Ruokapoliittinen selonteko mmm.fi/ruoka2030 #ruoka2030 Varautumisen IV valtakunnalliset opintopäivät 12.-13.10.2016 Anna-Leena Miettinen 1
Miksi? Korvataan/yhdistetään 4 aiempaa strategiaa: Huomisen ruoka kansallinen ruokastrategia (2010),Ruokapoliittinen selonteko (2010), Ruokaketjun toimenpideohjelma (2011) ja Elintarviketurvallisuusselonteko (2013) voimassa edelleen: lähiruoka- ja luomuohjelmat (2013) 2
Toimintaympäristön muutokset ruuan-, veden- ja energiantuotannon riittävyyden varmistaminen luonnonvaroja säästäen ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ruuan kulutuskysynnän kasvu väestön taloudellinen eriarvoistuminen sekä ikääntyminen ja kaupungistuminen jatkuvat geopoliittisen ympäristön muutokset; Venäjä-> maailmanmarkkinahinnat -> elintarvikeketjun kilpailukyky heikentynyt globalisaatio digitalisaatio 3
Samaan aikaan CAP 2020 pohdinta käynnistynyt YTS Yhteiskunnan Turvallisuusstrategian päivitys FOOD 2030: Research and innovation for tomorrow's nutrition and food systems Energia- ja ilmastopoliittinen keskustelu VNK rahoittama Elintarvikeketjun kilpailukyky tutkimus (valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä) Vnp julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen arviointiperusteista (ympäristömyönteiset viljelytavat, elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia edistävät tuotanto-olosuhteet) 4
-> Suomi tarvitsee itsenäisen ja menestyvän ruokajärjestelmän voidakseen turvata kansalaisille ruokaturvan kaikissa olosuhteissa. Tämä on yhteiskuntarauhan ja turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksiä ja yksi vastuullisen hallinnon ensisijaisista tehtävistä. Mitä paremmin hallitsemme omaa ruokajärjestelmäämme,sitä paremmin selviämme tulevaisuuden suurista haasteista. 5
6
Visio Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky ja mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja. Kysyntään vastaa läpinäkyvä, osaava, joustava sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen ja kannattava ruokajärjestelmä. Alan kasvua ja kehitystä tukee hyvin koordinoitu korkean tason tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotyö. 7
Yläotsikot Alkutuotanto Elintarviketeollisuus, vähittäiskauppa ja jakelukanavat Tutkimus, neuvonta ja osaamisen kehittäminen Ruokakulttuuri ja ruuan arvostus Ruoka ja kansanterveys Elintarviketurvallisuus Huoltovarmuus Kilpailukyky 8
Alkutuotanto Mitä pitää tehdä Vaikutetaan eri EU-instituutioihin ja toisiin jäsenvaltioihin, jotta EU:n yhteinen maatalouspolitiikka myös 2020 jälkeen huomioi Suomen erityispiirteet tuotannon ohjaamisessa, eri tukijärjestelmissä ja rahoituksessa. Investointitukien ehdoissa otetaan huomioon kestävän ruuantuotannon tavoitteet sekä kuluttajapreferenssien muuttuminen. Parannetaan peltojen pitkäjänteistä hoitoa mm. maaperän hiilen lisäämistä ja vesitalouden hallintaa edistämällä. Panostetaan voimakkaasti kestävästi tuotetun sadon lisäämiseen ja edistetään viljelykasvien keskisatojen merkittävää parantamista maaperän hyvällä hoidolla uusinta tuotantoteknologiaa hyväksikäyttämällä. Kotimaisen rehuvalkuaisen tuotantoa lisätään tutkimuksen ja kasvinjalostuksen keinoin sekä tukijärjestelmiä kehittämällä 9
jatkuu Määritellään tutkimustiedon pohjalta, millainen maatalouden rakennekehitys ja maataloustuotanto takaavat hyvinvoivan maaseudun, kestävästi ja vastuullisesti tuotetun sekä monipuolisen ruuan kuluttajille. Kokeillaan erilaisia tapoja korvata viljelijöille tilojen tuottamia ekosysteemipalveluita (ml. vesien ja maaperä suojelu, ilmansuojelu, luonnon monimuotoisuuden ylläpito, pölytyspalvelut, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen), tavoitteena korvata nykyinen ympäristökorvausjärjestelmä tehokkaammalla ja viljelijöiden kannalta tarkoituksenmukaisemmalla järjestelmällä. Kalatalouden toimintaedellytykset turvataan huolehtimalla kalavarojen kestävästä käytöstä ja hoidosta, luomalla kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö kalatalouden arvoketjulle sekä panostamalla uusien korkea lisäarvon tuotteiden kehittämiseen ja toimialan uudistumiseen. Tehostetaan luonnontuotteiden, myös luomuluonnontuotteiden talteenottoa ja laajennetaan luomukeruualueita. 10
Elintarviketeollisuus, vähittäiskauppa ja jakelukanavat Mitä pitää tehdä Ohjataan elintarvikealan resursseja fyysisten investointien lisäksi nykyistä enemmän tutkimus-, kehitys- ja innovaationtoimintaan, kuten uudenlaisiin toimintatapoihin, teknologiaosaamiseen, digitalisaatioon, tuotekehitykseen ja kaupalliseen testaamiseen, viestiosaamiseen ja vientimarkkinatuntemukseen. Kehitetään alueellisia ja paikallisia ruokajärjestelmiä sekä monimuotoisia jakelukanavia. Poistetaan päällekkäisyyksiä toiminnan valvonnasta hyödyntämällä digitalisaation mahdollisuuksia, kuten pilviarkkitehtuuria. Yhden luotettavan tahon keräämää valvontatietoa voidaan levittää muille sitä tarvitseville tahoille. 11
Tutkimus, neuvonta ja osaamisen kehittäminen Mitä pitää tehdä Varmistetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan riittävä tuki ja rahoittajien välinen koordinaatio, jotta mahdollistetaan monitieteiset, pitkäjänteiset ja vaikuttavat hankkeet. Alan koulutukseen on investoitava, jotta tulevaisuudessakin tuotetaan uusia innovaatioita. Vastataan monipuoliseen osaamistarpeeseen laadukkaalla ja ajan tasalla olevalla koulutustarjonnalla kaikilla tasoilla tuotannon kestävyyden, tuotantovarmuuden ja satotasojen sekä elintarvikkeiden jalostusasteen nostamiseksi. Luodaan hallinnon yhteinen ruokatutkimusstrategia (osana biotalousstrategiaa), ja luodaan yhteys jo olemassa olevaan kansalliseen elintarviketutkimusstrategiaan, jota päivitetään tarvittaessa. Laaditaan kokonaisvaltainen riskinarviointi kansantaloudellisesti merkittävimmistä ruokajärjestelmän riskeistä (mikrobiologiset, kemialliset, ravitsemukselliset sekä tuotantoja ympäristöriskit) ja mahdollisesta resurssien suuntaamisesta. Hyödynnetään ja avataan olemassa olevia tietovarantoja aiempaa paremmin ja tehokkaammin. 12
Ruokakulttuuri ja ruuan arvostus Mitä pitää tehdä Edistetään ruokakasvatusta sisällyttämällä ruoka- ja ravitsemusnäkökulmaa vahvemmin varhaiskasvatukseen, peruskoulun ja lukion eri oppiaineisiin, opettajankoulutukseen sekä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Kannustetaan myös perheitä ja kolmatta sektoria ruokakasvatukseen. Puolitetaan ruoka- ja juomahävikki nykyisestä tuotanto-, markkinointi ja jakeluketjussa sekä kodeissa ruuan arvostuksen lisäämiseksi. 13
Ruoka ja kansanterveys Mitä pitää tehdä Ohjataan kestävään kulutukseen ja tuetaan siihen tähtääviä kampanjoita sekä kansallisesti että EUtasolla. Sitoutetaan kaikki ruokajärjestelmän toimijat yhteistyöhön ja vastuulliseen, hyvää ravitsemusta edistävään toimintaan. Hyödynnetään digitalisaatiota ruuan terveellisyydestä ja ravitsemuksellisuudesta viestimiseen. Ohjataan lihankulutusta mahdollisimman kestävästi ja vastuullisesti tuotettuun lihaan. Parannetaan ammattikeittiöiden osaamista kotimaisen lähi-, luomu- ja sesonkiruoan käytön sekä terveellisempien ja ympäristövastuullisempien valintojen edistämiseksi 14
Elintarviketurvallisuus Mitä pitää tehdä Varmistetaan, että Suomen hyvä elintarviketurvallisuus on tärkeä vientivalttimme ja että viranomaistoiminta tukee sitä Kehitetään edelleen viranomaisten ja elinkeinon yhteistyötä riskinhallinnassa ja kannustetaan elinkeinoa elintarviketurvallisuutta tukevien vastuullisuusjärjestelmien käyttämiseen. Edistetään kuluttajien tietoisuutta riskeistä, riskienhallintakykyä ja oman roolinsa tunnistamista riskien hallinnassa. 15
Huoltovarmuus ja ruokaturva Mitä pitää tehdä Turvataan valtioneuvoston asettamien tavoitteiden mukaisesti väestön ravinnon saatavuus, laatu ja turvallisuus riittävällä kotimaisella maataloustuotannolla ja varmuusvarastoinnilla, kehittämällä tuotantojärjestelmää uusiutuviin ja kierrätettäviin tuotantopanoksiin perustuvaksi sekä varmistamalla tuotannossa tarvittavien ulkomaisten tuotantopanosten saatavuus Ylläpidetään ja kehitetään varautumisjärjestelmiä ja tehdään varautumissuunnitelmia (mm. sähkönjakelun ja vesihuollon turvaamiseksi) Pienennetään energian jakeluhäiriöiden ja hintavaihteluiden aiheuttamia riskejä lisäämällä hajautetun uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä Parannetaan ruokajärjestelmän energia- ja materiaalitehokkuutta esimerkiksi neuvonnalla, yhteistyöllä sekä tuotantotiloja ja -välineitä uudistamalla Lisätään kotimaista valkuaistuotantoa, tehostetaan ja monipuolistetaan kotimaisen valkuaisen rehukäyttöä sekä lisätään kotimaisen kasviproteiinin suoraa käyttöä ihmisravintona kannustaen innovatiiviseen tuotekehittelyyn. Vähennetään ruoka- ja juomahävikkiä ja edistetään siten kestävän ruokatalouden luomista ja ruuan riittävyyden takaamista. Turvataan luomuluonnontuotteiden runsas saatavuus metsäpolitiikan keinoin: taataan tasapaino talousmetsien hoitotoimien ja luonnontuotteiden kasvuvaatimusten välille 16
Kilpailukyky Mitä pitää tehdä Järjestetään elintarvikealan innovaatiot kokoava SLUSH-henkinen tapahtuma, joka saattaa yhteen kasvuyrityksiä, sijoittajia ja mediaa. Viestitään nuorille ruokasektorista ja se tarjoamista eri tehtävistä, jotta turvataan ruoka-alan säilyminen Suomessa Kehitetään vientiosaamiseen tähtääviä koulutusohjelmia Tehostetaan kansainvälistä markkinointia suomalaisen ruuan laadusta ja ruokajärjestelmän vahvuuksista Hyödynnetään viennissä suomalaisen ruuan kilpailuedut kuten puhtaus, pohjoisuus, vastuullisuus, turvallisuus ja torjunta-aineiden sekä antibioottien vähäinen käyttö. Vaaditaan EU:n kauppaneuvotteluissa kolmansien maiden elintarvikkeilta samantasoisten standardien täyttämistä kuin sisämarkkinatuotteilta. 17
Prosessi/Aikataulu Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelma 09/2015 KICKOFF 18.1.2016 Helsingissä palautelaatikko mmm.fi/ruoka2030 5 työpajaa helmi-maaliskuussa kirjoitustyö kevät, kesä, alkusyksy 19.8. Biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministerityöryhmä 9.9. Ruoka2030 ja Elintarvikeketjun kilpailukyky seminaari > selonteko lausunnolle 28.10. lausuntokierros päättyy lausuntojen läpikäynti marraskuu 25.11. Biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministerityöryhmä VN yleisistunto -> eduskunnalle joulukuun alussa 18
Miten tästä eteenpäin? Eduskunnan (maa- ja metsätalousvaliokunta) lausunto helmikuu 2016? Toimeenpanosuunnitelma - seuranta Seminaari kevät 2017 19