomiljoonan tuottamiseen Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (I) 13,2. JOHTOPÄÄTÖS: Molemmat alojen tulonmuodostus on huomattavasti vähemmän häiröherkkää talouden vaihteluille. * Alueellinen toimialojen sisäisen tulonmuodostuksen suhteellinen resilienssi-indeksi kertoo sen, kuinka monta kertaa enemmän toimialan toimipaikkoja osallistuu liikevaihtomiljoonan synnyttämiseen verrattuna alueen teollisuuteen. Indeksin suuri arvo heijastaa toimialan tulonmuodostuksen vähäisempää häiriöherkkyyttä talouden suhdanteille.

18 ESIMERKKI TALOUDELLISESTA RESILIENSSISTÄ SATAKUNNASSA: TULOJEN VAIHTELU ON HUOMATTAVASTI PIENEMPÄÄ SATAKUNNAN KAUPAN TOIMIALAN TULOISSA (LIIKEVAIHTO) KUIN TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA

19 SATAKUNNAN KAUPAN SEKTORIN TUOTTEISTA MYYDÄÄN 97,5 % SATAKUNTAAN JA MYYNTI JAKAUTUU ERITTÄIN MONELLE TOIMIALALLE Taulukko. Satakunnan kaupan sektorin perushintaisten lopputuotteiden käytön ( myynnin ) jakauma välituotekäyttöön ja lopputuotekäyttöön sekä lopputuotekäytön 1 ja välituotekäytön jakauma, %. Toimiala Toimialan tuotteiden välituotekäyttö Satakunnassa 2 (%) kulutus Satakunta 2 investoinnit Satakunta 2 Lopputuotekäyttö (%) vienti muualle kotimaahan vienti ulkomaille loppukäyttö yhteensä yhteensä väli- ja loppukäyttö Kauppa 44,2 92,3 3,1 1,9 2,6 55,8 100,0 1 Osuudet on laskettu lopputuotekäytön yhteismäärästä. 2 Satakunnan kaupansektorin perushintaisten tuotteiden käyttö ( myynti ) suuntautuu 97,5 % Satakuntaan. Ei näy suoraan yllä olevasta taulukosta. Satakunnan kaupan tuotteiden käytön jakauma välituotteina Satakunnassa (%) Maatalous Metallien jalostus ja metallituott.valm Koneiden ja laitteiden valmistus Rakentaminen Kauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta. Kauppa 7,9 12,4 5,5 13,9 10,3 3,0 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk. ja liike-elämän palvelut Kuljetus, varastoi n-ti, tietoliikenne Hallintopalvelut Terveydenhuollon palvelut Muut yhteiskunnalliset palvelut Muut toimialat yhteensä (12 kpl, joille 0 % < myynti < 3 %, perushintaisesta tuotoksesta) Kauppa 6,7 6,7 7,3 5,5 3,6 17,3 Lähde: Tilastokeskus: Alueellinen panos-tuotostaulukko

20 SATAKUNNAN KAUPAN SEKTORI OSTAA TUOTTEITA 54,3 % SATAKUNNASTA JA OSTOT JAKAANTUVAT TASAISESTI USEALLE TOIMIALALLE Taulukko. Satakunnan kaupan sektorin perushintaisen tuotoksen jakauma välituotekäyttöön ( ostoihin ), palkansaajakorvauksiin, veroihin ja toimintaylijäämään ( voittoihin ) sekä välituotekäytön jakauma, %. Toimiala Satakunnassa tuotettujen tuotteiden käyttö perushintaan 1 (%) muiden maakuntien tuotteiden käyttö 1 ulkomaisten tuotteiden käyttö 1 välituotekäyttö yhteensä 2 palkansaajakorvaukset 2 Tuote- ja muut tuotanto -verot 2 Toimintaylijäämä, brutto 2 Kauppa 54,3 26,4 19,3 37,5 27,6 1,3 33,5 100 1 Osuudet on laskettu välituotekäytön yhteismäärästä. 2 Osuudet on laskettu Satakunnan kaupan sektorin perushintaisesta tuotoksesta. 3 Satakunnan kaupansektorin perushintaisten tuotteiden käyttö ( ostot ) suuntautuu 54,3 % Satakuntaan. Tuotos perus hinta 2 Satakunnan kaupan välituotekäytön jakauma Satakunnassa (%) Paperiteollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Kauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Kiinteistö-, vuokraus-,tutk. ja liike-elämän palvelut Kauppa 6,6 6,6 22,4 28,3 9,9 26,3 Muut (14 toimialaa, joilta ostot 0% < 6,5%) Lähde: Tilastokeskus: Alueellinen panos-tuotostaulukko

YHTEENVETOA TAVOITEOSIO 1 TUTKIMUSOSIO 1 21 1. Satakunnan Osuuskauppa on suurin yritystyönantaja Satakunnassa. Työpaikkoja on 10 % suhteessa koko Satakunnan kaupan työpaikkoihin ja 23 % suhteessa Porin seutukunnan kaupan työpaikkoihin. 2. Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liitettävien toimialojen työpaikkakehitys on ollut merkittävästi positiivista 1995-2013 kaikissa seutukunnissa, pl. Pohjois-Satakunta, jossa kasvua 2,5 %. 3. Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liittyvien toimialojen työllistävyys on erinomainen: jokainen liikevaihtomiljoona kaupanalalla tuo 3 htv, matkailualalla 8 htv ja majoitus- ja ravitsemistoiminnassa jopa 11 htv. 4. Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liitettävien toimialojen tulonmuodostus poikkeaa teollisuudesta: toimialat vaikuttavat aluetalouteen tuoden merkittävää vakautta tarjoamalla moninkertaisesti pienemmän häiriöalttiuden talouden vaihteluita vastaan. Ts. toimialojen taloudellinen resilienssi on hyvä suhteessa teollisuuteen. 5. Satakunnan Osuuskaupan toimintaan liitettävien toimialojen liiketoiminta vaikuttaa erityisen monelle toimialalle ja erityisesti myyntitoiminta on merkittävästi satakuntalaista. Tässä käytetyn aluevaikutusmallin näkökulmasta kaupansektorissa vuodot muihin maakuntiin jäävät pieneksi ja kerroinvaikutus korostuu.

TUTKIMUSOSIO 1: TULOKSIA TULOSOSIO 2: Satakunnan Osuuskaupan tulo-, työllisyys- ja verotulovaikutukset

23 INVESTOINTITULOVAIKUTUKSET

24

25

26 LIIKETOIMINNAN TULOVAIKUTUKSET

27

28 Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Liikevaihto+toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön+ valmistevarastojen muutos+valmistus omaan käyttöön+liiketoiminnan muut tuotot - käyttöomaisuuden luovutusvoitot kauppatavaroiden hankinta = BRUTTOARVO. Kauppatavaroilla tarkoitetaan niitä hyödykkeitä, jotka yritys on ostanut myytäväksi edelleen ilman jatkokäsittelyä. Bruttoarvo on estimoitu Satakunnan koko kaupan sektorin bruttoarvon ja liikevaihdon suhteen avulla.

29 Jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Määritelmän mukaan kustannuksiin ei sisällytetä toimipaikan työvoimasta aiheutuvia kustannuksia. Estimointi kuten bruttoarvon kohdalla.

30 LIIKETOIMINNAN JA INVESTOINTIEN YHTEISTULOVAIKUTUS

31

32

33 TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

34

35 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN TYÖLLISTÄVYYS * * Satakunnan Osuuskaupan osalta lkm/liikevaihto (milj. )

36 PAIKALLISVEROTULOVAIKUTUKSET

37 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN MAKSAMA KIINTEISTÖVERO JA HENKILÖSTÖN MAKSAMAT KUNNALLISVEROT

38 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN HENKILÖSTÖN KUNNALLISVEROTULOJAKAUMA KUNNITTAIN SATAKUNNASSA (TUHATTA )

39 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN KIINTEISTÖVEROJAKAUMA KUNNITTAIN SATAKUNNASSA (TUHATTA )

40 MUU ALUEELLINEN VAIKUTUS

41 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN MAKSETTUJEN BONUSTEN JAKAUMA KUNNITTAIN (TUHATTA )

42 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN VUOKRAMENOJEN JAKAUMA (TUHATTA )

TUTKIMUSOSIO 2: TULOKSIA TULOSOSIO: Missä määrin ja miten Satakunnan Osuuskaupan muita aluetaloudellisia vaikutuksia voidaan määrällisesti arvioida tai kuvata?

44 MUUT NUMEERISET SATAKUNNAN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Käytettävissä olevan Satakunnan Osuuskauppaa koskevan aineiston avulla ei voida arvioida numeerisesti erityisesti Osuuskaupan vaikutuksia: Verkostovaikutus Osaamiskontribuutio Vaikutus sosiaaliseen pääomaan Muut vaikutukset Käytännössä: Verkostovaikutuksia voidaan arvioida/on arvioitu Satakunnan kaupan sektorin tasolla (ks.diat 19 ja 20) Muita vaikutuksia voidaan kuvata myös talousteorian tasolla.

TUTKIMUSOSIO 3: TULOKSIA TULOSOSIO: Pyritään kuvaamaan, millainen aluetaloudellinen merkitys Satakunnan osuuskaupalla ja kaupansektorilla yleensä on Satakunnan aluetaloudessa?

46 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN MERKITYKSEN ANALYYSI Työllistävyysanalyysi edellä dia 35 Aluevaikutusten kilpailukykymerkitystä voidaan arvioida aluetalousteoreettisesti ja kaupan toimialatasolla. Satakunnan Osuuskaupan merkitystä aluetaloudellisen resilienssin kannalta voidaan arvioida periaatteellisesti (kaupan sektorin tasolla) (ks. Diat 17 ja 18) tulonmuodostuksen hajautuminen => häiriöherkkyys aluetalouden ulkoisille häiriöille kyky toipua ulkoisista häiriöistä => reagointiherkkyys aluetalouden ulkoisille häiriöille Rakennemuutosvalmius [ks. Yleisesti: http://www.satamittari.fi/tutkimuksia ja TEM:n Toimiala Online portaali http://www2.toimialaonline.fi/ (Linkki: Tilastokanta/tuotanto ja talous/rakennemuutos)

47 * Tulokset eivät tarkoita sitä, että Satakunnan Osuuskaupan henkilöstön tai kokonaistyöllisyysvaikutuksen osuus olisi 20,6 % tai 11,7 % kaupan alan (G) työllisistä (henkeä) Satakunnassa, koska Satakunnan Osuuskaupan henkilöstö toimii myös muilla aloilla kuin kaupan alalla. Kaupan alan henkilöstö suhteessa koko yksityissektorin henkilöstöön on Satakunnassa 13,3 % (2013).

48 * Sisältää bruttopalkan ja työnantajan palkan sivukulut. Sivukulut on arvioitu Osuuskaupan osalta keskimääräisten kulujen perusteella.

49 * Tässä on suhteutettu Satakunnan Osuuskaupan usean vuoden investointimenot vain yhden vuoden kiinteisiin investointeihin Satakunnassa niiden suuruusluokan hahmottamiseksi.

50 * Tässä on suhteutettu Satakunnan Osuuskaupan usean vuoden investointimenot vain yhden vuoden kiinteisiin investointeihin Satakunnassa niiden suuruusluokan hahmottamiseksi.

51 * Tässä on suhteutettu Satakunnan Osuuskaupan usean vuoden investointimenot vain yhden vuoden kiinteisiin investointeihin Satakunnan kaupan alalla (G) niiden suuruusluokan hahmottamiseksi.

52 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN TULOVAIKUTUKSEN (LIIKEVAIHTO) MERKITYS* Suhteutettuna toimialat yhteensä liikevaihtoon 2014 Satakunnan Osuuskaupan välitön tulovaikutus (liikevaihto) min Satakunnan Osuuskaupan kokonaistulovaikutus (liikevaihto) max Pohjois-Satakunnan seutukunta 31,4 % 53,5 % Porin seutukunta 3,9 % 6,7 % Rauman seutukunta 5,7 % 9,7 % Satakunta 2,2 % 3,7 % * Taulukon luvut eivät tarkoita, että Satakunnan Osuuskaupan osuus Satakunnan seutukuntien ja koko maakunnan yhteenlasketusta liikevaihdosta on luvun osoittama määrä, koska Satakunnan Osuuskauppa toimii myös muualla kuin vertailualueilla. Luvut on esitetty liikevaihtoperusteisen tulovaikutuksen suuruusluokan hahmottamiseksi.

53 SATAKUNNAN OSUUSKAUPAN TULOVAIKUTUKSEN (LIIKEVAIHTO) MERKITYS* Suhteutettuna kaupan alan liikevaihtoon 2014 Satakunnan Osuuskaupan välitön tulovaikutus (liikevaihto) min Satakunnan Osuuskaupan kokonaistulovaikutus (liikevaihto) max Pohjois-Satakunnan seutukunta 133,0 % 226,8 % Porin seutukunta 18,1 % 30,8 % Rauman seutukunta 40,2 % 68,6 % Satakunta 11,4 % 19,4 % * Taulukon luvut eivät tarkoita, että Satakunnan Osuuskaupan osuus Satakunnan seutukuntien ja koko maakunnan yhteenlasketusta kaupan alan liikevaihdosta on luvun osoittama määrä, koska Satakunnan Osuuskauppa toimii myös muualla kuin vertailualueilla. Luvut on esitetty liikevaihtoperusteisen tulovaikutuksen suuruusluokan hahmottamiseksi.

54

55

56 KIITOS! Lisätiedot: Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu Porin yksikkö ari.karppinen@utu.fi 050-3187605