Toimintakatsaus. Väliraportti 2011 Pelaaja asiakkaana Tapio Jaakkola Antti Murto

Toimintakatsaus Väliraportti 2011 Pelaaja asiakkaana 2011 Tapio Jaakkola Antti Murto

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Väliraportti 2011... 4 1.1. Peliklinikka... 4 1.2. Peliklinikan palvelut ja asiakastyö 2011... 5 Avainluvut... 5 Asiakastyö 2011... 6 2. Pelaaja asiakkaana - Peliklinikan asiakasprofiili 2011... 8 Asiakasprofiili - tiivistelmä... 8 2.1. Palvelujen käyttö, sukupuoli ja ikä... 9 2.2. Pelaaminen ja peliongelma... 11 2.3. Hyvinvointi ja terveys... 13 2.4. Sosioekonominen tausta... 15 LÄHTEET:... 18 LIITE A: TILASTOJA... 19 Avohoito... 19 Peluuri... 19 Tiltti... 20 Asiakasprofiili 2011... 20 LIITE B: PELIKLINIKAN HALLINTO... 22 Peliklinikan johtoryhmä 2011... 22 Peliklinikan ohjausryhmä 2011... 22

3 Johdanto Peliklinikka on Helsingin Kaisaniemessä kesällä 2010 aloittanut rahapeliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus. Peliklinikan palvelujen tuottamiseen osallistuvat Helsinki, Vantaa, Kauniainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca, Sininauhaliitto ja A-klinikkasäätiö. Kaikki Peliklinikan palvelut ovat maksuttomia. Palveluja tarjotaan matalan kynnyksen sekä yhden oven periaatteella. Tavoitteena on luoda asiakkaalle palveluvalikko, josta löytyy jokaiselle asiakkaalle ja jokaiseen ongelman vaiheeseen sopiva palvelu Peliklinikan yhtenä tehtävänä on tuottaa tietoa peliongelmasta ja pelaajista sekä levittää rahapeliongelmaa koskevaa tietämystä. Peliklinikka kehittää jatkuvasti tiedonkeruumenetelmiään, jotta raportointi olisi laadukasta ja jotta Peliklinikalla kerättävää tietoa voitaisiin tarjota mahdollisuuksien mukaan myös tutkimuksen käyttöön. Tämän raportin tehtävänä on osaltaan palvella näitä tavoitteita. Toimintakatsauksen painopiste on asiakkaille annettujen palvelujen ja asiakkaiden kuvauksessa. Pyrimme tässä piirtämään kuvaa suomalaisesta ongelmapelaajasta sellaisena kuin me hänet kohtaamme. Peliklinikalla kohdataan vuodessa useita satoja pelaajia ja heidän läheisiään. Meillä on nyt ensi kertaa mahdollisuus yhdistää samaan katsaukseen eri palvelujen kautta saatua tietoa ja näin tarkentaa sitä kuvaa, joka tähän asti on ollut ongelmapelaajista. On hyvä muistaa, että nämä tiedot eivät kuvaa kaikkia ongelmapelaajia. Näissä tilastoissa näkyvät vain ne pelaajat, jotka ovat hakeneet apua tai käyttäneet Peliklinikan eri palveluja. Tämä toimintakatsaus keskittyy Peliklinikan palvelukokonaisuuden esittelyyn. Kaikista Peliklinikan eri palveluista tuotetaan lisäksi omat tarkemmat raportit vuosittain. Katsauksen ensimmäinen osio Väliraportti 2011 esittelee Peliklinikan toimintaajatuksen, palvelut sekä palveluiden käyttäjien määrät 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Jatkossa Peliklinikka tulee raportoimaan toimintansa tuloksista vuosittain. Tavoitteena on kehittää palvelujärjestelmää ja siksi on tärkeä seurata avun hakemisessa tapahtuvia muutoksia ja rakentaa avun hakemista kuvaavaa aikasarjaa Peliklinikan palvelukirjon osalta. Toimintakatsauksen toinen osio Pelaaja asiakkaana piirtää asiakasprofiilin Peliklinikan eri palvelujen käyttäjistä. Raportin tilastoihin on kerätty aineistoa Peliklinikan palveluiden asiakkaista vuodesta 2010 lähtien. Raporttiin on valittu erityisesti tilastoja, joiden osalta aineistot saadaan kerätyksi mahdollisimman monesta Peliklinikan palvelusta. Toimintakatsausta luettaessa on hyvä muistaa, että nämä eri aineistot eivät ole kaikin osin yhteismitallisia johtuen esimerkiksi niiden keräämisen tavasta ja erilaisista aikajaksoista. Kaikissa aineistoissa asiakasta mahdollisesti tunnistavat tiedot on ennen niiden käsittelyä poistettu. Helsingissä 14.9.2011 Tapio Jaakkola ja Antti Murto

1. Väliraportti 2011 4 1.1. Peliklinikka Peliklinikka on erityisesti rahapeliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus, joka tuottaa ja kehittää monitoimijaperiaatteella matalan kynnyksen palveluja pelaajille, heidän läheisilleen ja peliongelmaa työssään kohtaaville. Peliklinikan tavoitteena on olla Suomen johtava peliongelmiin erikoistunut palvelu-, osaamis- ja kehittämiskeskus. Peruslinjaukset Peliklinikka palvelee rahapeliongelmissa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Tehtävänä on ehkäistä pelihaittoja tekemällä peliongelmasta aiempaa näkyvämmän ja madaltamalla hoitoon hakeutumisen kynnystä. Peliklinikalla tarjotaan ja kehitetään keskitetysti matalan kynnyksen palveluita avohoitona, tuki- ja neuvontapalveluina, konsultaatiopalveluina, verkostotyönä sekä ryhmä-, vertais- ja parityöskentelymalleina. Osa asiakastyöstä toteutetaan puhelin- ja/tai verkkopalveluna. Peliklinikka toimii resurssikeskuksena tukea ja hoitoa koskevissa erityiskysymyksissä. Peliklinikan palvelut ovat asiakkaille maksuttomia eikä niihin tarvita lähetettä. Niiden kehittäminen perustuu tutkittuun tietoon. Peliklinikan toiminnassa kuullaan kokemusasiantuntijoita ja huomioidaan asiakaspalaute ja ympäristön signaalit. Peliklinikalla kehitetään monialaista osaamista ja asiakastyön prosesseja. Toimintaan kytketään tutkimus, arviointi ja seuranta. Peliklinikalla tehdään valtakunnallisesti hyödynnettävää kehittämistyötä. Palveluja ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen sekä työntekijöille Peliklinikka palvelee ongelmapelaajia ja heidän läheisiään. Se antaa asiantuntijaapua työssään pelihaittoja kohtaaville. Avohoidon resurssit suunnataan kumppanikuntien asukkaille sekä näiden kuntien perus- ja erityispalvelujen tukeen. Muut palvelut ovat avoimia kaikille. Peliklinikka tarjoaa erityisosaamista Keskittäminen mahdollistaa pelihaitta- ja kehittämisosaamisen kertymisen ja vahvistamisen. Peliklinikka välittää tietoa ja kokemusta alueellisesti ja valtakunnallisesti. Peliklinikalla testataan uutta yhteispalvelurakennetta. Peliklinikka tuottaa ja kuvaa arvioitavia työkäytäntöjä muualla hyödynnettäviksi. Palveluja yhden oven periaatteella Peliklinikalla tarjotaan palveluja moniammatillisesti ja monialaisesti siten, että ensisijaisesti peliongelman vuoksi hoitoon hakeutunut voi saada apua myös pelaamiseen liittyviin mahdollisiin talous-, päihde-, ja mielenterveysongelmiin. Asiakkaalle voidaan tarjota peliongelman eri vaiheisiin Peliklinikan toiminnoista räätälöity palvelupaketti. Tarjolla ovat seuraavat palvelut: Monipuolista tukea ja hoitoa yksilö-, pari- perhe- tai ryhmämuotoisena. Peli Poikki -ohjelma, joka on ammatillisen tuen, itsehoidon ja vertaistuen yhdistävä verkossa toimiva palvelu. Peluuri toimii osana Peliklinikka kokonaisuutta. Peluuri tuottaa puhelimen ja verkon välityksellä tarjottavia valtakunnallisia tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluita liikaa pelaaville, heidän läheisilleen ja työssään pelihaittoja kohtaaville. Peluurin palveluita on mahdollisuus käyttää nimettömänä. Peluuri koordinoi Peli poikki -ohjelmaa. Info- ja tukipiste Tiltti. Tiltissä on tarjolla vertaistukea ja toiminnassa pyritään tukemaan kansalaistoimintaa mahdollistavia rakenteita. Tiltissä tuetaan myös Peliklinikalle hoitoon hakeutuvaa hoitoon pääsyä odottaessa, hoidon aikana lisätukena tai hoidon jälkeen repsahdusten estämiseksi.

Peliklinikka tukee peliongelman tutkimusta. Yhteistyössä THL:n kanssa toteutetaan ongelmapelaajien lääkehoitotutkimus. Tavoitteena on selvittää lääkkeen ja oppimiseen perustuvan uuden työskentelymallin tehoa henkilöillä, joilla on rahapeliriippuvuus. 1.2. Peliklinikan palvelut ja asiakastyö 2011 Tässä luvussa esitellään Peliklinikan asiakastyön avainluvut ja palvelut vuoden 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon osalta. Peliklinikan eri palvelujen asiakkaita koskevat aineistot esitellään raportin toisessa osiossa. Peliklinikan ensimmäinen vuosi on ollut uuden toimintamallin luomista ja eri toimintojen yhteensovittamista. Ensi kertaa näin suuri joukko ammattilaisia työskentelee yhdessä ongelmapelaajien ja heidän läheistensä auttamiseksi. Peliklinikka tarjoaa laajan valikoiman eri palveluja. Tämä antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tuottaa palveluja ja rakentaa yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia asiakkaan kulloistenkin tarpeiden mukaan. Peliklinikka on tiedottanut rahapeliongelmasta messuilla ja eri yleisötilaisuuksissa sekä järjestänyt ammattilaisille avoimien ovien tilaisuuksia. Peliklinikka on myös osallistunut ammattilaisten kouluttamiseen rahapeliongelmissa. Peliklinikka-hankkeeseen kuuluu olennaisena osana arviointi. Peliklinikka on kehittämishanke ja vasta ensimmäinen vuosi on takana. Uusia toimintamalleja suunnitellaan edelleen. Nämä tullaan esittämään jatkossa Innokylän REA-mallilla ja sitä kautta niitä voivat hyödyntää muutkin palvelut Suomessa. Avainluvut Peliklinikan eri palvelut ovat alkuvuoden 2011 aikana kohdanneet satoja pelaajia niin kasvokkain kuin eri sähköisissä palveluissa. Asiakasvirta on ollut toivotun mukainen ja Peliklinikka on siinä mielessä lunastanut siihen asetettuja tavoitteita. Määrällisesti asiakkaiden sisäänottoa kyetään vielä kasvattamaan, joten rajat eivät ainakaan vielä ensimmäisenä vuonna ole tulleet vastaan. 5 Palvelu 1) 2) HUOM Avohoito 67 722 1) Uudet asiakkaat, 2) käyntimäärä yhteensä Lääkehoitotutkimus 32 172 1 1) Mukana olevat asiakkaat 2) Käyntimäärä Peluuri Auttava puhelin 479 578 1) Eri soittajat, 2) vastatut peliongelmapuhelut eneuvonta 39 42 1) Asiakkaat, 2) vastatut kysymykset Pelivoimapiiri 293 4 255 2 1) Jäsenet, 2) viestitapahtumat Peli poikki 74 3 732 4 1) Suorittaneet asiakkaat, 2) Terapeuttipuhelut Tiltti 67 246 1) Ensikäynnit, 2) käyntimäärä yhteensä Taulukko 1: Peliklinikan asiakasvirta 1-6/2011 Osa peliklinikan asiakkaista on voinut käyttää useita eri palveluja Peliklinikalla ja saattaa siten tulla kirjatuksi useampaan kuin yhteen kertaan asiakastilastossa. Suuri osa palveluista on käytettävissä anonyymisti. Peliklinikan palveluista osa on alueellisia ja osa valtakunnallisia. Avohoito palvelee Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten yli 18-vuotiaita asukkaita. Peli poikki -ohjelma on valtakunnallinen ja asiakkailta edellytetään 18 vuoden ikää. Peluurin ja Tiltin kaikki palvelut ovat valtakunnallisia eikä niihin ole ikärajaa. Tiltin toimii Peliklinikalla Kaisaniemessä, jo- 1 Yhteistyössä THL:n kanssa Mukana ovat sekä käynnit Peliklinikan terapeuteilla että THL:n henkilökunnalla (sairaanhoitaja ja lääkäri). Peliklinikan terapeutit vastaavat 3 käyntikerrasta/asiakas niiden kohdalta, jotka ovat Helsingistä, Vantaalta tai Kauniaisista. Muut asiakkaat ottaa vastaan THL:n henkilökunta. 2 Viestitapahtuma tarkoittaa viestilähetystä, jossa viestin pituus vaihtelee yhdestä kuuteen tavanomaisen pituista tekstiviestiä. 3 Suorittaneet ohjelman vuonna 2011, aktiivisina ohjelmassa elokuussa oli 33 ja jonossa 56. 4 Terapeuttien kanssa käydyt puhelut.

ten palvelun käyttäjistä enemmistö on lähiseuduilta. Lääkehoitotutkimus on valtakunnallinen yli 18-vuotiaille tarkoitettu tutkimushanke. Vuonna 2011 Peliklinikalla työskentelee yhteensä 12 kokoaikaista ja 7 osa-aikaista työntekijää. 6 Asiakastyö 2011 Avohoito Peliklinikan avohoito on peliongelman psykologisen ja psykoterapeuttisen hoitamisen ja hoidon kehittämisen yksikkö. Se tarjoaa asiakkaan tarpeen mukaan ohjausta ja neuvontaa, psykoterapiaa, paritapaamisia sekä ryhmäterapeuttisia interventioita. Toiminta-ajatuksena on keskittyä tarkastelemaan pelaamista osana peliongelmaisen elämänkokonaisuutta, johon voi kuulua jo pelaamista edeltäviä mielenterveyden tai ihmissuhteiden ongelmia. Kokonaisvaltainen hoidollinen lähtökohta tarjoaa syvempää ymmärrystä pelaamisesta ilmiönä ja sitä ylläpitävistä tekijöistä myös ammattilaisille. Siinä prosessit ovat pidempiä ja interventioiden valikoima laaja. Avohoidon yksiköllä on lisäksi kehittämistehtävä. Ensimmäisen vuoden aikana esiin nousi selkeästi kaksi kehittämisen kohdetta. Aluksi kehitystyön kohteena oli alkuarviomalli. Kolmen kerran alkuarviomallin tarkoituksena on edistää hoitoon kiinnittymistä ja hoitosuunnitelman tekoa. Toisena kehittämiskohteena esiin nousi tunne-elämän säätelyn ja ihmissuhdevaikeuksien merkitys pelaamista ylläpitävänä tekijänä. Ensimmäisen vuoden asiakastietojen yhteenvedossa näkyy, että huomattava osa avunhakijoista on hakenut apua myös muihin psyykkisiin ongelmiin. Myös tutkimusten mukaan tunteiden säätelyn ongelmat ovat merkittävin pelaamista ylläpitävä tekijä yli puolessa tapauksista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kognitioiden ja pelin ominaisuuksien selvittämisen lisäksi tarvittiin työskentelyä, joka pureutui niihin syihin, jotka saivat asiakkaat säätelemään tunteitaan riippuvuuden avulla. Alex Blaszczynskin ja Lia Nowerin kehittämän polkumallin (Pathways model) pohjalta yksikössä on ryhdytty kehittämään interventioita, joiden avulla tunteiden ilmaisun, ihmissuhteiden ja pelaamisen yhteyksiä voidaan ymmärtää ja hoitaa. Interventiot koostuvat yksilöterapeuttisista hoidollisista käsitteistä ja työkaluista sekä pariterapiamallin kehittämisestä. Avohoitoon on alkuvuodesta hakeutunut 67 uutta asiakasta. Heistä kaksi kolmasosaa oli helsinkiläisiä. (Liite A/Taulukko 2.) Lääkehoitotutkimus Lääkehoitotutkimus on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus 5, joka toteutetaan yhteistyössä Peliklinikan kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää lääkkeen ja oppimiseen perustuvan uuden hoitomallin tehoa henkilöillä, joilla on rahapeliriippuvuus. Opioidilääkkeen lisäksi ohjelmaan kuuluu lyhyt, manualisoitu terapiaosuus. Tutkimus on kaksoissokkoutettu ja lumekontrolloitu. Tutkimukseen otetaan mukaan 100 henkilöä, jotka täyttävät tutkimuksen sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Hankkeesta vastaa professori Hannu Alhon (THL) johtama tutkimusryhmä ja Peliklinikan avohoidon työntekijät osallistuvat sen terapiaosuuteen Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan asiakkaiden osalta. Tutkimukseen otetaan asiakkaita myös muualta Suomesta. Tähän mennessä tutkimukseen on hakeutunut 32 pelaajaa. Peluuri Peluuri on palvelukokonaisuus, joka tarjoaa tietoa ja tukea peliongelmissa pelaajille, heidän läheisilleen sekä työnsä puolesta pelihaittoja kohtaaville. Peluurin perustehtävä on tuottaa peliongelmaan matalakynnyksisiä tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluita puhelimen ja verkon välityksellä. Peluurin palvelut ovat auttava puhelin, eneuvonta, verkkosivusto, keskustelufoorumit Valtti ja Tuuletin ja tekstiviestipalvelu Pelivoimapiiri. Peluuri toimii palvelun tuottajan myös Peli Poikki -ohjelmassa. 5 Kaksoissokkoutettu kliininen hoitotutkimus: Rahapeliriippuvuuden hoitaminen opiaattisalpaaja naltreksonilla ja oppimismallilla. Lisää: http://info.stakes.fi/pelihaitat/fi/hankkeet/tutkimushankkeita/naltreksonilaake.htm

Auttava puhelin palvelee arkisin klo 12 18. eneuvonnassa asiakkaat voivat lähettää nimettömänä kysymyksiä. Tuuletin -ryhmät ovat suljettuja vertaistuki- ja keskustelufoorumeita. Valtti on yleinen keskustelufoorumi peliongelmasta. Peluurin kotisivut (www.peluuri.fi) tarjoavat tietoa ja tukea peliongelmaan. Vuonna 2011 Peluurissa on aloitettu ammatillisen toiminnan kehittäminen, jonka myötä työmenetelmiä kehitetään sekä teoriapohjaa ja osaamista vahvistetaan. Uutta on myös ruotsinkielinen päivystys auttavassa puhelimessa. Peluurissa on vastattu tammikesäkuussa yhteensä 578 peliongelmapuheluun. (Liite A/Taulukko 3.) Peli poikki Peli poikki -ohjelma on netin kautta toteutettava, terapeutin ohjaama ja tukema kahdeksan viikon itseapuun painottuva hoito-ohjelma, josta on matalan kynnyksen, hyvän toteutettavuuden ja hyvien tulostensa vuoksi tullut erittäin suosittu. Se rakentuu kognitiivis-behavioraalisen terapian ja motivoivan haastattelun pohjalle kahdeksan viikon mittaiseksi ohjelmaksi. Kokonaisuus koostuu asiakkaan omasta työskentelystä, ohjauksesta, vertaistuesta ja terapeuttien kanssa käydyistä keskusteluista. Ohjelmassa on ollut vuoden 2011 aikana töissä kaksi verkkoterapeuttia. Kuopion Kriisikeskukseen koulutettiin kaksi uutta Peli poikki -terapeuttia ja he aloittivat kesäkuussa 2011. Peluuri tuottaa ohjelman THL:n tuella. Vuoden 2011 aikana on jatkettu ohjelmistokehitystyötä. Ohjelman on käynyt läpi 74 asiakasta alkuvuoden 2011 aikana. Elokuussa ohjelmassa oli 33 asiakasta ja 56 asiakasta odottamassa pääsyä mukaan. Jonotusaika on ollut kolme - neljä viikkoa. (Liite A/Taulukko 4.) 7 Tiltti Pelivoimapiiri Pelivoimapiiri on kännykällä ja internetissä toimiva tukipalvelu omasta tai läheisensä rahapelaamisesta huolestuneille ihmisille. Palvelu on valtakunnallinen. Sen tarjoavat A- klinikkasäätiö ja Peluuri. Rahoittajana toimivat Raha-automaattiyhdistys ja Peluuri. Pelivoimapiirissä saa tukea luottamuksellisesti, nimettömänä ja maksutta. Palvelua voi käyttää osallistumalla vertaistukiryhmään ja tilaamalla kännykkään oma-apuviestejä tai lukemalla niitä internetissä. Lisäksi asiakas voi saada tietoa ja tukea lähettämällä viestejä Pelivoimapiirin neuvontaan, jossa niihin vastaa peliongelmiin perehtynyt ammattilainen kahden arkipäivän kuluessa viestin saapumisesta. Kesäkuun lopussa palvelussa oli 293 jäsentä. Tekstiviestejä on välitetty 54 832 kappaletta, joka vastaa 4 255 viestitapahtumaa. (Liite A/Taulukot 5. ja 6.) Tiltti on Peliklinikan yhteydessä toimiva matalan kynnyksen info- ja tukipiste, josta saa tietoa ja tukea pelaamisen hallintaan. Kohderyhmänä ovat pelaajat, heidän läheisensä sekä työssään pelihaittoja kohtaavat ammattilaiset. Tiltti on Sininauhaliiton kehittämishanke, joka toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Tiltissä voi asioida nimettömänä ja ilman ajanvarausta. Siellä tuetaan omaehtoista toipumista ja edesautetaan vertaistuellisten kontaktien syntymistä. Kävijällä on vapaus määritellä itse muutoksen tarpeensa ja hän saa valita toimintamuodoista itselleen sopivimman. Tiltissä on Avoimet ovet joka arkipäivä 15 18. Pelaajien avoin Kahvitauko - vertaisryhmä kokoontuu viikoittain. Taloustiistait ovat matalan kynnyksen talousneuvontaa pelaamalla velkaantuneille. Niitä toteutetaan yhteistyössä Takuu-säätiön kanssa kerran kuukaudessa. Lisäksi Tiltissä järjestetään tietoiskuja pelaajille ja läheisille. Ammattilaisten avoimissa ovissa kerrotaan Tiltin ja Peliklinikan palveluista ja tuetaan heitä tunnistamaan ja ottamaan puheeksi peliongelma. Tiltissä tuetaan myös Peliklinikan asiakasta esimerkiksi hoitoon pääsyä odottaessa, hoidon aikana tai jälkeen repsahdusten estämiseksi. Alkuvuoden aikana Tiltin Avoimissa ovissa kaikkiaan käyntejä 246, joista ensikäyntejä 67. Lähes kolme neljästä kävijästä oli pelaajia. (Liite A/Taulukko 7.)

8 2. Pelaaja asiakkaana - Peliklinikan asiakasprofiili 2011 Asiakasprofiili - tiivistelmä Peliklinikan palvelut ovat tavoittaneet hyvin uusia asiakkaita. Suuri osa asiakkaista on ensi kertaa hakemassa apua. Rahapelaaminen alkaa Suomessa nuorella iällä. Tämä piirre on erityisen näkyvä miehillä. Keskimääräisessä pelaamisen aloittamisiässä on erittäin suuri ero miesten ja naisten välillä. Ongelmapelaajat hakeutuvat huonosti hoitoon. Peliklinikan palveluihin hakeutuneilla peliongelma on jatkunut jo vuosia ennen hoitoon hakeutumista. He ovat kärsineet ongelmasta keskimäärin kymmenen vuotta. Peliklinikka tavoittanut uutta asiakaskuntaa Peliklinikka on löytänyt oman asiakaskunnan. Osa asiakaskunnasta on todennäköisesti jossain määrin A-klinikoiden ja psykiatrian poliklinikoiden tarjoaman avun katvealueelle jääneitä. Peliklinikalle hakeutuu myös runsaasti puhtaita pelureita, joilla on pelkästään peliongelma, joka on kuitenkin yleensä hyvin vaikea. Suuri osa asiakkaista on ensi kertaa hakemassa apua. Peliklinikalla kohdataan satoja pelaajia ja heidän läheisiään vuodessa. Nuoret aikuiset muodostavat suurimman joukon Peliklinikan asiakkaista. Naisasiakkaat ovat keskimäärin iäkkäämpiä kuin miehet Pelaaminen alkaa nuorena Pelaaminen alkaa Suomessa nuorena. Miehillä tämä tapahtuu selvästi naisia aikaisemmin. Pelaamisen aloittamisen mediaani-ikä on naisilla noin kaksinkertainen miehiin verrattuna. Tytöt ja nuoret naiset eivät näyttäisi harrastavan rahapelejä juuri lainkaan. Useimmilla asiakkaaksi hakeutuvilla pelaajilla peliongelma on jatkunut jo vuosia ennen hoitoon hakeutumista. Peliklinikan tilastot vahvistavat tutkimuksen aikaisempaa kuvaa. Ongelmapelaajat pelaavat usein ja monia pelejä. Kaikki pelit eivät kuitenkaan aiheuta heillekään ongelmia. Perinteiset pelit, erityisesti raha-automaatit, pitävät pintansa eniten ongelmia aiheuttavina rahapeleinä. Nettirahapelien merkitys ongelmien aiheuttajana on ollut kasvussa. Euromääräisesti perinteisiä rahapelejä pelataan edelleen selvästi enemmän kuin nettipelejä. Suhteessa kulutukseen nettipelit eivät näyttäisi aiheuttavan ainakaan vähemmän ongelmia kuin perinteiset rahapelit. Sosioekonominen asema heikompi Peliklinikan tilastot vahvistavat aikaisempien tutkimusten tuloksia ongelmapelaajien sosioekonomisesta asemasta. Rahapelien hallinnan menettämisessä taloudelliset ongelmat ovat näkyvin ja yleisin oire. Peliklinikan asiakkailla pelaamisesta aiheutunut velkaantuminen on selvää. Valtaosa Peliklinikan asiakkaista on selvästi alle keskituloisia. Myös työttömyysaste Peliklinikan asiakkailla on keskivertoa hieman korkeampi. Toisaalta monet seikat viittaavat siihen, että useimmat asiakkaista eivät ainakaan vielä ole syrjäytyneitä. Hoidon tarjoamisen väylä näyttäisi vaikuttavan avun piiriin hakeutuvien pelaajien rakenteeseen. Internet- palveluja käyttävien asiakkaiden sekä koulutus- että tulotaso näyttäisi olevan korkeampi kuin avopalveluissa. Terveydessä ongelmia Asiakkaina olevilla pelaajilla näyttäisi olevan varsin paljon sairastavuutta. Monilla on todettu jokin pitkäaikaissairaus ja se on usein mielenterveyden häiriö. Alkoholin riskikäyttäjiä näyttäisi olevan pelaajien joukossa enemmän kuin suomalaisista keskimäärin. Huumeiden käyttäjiä Peliklinikalla ei juuri kohdata. On mahdollista, että ne ongelmapelaajat, joilla on myös vakava päihdeongelma, hakevat ensisijaisesti apua päihdepalveluista.

Aineiston kuvaus - Peliklinikan asiakasprofiili 2011 Peliklinikan asiakasprofiilia tarkastellaan tässä laajemman aineiston avulla. Raportin tilastoihin on kerätty aineistoa Peliklinikan palveluiden asiakkaista vuodesta 2010 lähtien lukuun ottamatta Peli poikki -ohjelmaa, jossa tilastot ulottuvat syyskuuhun 2007 6. Raporttiin on valittu erityisesti tilastoja, joiden osalta aineistot saadaan kerätyksi yhteismitallisesti mahdollisimman monesta Peliklinikan palvelusta. Avohoidon asiakkaita koskeva aineisto on kerätty asiakastietolomakkeista heinäkuusta 2010 kesäkuuhun 2011. Jokainen asiakas täyttää lomakkeen tullessaan ensi kertaa Peliklinikan vastaanotolle. Peli poikki -ohjelmasta tähän raporttiin tiedot on kerätty seulontalomakkeista ja mukaan on otettu kaikki hyväksytyt asiakkaat syyskuusta 2007 toukokuuhun 2011. Ohjelmaan sisältyy kaikkiaan viisi tarkkailukohtaa, joissa kussakin asiakas täyttää netissä kyselylomakkeen. Peluurin tiedot perustuvat Peluurin peliongelmia koskevista puheluista tehtyihin raportteihin ja Peluurin 2010 vuosiraporttiin. Jokaisesta puhelusta tehdään raportti Peluurin tietokantaan. Mitään soittajaa yksilöivää tietoa ei tallenneta. Tiedot tallennetaan raporttilomakkeeseen, mutta asiakaspuhelujen luonteesta johtuen joka puhelusta ei saada samoja tietoja tai kaikkia pelaajaa koskevia tietoja joka puheluissa. Pelivoimapiirissä seurataan viestimääriä ja saadaan myös tiettyjä demografisia perustietoja asiakkaista. Tiltti on toistaiseksi kerännyt asiakkaistaan lähinnä käyntimäärätietoja. 9 2.1. Palvelujen käyttö, sukupuoli ja ikä Peliklinikan asiakkaina ovat niin ongelmapelaajat, heidän läheisensä kuin työssään pelaajia kohtaavat ammattilaiset. Tässä luvussa tarkastellaan Peliklinikan palveluihin hakeutuneiden asiakkaiden palvelujen käyttöä, sukupuolta ja ikää. Peliklinikan kaikki palvelut ovat tavoittaneet asiakkaita melko hyvin. Vakiintuneet palvelut Peluuri ja Peli poikki -ohjelma ovat jatkaneet ja kehittäneet toimintaansa osana Peliklinikan kokonaisuutta eikä liittyminen Peliklinikan kokonaisuuteen ole ainakaan vähentänyt niiltä asiakkaita. Peliklinikan käynnistymisen myötä kuntien avohoitopalvelu ja Sininauhaliiton Tiltti ovat molemmat saaneet keskimäärin 10 uutta asiakasta viikossa. Peliklinikan palveluja ovat käyttäneet myös pelaajien läheiset. Avohoidossa he ovat mukana erityisesti pariterapiassa, muutoin läheisiä on siellä tavoitettu vähän. Peluurin puheluista joka neljäs on läheisten soittamia. Tilttiin hakeutuu myös pelaajien läheisiä. Kaikista käynneistä siellä 13 prosenttia oli läheisten käyntejä. Ensi kertaa apua hakemassa Peliklinikka näyttää tavoittaneen hyvin uusia asiakasryhmiä. Huomattava osa eri palvelujen asiakkaista on ensimmäistä kertaa hakemassa apua peliongelmiinsa. Ensi kertaa apua hakeneiden osuus Avohoito 51 % Peli poikki 38 % Peluuri 61 % Taulukko 8: Ensi kertaa peliongelmaan apua hakeneiden osuus asiakkaista, Peliklinikan palvelut. Peliklinikan avohoidon asiakkaista puolet on ensi kertaa hakemassa apua peliongelmaansa. Peluurin tehtävänä on toimia ensi kontaktina apua hakeville, joten on luonnollista, että sen asiakkaista lähes kaksi kolmesta ei aiemmin ole hakenut apua peliongelmaan. Peli poikki -ohjelmaan osallistuvista sen sijaan enemmistö on aikaisemmin hakenut apua myös muualta. 6 Avohoito, tilastot 7/2010 5/2011 (N=121). Peli poikki -ohjelma, tilastot 9/2007 5/2011 (N=470). Peluurin vuoden 2010 tilastot (N=1 120).

Aiemmin peliongelmaansa apua hakeneista avohoidon asiakkaista 36 prosenttia oli asioinut A-klinikoilla, GA-ryhmissä (Nimettömät pelurit - vertaisryhmä) oli käynyt 23 prosenttia ja Rapeli -yhteisössä 9 prosenttia. Avohoito palvelee hankekuntien yli 18-vuotiaita asukkaita. Sen asiakkaista lähes kolme neljästä on ollut helsinkiläisiä ja 27 prosenttia vantaalaisia (Liite A/Taulukko 2.). Muut Peliklinikan palvelut kuten ovat valtakunnallisia ja asiakkaat jakautuvat kautta maan. Peli poikki -ohjelman asiakkaista 34 prosenttia on ollut pääkaupunkiseudulta. Maahanmuuttajataustaisia asiakkaita oli eniten avohoidossa. Useampi kuin joka kymmenes oli syntynyt muualla kuin Suomessa (13 %). Peluurin sähköisissä ja puhelinpalveluissa sekä Peli poikki -ohjelmassa maahanmuuttajien osuus jää alle viiteen prosenttiin. Heidän asioimistaan näissä palveluissa voi rajoittaa mahdollinen suomenkielen taidon puutteellisuus. (Liite A/Taulukko 10.). 10 Asiakkaiden enemmistö miehiä Miehet pelaavat rahapelejä enemmän kuin naiset. Vuonna 2007 tehdyn väestökyselyn mukaan ongelmapelaajista miehiä oli 73 prosenttia ja naisia 26 prosenttia 7. Peliklinikan tilastot vahvistavat tätä tulosta. Peliklinikalla eri palveluissa miesten osuus vaihtelee 60 ja 80 prosentin välillä (Liite A/Taulukko 11.) 100% 80% 60% 40% 20% 0% Mies Nainen Kaavio 1: Pelaajien sukupuoli, Peliklinikan palvelut Ongelmapelaajat nuoria ja nuoria aikuisia Peliklinikan asiakkaat ovat pääosin nuoria ja nuoria aikuisia. Asiakkaiden ikäjakautumaan vaikuttavat myös palvelujen rakenne ja palvelun tarjoamisen väylät. Avohoidon asiakkaat ovat keskimäärin iäkkäämpiä kuin sähköisiä päätelaitteita käyttävien Peluurin ja Peli poikki -ohjelman asiakkaat. Tämä näyttäisi heijastuvan erityisesti naisasiakkaisiin. Avohoidon ja Peli poikki -ohjelman miesasiakkaiden keski-ikä ja mediaani ovat melko lähellä toisiaan. (Liite A/Taulukko 12.) Tiltissä asiakkaiden enemmistö on keski-ikäisiä tai vanhempia. 60% 50% 40% 100% Tiltti, asiakkaiden ikä 30% 20% 10% 0% alle 25 v. 25 34 35 44 45 54 55 64 65 Avohoito % Peli Poikki % Peluuri % 0% alle 20 20-39 40-59 60- Kaavio 2: Peliklinikan asiakkaat ikäryhmittäin /Kaavio 3: Tiltin asiakkaat ikäryhmittäin 7 Aho&Turja 2007

Valtaosa asiakkaista on alle 35-vuotiaita. Internet palvelun tarjoamisen välineenä näyttäisi vaikuttavan siten, että Peli poikki -ohjelmaan hakeutuu hieman nuorempia henkilöitä kuin avohoitoon. Avohoidossa miehistä alle 35-vuotiaita on 60 prosenttia, kun Peli poikki -ohjelmassa heitä on jo lähes kolme neljästä (71 %). Naisasiakkaat ovat keskimäärin iäkkäämpiä kuin miehet. Avohoidossa naisista suurin ikäryhmä oli 55 64-vuotiaat. Yli 45-vuotiaita naisia on enemmän kuin kaksi kolmesta (69 %) ja miehistäkin noin neljännes. Peli poikki -ohjelmassa naisista on alle 35-vuotiaita vajaa puolet. Vanhin avohoidon asiakaista oli 77-vuotias mieshenkilö ja Peli poikki -ohjelmassa vanhin asiakas 73-vuotias mies. Vaikka markettien mummoista ja ikäihmisten pelaamisesta puhutaankin paljon, he ovat väestöosuuteensa nähden pelaajista pieni ryhmä. Toisaalta ATH 2010 tutkimuksessa 8 yli 55-vuotiaista 6 prosenttia ja yli 75-vuotiaistakin viisi prosenttia ilmoitti kokeneensa rahapelaamisen ongelmaksi ainakin joskus viimeisen 12 kuukauden aikana. Peliklinikan 9 palveluista iäkkäämmät pelaajat ovat löytäneet erityisesti avohoidon ja Tiltin palvelut. Peluurissa ei ole samaa 18 vuoden alaikärajaa kuin avohoidossa ja Peli poikki - ohjelmassa. Tämä luonnollisesti näkyy myös asiakaskunnan ikäjakautumassa. Puolet pelaajista siellä on alle 25-vuotiaita. Jos huomioidaan Peluurista vain yli 18-vuotiaita asiakkaita, niin 18-24-vuotiaiden osuus (30 %) on silti yhä korkeampi kuin avohoidossa ja Peli poikki -ohjelmassa. (Liite A/Taulukko 13.) 11 2.2. Pelaaminen ja peliongelma Peliklinikan ja Kouluterveyskyselyn aineistot näyttäisivät osoittavan, että rahapelaaminen alkaa Suomessa kovin nuorena. Nähtäväksi jää, miten paljon arpajaislain uudistuksen myötä voimaan tullut 18-vuoden ikäraja vaikuttaa pelaamisen aloittamisikään. Peluurin 2011 tilastoissa alle 18-vuotiaiden osuus on joka tapauksessa laskenut aiempaan verrattuna. Julkisiin tiloihin sijoitetut kolikkopelit pitävät edelleen pintansa kärjessä kaikissa ikäluokissa, kun tarkastellaan ongelmapelaajien suosituinta pelimuotoa. Peliongelman vakavuutta arvioivien mittarien perusteella Peliklinikan palveluihin hakeutuvat asiakkaat ovat kiistatta avun tarpeessa ja he tarvitsevat peliongelmiin erikoistuneita palveluja. Pelaaminen alkaa miehillä varhain Kouluterveyskyselyn mukaan lähes joka neljäs peruskoulun 8. - 9. luokkalaisista pelaa viikoittain rahapelejä. Nuorena aloitettu pelaaminen näkyy selvästi myös Peliklinikan tilastoissa. Pelaaminen alkaa varhain erityisesti miehillä. Pelaamisen aloittamisikä Miehet Naiset Kaikki Ka Med Ka Med Ka Med Avohoito 16,7 14 33,4 30 21,2 15 Peli poikki 20,1 16 30,8 28 23,4 18 Taulukko 14: Pelaamisen aloittamisikä, vuosia (keskiarvo ja mediaani) Miehet ovat yleensä aloittaneet rahapelien pelaamisen huomattavasti naisia varhemmin. Puolet pojista on aloittanut pelaamisen ennen viidettätoista ikävuottaan, mutta tytöt ja nuoret naiset eivät juuri harrasta rahapelejä. Naisten aloittamisiän mediaani on 30 vuoden paikkeilla. Useimmilla hoitoon hakeutuvilla peliongelma on kestänyt jo pitkään. Peli poikki - ohjelman asiakkaat ovat kärsineet peliongelmista keskimäärin yhdeksän vuotta ennen ohjelmaan tuloa. Avohoidon puolella vastaava luku on 11 vuotta ja pisimmillään peliongelma on kestänyt 40 vuotta. 8 ATH-tutkimus 2010 9 Yli 55-vuotiaiden asiakkaiden osuus; avohoito 21 %, Peli poikki 10 %, Peluuri 13 %

Peliongelmat todella vakavia Hoitoon hakeutuvien asiakkaiden peliongelmat ovat todella vakavia. Peliklinikan avohoidossa ja Peli poikki -ohjelmassa kummassakin peliongelman luonteen ja vakavuuden mittaamiseen on käytetty validoituja mittareita. Molemmissa asiakkaat ovat hoitoon hakeutuessaan lähellä asteikon maksimia. 12 Peliongelman aste Miehet Naiset Kaikki Avohoito 2 18,3 20,8 18,8 Peli poikki 3 7,9 7,8 7,9 Taulukko 15: Peliongelman aste/keskiarvo, avohoidon ja Peli poikki -ohjelman asiakkaat Avohoidon asiakkaiden keskiarvo on 18,9 pistettä PGSI -mittarilla 10. Peli poikki ohjelmassa asiakkaiden keskiarvo on 7,9 pistettä NODS:n kymmenen pisteen maksimimäärästä 11. Sukupuolten välillä ei näyttäisi olevan merkittäviä eroja peliongelman asteessa. Peli poikki -ohjelmassa peliongelmapisteet alkavat laskea asiakkailla nopeasti ohjelman aloittamisen jälkeen. Asiakkaan tilannetta seurataan kyselylomakkeilla alusta aina 12 kuukauden päähän ohjelman päättymisestä. Myös avohoidossa ollaan käynnistämässä hoidon arviointia, johon liittyy asiakkaiden voinnissa tapahtuvien muutosten seurantaa. Raha-automaatit edelleen yleisin ongelmia aiheuttava peli Raha-automaattien suuri tarjonta ja yleisyys heijastuvat myös apua hakeviin ongelmapelaajiin. Kahdella kolmesta Peluuriin soittavista ongelmapelaajista raha-automaatit ovat edelleen pääasiallinen ongelmia aiheuttava peli. Useimmat ongelmapelaajat pelaavat useita rahapelejä. Kaikki niistä eivät välttämättä aiheuta heille ongelmia. Kaavio 4: Pääasiallinen ongelmia aiheuttava rahapeli, Peluuri 2010 Nettipelaaminen on yleistynyt ja niinpä internetissä pelattavat rahapelit ovat viime vuosina nousseet myös yhä näkyvämmin ongelmia aiheuttaviksi peleiksi. Peluurin tilastoissa raha-automaattien osuus on säilynyt lähes samana vuodesta toiseen. Nettipelien osuus sen sijaan on tasaisesti kasvanut. Myös avohoidon listalla raha-automaatit nousevat kärkeen. Siinä näkyy lisäksi pääkaupunkiseudun pelitarjonnan ero muuhun maahan. Pääkaupunkiseudulla pelitarjonta 10 Avohoidossa mittarina käytetään PGSI -mittaria (Problem Gambling Severity Index), jossa 27 pistettä on maksimi ja 8 pistettä merkitsee peliongelmaa tai mahdollista peliriippuvuutta. 11 Peli poikki -ohjelmassa mittarina käytetään NODS -mittaria (NORC (National Opinion Research Center) SDM Screen for Gambling Problems), jossa 10 pistettä on maksimi ja 5 pistettä merkitsee peliongelmaa tai mahdollista peliriippuvuutta.

13 on runsasta. Suomen ainoa kansainvälinen kasino on Helsingissä ja niinpä kasinopelien suosio Peliklinikan avohoidon asiakkaiden keskuudessa selvästi korkeampi verrattaessa Peluurin asiakaskuntaan. Taulukkoon 16. on kerätty viiden eniten ongelmia aiheuttaneen rahapelin osuudet avohoidon asiakkailla. Ongelmia aiheuttavat rahapelit Raha-automaatit 61 % Pokeri 21 % Grand Casino Helsinki 20 % Kasinopelit (muualla kuin kasinolla) 17 % Veikkauksen vedonlyönti 11 % Taulukko 16: Ongelmia aiheuttavat rahapelien osuudet avohoidon asiakkailla. 12 Peliklinikan avohoidon asiakkailta on kysytty heidän pelaamisen tapojaan ja sitä, mitkä pelit aiheuttavat heille ongelmia. Asiakkaan ei lomakkeessa tarvitse valita vain yhtä eniten ongelmia aiheuttavaa peliä, vaan voi ilmoittaa kaikki rahapelit, joita pelaa. Näin pelaamisen koko kirjo pyritään selvittämään. Peliklinikan avohoidon tiedonkeruussa muutettiin peliluokittelulomaketta vuoden 2011 alussa. Tämä vaikeuttaa avohoidon osalta yhtenäisen ongelmapeli -listauksen tekemistä. Lomake päivitettiin, jotta se tavoittaisi paremmin myös pelaamisen kanavat, kun pelaaminen siirtyy yhä enemmän nettiin. Yksi merkittävimpiä peliongelmia ennustavia tekijöitä on pelaamisen useus ja kaikkiruokaisuus pelien suhteen 13 Tätä tutkimuksen havaintoa tukee Peliklinikan tilastoissa se, että apua hakevista pelaajista valtaosa pelaa monta kertaa viikossa ja useita pelejä. Pelikertojen määrä Avohoito Peli poikki Peluuri Useita kertoja päivässä 16 % 1 % 2 % Päivittäin 27 % 11 % 18 % Useita kertoja viikossa 25 % 76 % 19 % Kerran viikossa 6 % 6 % 1 % 2-3 kertaa kuukaudessa 6 % 0 % 1 % Kausittain 13 % 2 % 28 % En osaa sanoa 7 % 4 % 31 % Taulukko 17: Pelikertojen määrä, avohoito. Osalla pelaajista pelaamista voisi kuvata samanlaiseksi kuin tuurijuopon juomista. He palavat kausittain, yleensä aina silloin kun on rahaa ja jatkavat niin kauan kuin rahaa riittää. Esimerkiksi tilipäivä tai vastaava voi laukaista pelaamiskierteen ja sitten pelataan koko tili. 2.3. Hyvinvointi ja terveys Rahapeliongelmassa on kyse muustakin kuin pelaamisesta. Ongelmapelaajilla esiintyy usein muitakin samanaikaisia psyykkisiä tai fyysisiä ongelmia. Päihdeongelma sekä erilaiset mielenterveyden häiriöt ovat ongelmapelaajilla yleisiä. Peliklinikan avohoidon asiakkaista 36 prosenttia ilmoittaa sairastavansa jotain pitkäaikaissairautta. Heistä noin puolella pitkäaikaissairaus on luokiteltavissa mielenterveyden pulmaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes joka viides Peliklinikan avohoidon asiakkaista sairastaa psyykkistä pitkäaikaissairautta ja 17 prosenttia somaattista sairautta. Osalla on useampia päällekkäisiä sairauksia. 12 Vastaaja on voinut valita useita vaihtoehtoja. 13 Halme 2011.

14 Masennus pelaajilla yleistä Masennusta esiintyy ongelmapelaajilla selvästi normaalia useammin. Näyttäisi siltä, että vähintäänkin joka kolmas Peliklinikan palveluista apua hakeva pelaaja kärsii masennuksesta. Tämä on selvästi enemmän kuin mitä suomalaisilla keskimäärin. Vaikka masennus on Suomessa yleisempää naisten keskuudessa, niin naispuolisilla ongelmapelaajilla se näyttäisi vielä yleisempää. Masennusta on kartoitettu erikseen Peliklinikan eri palveluissa, mutta myös muita mielenterveyden ongelmia nousee esiin näissä aineistoissa. Masennus Miehet Naiset Kaikki Avohoito 14 30,2 % 50,0 % 35,3 % Peli poikki 15 44,4 % 50,6 % 46,3 % Peluuri 16 23,7 % 36,4 % 26,1 % Taulukko 18: Masennuksen esiintyminen, avohoito/peli poikki/peluurin peliongelmapuhelut Masennus on Suomessa yleinen mielenterveyden häiriö. ATH-tutkimuksen aineistossa 11 prosenttia raportoi masennuksesta, miehistä 10 prosenttia ja naisista 12 prosenttia. 17 Alkoholin riskikäytön esiintyvyys tavallista Alkoholinkäyttö näyttäisi olevan Peliklinikan asiakkaiden keskuudessa normaalia yleisempää. Juomatapatutkimuksen mukaan 27 prosenttia suomalaisista juo humalaan vähintään 2-3 kertaa kuukaudessa ja kuuluu siten riskiryhmään alkoholiongelman suhteen. Peliklinikan avohoidon asiakkaista 30 prosenttia ja Peli poikki -ohjelmassa 39 prosenttia asiakkaista kuluu tähän usein humalaan juovien riskiryhmään. Alla oleva alkoholikulutusta mittaava kolmen kysymyksen AUDIT-C -mittariin perustuva taulukko näyttäisi kertovan erityisesti Peliklinikan naisasiakkaiden käyttävän alkoholia keskimääräistä enemmän. Alkoholin riskikäyttö 18 Miehet Naiset Avohoito 42 % 36 % Peli poikki 57 % 42 % Taulukko 19. Alkoholin riskikäyttö. Työ ja terveys Suomessa 2009 -tutkimuksessa työikäisistä naisista riskikäyttäjiä oli 18 % ja miehistä 40 %. Peliklinikan asiakaskunnasta erityisesti Peli poikki-ohjelman asiakkaat luokittuvat alkoholin riskikäyttäjiksi selvästi keskimääräistä useammin, sen sijaan esimerkiksi avohoitoon hakeutuneet miehet näyttäisivät juovat alkoholia tavallisen suomalaisen tavoin. AUDIT C-testi ei kerro riippuvuudesta, joten sen perusteella ei voi päätellä miten monella Peliklinikan asiakkaista on alkoholiongelma tai -riippuvuus. 14 Käyttää masennus- tai mielialalääkkeitä 15 Vähintään 21 pistettä/madrs. Mittarina käytetty MADRS -mittaria (Montgomery-Åberg Depression Rating Scale), jossa asteikko on 0 54; 0-11 = Ei masennusta 12-20 = Jonkin verran masentunut 21-40 = Korkea todennäköisyys todelliseen masentuneisuuteen, jos tila on kestänyt yli kaksi viikkoa. Yli 40 = Sisäänottoa psykiatriseen hoitoon harkittava (osaksi itsetuhoisuudesta ym. johtuen) 16 Kokenut ahdistus tai masennus pelaamisen vuoksi 17 ATH 2010 18 Mittarina käytetty AUDIT-C, asteikko 0-12 pistettä: riskikäyttö/miehet vähintään 6 pistettä, riskikäyttö/naiset vähintään 5 pistettä

15 Huumeiden käyttö on Peliklinikan asiakkaiden oman ilmoituksen mukaan vähäistä. Huumeita käyttävät pelaajat hakeutuvat ongelmineen todennäköisesti helpommin A- klinikalle tai vastaaviin päihdepalveluihin. Peli poikki -ohjelman asiakkaista 3 prosenttia on ilmoittanut käyttävänsä jotain huumausainetta. Peliklinikan avohoidon asiakkaista vain yksi ilmoitti huumeiden käytöstä. Puhtaat pelurit Vaikka samanaikaisongelmat ovat yleisiä, niin useampi kuin joka kolmas ongelmapelaaja näyttäisi olevan puhdas peluri. Kaikista avohoidon asiakkaista 43 prosenttia on näitä, jotka eivät kärsi mielenterveys- tai päihdeongelmista. Tämä ryhmä on saattanut hakea apua talous-, velka- tai ihmissuhdeongelmiin, mutta muita liitännäisongelmia tai moniongelmaisuutta ei heillä oman ilmoituksen mukaan esiinny. Peli poikki -ohjelman asiakkaista puhtaita pelureita on 36 prosenttia. 2.4. Sosioekonominen tausta Peliklinikan tilastot vahvistavat aikaisempien tutkimusten tuloksia ongelmapelaajien sosioekonomisesta asemasta. Esimerkiksi työttömyysaste Peliklinikan asiakkailla on keskivertoa korkeampi, mutta ei kuitenkaan kovin paljoa. Valtaosa Peliklinikan asiakkaista on selvästi alle keskituloisia. Mutta monet seikat viittaavat siihen, että useimmat asiakkaista eivät ainakaan vielä ole syrjäytyneitä yhteiskunnan perusrakenteista. Avohoidon asiakkaista esimerkiksi vain 7 prosenttia asuu asuntolassa tai on asunnoton. Asiakkaiden keskuudessa on kuitenkin peliongelman seurauksena paljon näköalattomuutta ja sosiaalisesta elämästä syrjäytymistä. Hoidon väylä näyttäisi vaikuttavan avun piiriin hakeutuvien pelaajien rakenteeseen. Internet-palveluja käyttävien asiakkaiden sekä koulutus- että tulotaso näyttäisi olevan korkeampi kuin avopalveluissa. Koulutustaso keskimääräistä hieman alempi Peliklinikan tilastot tukevat aikaisempaa tutkimuksen havaintoa siitä, että ongelmapelaajia näyttäisi olevan hieman enemmän alemman koulutustason ja heikommin ansaitsevien joukossa. 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Perusaste+ keskiaste Korkea-aste Kaavio 7: Asiakkaiden koulutustaso. Peliklinikan avohoidon asiakkaiden koulutustaso on kohtuullisen lähellä suomalaisten yleistä koulutustasoa kuitenkin painottuen perus- ja keskiasteen koulutukseen. Avohoidon asiakkaista 21 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun kaikista suomalaisista 31 prosentilla on korkea-asteen tutkinto (Liite A/Taulukko 20.). Sen sijaan Peli poikki -ohjelmaan hakeutuvat pelaajat ovat suomalaisia keskimäärin koulutetumpia. Tämä johtuu todennäköisesti osin siitä, että ohjelma tarjotaan internetissä.

16 Työttömiä ja eläkeläisiä keskimääräistä enemmän Peliklinikan asiakkaiden keskuudessa työttömyys oli hieman yleisempää kuin suomalaisilla keskimäärin. Naisten työttömyys oli ainoastaan Peli poikki -ohjelmassa selvästi korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. (Liite A/Taulukko 22.). Suomalaisten työttömyysaste kesäkuussa 2011 oli 8,4 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 8,5 ja naisten 8,3 prosenttia 19. Asiakkaiden työtilanne vaihtelee suuresti Peliklinikan eri palveluissa (ks. lähemmin: Liite A/Taulukko 23.). Vaikka Peliklinikan aineistossa työttömyys miehillä oli yleisempää kuin naisilla, niin silti miesten työllisyysaste oli kuitenkin korkeampi. Naisasiakkaista selvästi miehiä suurempi osa oli eläkeläisiä. Avohoidon asiakkaista eläke tai kuntoutustuki on 21 prosentilla pääasiallinen toimeentulon lähde. Heidän keskimääräinen tulotasonsa jää suhteellisen alhaiseksi. Kaavio 8: Työttömyysaste Ikä ja sukupuoli ovat ilmeisesti tässä merkittävimmät tekijät, kun tarkastellaan pelaajien työttömyysastetta. Peli poikki -ohjelman asiakkaista kaksi kolmesta on ansiotyössä ja eläkkeellä olevia on vain 6 prosenttia. Peluurin auttavan puhelimen pelaajista neljännes on opiskelijoita ja erilaisilla eläkkeillä olevia joka viides. (Liite A/Taulukko 23.) Ansiotaso keskivertoa alempi Suomessa keskipalkka on noin 2 900 euroa kuukaudessa 20. Avohoidon asiakkaista 40 prosentilla nettotulo kuukaudessa jää alle 1 000 euroon. Vuoden 2007 väestökysely antaa hyvin samankaltaisen kuvan ongelmapelaajien ansiotasosta ja sielläkin alle 1 000 euroa ansaitsevien osuus on sama 40 prosenttia. Kaavio 9: Avohoidon asiakkaiden tulotaso/peliklinikka ja ongelmapelaajien ansiotaso/väestökysely 2007. Osuudet tuloryhmittäin, nettotulot (euroa kuukaudessa verojen jälkeen). 19 Työllisyyskatsaus 26.7.2011. Tilastokeskus. 20 Suomalaisen keskipalkka on 2 940 euroa enemmistö jää sen alle. HS 29.8.2011

17 Vain noin joka kymmenes avohoidon asiakkaista ja 15 prosenttia Peli poikki -ohjelma asiakkaista on keskituloinen tai paremmin ansaitseva. Yli 50 000 euroa vuodessa ansaitsevia on Peli poikki -ohjelmassa noin 7 % ja keskituloisia 35 000 49 999 euroa bruttona ansaitsevia 13 %. Sen asiakkaat näyttäisivät siis olevan paremmin ansaitsevia kuin avohoidon asiakkaat. Kaavio 10: Vuositulot, brutto, Peli poikki -ohjelman asiakkaat Velkaantuminen erittäin yleistä Peliklinikan asiakasanalyysi kertoo osin hyvinkin erilaisista pelaajista ja peliongelmista, mutta velkaantuminen on lähes kaikkia ongelmapelaajia yhdistävä tekijä. Peliongelmaa tarkastellessa aina ei voida erottaa pelaamisen syitä ja seurauksia. Masennus tai päihdeongelma voi olla paitsi peliongelman oire myös sen syy. Peliklinikan aineistoa tarkastellessa käy kuitenkin selväksi, että pelaamisen hallinnan menetys lähes varmasti johtaa velkaantumiseen. Avohoidon 121 asiakkaasta 87 asiakasta kertoo olevansa peliveloissa. Heistä 78 on kertonut pelivelan summan. Velkaa näillä asiakkailla on yhteensä 1 785 620. Yhtä ihmistä kohden tämä tarkoittaa keskimäärin 22 893 euron pelivelkaa. Velkasumman mediaani on 12 000 euroa. Velallisista 20 on naisia. Miehillä on keskimäärin enemmän pelivelkaa kuin naisilla. Miehet Naiset Kaikki Avohoito, 79 % 80 % 79 % Peli poikki 70 % 76 % 74 % Peluuri 21 54 % 42 % 52 % Taulukko 24: Velkaa pelaamisen vuoksi, avohoito/peli poikki/peluuri Aina pelaamisesta ei tarvitse aiheutua kovin suuria velkoja, kun ne jo riittävät keikauttamaan pelaajan ja tämän läheisten talouden nurin. Monilla heistä talous on jo ennestään tiukalla. Heillä on esimerkiksi asuntovelkaa ja tällöin pienetkin ennakoimattomat menot tai velkamäärän lisäykset voivat saada aikaan henkilökohtaisen taloudellisen katastrofin. Peliklinikan kesällä 2011 aloittama tilastointi pikavippien käytöstä avohoidon asiakaskunnan keskuudessa tuntuisi kertovan siitä, että vähäisten vakuuksien lainanottokanavat ovat pelaajien erityisessä suosiossa. Tämä voi muuttaa rahapelaamisen luonnetta, kun enää ei tarvitse odottaa edes tilipäivää, vaan nopeaan rahaan pääsee kiinni milloin vain. 21 Peluurin aineisto eroaa avohoidon ja Peli poikki -tilastoista. Velka-asiaa ei kysytä kaikilta, se merkitään raporttiin, jos asia nousee keskustelussa esille.

18 LÄHTEET: Aho, P. & Turja, T. 2007. Suomalaisten rahapelaaminen 2007. Taloustutkimus Oy. http://info.stakes.fi/nr/rdonlyres/82efac39-7aec-4ea9-a3c4- BB57D35A07B7/0/Suomalaisten_rahapelaaminen_2007_tekstiraporttit5046.pdf Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. http://www.terveytemme.fi/ath/tulokset/raportti/ath_gamblingyes_cr.xml. Haettu 15.9.2011. Koulutustilastot 2010. Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/til/vkour/2009/vkour_2009_2010-12-03_tie_001_fi.html. Haettu 17.8.2011 Halme J. 2011. Overseas Internet poker and problem gambling in Finland 2007: A secondary data analysis of a Finnish population survey. NORDIC STUDIES ON ALCOHOL AND DRUGS VOL. 28. 2011. 1 51-56 Kauppinen T. ym. (toim.) 2010. Työ ja terveys Suomessa 2009. Helsinki: Työterveyslaitos Kouluterveyskysely 2009. http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely/fi/tulokset/taulukot2009/kokomaa2009/index.htm. Haettu 12.9.2011. Työllisyyskatsaus 26.7.2011. Tilastokeskus. http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2011/06/tyti_2011_06_2011-07-26_tie_001_fi.html. Haettu 17.8.2011

LIITE A: TILASTOJA 19 Avohoito Kotikunta, avohoito Asiakkaat Lkm % Helsinki 87 72 % Vantaa 31 26 % Kauniainen 2 2 % Ei tietoa 1 1 % YHTEENSÄ 121 100 % Taulukko 2: Asiakkaat kunnittain, avohoito 7/2010-5/2011 Peluuri Soittaja, Peluuri Lkm % Pelaaja 373 65 % Läheinen 177 31 % Välillinen asiakas 28 5 % Yhteensä 578 100 % Muut puhelut 784 58 % Kaikki puhelut 1 362 100 % Taulukko 3: Peliongelmapuhelut ja muut puhelut 1-6/2011 Asiakkaat, Peli poikki 1 7/2011 Kaikki (2007 2011) Hyväksytty, ei aloittanut 68 371 Rekisteröityivät, eivät aloittaneet 6 46 Keskeyttänyt ohjelman 12 103 Keskeyttäneitä, % 14 % 24 % Suorittanut ohjelman 74 324 Tilanne ohjelmassa 17.8.2011 Jonossa, hyväksytty 49 Hyväksytty, odottaa rekisteröitymistä/aloittamista 15 Ohjelmassa aktiivisena 33 Taulukko 4: Peli poikki -ohjelma, asiakastilasto 1 7/2011 ja kaikki asiakkaat 9/2007 7/2011 Jäsenet, Pelivoimapiiri Uudet jäsenet Kaikki liittyneet jäsenet lkm % lkm % Yhä jäseniä 84 67 % 293 76 % Poistuneita 42 33 % 95 24 % Yhteensä 126 100 % 388 100 % Taulukko 5: Pelivoimapiirin uudet jäsenet ja kaikki liittyneet jäsenet 9/2009-6/2011. Tukiviestit, Tapahtumia, lkm Tapahtumia, Tekstiviestejä, lkm

20 Pelivoimapiiri % Lähetetty netissä 3 659 86 % 47 156 Lähetetty kännykällä 596 14 % 7 676 Yhteensä 4 255 100 % 54 832 Taulukko 6: Pelivoimapiirin tukiviestit 1-6/2011 Tiltti Asiakaskäynnit, Tiltti Lkm % Pelaaja 177 72 % Läheinen 33 13 % Ammattilainen 7 3 % Muut 29 12 % Yhteensä 246 100 % Taulukko 7: Tiltti, asiakastilasto 1 6/2011 Asiakasprofiili 2011 Syntymämaa muu kuin Suomi Lkm % Avohoito (n=121) 16 13,3 % Peli poikki (n=478) 15 3,1 % Peluuri (n=787) 37 4,7 % Taulukko 10: Maahanmuuttaja-asiakkaat/Peliklinikka Sukupuoli Miehet Naiset Lkm % Lkm % Avohoito (n=121) 89 74 % 32 26 % Peli poikki (n=471) 325 69 % 146 31 % Peluuri (n=787) 633 80 % 152 19 % Tiltti (n=257) 163 63 % 94 37 % Pelivoimapiiri n/a 60 % n/a 40 % Taulukko 11: Peliklinikan palveluiden asiakkaiden sukupuoli. Ikä Miehet Naiset Kaikki Ka SD Med Ka SD Med Ka SD Med Avohoito 35,65 13,53 31 49,59 16,43 52 39,43 15,42 36 Peli poikki 32,03 9,75 30 40,25 14,20 37 34,57 11,90 31 Peluuri 25,1 12,6 21 39,8 19,8 34 27,3 15,2 22 Taulukko 12: Peliklinikan asiakkaiden ikä, keskiarvo ja mediaani.

21 Pelaajat, ikä Avohoito Peli Poikki Peluuri Ikäryhmä Lkm % Lkm % Lkm % Alle 25 v. 16 16 % 91 19 % 304 50 % 25 34 39 33 % 206 44 % 105 17 % 35 44 15 13 % 79 17 % 62 10 % 45 54 20 17 % 41 9 % 54 9 % 55 64 17 14 % 43 9 % 51 8 % Yli 65 v. 8 7 % 7 1 % 31 5 % N= 118 467 607 Taulukko 13. Pelaaja-asiakkaat ikäryhmittäin Koulutus Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkeaaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Avohoito 37,0 % 42,0 % 6,7 % 8,4 % 5,9 % Ei tietoa Peli poikki 17,5 % 41,6 % 12,1 % 15,5 % 11,9 % 1,3 % Suomalaiset 22 33,4 % 36,5 % 12,7 % 9,0 % 8,4 % Taulukko 20: Asiakkaiden koulutustaso Työttömiä Miehet Naiset Kaikki Lkm % Lkm % Lkm % Avohoito 11 12,4 % 2 6,3 % 13 10,7 % Peli poikki 31 9,5 % 20 13,7 % 51 10,9 % Peluuri 85 17,03 % 8 6,56 % 93 14,98 % Suomalaiset 23 8,5 % 8,3 % 8,4 % Taulukko 22: Työttömyys Peliklinikan asiakkailla, sukupuoli. Työtilanne, pelaajat Avohoito Peli poikki Peluuri Lkm % Lkm % Lkm % Ansiotyössä 46 38,98 % 305 65,31 % 224 36,07 % Opiskelija 15 12,71 % 41 8,78 % 153 24,64 % Eläkkeellä 20 16,95 % 28 6,00 % 127 20,45 % Työtön 13 11,02 % 51 10,92 % 93 14,98 % Muu 24 20,34 % 42 8,99 % 24 3,86 % Yhteensä 118 100 % 467 100 % 621 100 % Taulukko 23: Työtilanne Peliklinikan asiakkailla 22 Koulutustilastot 2010. Tilastokeskus. 23 Työllisyyskatsaus 26.7.2011. Tilastokeskus.

22 LIITE B: PELIKLINIKAN HALLINTO Peliklinikan toiminta perustuu kumppanuussopimukseen. Sopimuksen liittyivät ja sen allekirjoittivat huhtikuun lopulla Helsingin ja Vantaan kaupungit, A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto, Sosiaalipedagogiikan Säätiö ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitos sekä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca. Kauniaisten kaupunki on myös päättänyt liittymisestä mukaan kumppanina. Peliklinikan toimintaa johtaa ja koordinoi johtoryhmä. Johtoryhmä on pitänyt kolme kokousta 2011 aikana. Johtoryhmän puheenjohtajana on toiminut Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi (LIITE B.1) Kehittämiskoordinaattorin asiantuntijatukena suunnittelu- ja valmistelutyössä on ohjausryhmä. Ohjausryhmä on kokoontunut kolme kertaa. (LIITE B.2) Peliklinikka toimii Helsingin keskustassa osoitteessa Kaisaniemenkatu 2 B, 3. kerros. Peliklinikan johtoryhmä 2011 A-klinikkasäätiö Jäsen Johtava ylilääkäri Pekka Heinälä Varajäsen Toimitusjohtaja Olavi Kaukonen Helsingin kaupunki Jäsen Sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö Mari Aalto Varajäsen Johtaja Mikko Tamminen Sininauhaliitto Puheenjohtaja Toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi Varajäsen Tutkimuspäällikkö Pekka Lund Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca Jäsen Johtaja Pirjo Marjamäki Varajäsen Erikoistutkija Kirsi Nousiainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jäsen, varapj. Kehittämispäällikkö Saini Mustalampi Varajäsen Kehittämispäällikkö Airi Partanen Vantaan kaupunki Puheenjohtaja Ehkäisevän päihdetyön yksikön johtaja Pia Heiskari Varajäsen Johtava sosiaalityöntekijä Tuula Lehtinen Sihteeri Kehittämiskoordinaattori Tapio Jaakkola Peliklinikan ohjausryhmä 2011 Tapio Jaakkola Kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka Pirjo Marjamäki Johtaja, Socca - Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Saini Mustalampi Kehittämispäällikkö, Rahapelihaittojen ehkäisy ja hoito, THL Mari Pajula Kehittämispäällikkö, Peluuri Sirpa Jokelainen Sosiaalityöntekijä, Vantaan kaupunki, Päihdepalvelut/Koillinen A-klinikka Sirpa Savolainen Sairaanhoitaja, Helsingin kaupunki, Sosiaalivirasto/Vuosaaren toimipiste