Päätoiminen henkilöstö n. 550 henkilöä. Sopimuspalokuntien hälytysosastojen (69 kpl) henkilöstö n henkilöä

Samankaltaiset tiedostot
KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

VIEMÄRIIN KUULUMATTOMAT KIINTEISTÖT KUNTAKOHTAISESTI

TIETOISKU VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen


MapTextLabellerin käyttö Carunassa. Arto Matsinen / FME Käyttäjäpäivät /

Asia Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ratkaisu ja perustelut

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi

Turun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT

Turun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina

Turun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turku. Keskusverkkoselvitys 1: Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turun väestökatsaus. Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Turun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Turun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta.

TALOUSTUTKIMUS OY:N TUTKIMUS VARSINAISSUOMALAISTEN MIELIKUVISTA SAARISTOMERESTÄ

Turun väestökatsaus. Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET alkaen

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turussa ja lähialueilla Mylly tutkimuksen valossa

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi


Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Nuorten yhteiskuntatakuu ja nuorten tilanne Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014

Maanrakennusurakoitsijoita

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Itämerihaasteen kuulumisia. Lotta Nummelin Itämerihaasteen koordinaattori, Helsinki

PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA


Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus

SISÄLLYS. N:o Opetusministeriön asetus. arkistolaitoksen suoritteiden maksuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

6. Päihteet. 6.1Johdanto

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 1146

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta /2014 Ympäristöministeriön asetus

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014

Mikä on kylä tulevaisuudessa?

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

1 Halikon Siniset Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit Perniön SRK-talo Perniö

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014

Väestönmuutos Pohjolassa

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013

TYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015

Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: :

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 4/2014

Transkriptio:

Päätoiminen henkilöstö n. 550 henkilöä Sopimuspalokuntien hälytysosastojen (69 kpl) henkilöstö n. 4 000 henkilöä 1 15.11.2011

Pelastustoimen alueet / Suomessa 1. HELSINKI 2. LÄNSI-UUSIMAA 3. KESKI-UUSIMAA 4. ITÄ-UUSIMAA 5. VARSINAIS-SUOMI 6. KANTA-HÄME 7. PÄIJÄT-HÄME 8. KYMENLAAKSO 9. ETELÄ-KARJALA 10. ETELÄ-SAVO 11. KESKI-SUOMI VARSINAIS- SUOMEN PELASTUS- LAITOS / TURKU 12. PIRKANMAA 13. SATAKUNTA 14. ETELÄ-POHJANMAA 15. POHJANMAA 16. KESKI-POHJANMAA 17. POHJOIS-SAVO 18. POHJOIS-KARJALA 19. JOKILAAKSOT 20. KAINUU 21. OULU-ILLISMAA 22. LAPPI 2 15.11.2011

Alastaro Askainen Aura Dragsfjärd Halikko Houtskari Iniö Kaarina Kemiö Kiikala Kisko Korppoo Koski Tl Kustavi Kuusjoki Laitila Lemu Lieto Loimaa Marttila Masku Mellilä Merimasku Muurla Mynämäki Naantali Pelastustoimen alue / Varsinais-Suomi 28 kuntaa Nauvo Nousiainen Oripää Paimio Parainen Perniö Pertteli Piikkiö Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Rymättylä Salo Sauvo Somero Suomusjärvi Särkisalo Taivassalo Tarvasjoki Turku Uusikaupunki Vahto Vehmaa Velkua Västanfjärd Yläne 3 15.11.2011

4 15.11.2011

Alueen pelastustoimen tehtävät Pelastusasetus 5 1. Laatii yhteistyössä alueen kuntien ja muiden osapuolten kanssa väestön suojaamista koskevat suunnitelmat sekä suunnitelmat väestön tai sen osan siirtämiseksi pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamiseksi turvalliselle alueelle 2. Huolehtii oman organisaationsa valmiudesta väestönsuojelutehtäviin, omatoimisen varautumisen organisoimisesta poikkeusolojen varalle sekä yhteistoiminnasta eri tahojen kanssa 3. Huolehtii, että alueella on väestön hälyttämiseen tarvittava hälytysjärjestelmä 4. Huolehtii pelastustoiminnasta vesialueilla, ottaen huomioon meripelastuslain 5. Huolehtii osaltaan öljyvahinkojen torjunnasta ja vaarallisten aineiden valvonnasta, osallistuu meripelastustoimen tehtäviin sekä antaa toimialaansa soveltuvaa virka-apua muille viranomaisille 5 15.11.2011

9. ÖLJYNTORJUNTAVALMIUDEN KEHITTÄMINEN Toimenpiteet: 1. Helsingin kaupungin pelastuslaitos ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos kehittävät kuntien ja pelastuslaitosten yhteistoimintamallia ympäristöonnettomuuksiin liittyvissä varautumis-ja pelastustehtävissä. 2. Turun ja Helsingin kaupungit ja niiden pelastuslaitokset edistävät öljyntorjuntavalmiutta pyrkimällä rakentamaan valmiustelakat Pansioon ja Vuosaaren Sataman Ruusuniemen kanavaan.lisäksi Helsinki pyrkii järjestämään öljyntorjunnan tukitoimintoja varten varastoja, materiaalihallintoa sekä Helsingissä operatiivista logistiikkaa varten uusi järjestelmämestarin virka. Lisäksi täytetään Helsingissä öljyntorjunnan meritoimintaan suunnattu päällystövirka ensitilassa. JATKUU 6 15.11.2011

3. Pelastuslaitokset kehittävät MIRG-valmiutta, eli pelastustoimen lentokuljetteisten iskuryhmien toimintaa, vaativien merellä tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien varalle. 4. Helsingin pelastuslaitos jatkaa vallitsevien tuulensuuntien täydennys- ja Vuosaaren väylän valmiuspulttauksia. Lyhyellä aikavälillä pulttien määrä nostetaan nykyisestä sadastakolmestakymmenestä kahteensataan. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos aloittaa öljyntorjunnan valmiuspulttauksien suunnittelun Saaristomeren alueella. 5. Pelastuslaitokset kehittävät öljyntorjuntavalmiutta investoimalla avomeripuomeihin ja uusiin laivaluokan öljyntorjunta-aluksiin sekä koulutukseen. 6. Suomenlahden ja Saaristomeren rantapuhdistuksen kokonaisjärjestelmää kehitetään. Helsinki valmistelee rantapuhdistusorganisaation valmiiksi yhteistyössä Suomenlahden pelastustoimen alueiden kanssa. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos käynnistää Saaristomeren rantapuhdistuksen suunnittelun. Varsinais-Suomen ja Helsingin pelastuslaitokset lisäävät yhteistyötään Saaristomeren rantapuhdistusjärjestelmän toteuttamiseksi. JATKUU 7 15.11.2011

7. Pelastuslaitosten ammattihenkilökunnalle järjestetään yhteisiä kouluttajakoulutuksia. 8. Pelastuslaitokset ja kaupungit kouluttavat kaupunkien henkilöstöä ja VPK:oita vuosittain öljyvahinkojen torjuntaan siten, että organisaatioiden kaikki avainhenkilöt on peruskoulutettu tehtäviinsä. Helsinki on peruskouluttanut meritorjunnan henkilöstönsä ja jatkaa rantatorjunnan ja rantapuhdistuksen henkilöstönsä peruskoulutusta. Lyhyen tähtäimen tavoite on nostaa Helsingin kaupungin oman organisaation vahvuus 2037 henkilöstä ja 60 veneestä yli 2200 henkilöön ja yli 80 veneeseen. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos toimii koko maakunnan alueella. Maakunnan alueen kuten myös Turun kaupungin osalta luodaan toimintamalli rantapuhdistuksen kokonaisjärjestelmän kehittämisen yhteydessä. 8 15.11.2011

Perustelut: Helsingin kaupungin pelastuslaitos ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos toimivat haastavassa toimintakentässä. Helsinki sijaitsee risteävän meriliikenteen seurauksena Suomenlahden riskialtteimmalla paikalla. Lounais-Suomen alueella varautumista vaikeuttaa rikkonainen tuhansien saarien Saaristomeri. Öljyntorjunnan toimintamallien, tehtävien ja vastuiden kehittäminen yhteistyössä kuntien edustajien kanssa ovat ratkaisevassa roolissa tehokkaan öljyntorjuntatyön varmistamiseksi. Valmiustelakoiden rakentaminen parantaa oleellisesti pelastuslaitosten reagointinopeutta venekalustolla suoritettaviin torjuntatoimiin talvisin sulan veden aikana. Nämä öljyntorjunnan varikot mahdollistavat öljyntorjuntakaluston tehokkaan ja suunnitelmallisen käytön, tarvikkeiden varastoinnin ja jakelun sekä hoidon laajemminkin Suomenlahden ja Saaristomeren alueella. Samalla yhteistyö muiden viranomaisten kanssa tehostuu. Jotta Helsingin kaupunki pystyisi panostamaan entistä tarkempaan ja tehokkaampaan ennakkosuunnitteluun ja valmisteluun on Öljyntorjuntasuunnitelmaan sisällytetty öljyntorjunnan päällystövirka vuonna 2010 täytettävä. Samoin, operatiivista logistiikkaa varten uusi järjestelmämestarin virka on välttämätön. 9 15.11.2011

Yhdessä suunniteltu ammattihenkilöstöön perustuva pääkouluttajajärjestelmä vahvistaa samanlaisia toimintakulttuureja ja kalustohankintoja, mikä puolestaan tehostaa yhteistoimintaa torjuntatehtävissä. Yhteinen toimintamalli on myöhemmin myös muiden rannikkokaupunkien hyödynnettävissä. Öljyonnettomuuden tapahtuessa etukäteen koulutettujen henkilöiden tarve torjuntatyössä on merkittävä. Kaupunkien omalle henkilöstölleen tarjoama mahdollisuus öljyntorjuntakoulutukseen on osa niiden panostusta Itämeren suojelutyöhön. Samalla Helsinki ja Turku haluavat tukea omalla kokemuksellaan ja esimerkillään muiden kuntien vastaavaa koulutustoimintaa. Pelastustoimen lentokuljetteisten joukkojen (Maritime Incident Response Group, MIRG) tukikohtien perustamishanke Helsinkiin ja Turkuun perustuu vuonna 2008 tehtyyn riskianalyysiin. MIRGvalmius on erityinen lisäresurssi pelastustoimen muillekin alueille Saaristomerellä, Pohjanlahdella ja Suomenlahdella. Merellä tapahtuviin onnettomuuksiin on tarkoituksenmukaista hälyttää em. tukikohdista erityisen koulutuksen saanut pelastushenkilöstö, joka pelastustehtävien lisäksi pystyy tukemaan Suomen ympäristökeskusta öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntatehtävissä. MIRG-järjestelmää kehitetään yhteistyössä Rajavartiolaitoksen esikunnan ja Sisäasiainministeriön pelastusosaston kanssa. 10 15.11.2011

Valmiuspulttauksilla varaudutaan laivaliikenteen mahdollisiin päästöihin aavan selän ja rannikon välimaastossa. Tällä toimenpiteellä tehostetaan merkittävästi ennakointia ja lyhennetään vasteaikoja suuronnettomuuden varalta. Samalla ennakoidaan esimerkiksi koulutuksissa joukkojen suuronnettomuuden aikaiseen sijoittumiseen ja koordinointiin liittyvät kysymykset. Helsingin jo toteutetut valmiuspulttaukset mahdollistavat tehokkaat torjuntatoimenpiteet ennen asuttuja rantoja. Helsingin pelastuslaitos on jo pultannut kolmeen eri torjuntakehään 130 uutta pulttia ja tiedustellut 30 muuta puomien kiinnityspaikkaa. Menetelmä mahdollistaa mm. etupainotteisen kaluston valmiussijoittelun kontteihin sekä kaluston lentokuljetukset etukäteen tiedusteltuihin ja varusteltuihin salmiin. Investoimalla raskaisiin avomeripuomeihin v. 2010 2011 sekä hankkimalla ja ottamalla käyttöön uuden 24 metrisen veneluokan, pystytään pultattuja torjuntakehiä entistä paremmin hyödyntämään huonommissakin keliolosuhteissa. Syvällä saaristossa olevilla pulttauksilla on huolehdittu syvissä merenlahdissa olevien kosteikkojen torjuntavalmiudesta. 11 15.11.2011

Varsinais-Suomen pelastuslaitos käynnistää suunnittelun valmiuspulttausten suorittamiseksi Saaristomerellä. Saarten lukumäärän ja laajuuden vuoksi pulttausperiaate on kutakuinkin sama kuin Helsingissä ja osin muuallakin Suomenlahdella, mutta alkuvaiheessa keskitytään laivaliikenteen sisääntuloväyliin Hankoniemen edustalta Utön väylää seuraten. Toinen ensivaiheen toteutussuunnitelma tukee väylää Naantali-pohjoiseen kulkeva syöttöliikenne Uudenkaupungin edustalla. Saaristomeren alueen rantapuhdistusjärjestelmä valmistellaan yhteensopivaksi Suomenlahden puhdistusjärjestelyjen kanssa. Pelastuslaitosten yhteistyössä suunnittelema järjestelmä varmistaa tehokkaan torjunnan öljyonnettomuuden tapahtuessa. Helsingin kaupungin öljyntorjunnan käyttömenojen ja öljyntorjuntakalustojen investointien toteuttamiseksi on pelastuslaitoksen talousarvion öljyntorjunnan erillismääräraha muutettava nettobudjetoiduksi talousarviokohdaksi, jota seurataan nettoperusteisesti omina talousarviokohtinaan. Kaikessa suunnittelussa huomioidaan toiminnan yhteensopivuus mm. Suomen Ympäristökeskuksen öljyntorjunnan ja muiden pelastustoimen alueiden kanssa. 12 15.11.2011

Haaste muille toimijoille: Turku ja Helsinki haastavat seuraavat tahot kehittämään öljyntorjuntaa, perustamaan öljyntorjuntavirkoja, valmiuspulttaamaan rannikot, investoimaan isompaan venekalustoon ja avomeripuomeihin ja peruskouluttamaan henkilöstönsä: Muut rannikkokunnat Pelastustoimet 13 15.11.2011

14 15.11.2011

15 15.11.2011

9. DEVELOPING OIL SPILL CONTAINMENT READINESS Measures: Developing a collaboration model for cities and rescue departments with regard to preparation and rescue duties for marine environmental accidents. Preparations for building a readiness dock in Helsinki (at Vuosaari) and an oil spill containment depot in Turku (at Pansio). Planning and implementing the instalment of loops for anchoring containment booms along the coast to prepare for oil containment equipment, in addition to investing in offshore containment booms and new ship-class oil spill response vessels. Developing the activities of the rescue departments air response teams in order to respond to environmental accidents at sea. Developing the overall coastline cleaning system on the Gulf of Finland and the Finnish Archipelago. Arranging joint trainer courses for professional staff in the rescue department. Training city personnel in oil spill containment. 16 15.11.2011

Grounds: The risk of oil spills in the Baltic Sea is significant due to increasing boat traffic. Due to its position at a busy marine traffic junction, Helsinki is located at the most precarious spot in the Gulf of Finland. At Turku, preparing for oil spills is made more challenging because of the Finnish Archipelago with its thousands of islands. Coordinating efforts is imperative. Building a readiness dock and an oil spill containment depot will significantly improve the response times of both rescue departments in regard to containment measures made using boat equipment. They will also facilitate the efficient and systematic use of oil spill containment vessels as well as the storage, distribution and management of equipment. Installing loops in readiness for anchoring containment booms along the coast will make the preparations significantly more effective and shorten response times in cases of environmental disaster. Investing in offshore oil spill containment booms and response vessels will improve the utilisation of the fixed containment rings in poor conditions. 17 15.11.2011

The readiness of the rescue departments air response teams is an important additional resource. In cases of accidents at sea, the appropriate line of action is to call in personnel with specialist training to respond; in addition to rescue duties, they will be able to provide support to the Finnish Environment Institute in oil and chemical spill containment. A collaboratively planned head trainer system based on professional personnel will reinforce congruent action cultures and equipment purchases, in addition to consolidating containment duties. The action model will also be available to other coastal cities. The opportunity provided by the cities for their own personnel to participate in oil spill containment training is part of their investment in protecting the Baltic Sea. All planning will take into account the compatibility of these activities with the Finnish Environment Institute s oil spill containment efforts and other rescue service operations 18 15.11.2011

A challenge to other actors: The Cities of Turku and Helsinki challenge the following actors to develop oil spill containment policies: Other coastal municipalities Rescue departments. 19 15.11.2011