Ympäristöterveyslautakunta 14.12.2016 21 liite Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Kaavin, Lapinlahden, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue VALVONTASUUNNITELMA 2015-2019 päivitys vuodelle
1. JOHDANTO... 3 2. VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN SIILINJÄRVEN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA SEKÄ KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT RESURSSIT... 4 3. VALTAKUNNALLISET VALVONTAOHJELMAT... 6 4. VALVONTASUUNNITELMA... 7 4.1. Yleistä valvontasuunnitelmasta... 7 Valvontakohteet... 7 Säännöllisen valvonnan... 8 4.2 Elintarvikevalvonta... 10 Valtakunnallinen ohjelma... 10 Elintarvikevalvontakohteet... 13 Elintarvikevalvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella... 13 Säännöllisen valvonnan... 13 Muut ja valvontatoimenpiteet... 14 4.2 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta... 15 4.3 Terveydensuojeluvalvonta... 15 Valtakunnallinen ohjelma... 15 Valvontakohteet... 16 Valvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella... 16 Suunnitelmallisen valvonnan... 16 Muut ja valvontatoimet... 19 4.4 Tupakkavalvonta... 19 Valtakunnallinen ohjelma... 20 Valvontakohteet... 21 Valvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella... 21 Säännöllisen valvonnan... 22 Muut ja valvontatoimenpiteet... 22 4.5 Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta... 22 Valvontakohteet... 22 Säännöllisen valvonnan... 22 Muut ja valvontatoimenpiteet... 23 4.6 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma... 23 Valvontaviranomaisen näytteenotto ja tutkimukset... 23 Valvontakohteen maksamat näytteet ja tutkimukset... 23 Muu näytteenotto... 26 5 VARAUTUMINEN... 26 6. VIESTINTÄ... 27 6.1 Asiakaspalvelu... 27 6.2 Tiedottaminen... 27 6.3 Kohderyhmien opastus ja kouluttaminen... 28 7. HENKILÖSTÖN KOULUTUS... 28 8. SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 29 LIITE A Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman liite (6 s) 2
1. JOHDANTO Tämä suunnitelma koskee Kaavin, Lapinlahden, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen kuntien muodostamaa ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaaluetta. Yhteistoiminta-alueen vastuukuntana on Siilinjärven kunta. Kansanterveyslain (66/1972) mukaan kansanterveystyön sisällöstä säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Yksi osa kansanterveystyötä ja tarkemmin perusterveydenhuoltoa on ympäristöterveydenhuolto, jolla tarkoitetaan yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua koskevien tehtävien hoitoa. Terveydenhuoltolain 21 :ssä ympäristöterveydenhuoltoon kuuluviksi laeiksi säädetään kuuluvaksi terveydensuojelulaki (763/1994), elintarvikelaki (23/2006), tupakkalaki (549/2016) sekä eläinlääkintähuoltolaki (765/2009). Kunnan ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden virkatehtäviä sisältyy edellä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien lisäksi myös mm. eläintautilakiin (441/2013) ja eläinsuojelulakiin (247/1996). Kunnan viranomaisen valvontatoiminnasta säädetään edellä mainittujen lakien lisäksi mm. rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa EY N:o 882/2004 (ns. valvonta-asetus) ja ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöksistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa EY N:o 854/2002 (ns. eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus) sekä valtioneuvoston asetuksessa elintarvikevalvonnasta (420/2011). Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (ns. valvontasuunnitelma-asetus) edellyttävät, että kunnallisten valvontaviranomaisten tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma. Suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnalliset valvontaohjelmat ja niihin sisältyvät painopistealueet sekä paikalliset olosuhteet ja elinkeinorakenne. Lainsäädännössä määrätään kunnan valvontasuunnitelman sisällöstä, valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista, valvontakohteiden tarkastustiheydestä, näytteenotosta ja valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnista. Suunnitelma on hyväksyttävä monijäsenisessä toimielimessä ja toimitettava Itä-Suomen aluehallintovirastolle toimintavuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Toimielimen hyväksymä selvitys ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisesta on lähetettävä aluehallintovirastolle vuosittain suunnitelmavuoden jälkeisen maaliskuun loppuun mennessä. Ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä, terveyshaittoja ehkäisevää ja yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista. Valvonnan on ehkäistävä terveysvaaroja ja suojattava kuluttajia taloudellisilta tappioilta. 3
Valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajalle maksullista. Kunta tai yhteistoiminta-alue perii suunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista ja näytteenotosta sekä tutkimuksista kunnan ympäristöterveydenhuollon taksan mukaisen maksun (Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut, ympäristöterveyslautakunta 16.12.2015 ( 18). Valvontamaksut määräytyvät tarkastusmäärien ja tarkastuksiin keskimäärin käytettävän ajan perusteella. Siilinjärven ympäristöterveydenhuollon taksassa valvontakohteet ovat jaettu maksuluokkiin, joiden perusteella maksut pääsääntöisesti peritään. Valtio korvaa kunnan valvontaviranomaiselle aiheutuneet kustannukset sellaisista keskusvirastojen kuntien toimeen pantaviksi esittämistä tarkastuksista, näytteenotoista, tutkimuksista ja selvityksistä, jotka laissa säädetään ao. viraston tehtäviksi. 1.2.2006 voimaan astuneen lääkelain muutoksen (80/2013) myötä tupakoinnin lopettamiseen tarkoitettuja nikotiinivalmisteita on saanut myydä apteekkien lisäksi tupakkaa myyvistä kaupoista, huoltoasemilta ja kioskeista. Nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonnan osalta lääkelaissa viitataan tupakkalakiin (549/2016). Vaikka voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole vaatimusta nikotiinivalmisteiden valvonnan sisällyttämisestä kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan, on ko. valmisteita koskeva osio sisällytetty tähän suunnitelmaan. Tässä valvontasuunnitelmassa esitetään vuosien 2015-2019 tarkastusmäärät, tarkastustiheydet ja yksikön valitsemat projektit eri valvontalajeissa. Ympäristöterveydenhuollon valvontakohteet ja valvontatiedot raportoidaan valtakunnalliseen YHTI-järjestelmään. Vuoden aikana keskitettyyn järjestelmään liitetään myös alkutuotantopaikat. 1.1.2019 lähtien ympäristöterveydenhuolto siirretään maakuntahallintoon. Maakuntahallinto päättää tehtävien järjestelystä organisaatiossaan. Tuolloin käyttöön tulee myös valtakunnallinen VATI tietojärjestelmä valvonnan tarpeita varten. VATI tulee sisältämään KUTI- ja YHTI järjestelmät ja nykyisen Siilinjärven ympäristöterveyspalveluiden käytössä olevan Tervekuu järjestelmän valvontatiedot ja niiden käsittelyn. 2. VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN SIILINJÄRVEN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA SEKÄ KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT RESURSSIT Siilinjärvi hoitaa ympäristöterveydenhuollon Kaavin, Lapinlahden, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen alueella yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Siilinjärvi on tehnyt sopimuksen myös Kuopion kaupungin eläinlääkintähuollon tehtävien hoitamisesta. Tehtäviä hoitaa ympäristöterveyslautakunta, jossa on yksi jäsen jokaisesta sopimuskunnasta. Kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus myös sopijakuntien kunnanja kaupunginjohtajilla tai heidän valtuuttamilla henkilöillä. Kuopion kaupungin edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus niissä kokouksissa, joissa käsitellään Kuopiota koskevia asioita. Ympäristöterveyslautakunnan johtosäännön 5 :n mukaan ympäristöterveyslautakunta hoitaa Kaavin, Lapinlahden, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen kuntien ympäristöterveydenhuollon viranomaiselle määrätyt tehtävät sekä lääkelaissa kunnalle määrätyt nikotiinivalmisteiden myyntiä ja valvontaa koskevat tehtävät. Ympäris- 4
töterveyslautakunta on delegoinut toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille (Siilinjärven kunta, ympäristöterveyslautakunta, toimivallan siirtäminen viranhaltijoille 20.12.2012 34 ). Lautakunnan alaiset virat ja toimet sekä niiden hoitajat ja pääasialliset tehtävät ovat seuraavassa taulukossa. Viranhaltijoilla on erityislainsäädännön edellyttämä pätevyys. Siilinjärven Ympäristöterveyspalvelut YKSIKÖN RESURSSIEN JAKAUTUMINEN VUONNA Valvontalaji Elintarvike Terveydensuojelu Tupakka/ nikotiini Eläinlääkintähuolto Hallinto Toimisto +avustaja Yhteensä htv 1,6 2,4 0,4 14,1 1,8 2,2 22,5 Virka / tehtävä Viranhaltija ja toimipiste Tehtävät Kunnaneläinlääkärit + avustaja Silke Haen, Lapinlahti, p. 044 740 1449 Martta Haukipuro, Siilinjärvi, p. 044 740 1451 Mia Koivisto, Nilsiä, p. 044 740 1454 Anneli Laine, Kaavi, p. 044 740 1459 Eero Lappeteläinen, Siilinjärvi, p. 044 740 1426 Olga Kroutskih, Juankoski, p. 044 740 1445 Laura Malinen, Lapinlahti, p. 044 740 1448 Virpi Seppänen, Siilinjärvi, p. 044 740 1428 Mari Utriainen, Tuusniemi, p. 044 740 1447 Antti Vartia, Kuopio, p. 044 740 1455 avoin virka, Nilsiä, p. 044 740 1453 vastaanottoavustaja Mari Weide, Siilinjärvi, p. 044 740 1460 Peruseläinlääkäripalvelut avoin virka p. 044 740 1480 avoin virka p. 044 740 1456 eläinsuojeluvalvonta eläintautivalvonta elintarvikevalvonta (maidontuotantotilat) Valvontaeläinlääkärit Vastaava eläinlääkäri (avoimen viran sijainen) Kaisa Hartikainen puh. 044 740 1423 eläinlääkintähuollon suunnittelu ja järjestäminen elintarvikevalvonta (laitosvalvonta) lautakunnan pöytäkirjanpitäjä 5
Virka / toimi Viran/toimenhaltija Susanna Haatainen puh. 044 740 1427 Tehtävät Siilinjärvi ja Lapinlahti: terveydensuojelun valvonta (pl. talousveden valvonta) Terveystarkastajat Antti Hartikainen, Siilinjärvi p. 044 740 1434 Sirpa Hakkarainen, Siilinjärvi p. 044 740 1458 Kaavi, Tuusniemi ja Rautavaara: terveydensuojelun valvontatehtävät Siilinjärvi, Lapinlahti, Rautavaara: talousveden valvonta elintarvikevalvonta Ritva Savolainen puh. 044 7401 424 Siilinjärvi, Lapinlahti, Kaavi, Tuusniemi ja Rautavaara: elintarvikevalvonta Toimistosihteerit Ympäristöterveysjohtaja Katja Närhi puh. 044 740 1425 Eija Potasev puh. 044 740 1439 Emilia Savolainen puh. 044 7401 435 toimistotehtävät ympäristöterveysjohtaja, lautakunnan esittelijä Kaikki terveystarkastajat hoitavat lisäksi tupakkavalvontaa ja nikotiinikorvausvalmisteiden myynnin valvontaa. Harjoittelijoita ja kesätyöntekijöitä palkataan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Ympäristöterveyspalveluiden kesätyöntekijöillä ja ympäristöterveyspalveluissa työharjoitteluaan suorittavilla henkilöillä on tarkastus- ja näytteenotto-oikeudet ympäristöterveyslautakunnan toimialaan kuuluvissa kohteissa. 3. VALTAKUNNALLISET VALVONTAOHJELMAT Keskushallintoviranomaiset, Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE), ovat laatineet yhteisen valtakunnallisen ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelman 2015 2019. Valvontaohjelmassa määritellään ympäristöterveydenhuollon yleiset ja yhteiset periaatteet ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä tarkoitettujen valvontaviranomaisten suorittamalle valvonnalle. Sen liitteenä esitetään ympäristöterveydenhuollon toimialakohtaiset valtakunnalliset valvontaohjelmat ja kyseisen toimialan valvonnan erityispiirteet. 6
Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman tulee lainsäädännön ja valvontaohjelmien mukaan sisältää vähintään: o tarkastusten sisältö; o valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys; o tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika; o kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen; sekä o valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi o hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Lisäksi valtakunnallisen valvontaohjelman yhteisen osan mukaan kunnan valvontasuunnitelmassa on todettava o ympäristöterveydenhuollon käytettävissä olevat voimavarat o riskitekijöiden arviointiin perustuva valvontakohteiden valvontatarpeen määrittely o valvonnan painopisteet Kunnan valvontasuunnitelmaan suositellaan myös kirjattavaksi: o henkilöstön pätevyyden ylläpidon periaatteet o koulutussuunnitelma o tarkastussuunnitelma o näytteenottosuunnitelma o viestintäsuunnitelma o erityistilannesuunnitelma o valvontaviranomaisen käytössä oleva kohderekisteri ja arvio kehittämiskulusta Valvontasuunnitelma tulee laatia riskiperusteisen valvontatarpeen, ei olemassa olevien resurssien, mukaiseksi. Lisäksi valvontasuunnitelmassa tulee varata aikaisempien valvontakokemusten perusteella resursseja myös suunnitelman ulkopuolisten tehtävien hoitoon. Tällaisia ovat esimerkiksi epäilyyn perustuva valvonta, lausuntojen antaminen, erityistilanteiden aiheuttamat toimenpiteet, sidosryhmäyhteistyö sekä ilmoitusten ja hakemusten käsittely. 4. VALVONTASUUNNITELMA 4.1. Yleistä valvontasuunnitelmasta Valvontakohteet Yhteistoiminta-alueella sijaitsevat ympäristöterveydenhuollon valvontakohteet kirjataan TerveKuu -nimiseen tiedonhallintajärjestelmään. Vuodesta 2013 alkaen tarkastusten kaikki valvontatiedot on siirretty keskitettyyn tietojärjestelmään. Alkutuotantopaikat kirjataan järjestelmään vuoden aikana. Ohjelmaan on syötetty ja syötetään kaikkien yhteistoiminta-alueen kuntien osalta valvottavien toiminnanharjoittajien (toimijoiden) ja toimipaikkojen tiedot sekä mm. toimipaikkoja koskevat tarkastuspöytäkirjat ja viranomaisnäytteiden näytetiedot tutkimustuloksineen. Tupakan vähittäismyyntiluvat luetteloidaan myös Valviran erillisessä rekisterissä. 7
Hyväksyttyjen tai rekisteröityjen kohteiden hyväksymisasiakirjat ovat järjestelmässä. Ilmoitettavien valvontakohteiden osalta järjestelmään liitetään myös todistus ilmoituksen vastaanottamisesta. Lisäksi kohteiden asiakirjojen paperiversiot ovat asianomaisen tarkastajan toimistossa. Tietoa mahdollisista uusista valvontakohteista, joista toiminnanharjoittaja ei ole ollut yhteydessä, saadaan mm. kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta sekä seuraamalla paikallislehtiä (Koillis-Savo, Matti ja Liisa ja Uutis-Jousi). Käytettävissä on myös toimialakohtainen yritysluettelo. Säännöllisen valvonnan Tarkastuksella tarkoitetaan valvontaviranomaisen toimesta säännöllisesti ja ennalta suunnitellusti tekemää tarkastusta, jossa arvioidaan valvontakohteen vaatimuksenmukaisuus. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin tai tuotteisiin. Asiakirjatarkastus voidaan tehdä myös sähköisten tallenteiden perusteella ja muualla kuin valvontaan kuuluvassa kohteessa. Mikäli valvonnan kohde toimii kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa, valvontaa tehdään asiakirjatarkastuksina ja tuotteiden laatuun kohdistuvana valvontana. Tarkastus tehdään joko ennalta ilmoittamatta tai sopimalla tarkastusaika. Tarkastuksesta ilmoittaminen ei saa vaarantaa tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä. Yhden kohteen kuuluessa useamman lain perusteella valvottavaksi, koko valvonta pyritään suorittamaan samalla valvontakäynnillä, mikäli se on ajankäytön puolesta mahdollista, ja mikäli sama tarkastaja suorittaa valvonnan kaikkien osa-alueiden osalta. Valvontakohteiden valvonnan tarvetta on arvioitu osaan kohteista tehdyn riskinarvioinnin perusteella. Tämän otoksen perusteella tarkastustiheys on muiden kohteiden osalta määritetty mm. kokemukseen ja paikalliseen tuntemukseen perustuen, ottaen huomioon kohteen vuosittainen toiminta-aika ja aikaisemmat valvontatiedot. Valvontaa kohdistetaan erityisesti sitä eniten vaativiin kohteisiin riskinarvioinnin mukaisesti. Näin ollen esimerkiksi hyvin toimiva omavalvonta tai vastaava muu kohteessa tehtävä sisäinen valvonta, laadunvalvonta tai käyttötarkkailu ja hyvä hygieniatuntemus pienentävät riskiä ja tätä kautta suunnitelmallisten tarkastusten tiheyttä. Toisaalta toimijan laiminlyönnit, piittaamattomuus, kohteessa tapahtuneet onnettomuudet tai toistuvat toimintaa koskevat aiheelliset valitukset ovat peruste nostaa tarkastustiheyttä. Liitteessä on valvontakohdetyyppien /luokkien tarkastustiheydet ja tehtävien tarkastusten määrä sekä keskimääräinen tarkastusaika vuodelle. Lisäksi ympäristöterveyspalveluissa on kohdekohtainen tarkastustiheydet ja -ajat sisältävä valvontakohdeluettelo ja valvontasuunnitelma, johon on alustavasti suunniteltu vuodelle. Joitakin kohdetyyppejä, jotka vaativat erityisperehtymistä, ja joita on toiminta-alueella lukumääräisesti vähän, on keskitetty yhdelle tarkastajista. 8
Valvontayksikön valvontaa koordinoiva ympäristöterveyslautakunta on päättänyt tavoitteissaan valvontasuunnitelman vähintään 70 %:sta toteutumisesta. Elintarvikeketjun monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman 2015-2019 mukaan riskiperusteisesti laadittu valvontaohjelma tulisi toteutua 90 %:sesti. Tämä on epäsuhdassa lautakunnan osoittaman tavoitteen kanssa. Käytettävissä olevilla resursseilla valvontalajien priorisoiminen yhden valvontalajin osalta ei ole mahdollista. Tarkastusten sisällön suunnittelussa hyödynnetään keskusvirastojen ohjeistusta. Tarkastuksista laaditaan viipymättä tarkastuksen jälkeen (hallintolaki 39 ) tarkastuskertomus, joka toimitetaan tarkastuskohteeseen ja mahdollisille muille asianosaisille. Tarkastuskertomus voidaan tarvittaessa lähettää tiedoksi myös muille viranomaistahoille. Jos tarkastuksessa on havaittu seikkoja, jotka eivät täytä lainsäädännön vaatimuksia, viranomainen antaa toimijalle ohjeita ja kehotuksia epäkohtien poistamiseksi. Kehotukset kirjataan tarkastuspöytäkirjaan ja niille pääsääntöisesti annetaan määräaika. Tarkastukset sisältävät yleensä myös aiemmin todettujen epäkohtien korjaamisen seurantaa. Valvoja voi tarvittaessa sopia toimijan kanssa neuvottelutilaisuuksista, jotka voidaan sopia pidettäväksi tarkastuskäynnin yhteydessä tai erikseen. Neuvotteluista laaditaan muistio. Tarvittaessa viranomainen ryhtyy hallinnollisiin pakkokeinoihin epäkohtien korjaamiseksi. Valvontakirjanpito kokonaisuudessaan sisältää huoneistohyväksyntään ja ilmoituksen käsittelyyn liittyvät asiakirjat, tarkastuskertomukset, neuvotteluista pidettävät muistiot, viranomaisnäytteiden tutkimustulokset, arviointiraportit sekä viranomaisen muista toimenpiteistään kirjaamat asiat. Valvontaan kuuluu suunniteltujen tarkastusten lisäksi hyvin paljon muutakin, joka tosiasiallisesti vie enemmän aikaa kuin säännöllinen, suunniteltu valvonta. Tämä muu valvontaviranomaisen työ pitää sisällään mm. lausuntojen antamisen, sidosryhmäyhteistyön, hakemusten ja ilmoitusten käsittelyn, valitusten käsittelyn, erityistilanteiden selvittämisen, muun hallinnollisen työn ja kouluttautumisen sekä lainsäädäntöön ja ohjeisiin perehtymisen. Säännöllisen valvonnan sekä kehotusten valvomiseksi tehtävät ovat maksullisia (ympäristöterveyslautakunnan hyväksymä maksutaksa). 9
4.2 Elintarvikevalvonta Katso liite A s. 1 3 Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma Elintarvikevalvontaohjelma sisältyy VASUn (elintarvikevalvontaketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma) osaan I toimenpiteet ja osaan II elintarvikevalvonnan kuvaukset. Elintarviketurvallisuuden toimenpiteet kunnissa : Elintarviketurvallisuuden alaprosessit Yhteiset Toimenpiteet / painopisteet vuonna Ympäristöterveyspalveluiden osallistuminen KUTI-kokonaisuuden käytön kyllä varmistaminen, tietojen käyttö ja päivitys VATI-hanke Uuden riskiluokituksen toimeenpano Alkutuotannon hygieniavalvonta tiloilla, joiden raakamaitoa toimitetaan kuluttajien käyttöön Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen Nimisuojattujen elintarvikkeiden valvontahanke Elintarvikkeiden alkutuotanto Elintarvikkeiden valmistus kyllä kyllä kyllä kyllä mahdollisesti Kuljetus Elintarvikkeiden myynti ja tarjoilu Vienti Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen Kasvisten alkuperähanke Nimisuojattujen elintarvikkeiden valvontahanke Elintarvikepatogeeniprojekti Vientivalvontajärjestelmien kehittäminen kyllä kyllä kyllä kyllä ei osallistuta mahdollisesti 10
Elintarviketurvallisuuden valtakunnalliset indikaattori/mittaritavoitteet Indikaattori/mittari Indikaattorin/mittarin tavoite 1. Valvonnan vaikuttavuus Todetut elintarvikevälitteiset tautitapaukset ihmisillä Raja-arvo, tapauksia /100 000 asukasta EHEC 0,6 Listeria 1,3 Salmonella 6,0 Yersinia 10,0 Kampylobakteeri 13,4 Kotimaisten elintarvikkeiden ja rehujen hometoksiinipitoisuus Oiva-valvontatulosten kehitys Oiva-järjestelmän piiriin kuuluvien toimijoiden määrä Toiminnan parantuminen Oiva-tarkastusten myötä Pakkausmerkintätarkastusten osuus (%), joissa ei ole tavattu merkittäviä puutteita Pakkokeinojen määrä Seurataan, ei tavoitetta Kahden parhaimman (oivallinen ja hyvä) arvosanan osuus 2014: 85% 2015: 88% 2016: 90% 2014: 88% 2015: 98% 2016 100% 100 % C arvosanan saaneista toimijoista on saanut seuraavassa tarkastuksessa A tai B arvosanan 100 % D arvosanan saaneista toimijoista on saanut seuraavassa tarkastuksessa A tai B arvosanan 85 % toimijoista noudattaa säädöksiä (on saanut pakkausmerkintäriveiltä A tai B arvosanan). 98 % toimijoista noudattaa säädöksiä 2. Valvonnan tehokkuus ja laatu Oiva-tarkastusten tulosten hajonta valvontayksiköiden välillä Tarkastusten kattavuus (elintarvikehuoneistot) Tarkastusmäärätoteuma suhteessa riskiperusteiseen tarkastussuunnitelmaan, % Tarkastustehokkuus, tarkastuksia/htv Suoritteen hinta, /suorite Ruokamyrkytysepidemioiden epäilyilmoitusten tekeminen (kpl/100 000 asukasta) Tavoite määritetään, kun kahden ensimmäisen vuoden tulokset ovat käytettävissä Kohteet, joiden suositeltu tarkastustiheys on alle 1: 70 % Kohteet, joiden suositeltu tarkastustiheys on 1 tai suurempi: 100 % Riskiperusteisesti laadittu valvontasuunnitelma toteutuu vähintään 90 %:sti 130 tarkastusta/htv Tavoite määritetään, kun kahden ensimmäisen vuoden tulokset ovat käytettävissä Tavoite määritetään, kun kahden ensimmäisen vuoden tulokset ovat käytettävissä Ympäristöterveyspalveluilla on samat tavoitteet elintarviketurvallisuuden toteutumisen osalta toiminnassaan ohjelmakaudella kuin yllä esitetyt tavoitteet. Ainoastaan tarkastustehokkuuden toteutumisen osalta on epävarmuus sen onnistumisesta. 11
Elintarvikevalvonnan riskiperusteisuus Eviran ohje 16044/1 elintarvikehuoneiston riskiperusteisesta valvonnasta on annettu 1.6.2015. Em. ohjeen mukaan elintarvikevalvonnan valvontakohteeseen kohdistettujen valvontatoimien määrän tulee perustua toiminnan riskien tunnistamiseen. Kun arvioidaan kohteen valvontatarvetta, tulee ottaa huomioon myös se, miten toimija on aiemmin noudattanut lainsäädäntöä ja muita toimintaansa koskevia määräyksiä ja sääntöjä sekä miten toimija on omavalvonnallaan onnistunut hallitsemaan toiminnan riskejä. Toiminnan luonteen ja laajuuden kautta arvioidaan elintarvikehuoneiston kokonaisriskiä. Vaaran suuruuteen ja myös toteutumisen todennäköisyyteen vaikuttaa olennaisesti toiminnan laajuus (kuinka suuren asiakasryhmän toiminta tavoittaa). Suuren riskin elintarvike tai toiminta aiheuttaa suuren riskin kuluttajalle, mikäli elintarvikkeessa itsessään tai käsittelyssä on puutteita. Yhteiskunnallisesta ja kansanterveydellisestä näkökulmasta ja valvontaresurssien käyttöä ajatellen kokonaisriski on kuitenkin pienelle kuluttajajoukolle pienempi kuin suurelle kuluttajajoukolle, vaikka yksittäisen kuluttajan näkökulmasta riski onkin yhtä suuri. Tästä syystä kokonaisriskiä arvioitaessa täytyy toiminta suhteuttaa oikeaan kokoluokkaan ottaen tarvittaessa huomioon myös kohderyhmä (herkät kuluttajaryhmät). Lisäksi on huomioitava, että vaarojen toteutumisen todennäköisyyteen vaikuttaa suuresti yksittäisen elintarvikehuoneiston oma toiminta, mikä selviää elintarvikehuoneiston valvontahistoriaa tarkastelemalla. Eviran ohjeessa 10503/1 Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen annetaan toiminnan luonteeseen ja laajuuteen perustuvat ohjeelliset vuosittaiset tarkastustiheydet ilmoitetuille elintarvikehuoneistoille ja hyväksytyille elintarvikehuoneistoille sekä ohjeet valvontahistorian ja toiminnan kausiluonteisuuden huomioimiseksi valvontatarpeen määrittämisessä. Ohjeellinen tarkastustiheys on lähtökohtainen toiminnasta johtuva tarkastustiheys, joka on arvioitu siten, että toiminnassa on kaikki pääosin kunnossa. Mikäli toiminnassa havaitaan epäkohtia tai puutteita, kohteeseen tulee tehdä seurantatarkastuksia, jotka kasvattavat tarkastusten kokonaismäärää. Valvontakohde luokitellaan toiminnan luonteen ja laajuuden perusteella viiteen eri riskiluokkaan. Vaativin riskiluokka on riskiluokka 5. Suurin osa valvontakohteista sijoittuu riskiluokkiin 2-4, joissa ohjeellinen tarkastusaika on 2-3 tuntia/tarkastus. Riskiluokitustaulukoiden mukaista suunnitelmallista tarkastustiheyttä lasketaan 50 % silloin, kun - taulukoiden antama suunnitelmallinen lähtökohtainen tarkastustiheys on kaksi tarkastusta vuodessa tai enemmän ja - kuusi edellistä Oiva-raportin arviointitulosta on A (oivallinen) Mikäli suunnitelmallisia tarkastuksia on alle kaksi vuodessa, ei valvontahistoria vähennä tarkastusten määrää. Osa elintarvikealan toiminnasta on käytännössä niin vähäriskistä, ettei säännöllisiin tarkastuskäynteihin ole tarpeellista käyttää valvontaresursseja. Tällaiset elintarvikehuoneistot kirjataan ilmoitusvelvollisuuden perusteella valvontakohdetietojärjestelmään ja niihin tehdään ainoastaan aloittamisen yhteydessä tarkastus. Tällaisia ovat 12
esim. pubit (juomatarjoilua, sipsejä, pähkinöitä) sekä apteekit ja kuntosalit (riskiluokka 0). Sen jälkeen tarkastus tehdään esim. ruokamyrkytysepäilyn tai asiakasvalitukseen liittyen. Elintarvikehuoneiston katsotaan olevan jatkuvasti toiminnassa, kun se on toiminnassa yhtäjaksoisesti yli kuusi kuukautta kerrallaan. Kausiluontoisesti toimivat hyväksytyt elintarvikehuoneistot on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja ilmoitetut elintarvikehuoneistot ainakin kerran kolmessa vuodessa. Vuoden valvontasuunnitelma on laadittu riskiluokitusohjeen mukaisesti. Elintarvikevalvontakohteet Elintarvikevalvontakohteita ovat ilmoittamista tai hyväksyntää edellyttävät elintarvikehuoneistot (elintarvikelain muutos 352/2011 14 ja 15 ) mukaan lukien ns. virtuaalihuoneistot, liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kuljetustoiminta; toimijat, jotka valmistavat tai saattavat markkinoille elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita (kontaktimateriaalialan toimijat) (elintarvikelain muutos 643/2010 21a ); sekä ilmoittamista edellyttävät elintarvikkeiden alkutuotantopaikat (elintarvikelain muutos 352/2011 22.1 ) hyväksyntää edellyttävä alkutuotanto (= itujen alkutuotanto) ((EY) N:o 210/2013) liikkuvat elintarvikehuoneistot, joista on jo tehty ilmoitus toiselle paikkakunnalle ja joiden saapumisesta valvontaviranomaisen alueelle tiedotetaan valvontaviranomaiselle (elintarvikelain muutos 352/2011 15a.1 ) Elintarvikevalvontasuunnitelmaan sisällytetään hyväksyttyjen ja ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen toiminnan säännöllinen valvonta. Yhteistoiminta-alueella sijaitsevien elintarvikevalvonnan säännöllisen valvonnan kohteiden määrät kohdeluokittain ja kunnittain on esitetty liitteen kohdassa 1. Elintarvikevalvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella Valtakunnallisiin projekteihin osallistuminen on esitetty edellä kohdassa Elintarviketurvallisuuden toimenpiteet kunnissa. Toimintatapojen yhtenäistämistä jatketaan. Säännöllisen valvonnan Elintarvikealan toimijalla on ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja määräystenmukaisuudesta. Omavalvonnan avulla toimija varmistaa, että elintarvikkeen turvallisuus ei vaarannu sinä aikana, kun elintarvike on toimijan vastuulla. Viranomaisvalvonnalla varmistetaan, että omavalvonta toimii tehokkaasti, elintarvikkeen turvallisuus, jäljitettävyys ja muu määräystenmukaisuus toteutuu kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa ja että elintarvikehuoneistot ja alkutuotantopaikat sekä toiminta niissä täyttävät lainsäädännön vaatimukset. Valvontakohteet on luokiteltu Eviran riskiluokitusohjeen mukaisesti. 13
Yhteistoiminta-alueella sijaitseviin elintarvikehuoneistoihin tehdään tarkastuksia liitteen kohdassa 1 esitettyyn perustuen pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa. Kohteissa tehtävien tarkastusten lisäksi toimintaa valvotaan myös tarkastamalla kohteen asiakirjoja toimistotyönä. Joissain tapauksissa tarkastus voidaan toteuttaa myös muulloin, esimerkiksi aamulla ennen toiminnan aloittamista. Elintarvikehuoneiston toiminnan alkaessa, toiminnan olennaisesti muuttuessa tai toimijan vaihdoksen yhteydessä tehtävä ns. alkutarkastus tehdään pääsääntöisesti ennalta sovittuna aikana, koska tarkastus liittyy asioihin, joiden tarkastamisessa toimijan läsnäolo on suotavaa. Ns. alkutarkastus on säännöllisen valvonnan tarkastus. Oiva- tehdään Eviran laatiman Oiva-arviointiohjeistuksen mukaisesti. Ohjeistus löytyy osoitteesta http://www.oivahymy.fi/portal/fi/. Oivan tavoitteena on yhtenäistää tarkastuskäytäntöjä koko Suomessa. Tarkastuksilla kiinnitetään huomiota erityisesti Oiva-järjestelmässä määritettyihin asioihin. Tarkastuksilla hyödynnetään Elintarviketurvallisuusviraston laatimia ohjeita (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/lomakkeet+ja+ohjeet/). Toimija saa Oiva-raportin lisäksi tarkastuskertomuksen, jossa on yksityiskohtaisemmin kerrottu tarkastuksella tehdyt havainnot, annettu ohjeistus ja toimijalta edellytetyt toimenpiteet. Mikäli Oiva-tarkastuksella havaittu epäkohta heikentää elintarviketurvallisuutta tai johtaa kuluttajaa harhaan (C, korjattavaa arvosana) tarkastaja sopii yrittäjän kanssa määräajan, mihin mennessä epäkohdat tulee korjata. Jos epäkohdan korjaaminen vaatii ensin korjaussuunnitelman laatimisen, tarkastuksella sovitaan määräaika korjaussuunnitelman tekemiselle. Määräajan umpeuduttua valvontakohteeseen tehdään seurantatarkastus. Mikäli Oiva-tarkastuksella havaittu epäkohta vaarantaa elintarviketurvallisuutta tai johtaa kuluttajaa oleellisesti harhaan (D, huono arvosana) tarkastaja edellyttää yrittäjältä välittömiä toimenpiteitä ja ottaa käyttöön hallinnolliset pakkokeinot. Tarkastukset voivat sisältää myös näytteiden ottoa ja mittauksia. Mikäli tarkastuksen yhteydessä havaitaan omavalvontasuunnitelmassa tai sen toteuttamisessa puutteita, valvontaviranomainen voi ottaa näytteitä omavalvontasuunnitelman toimivuuden valvomiseksi. Näytteenotto- ja analyysikustannukset laskutetaan toiminnanharjoittajalta. Muut ja valvontatoimenpiteet Elintarvikehuoneistojen lupahakemusten ja ilmoitusten käsittely ja niistä annettavat päätökset ja todistukset vaativat myös työpanosta. Lisäksi kunnan valvontaviranomaisen tehtäviin kuuluu elintarvikealan toimijoiden ja kuluttajien neuvonta ja tiedottaminen sekä elintarvikesäännösten mukaisten ilmoitusten ja raporttien tekeminen AVI:lle ja Eviralle. Kunta osallistuu alueellaan terveydelle vaarallisten tuotteiden takaisinvetoihin ja muihin toimenpiteisiin. Elintarvikevalvonnassa tehdään säännöllisen valvonnan valvontakohteisiin myös muita kuin säännöllisen valvonnan tarkastuksia, esim. asiakasyhteydenottojen ja ruokamyrkytysepäilyjen johdosta tehtävät. Myös hyväksymis- ja ilmoitusvelvoitteen ulkopuolelle jäävää elintarviketoimintaa, esim. vähäriskinen ja pienimuotoinen elintarvikkeiden valmistus, myynti ja tarjoilu muun elinkeinotoiminnan yhteydessä 14
(esim. kesäteatterin tai marjatilan yhteydessä oleva kahvila) tai kyseessä ei ole elinkeinonharjoittaminen (esim. yhdistysten ja järjestöjen myyjäiset, ruoka-aputoiminta) tai yksityishenkilönä tapahtuva toiminta (esim. leivonnaisten myynti tai pop-up ravintolatoiminta), valvotaan tarvittaessa. Em. tarkastusten valvontatietoja ei julkaista Oiva-järjestelmässä, mutta kirjataan tietojärjestelmään. Valvontayksikkö tarkastaa tarvittaessa myös muualla rekisteröityjä liikkuvia elintarvikehuoneistoja, jotka harjoittavat toimintaa valvontayksikön alueella. Kunta huolehtii eläinperäisten elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelman mukaisista näytteenotoista AVI:n / Eviran määräysten mukaisesti. 4.2 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Suunnitelma tehdään erillisenä. 4.3 Terveydensuojeluvalvonta Katso liite A s. 4-5 Valtakunnallinen ohjelma Terveydensuojelulain vuosien 2015 2019 valvontaohjelman tavoitteena on o yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa ja saattaa toiminnanharjoittajat samanarvoiseen asemaan valvonnan tiheyden ja laadun osalta o valvonnan painopistealueiden avulla turvata ihmisten terveellinen elinympäristö kohdistamalla rajalliset valvontaresurssit tehokkaasti ja suunnitelmallisesti Ohjelman 2015 2019 koskevat painopistealueet, jotka kuntien tulee erityisesti ottaa huomioon suunnitelmissaan: Kohde 2015 2019 Terveydensuojelun painopistealueet Valvontatutkimusohjelman päivittäminen sekä valvonnan ja näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi Talousvesi Valvontayksikön oman vesihuollon erityistilannesuunnitelman laatiminen Ihon läpäisevien toimintojen valvominen (esim. tatuointi, kuppaus) Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely Terveydellisten olojen valvonta Sidosryhmätyö Laadukkaat sisäilmaselvitykset: Edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä sisäilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit ja yksityiset asunnot) koulujen yhteis eri tahojen kanssa Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa (kaava, ympäristölupa jne.) Terveydensuojelulain mukaisille suunnitelmallisen valvonnan kohteille on valtakunnallisessa valvontaohjelmassa määritetty valvontakohdetyypin yleisen riskinarvion mukainen tarkastustiheys. Paikallisen riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan lisätä tarpeelliseksi katsotulla määrällä tai vähentää enintään puoleen valvontaohjelman mukaisesta. Tarkastustiheyden tulee olla kuitenkin vähintään 0,2 eli kerran viidessä vuodessa. 15
Terveydensuojelulain valvontaohjelman mukaiset riskiluokat ja tarkastustiheydet ovat esitetty liitteen kohdassa 2. Valvontakohteet Terveydensuojelulain mukaisia valvontakohteita ovat terveydensuojelulain 13 :n mukaiset ilmoitusvelvolliset kohteet ja terveydensuojelulain 18 :n mukaisen hyväksynnän vaativat talousvettä toimittavat laitokset. Suunnitelmallista valvontaa tehdään kohteisiin, joissa oleskelu on pitkäaikaista tai terveyshaitta on mahdollinen. Suunnitelmallisesta valvonnasta on poistettu mm. pääasiassa aikuisväestön käyttämät kokoontumishuoneistot, kampaamot ja asutuksen keskellä olevat eläintilat. Näissä kohteissa valvontaa tehdään tarvittaessa, esimerkiksi yhteydenoton perusteella. Terveydensuojelulain valvontakohteiden määrä kohdeluokittain on esitetty liitteen kohdassa 2. Valvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella Ympäristöterveyspalvelut huomioi ohjelmakauden painopistealueet terveydensuojeluvalvonnassaan. Ympäristöterveyspalveluissa on viime vuosina yhdenmukaistettu ns. ison talousvesiasetuksen (1352/2015) mukaisten vesilaitosten valvontaa, valvontatutkimusohjelmia ja erityistilannesuunnitelmia. Yhdenmukaistamistyötä jatketaan edelleen sekä isojen laitosten että ns. pikkuasetuksen (401/2001) mukaisten talousvettä toimittavien laitosten valvonnassa. Talousveden laadun turvaamiseksi tehtävän valvontayksikön erityistilannesuunnitelman laatimisen aloitus siirtyi vuodelta 2016 vuoteen viivästyneiden valtakunnallisten ohjeiden vuoksi. Sisäilmaongelmien selvittelyssä suunnitelmallisen valvonnan kohteissa edellytetään pätevien tutkijoiden tekemiä rakennetekniikan ja ilmanvaihdon kuntotutkimuksia terveyshaitta-arvioinnin pohjaksi. Sisäilmaongelmatilanteissa pyritään edistämään valvontaviranomaisten yhteistyötä. Asunnontarkastuskohteissa edistetään pätevien kuntotutkijoiden käyttämistä rakennuksen kunnon ja korjaustarpeen arvioinnissa. Opiskeluympäristöjen terveellisyyden arviointi on aina tehty yhdessä koulun, terveydenhuollon, työsuojelun ja rakennusten ylläpitäjien kanssa ja käytäntöä jatketaan valtakunnallisen linjauksen mukaisesti. Kunnallisessa päätöksenteossa terveydensuojelun tärkeys on tuotu esiin sidosryhmätyöskentelyssä ja tätä toimintatapaa edelleen jatketaan ja kehitetään. Suunnitelmallisen valvonnan Terveydensuojelulain mukaisen valvontakohteen tarkastuksen tavoitteena on selvittää mahdollisen terveyshaitan esiintyminen tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintyminen, josta voi aiheutua terveyshaittaa. Olosuhteiden lisäksi tarkastellaan toimintaa ja arvioidaan kohteen vaatimustenmukaisuus. Tarkastuksilla käytetään mahdollisuuksien mukaan valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman ja Valviran laatiman terveydensuojelun valvontaohjeiston ohjeita. Tarkastukset tehdään yleensä toiminnanharjoittajan kanssa ennalta sovittuna aikana. 16
Havainnot tarkastuksella tehdään pääasiassa aistinvaraisesti. Terveystarkastajan tekemien havaintojen ja ympäristöterveyspalveluiden mittalaitteiden sekä asiakirjatarkastelujen avulla arvioidaan olosuhteita ja määritellään tarkempien mittausten tai tutkimusten tarpeellisuus. Tarkastukseen liittyy ohjausta ja neuvontaa sekä mahdollisesti näytteenottoa. Tilanteissa, joissa todetaan puutteita toiminnassa tai olosuhteissa, annetaan toiminnanharjoittajalle tai haitan aiheuttajalle tarpeelliset ohjeet, toimenpidekehotukset tai määräykset haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi. Terveydensuojelulain mukaisia tarkastuksia tehdään eri kohdetyypeittäin liitteen kohdan 2 mukaisesti. Tarkastusten sisältö on valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuen kohdetyypeittäin seuraava (sovellettava lainsäädäntö alla): Kohde Talousveden jakelu ja käyttö Tarkastuksen sisältö Valvontatutkimusohjelman ja sen toteutuman sekä tutkimustulosten arviointi, henkilöstön talousvesihygieeninen osaaminen, vedenottamoiden ja niiden ympäristön tarkastus, erityistilanteisiin varautuminen, laitoksen oma käyttötarkkailu, laitostilojen siisteys ja kunto, kemikaalien käyttö ja varastointi Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Elintarvikelaki 23/2006 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) Valtioneuvoston päätös juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta 366/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja talousvesihygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta 1351/2006 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä 1365/2011 Vesihuoltolaki 119/2001 (muutos 681/2014) Tartuntatautilaki 583/1986 Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006 Sosiaalihuollon palvelut, päivähoitopaikat, lastensuojeluyksiköt, vanhainkodit ja muut sosiaalialan yksiköt Opetustoiminta, koulut ja oppilaitokset yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, siivousohjelma ja -välineet, käymälät, pesutilat, vaatteiden käsittely, valaistus, sisäilman laatu, melu, jätehuolto, piha-alueet Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä terveydensuojelulaissa tarkoitetuista huoneistoista tai laitoksista sekä ilmoituksesta liikkuvasta ajoneuvosta tai laitteesta 167/2003 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015 yleinen siisteys ja rakenteiden kunto, siivousohjelma ja -välineet, käymälät, pesu- ja pukeutumistilat, valaistus, sisäilman laatu, melu, jätehuolto, piha-alueet Terveydensuojelulaki 763/1994 17
Kokoontuminen, julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot, lasten ja nuorten kohteet Kauneudenhoitoa ja ihon käsittelyä tekevät huoneistot ja laitokset Majoitustoiminta Liikunta ja virkistys Kylpylät Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä terveydensuojelulaissa tarkoitetuista huoneistoista tai laitoksista sekä ilmoituksesta liikkuvasta ajoneuvosta tai laitteesta 167/2003 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015 yleinen siisteys, käymälät ja muut sosiaalitilat, sisäilman laatu, ilmanvaihto, melu Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015 asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista tilojen ja välineiden siisteys ja puhdistus, ilmanvaihto, siivousjärjestelyt, pesutilat, käymälät Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä terveydensuojelulaissa tarkoitetuista huoneistoista tai laitoksista sekä ilmoituksesta liikkuvasta ajoneuvosta tai laitteesta 167/2003 yleinen siisteys, siivousjärjestelyt, käymälät, pesu- ja saunatilat, majoitustilat, yleiset tilat, sisäilman laatu, ilmanvaihto Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä terveydensuojelulaissa tarkoitetuista huoneistoista tai laitoksista sekä ilmoituksesta liikkuvasta ajoneuvosta tai laitteesta 167/2003 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015 henkilöstön allasvesihygieeninen osaaminen, valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuminen, allasveden laatuvaatimusten täyttymisen seuranta, tulokset asiakkaiden nähtävillä, puhdistuslaitteiden huolto ja toiminnan käyttötarkkailu, ilmanvaihto, yleinen siisteys ja siivousjärjestelyt, sauna- ja pesutilat, kalusteiden ja pintojen kunto Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 315/2002 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus uimahallissa, kylpylässä tai vastaavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja allasvesihygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta 1350/2006 Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä 1365/2011 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 18
Yleiset uimarannat uimaveden laaturiskeihin ja kävijämääriin perustuen rannan siivous ja jätehuolto, yleiseen käyttöön tarkoitetut käymälät ja pukeutumistilat, valvontanäytteiden tutkimustulokset niitä varten varatulla ilmoitustaululla, kieltotaulu päästää koiria uimarannalle Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (177/2008) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta (354/2008) Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä 1365/2011 Valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista 1174/2006 Julkiset kuntosalit ja liikuntatilat tilojen ja välineiden siisteys ja puhdistus, ilmanvaihto, siivousjärjestelyt, pesutilat, pukeutumistilat, käymälät Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojeluasetus 1280/1994 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä terveydensuojelulaissa tarkoitetuista huoneistoista tai laitoksista sekä ilmoituksesta liikkuvasta ajoneuvosta tai laitteesta 167/2003 Suunnitelmallista valvontaa tehdään pääasiassa valtakunnallisessa ohjelmassa esitettyjen tarkastustiheyksien mukaisesti. Paikallisessa riskinarviossa on pienennetty tarkastustiheyttä sellaisissa kohteissa, joissa kohteen vaikutusmahdollisuus on pienempi, kohteen käyttäjämäärä selvästi muita vastaavia kohteita pienempi tai oleskeluaika on lyhyt. Muut ja valvontatoimet Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi paljon työaikaa vievää on esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa sisäilmaongelmien terveydellisten haittojen selvittely yhteistyössä toiminnanharjoittajan ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Terveydensuojeluvalvonnassa paljon työaikaa vievät asuntojen terveyshaittaan liittyvät yhteydenotot ja asunnon sekä niiden perusteella annettujen kehotusten toteutumisen seuranta. Terveydensuojelussa tarkastusten lisäksi merkittävää työpanosta vaativat myös hakemusten ja ilmoitusten käsittely niistä tehtävine päätöksineen sekä lausuntojen antaminen ja muut esimerkiksi kaivovedenlaatuun ja haittaeläimiin liittyvät kuntalaisten yhteydenotot. Valvontaviranomaisen tehtäviin kuuluu myös toimijoiden ja kuluttajien neuvonta ja tiedottaminen sekä valvonnasta raportointi Aluehallintovirastolle. 4.4 Tupakkavalvonta Katso liite A s. 6 Uusi tupakkalaki (549/2016) tuli voimaan 15.8.2016. Uuden tupakkalain myötä sääntelyn piirissä ovat tupakkatuotteiden lisäksi sähkösavukelaitteet, niissä käytettävät nesteet (nikotiinilliset ja nikotiinittomat) sekä poltettavaksi tarkoitetut kasviperäiset 19
tuotteet (esim. yrttisavukkeet, vesipiipputupakka). Vanhan tupakkalain nojalla myönnetyt tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluvat jäävät voimaan. Uusi tupakkalaki aiheuttaa lisää toimistolla tehtävää työtä, koska myyntilupien- ja ilmoitusten rekisteriä täydennetään ja myyntipaikoille toimitetaan uudet vähittäismyyntilupa-asiakirjat. Se, jolla on vanhan tupakkalain nojalla myönnetty tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupa, saa myydä samassa myyntipaikassa myös nikotiininesteitä tehtyään luvan myöntäneelle kunnalle kirjallisen ilmoituksen asiasta. Ilmoituksen johdosta ei tehdä päätöstä, mutta ilmoituksen tekijälle lähetään viipymättä vastaanottokuittaus. Lisäksi tehdään toiminnan laajentumista koskevat merkinnät myyntilupien- ja ilmoitusten rekisteriin. Tässä yhteydessä myyntipaikkaan lähetetään uuden lain mukainen esillä pidettävä myyntilupa-asiakirja. Muille vähittäismyyntipaikoille (myös niille, jotka eivät ota myyntiin nikotiininesteitä) toimitetaan uuden tupakkalain mukaiset vähittäismyyntilupa-asiakirjat viimeistään vuoden loppuun mennessä. Vuoden alusta lähtien asuntoyhteisö voi hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin. Tämän hetkisen käsityksen mukaan tupakointikieltohakemukset käsitellään terveydensuojeluviranomaisessa. Tästä aiheutuu lisätarvetta asunnontarkastuksiin sekä asiakirjatarkastuksiin. Valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma 2015 2019 Valvontaohjelman tarkoituksena on ohjata kuntien suunnitelmallista valvontaa. Tavoitteena on yhtenäistää valvontakäytäntöjä valtakunnallisesti sekä edistää tupakkalain tavoitteiden toteutumista. Valvontasuunnitelmaan tulee valvontaohjelman mukaan kirjata tupakkalain säännöllinen valvonta, joka on mahdollista suunnitella etukäteen. Säännöllisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Tällaisia kohdetyyppejä ovat mm. täysin savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet sekä virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat. Säännöllistä valvonnan kohteita ovat esimerkiksi: tupakointitilalliset ravintolat tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden ja nikotiininesteiden myyntipaikat tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden tukkumyyntipaikat Kunnan on tupakkalain säännöllisen valvonnan lisäksi varattava riittävästi työaika- ja henkilöresursseja myös muuhun tupakkalain valvontaan, kuten yllättäviin valvontatapauksiin. Tupakkalaissa säädettyä mainonta- ja myynninedistämiskiellon noudattamista tulee valvoa kunnan alueella toimivissa yrityksissä. Tähän valvonnan piiriin kuuluvat myös paikallislehtien ja paikkakunnalla kotitalouksiin jaettavien julkaisujen mainokset. 20
Tupakkalain valvonnan painopisteet vuonna ovat: Toimintavuosi Tupakointikiellot ja rajoitukset Myynti ja mainonta Ympäristöterveyspalveluiden toteutus Ulkoalueilla järjestettävät yleiset tilaisuudet Tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien mainonnallinen esillepano Tarkastetaan, mikäli valvontayksikön alueella järjestetään suuria yleisiä tilaisuuksia Painopistealueena vuonna säännöllisen valvonnan tarkastuksissa Valviran ja aluehallintovirastojen mahdollisista valvontaprojekteista tiedotetaan ohjelman mukaan erikseen. Valvontaprojekteihin voi kuulua muun muassa tarkastuksia, mittauksia ja näytteenottoa. Tupakkalain valvontaohjelman mukaiset kohdetyyppikohtaiset säännöllisen valvonnan tarkastustiheydet ovat liitteen kohdassa 3. Riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan lisätä tarpeelliseksi katsotulla määrällä tai vähentää enintään puoleen valvontaohjelmassa määritellystä kohdetyyppikohtaisesta tarkastustiheydestä. Tarkastustiheyden on oltava kuitenkin vähintään 0,2. Tupakkatuotteiden vähittäismyynnin osalta valtakunnallisen valvontaohjelman tarkastustiheyttä ei ole perusteltua vähentää riskinarvioinnin perusteella. Tarkastustiheyden mahdollisesta vähentämisestä huolimatta valvontaohjelman painopisteinä olevat kohteet on tarkastettava tai niihin on kohdistettava muita toimenpiteitä (kuten esim. kouluttamista) sinä ajanjaksona, jolloin ne ovat valvontaohjelman painopisteinä. On edelleen suositeltavaa, että säännöllisen valvonnan piiristä poistuneiden kohdetyyppien osalta tupakkalain toteutumista valvotaan muun ympäristöterveydenhuollon valvonnan yhteydessä. Valvontakohteet Yhteistoiminta-alueella säännöllisen valvonnan piiriin kuuluvien valvontakohteiden lukumäärät kohdetyypeittäin on esitetty liitteen kohdassa 5. Valvonnan painopistealueet yhteistoiminta-alueella Valtakunnallisen valvontaohjelman toteutus yhteistoiminta-alueella on esitetty edellisessä taulukossa. Tupakkavalvonnassa osallistutaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisiin Valviran ja/tai aluehallintoviraston valvontaprojekteihin. 21