KIRJALLINEN KYSYMYS 123/2003 vp Pankkimaksujen alentaminen Pohjoismaiden välisessä maksuliikenteessä Eduskunnan puhemiehelle Pohjoismaiden ministerineuvosto on antanut Tanskan entiselle pääministerille Poul Schlüterille tehtäväksi selvittää Pohjoismaiden välisten raja- ja muiden esteiden poistamista. Eräs näistä esteistä on kotimaisten ja Pohjoismaiden välisten tilisiirtojen pankkimaksujen ero. Pohjoismaiden neuvosto ja sen puheenjohtajisto ovat kiinnittäneet tähän epäkohtaan huomioita, ja neuvosto on istunnossaan Helsingissä 30. lokakuuta 2002 hyväksynyt Pohjoismaiden ministerineuvostolle osoitetun, mm. edellä mainittujen pankkimaksujen alentamista koskevan suosituksen (B 215/puheenjohtajisto). Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko Suomen hallituksen edustaja ottaa Pohjoismaiden välisessä maksuliikenteessä noudatettavien pankkimaksujen alentamista koskevan asian ja siihen liittyvän Poul Schlüterin selvitystehtävän esille 11. kesäkuuta 2003 pidettävässä pohjoismaisten valtiovarainministerien kokouksessa? Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2003 Outi Ojala /vas Arja Alho /sd Martin Saarikangas /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Outi Ojalan /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 123/2003 vp: Aikooko Suomen hallituksen edustaja ottaa Pohjoismaiden välisessä maksuliikenteessä noudatettavien pankkimaksujen alentamista koskevan asian ja siihen liittyvän Poul Schlüterin selvitystehtävän esille 11. kesäkuuta 2003 pidettävässä pohjoismaisten valtiovarainministerien kokouksessa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Pohjoismaiden valtiovarainministerit kokoontuvat 11.6.2003 ja kokouksen asialistalla on mm. Poul Schlüterin selvitys. Schlüter on kehottanut Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaan Ruotsin ministeriä Gunnar Lundia ottamaan rajaa ylittävät pankkimaksut ja niihin liittyvät ongelmat esille. Euroopan unionin alueella rajat ylittäviä tilisiirtoja säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/5/ETY rajojen yli suoritettavista tilisiirroista. Direktiivi on Suomessa pantu täytäntöön tilisiirtolailla (821/1999). Direktiivi sisältää säännöksiä muun muassa tilisiirron ehdoista annettavista ennakkotiedoista, tilisiirron toteuttamisen määräajoista, korvausvelvollisuudesta tilisiirtojen laiminlyöntitapauksissa sekä ylivoimaisesta esteestä johtuvista tapahtumista. Direktiivin säännösten mukaan rajat ylittävän tilisiirron varat on maksettava saajan laitoksen tilille viimeistään maksumääräyksen hyväksymispäivää seuraavana viidentenä pankkipäivänä. Ns. tilisiirtodirektiivissä ei ole säännöksiä asiakkaalta perittävien maksujen suuruudesta. Asiakkaalta perittävistä maksuista tietyissä tapauksissa säädetään Euroopan unionin tasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2560/2001 rajat ylittävistä euromääräisistä maksuista (ns. euromaksuasetus). Euromaksuasetus on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa oikeutta, eikä sitä implementoida osaksi kansallista lainsäädäntöä. Asetus tuli voimaan vuoden 2002 alusta. Sitä on sovellettu 1.7.2002 lukien automaattinostoihin, ja asetus tulee voimaan rajat ylittävien euromääräisten tilisiirtojen osalta 1.7.2003. Ruotsin kruunu on liitetty asetuksen soveltamisalaan 25.7.2002 lukien. Euromaksuasetuksen 3 artiklan mukaan pankin perimien palvelumaksujen rajat ylittävistä euromääräisistä sähköisistä maksutapahtumista ja 1.7.2003 lukien myös rajat ylittävistä euromääräisistä tilisiirroista on oltava samat kuin ne palvelumaksut, jotka pankki perii vastaavista sen jäsenvaltion sisäisistä euromääräisistä maksutapahtumista ja tilisiirroista. Asetuksessa ei säädetä mitään perittävien palvelumaksujen suuruudesta, vaan palvelumaksujen taso on kunkin pankin itse päätettävissä. Pankilla on lisäksi oikeus periä asiakkaalta valuutanvaihtomaksu. Yleisesti Pohjoismaat ovat pitäneet tärkeänä, että pankit informoivat asiakkaitaan riittävästi perimistään palvelumaksuista. Sen sijaan maksujen suuruuteen ei ole nähty tarvetta puuttua viranomaistaholta. Sellainen määräys olisikin valtiovarainministeriön käsityksen mukaan markkinatalouteen sopimatonta hintasäännöstelyä, jonka mielekkyyttä tulisi arvioida ennen kuin mitään mahdollisia viranomaispäätöksiä harkitaan. 2
Ministerin vastaus KK 123/2003 vp Outi Ojala /vas ym. Suomea euromaana sitoo euromaksuasetus. Ruotsi puolestaan on päättänyt liittää kruununsa asetuksen soveltamisalaan, kun taas Tanska ei ole halunnut liittää omaa valuuttaansa soveltamisalan piiriin. Norjalla ja Islannilla on puolestaan muihin maihin verrattuna eroavaisuuksia maksujärjestelmissään, koska he eivät kuulu Euroopan keskuspankin TARGET-maksujärjestelmään. Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2003 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Outi Ojala /vänst m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 123/2003 rd: Ämnar en företrädare för Finlands regering vid de nordiska finansministrarnas möte den 11 juni 2003 ta upp dels ärendet gällande en sänkning av de bankavgifter som tillämpas i betalningstrafiken mellan de nordiska länderna, dels Poul Schlüters utredningsuppdrag i anslutning till nämnda ärende? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: De nordiska finansministrarna sammanträder den 11 juni 2003. På föredragningslistan finns bl.a. Poul Schlüters utredning. Schlüter har uppmanat minister Gunnar Lund från Nordiska ministerrådets ordförandeland Sverige att ta upp frågan kring de gränsöverskridande bankavgifterna och andra därmed förknippade problem till behandling. Inom Europeiska unionens område regleras de gränsöverskridande betalningsöverföringarna i Europaparlamentets och rådets direktiv 97/5/EG om gränsöverskridande betalningar. Direktivet har i Finland genomförts genom lagen om betalningsöverföringar (821/1999). Direktivet innehåller bestämmelser om bl.a. den förhandsinformation som skall ges beträffande villkoren för betalningar, tidsfrister i samband med betalningar, ersättningsskyldigheten ifall betalningar försummas samt omständigheter avseende force majeure. Enligt bestämmelserna i direktivet skall medlen i fråga om gränsöverskridande betalningar betalas på mottagarens företags konto senast den femte bankdagen efter acceptdatumet för betalningsordern. Det s.k. betalningsdirektivet innehåller inte bestämmelser om storleken av de avgifter som uppbärs hos kunden. Beträffande de avgifter som i vissa fall uppbärs hos kunden bestäms på Europeiska unionens nivå i Europaparlamentets och rådets förordning (EG) nr 2560/2001 om gränsöverskridande betalningar i euro. Förordningen är direkt tillämplig rätt i medlemsstaterna och den genomförs inte i den nationella lagstiftningen. Förordningen trädde i kraft vid ingången av 2002. Den har sedan den 1 juli 2002 tillämpats på automatuttag och den 1 juli 2003 träder den i kraft när det gäller gränsöverskridande betalningar i euro. Den svenska kronan har omfattats av förordningens tillämpningsområde sedan den 25 juli 2002. Enligt artikel 3 i ovan nämnda förordning om gränsöverskridande betalningar i euro skall de avgifter som tas ut för gränsöverskridande elektroniska betalningstransaktioner i euro och, från och med den 1 juli 2003, också de avgifter som tas ut för gränsöverskridande överföringar i euro vara desamma som de avgifter som banken tar ut för motsvarande betalningstransaktioner och överföringar i euro inom den medlemsstat där banken är belägen. Förordningen innehåller inga bestämmelser om storleken av de serviceavgifter som tas ut, utan nivån på dessa avgifter kan bankerna själva fastställa. Bankerna har dessutom rätt att hos kunden ta ut en valutaväxlingsavgift. De nordiska länderna har i regel ansett det viktigt att bankerna i tillräcklig omfattning informerar sina kunder om de serviceavgifter som tas ut. Däremot har man inte på myndighetshåll ansett det nödvändigt att ingripa i frågor som gäller avgifternas storlek. Bestämmelser av det slaget 4
Ministerns svar KK 123/2003 vp Outi Ojala /vas ym. skulle, enligt finansministeriets uppfattning, också utgöra en prisreglering som inte rimmar med marknadsekonomin. Ändamålsenligheten beträffande sådana bestämmelser bör bedömas innan några eventuella myndighetsbeslut tas till övervägande. I egenskap av euroland är Finland bundet av förordningen om gränsöverskridande betalningar i euro. Sverige har beslutat att låta den svenska kronan omfattas av förordningen, medan Danmark inte har önskat koppla sin valuta till förordningens tillämpningsområde. Norge och Island har i jämförelse med de andra länderna vissa skiljaktigheter i sina betalningssystem, eftersom Norge och Island inte är anslutna till Europeiska centralbankens betalningssystem TARGET. Helsingfors den 9 juni 2003 Andra finansminister Ulla-Maj Wideroos 5