Vasemmistoliiton politiikka ja kannatus Author : anttir Tekstissä pohditaan lyhyesti Vasemmistoliiton tekemien valintojen seurauksia sen tekemään politiikkaan ja kannatukseen. Yksittäisten jäsenten erottamisen sijaan Vasemmistoliiton tulisi hakea vauhtia omaksumalla toimintamalleja eurooppalaisilta sisarpuolueiltaan, jotka ovat kyenneet kokoamaan puolueita ja liikkeitä koalitioiksi ja tarjonneet uskottavaa vaihtoehtoa oikeistolaiselle talouspolitiikalle. 1. Erottamisten vaikutus kannatukseen [caption id="attachment_3447" align="alignleft" width="604"] 1 / 5
Kuvio 1: SKDL:n ja Vasemmistoliiton kannatus eduskuntavaaleissa 1945-2011[/caption] Esko-Juhani Tennilä pudotettiin vuoden 1983 eduskuntavaaleissa SKDL:n listoilta ja vuonna 1986 SKDL:stä erotettiin 10 kansanedustajaa. Erottamiset päätyivät SKDL:n hajoamiseen ja Devan perustamiseen. Vasemmistoliitto perustettiin SKDL:n ja SKP:n raunioille 1990, jolloin myös Devan kansanedustajat liittyivät Vasemmistoliittoon. Puolueen osallistuessa Lipposen I hallitukseen vuonna 1995 Tennilä, Veijo Puhjo ja Mikko Kuoppa erotettiin, mutta otettiin jälleen listoille vuoden 1999 vaaleissa. Vasemmistoliiton osallistuessa 2011 Kataisen hallitukseen kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiarho erotettiin eduskuntaryhmästä heidän äänestäessään epäluottamusta hallitukselle. Tänä kesänä puoluejohto ehdotti puoluehallitukselle Yrttiahon erottamista puolueesta, koska tämä oli arvostellut SKP:n puoluekokouksessa Vasemmistoliiton ja SDP:n tekemää politiikkaa hallituksessa. Vaikka taustamuuttujia on paljon, kuvion 1 perusteella on syytä pohtia, onko jokaisen erottamisen jälkeen osa kannattajakunnasta jäänyt lopullisesti kotiin. Puhdistautuminen änkyröistä ei ole lisännyt kannatusta, toisin kuin jokaisen erottamistapahtuman yhteydessä on kenties oletettu. Onkin todennäköistä, että Yrttiahon mahdollinen erottaminen tulee vähentämään niiden aktiivien osallistumishalukkuutta puolueen toimintaan, jotka ovat olleet kriittisiä Kataisen hallitusta kohtaan. Ilta-Sanomien julkaiseman tuoreen kyselyn mukaan 2 / 5
ainoastaan 19 % Vasemmistoliiton kannattajista luottaa enää hallitukseen ja jopa oppositiossa olevan Keskustan kannattajilta löytyy enemmän luottoa hallitukseen. Kokoamalla voimia yhteen ja toimimalla Ahon-Viinasen kurjistuslinjaa vastaan Vasemmistoliitto onnistui 1990-luvun alussa katkaisemaan SKDL:n 1980-luvun syöksykierteen. Suunniteltu erottaminen tarkoittaisikin Vasemmistoliiton siirtymistä entistä kauemmaksi puolueen alkuperäisestä ideasta muodostaa vahvaa radikaalivasemmistolaista koalitiota, vaihtoehtoa vanhojen puolueiden ajamalle oikeistopolitiikalle. Muualla Euroopassa Vasemmistoliiton sisarpuolueet, kuten esimerkiksi Kreikassa Syriza, ovat onnistuneet luomaan eri puolueiden ja liikkeiden muodostamia koalitioita ja vastaavaan perinteeseen myös puolueen nimessä oleva LIITTO viittaa.* 2. EMU ja poliittinen vaihtoehdottomuus Osallistumista Kataisen hallitukseen on perusteltu sillä, etteivät vuoden 2003 jälkeiset oppositiovuodet lisänneet Vasemmistoliiton kannatusta. Mahdollisia syitä ja taustamuuttujia tähänkin on paljon. Tutkimalla äänestysaktiivisuudessa tapahtunutta muutosta (kuvio 2.) voidaan havaita, että 2000-luvun puolivälin jälkeen Vasemmistoliiton kannatuskäyrä ja äänestysaktiivisuus alkavat kulkea eri suuntiin, kun 1980-luvulla SKDL:n kannatuksen ja yleisen äänestysaktiivisuuden viivat kulkivat vielä melko samansuuntaisesti: [caption id="attachment_3448" align="aligncenter" width="597"] Kuvio 2: Vaalikannatus ja äänestysprosentti[/caption] 3 / 5
Todennäköinen syy tähän on, että uusi yhteiskunnallinen virtaus alkoi kerätä passivoituneiden tyytymättömien ääniä. SMP:n raunioille perustetun Perussuomalaisten kannatus oli vähäistä aina vuoteen 2004 saakka. Mielenkiintoista kyllä, Perussuomalaisten kannatus lähtee nousuun vuosien 2004-2007 välissä. Kunnallisvaaleissa 2008 perussuomalaiset ottavat ensimmäisen vaalivoittonsa ja ajavat eurovaaleissa 2009 jo reilusti Vasemmistoliiton ohi. Eräänä syynä tähän voidaan pitää Vasemmistoliiton epämääräistä EU-linjaa, koska puolueella ei ollut enää näkyvää EU-kriittistä ehdokasta Esko Seppäsen jäätyä pois eurovaaleista. Vuoden 2004 eurovaaleissa Seppänen oli saanut melkein puolet puolueen äänistä. Mietittäessä puolueen kannatuksen laskua 2000-luvun aikana tulee kiinnittää huomio seuraaviin seikkoihin. Ensinnäkin Vasemmistoliitto on koko historiansa ajan ollut hallituksissa, joissa Kokoomuksella ja SDP:llä on ollut absoluuttinen enemmistö. Tämä viittaa siihen, että Vasemmistoliitolla ei ole vaalipuheista huolimatta periaatteellista ongelmaa sinipunan tekemän politiikan kanssa. SDP:lle on ollut tärkeää sitouttaa Vasemmistoliitto sinipunaan, mikä on tarkoittanut molemmille puolueille oikeistolaisen talouspolitiikan peesailua ja näkynyt molempien puolueiden kannatuksen laskuna 2000-luvun alusta lähtien. Rafael Paasio arvioi jo 1960-luvulla, että SKDL:n ollessa hallituksessa voidaan harjoittaa oikeistolaisempaa politiikkaa kuin SKDL:n ollessa oppositiossa. Toisekseen on tutkittava Vasemmistoliiton hallitus- ja oppositiopolitiikan lisäksi tarkemmin puolueen linjaa EU-integraatiosta, rahaliitto EMU:sta, vapaakaupasta sekä erityisesti eurokriisin alettua puolueen suhtautumista Troikan (EU, EKP & IMF) ajamaan talouskuripolitiikkaan (austerity). Viimeisen kahden vuoden aikana Vasemmistoliitto on ollut siunaamassa Euroopan pysyvää vakausmekanismia (EVM), budjettikurisopimusta sekä kriisimaiden taloutta kurjistavia tukipaketeita.** Mikäli Vasemmistoliitto hyväksyy vielä vapaakauppasopimuksen Yhdysvaltojen kanssa, sen talouspoliittinen linja on räikeässä ristiriidassa puolueen periaateohjelmien ja vaalilupausten kanssa. Perussuomalaisten nousu onkin selkeä indikaattori työväenliikkeen kyvyttömyydestä tai haluttomuudesta puolustaa kansalaisia vapaakaupan ja taloudellisen integraation oloissa. Tällöin katse kääntyy myös ammattiyhdistysliikkeen toimintaan ja SAK:n vasemmistoryhmän linjattomuuteen myös oppositiossa olon aikana. Oikeiston vallattua aloitteen talouspolitiikassa, ei Vasemmistoliitto ole toiminut riittävän näkyvästi ja voimakkaasti sitä vastaan sen paremmin työmarkkinoiden kuin kunnanvaltuustojenkaan tasolla. Pienimmän pahan sopimuksilla ollaan tarjouduttu ikäänkuin mannekiineiksi todistamaan oikeiston ja median rakentaman maailman vaihtoehdottomuutta ja vaikeiden päätösten välttämättömyyttä. Samaan aikaan Perussuomalaiset on EU:ta ja vanhoja puolueita kritisoimalla onnistunut profiloitumaan työväenpuolueena ja ohittamaan lyhyessä ajassa SKDL:n 1970-luvun kannatusluvut: 4 / 5
Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Revalvaatio.org 3. Yhteenvetoa Syrizan eteenpäinmeno kertoo siitä, että Kreikassa vasemmistoryhmien kokoaminen on lisännyt puolueen voimaa. Vasemmistoliiton eurooppalaiset sisarpuolueet ovat omaksuneet erilaisten ryhmittymien yhteisen toiminnan strategian ja tällaista mallia tulee harkita vakavasti myös suomalaisen radikaalivasemmiston keskuudessa, koska jo useaan kertaan kokeiltu erottamislinjan jatkaminen näyttäisi olleen kannatukselle tuhoisaa. Syrizan menestymistä selittää sen toiminta Troikan kurittamien kreikkalaisten puolustamiseksi. Sen sijaan Suomi on jälleen Saksan rinnalla painamassa muita eurooppalaisia maahan. Poliittisen kannatuksen menettämistäkin sietämättömämpää ja lyhytnäköistä on se, että Vasemmistoliitto on muiden hallituspuolueiden rinnalla tässä rintamassa ajamassa alas muiden maiden sosiaaliturvaa, vaatimassa julkisen sektorin yksityistämistä pilkkahintaan sekä polkemassa palkkoja, työehtoja ja eläkkeitä. Viitteet * Joskin sana LIITTO on pudotettu pois puolueen logosta. ** EVM:llä ja tukipaketeilla on oikeutettu kriisimaiden vyönkiristykset sekä budjettikurisopimusta, jolla sitoutuminen alijäämä- ja velkaantumistavoitteisiin Euroopan komission määräysvallan lisääntymisen ja sanktioiden uhalla on ulotettu koko unioniin. Kesän aikana on kuulunut huhuja myös Portugalin II tukipaketista ja Kreikan III tukipaketista, mitkä kertovat karua kieltä kriisimailta vaaditun leikkauspolitiikan toimivuudesta. 5 / 5