2014 Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 1
2
SISÄLTÖ 4 6 9 10 12 14 16 19 20 22 Toimitusjohtajan katsaus Toiminta-ajatus, strategiset valinnat ja avainluvut Toiminnan kehittäminen Yhteenveto toimintavuodesta 2014 Energialiiketoiminta Verkkoliiketoiminta Tuotantoliiketoiminta Konsernipalvelut Ihmiset päätösten takana Tilastoja graafisina esityksinä 28 30 VD s översikt CEO s review Visuaalinen suunnittelu ja taitto: ELIDO Valokuvat: Antero Aaltonen, Lea Kallio (s. 7) ja ELIDO (s. 4 ja s. 20 21) Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 3
Toimitusjohtajan katsaus Tuleen ei saa jäädä makaamaan Maailman geopoliittiset tapahtumat syvensivät talouden haasteita Maailmanpoliittiset tapahtumat syvensivät vuonna 2014 talouden globaaleja haasteita, jotka pitivät myös energia-alan toimintaympäristön vaikeana. Ilmastonmuutoksen torjumiseen perustuva energiapolitiikka ja erityisesti eri tukipoliittiset elementit rapauttivat sähkömarkkinoita sekä tekivät alan investointiympäristön edelleen epävarmemmaksi. Vuotta leimasi epänormaalin alhainen sähkön tukkumarkkinahinta, joka avasi myös kyseenalaisesti toimivien uusien sähkönmyyjien toiminnan pohjoismaissa. Sääntelyn jatkuvasti lisääntyessä asiakkaiden kustannusten nousu on vääjäämätöntä ja edunvalvonnan merkitys nousikin edelleen ja tähän panostettiin vahvasti. Asiakkaittemme ja Suomen kansantalouden etu, kotimaisten polttoaineitten ja tuotannollisen omavaraisuuden kautta, nousi vahvaksi teemaksi energiapoliittisessa keskustelussa. 4 Oman toiminnan jatkuvaan parantamiseen panostettiin vahvasti Kun olosuhteet muuttuvat haasteellisiksi, joutuu oman toiminnan tehokkuus todelliseen testiin. Keravan Energia -konsernissa jatkettiin vahvaa panostamista oman toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Toimintaprosessien kehitystyö eteni ja sen pohjalta tehtyjä suunnitelmia otettiin onnistuneesti käyttöön. Suunnitelmallinen investointitoiminta, talouden vahva seuranta ja analysointi, pitkän aikavälin investointija rahoitussuunnitelmat, tuotannon ja kunnossapidon ohjaus sekä asiakkaittemme kokeman laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet olivat osa niistä hankkeista, joita käynnistettiin tai joiden edelleen kehittämistä jatkettiin.
Konsernin talouden kehittyminen Keravan Energia -konsernin talouden toteutuma vuonna 2014 oli olosuhteisiin nähden hyvä ja budjetoidut tavoitteet ylitettiin. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin järjestely, jonka seurauksena biovoimalaitosta hallinnoivasta Keravan Lämpövoima Oy:stä tuli 1.1.2015 Keravan Energia Oy:n tytäryhtiö. Järjestelyn seurauksena toimintamalleja tältäkin osin suoraviivaistettiin ja parannettiin oman tuotannon kustannustehokkuutta. Konsernin liikevaihto oli 70,1 miljoonaa euroa (70,8 miljoonaa euroa vuonna 2013). Budjetoitu käyttökatetavoite ylitettiin käyttökatteen olleessa 6,6 miljoonaa euroa (7,3 miljoonaa euroa vuonna 2013). Liiketoiminnan kulut pienenivät 0,2 miljoonaa euroa vuonna 2014. Kulujen pienenemisessä merkittävin erä oli sähkön edellisvuotta alhaisempi markkinahinta. Kaikkiaan investoinnit olivat 9,1 miljoonaa euroa (8,1 miljoonaa euroa vuonna 2013). Konsernin omavaraisuus ja maksuvalmius ovat edelleen varsin hyvät ja mahdollistavat panostamisen kasvuun. Tulevaisuus rakennetaan yhdessä asiakkaitten kanssa Maailmantalouden tilanne tullee lähivuosina jatkumaan haasteellisena. Erityisesti tällaisina aikoina tehtävämme varmistaa asiakkaittemme menestystä ja hyvinvointia nousee entistä tärkeämmäksi. Vuonna 2014 käynnistettiinkin merkittävä kehityshanke, jossa prosessit ja organisaatio uudistettiin vastaamaan paremmin asiakkaittemme tarpeita. Tarkoituksenamme on luoda toimintamalli, jossa entistä tehokkaammin ja nopeammin pystymme vastaamaan asiakkaittemme tarpeisiin Keravan Energia -konsernissa jatkettiin vahvaa panostamista oman toiminnan jatkuvaan parantamiseen. ja haasteisiin. Tulemme jatkossa olemaan edelleenkin lähempänä asiakkaitamme, jotta voimme yhdessä tuottaa juuri sellaisia palveluita, joita asiakkaamme aidosti haluavat ja tarvitsevat. Edulliset ja laadukkaat energiapalvelut edellyttävät myös vahvaa pohjaa, jolle rakentaa. Tämän pohjan edelleen vahvistamiseksi työtä tuotannollisen omavaraisuuden kasvattamiseksi jatketaan ja merkittäviä alueellisia kasvuhankkeita viedään eteenpäin. Keski-Uusimaa on vahvasti kasvava ja kehittyvä alue, joka tarvitsee luotettavan energiapalveluiden paikallisen tuottajan. Energia tulee pysymään poliittisen keskustelun keskiössä ja tässä edunvalvontatyömme paikallisesti ja kotimaisin resursseiden toimivien energiayhtiöiden toimintaedellytysten varmistamiseksi jatkuu. Tuleen ei saa jäädä makaamaan Globaalin talouden ja politiikan haasteet ovat tällä hetkellä arkipäivää. Haasteet ovat osa liiketoimintaa eikä Keravan Energia -konserni ole mennyt tämän kortin taakse vaan todennut, että haasteisiin vastataan henkilökohtaista vastuuta kantamalla ja omaa toimintaa kehittämällä. Tässä työssä avainasemassa on konsernimme ydin henkilöstö. Henkilöstömme jatkaa työtään vahvalla asenteella, tavoitteenaan parantaa asiakkaittemme toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Teemme sen tuottamalla taloudellisesti ja ympäristön kannalta tehokkaita tuotteita ja palveluita, minimoiden samalla asiakkaiden kokemat häiriöt. Kykymme ja halumme täyttää nämä tavoitteet on edelleen vahva. Jussi Lehto Toimitusjohtaja Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 5
STRategiset valinnat ja avainluvut Toiminta-ajatus ja strategiset valinnat Keravan Energia -yhtiöt muodostuvat emoyhtiö Keravan Energia Oy:stä ja tytäryhtiö Etelä-Suomen Energia Oy:stä. Toimitamme asiakkaillemme sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua sekä niiden käyttöön liittyviä asiantuntijapalveluita. Keravan Energia -yhtiöt toimivat pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja myyvät sähköä koko Suomen alueella. Päätoiminta-alueemme ovat Kerava, Sipoo, Itä-Helsinki ja Karkkila. Keravan Energia -yhtiöiden omistajat tulouttavat yhtiön tehokkuuden ja tuottavuuden paikallisen talousalueen elinkeinoelämän ja asukkaiden eduksi edullisina energiapalveluina. Asiakaslupauksemme Tarjoamme parasta paikallista palvelua Meillä on aina aikaa asiakkaillemme Liikevaihdon jakauma Liikevaihdon kehitys Milj. Sähkön siirto 18 % Sähkön myynti 39 % Lämmön myynti 40 % Kaasun myynti 3 % 72 70 68 66 64 Meidät tunnetaan ja meidät tunnistetaan Yksi yhteydenotto riittää 69,4 70,8 70,1 2012 2013 2014 62 60 6
Avainluvut Milj. 2014 2013 Liikevaihto 70,1 70,8 Tulos ennen satunnaisia eriä 0,7 1,6 Investoinnit ja pitkäaikaiset sijoitukset 9,1 8,1 Taseen loppusumma 136,0 131,6 GWh 2014 2013 Sähkön myynti 565 558 Sähkön siirto 505 509 Kaukolämmön ja prosessihöyryn myynti 412 405 Kaasun myynti 24 26 Asiakasmäärät, kpl 2014 2013 Sähkön siirto 31 102 30 902 Lämpö 1 445 1 421 Kaasu 180 183 Henkilökunta keskimäärin, kpl 2014 2013 (osa-aikaiset muutettu kokoaikaisiksi) 99 100 Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 7 7
8
TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Energiayhtiöiden toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja luo siten uusia haasteita myös Keravan Energia -yhtiöiden toimintaan ja toiminnan suunnitteluun. Hyviä esimerkkejä muutoksista ovat sähkön, polttoaineiden ja päästöoikeuksien markkinahintojen vaihtelut sekä uudet sähköverkkojen toimitusvarmuusvaatimukset. Myös uusiutuvan energian tuet muuttuivat jälleen puupolttoaineilla tuotetun sähkön syöttötariffin osalta. Toimintaan vaikuttavat myös EU:n ilmastotavoitteet, joiden myötä kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätä. Tällä hetkellä keskustellaan vuoden 2030 EU-tason tavoitteista sekä päästökauppajärjestelmän uudistamisesta. Paikallisena muutostrendinä tulee Keravan Energia -yhtiöiden toiminta-alueella olemaan energiantarpeen voimakas kasvu lähitulevaisuudessa. Varsinkin Sipoossa ja Helsingin itäosissa kasvun odotetaan olevan merkittävää, kun alueiden kasvuhankkeet lähtevät kunnolla käyntiin. Keravan Energia -yhtiöiden merkittävimmät lähivuosien investointitarpeet liittyvät sähkö- ja kaukolämpöverkkojen laajentamiseen, vahvistamiseen ja peruskorjaamiseen. Näin vastataan tulevaan kysynnän kasvuun ja parannetaan käyttövarmuutta. Investointien ja investointitarpeiden hallitsemiseksi panostetaan omaisuuden hallintaan tällä tarkoitetaan saneerauksen ja kunnossapidon optimointia yhdessä kasvun hallinnan kanssa. Toiminta Keravan Energia -yhtiöissä on organisoitu kolmeen tulosvastuulliseen liiketoimintaan ja kolmeen kustannusvastuulliseen palvelutoimintaan. Toimintaa tukevat lisäksi eri teemoihin liittyvät, läpi organisaation kootut ryhmät. Vuoden 2014 lopulla ja vuoden 2015 aikana organisaatiota muutetaan vastaamaan entistä paremmin liiketoiminnan tarpeita. Kaiken muun kehitystyön perustana on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen panostetaan edelleen merkittävästi. Vuonna 2014 koulutuksen painopiste on liittynyt ammatillisiin osaamisiin. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 9
Yhteenveto toimintavuodesta 2014 Keravan Energia -yhtiöiden ympäristöpolitiikka Käytämme toiminnassamme taloudelliset resurssit huomioiden ympäristöä mahdollisimman vähän rasittavia ratkaisuja. Kannustamme ja opastamme asiakkaitamme energiansäästöön. Hyödynnämme omassa työskentelyssämme säästöä tuottavia menetelmiä ja toimintatapoja. Panostamme tuotannossamme uusiutuvan energian käyttöön rakentamalla omia tuotantoyksiköitä ja yhteisyritysten kautta. Huomioimme johtoverkkojen sijoittelussa ja rakenteissa ympäristön vaatimukset tarkoituksenmukaisella tavalla. Sitoudumme toimintamme aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseen sekä jatkuvaan kehitystyöhön sekä ympäristö- että laatuasioissa. Huolehdimme, että organisaatiomme on aina tietoinen toimintaamme kohdistuvista lakisääteisistä vaatimuksista, joita sitoudumme myös noudattamaan. Tiedotamme sidosryhmillemme säännöllisesti ympäristöasioidemme tason. Edellytämme yhteistyökumppaneiltamme laadukasta ja ympäristön huomioon ottavaa toimintaa. Energiatehokkuustyö jatkuu Luontevana jatkotoimenpiteenä kaukolämpöalan energiansäästösopimukselle Keravan Energia -yhtiöt liittyivät energia-alan energiatehokkuussopimukseen keväällä 2008. Vuonna 2014 jatkettiin mm. panostamista kaukolämmön jakeluhäviöiden pienentämiseen uusimalla vanhoja kaukolämpöjohtoja yhteensä noin 560 m. Pienentyneiden lämpöhäviöiden ja verkostovuotojen myötä vuosittainen primäärienergian tarve pienenee n. 120 MWh ja CO 2 -päästöt alenevat n. 14 t. Lisäksi lämpökeskuksissa suoritettiin kaasupolttimien vaihtoja, jolla on hyötysuhdetta parantava ja NOx-päästöjä alentava vaikutus. Kotimaisten polttoaineiden osuus kasvoi Vuonna 2014 Keravan Energia Oy tuotti Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa sähköä sekä kauko- ja prosessilämpöä yhteensä 516,4 GWh. Lämmön tukkumyynnin turvin lämmön myyntimäärä kasvoi 1,7 %. Tuotannosta 374,9 GWh oli kaukolämpöä, 67,1 GWh prosessihöyryä ja lämpöä sekä 74,3 GWh sähköä. Vuosi 2014 oli Keravan biovoimalaitoksen viides täysi toimintavuosi. Energian tuotannon kotimaisten polttoaineiden osuus Keravalla jatkoi lauhan vuoden ansiosta kasvua ollen lopulta 87,8 %. Maakaasun osuus laski Keravalla ennätysalhaalle, n. 9,8 %:iin. Konsernitasollakin maakaasun osuus laski edelleen prosenttiyksiköllä vuodesta 2013 ollen nyt 23,1 %. Kiinteiden kotimaisten polttoaineiden osuus nousi vastaavasti 74,3 prosenttiin. Karkkilassa vastaava osuus käytetyistä polttoaineista oli jopa 89,5 %. Energiantuotanto Sipoossa perustuu edelleen lähes kokonaan maakaasuun. Tuotannon volyymi pysyi edellisvuoden tasolla. Turpeen osuus biovoimalaitoksella käytetyistä polttoaineista nousi ja laskennalliset päästömäärät ilmakehään kasvoivat jonkin verran. Tuotettuun energiamäärään suhteutetut päästömäärät (ominaispäästöt) pysyivät Sipoossa ja Karkkilassa likipitäen entisellään. Keravalla typenoksidien, rikkidioksidin ja hiilidioksidin laskennalliset ominaispäästöt nousivat lähinnä polttoaineosuuksissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Tehokasta kierrätystä Vuonna 2014 toimitettiin kierrätykseen, edelleen käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi noin 7 160 tonnia tavanomaisia jätteitä ja noin 237 tonnia ongelmajätteitä. Määrällisesti eniten jätettä syntyi turpeen ja puupolttoaineiden poltosta Keravalla ja Karkkilassa: 10
Huomioimme johtoverkkojen sijoittelussa ja rakenteissa ympäristön vaatimukset tarkoituksenmukaisella tavalla. yhteensä noin 6 870 tonnia lento- ja pohjatuhkaa. Biovoimalaitoksen ja Ylikeravan tuhkat hyödynnettiin maarakentamisessa. Kierrätykseen, muuhun hyötykäyttöön tai kaatopaikalle kelpaavaa jätettä syntyi koko konsernin osalta vuonna 2014 seuraavasti: maa-aineksia 190 tonnia, metalliromua ja kaapeleita 34,6 tonnia, rakennusjätettä 8,4 tonnia, kuivajätettä ja muita yhdyskuntajätteitä 41,2 tonnia, pahvia ja paperia 11,5 tonnia, biojätettä 3,0 tonnia sekä sähkö- ja elektroniikkaromua 1,9 tonnia. Ongelmajätteet toimitettiin asianmukaisesti edelleen käsiteltäväksi käsittelyluvan omaaville yrityksille. Suurin yksittäinen jae oli pilaantuneet maat, joita paljastui mm. Ahjon lämpökeskuksen öljysäiliön poiston yhteydessä. Lisäksi jatkokäsittelyyn toimitettiin pienempiä määriä mm. kiinteitä öljyisiä jätteitä ja elohopeapurkauslamppuja. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 11
ENERGIALIIKETOIMINTA Sähkön markkinahinta laskussa Keravan Energia -yhtiöiden pitkän ajan tavoitteena on turvata oman toiminta-alueen asiakkaille mahdollisimman edullinen ja vakaa sähkön hinta. Hoidamme markkinahintariskit asiakkaidemme puolesta. Sähkön markkinahinnan laskiessa tämä toimintamalli on haasteellinen. Asiakkaita onkin siirtynyt aika paljon määräaikaisille tarjoushinnoille. Toiminta-alueen ulkopuolinen myynti hinnoitellaan asiakasystävällisesti, mutta markkinalähtöisesti. Konsernin sähkön kokonaismyynti oli 565 GWh eli 1,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Oman alueen ulkopuolelle sähköä myytiin 279 GWh. Sähkön toistaiseksi voimassa olevia hintoja ei muutettu. Asiakkaiden ympäristötietoisuus on edelleen lisääntynyt, minkä ansiosta tuuli- ja biosähkön sekä biolämmön myynti jatkoi kasvuaan. Monipuolista sähkön hankintaa Sähköä hankittiin 565 GWh, josta 446 GWh Keravan Energia Oy:lle ja 119 GWh Etelä-Suomen Energia Oy:lle. Pääosa sähköstä, yhteensä 486 GWh, hankittiin Suomen Voima Oy:n välityksellä. Tästä määrästä voimalaitososuussähköä oli 13 % ja markkinasähköä 87 %. Oman vastapainetuotannon määrä oli 74 GWh. Tuulisähköä hankittiin 5 GWh. 12
Suojauspolitiikka vakauttaa hinnat, mutta on alenevilla markkinoilla haastava Sähkön markkinahinta oli keskimäärin 36 /MWh, joka on 5,2 /MWh alle edellisvuoden hintatason. Vesitilanne oli Pohjoismaissa kulutukseen nähden hyvällä tasolla. Aluehintaero toteutui korkeana 6,4 / MWh, mikä johtui siirtoyhteyksien vikaantumisista ja Venäjän tuonnin vähäisyydestä. Sähkökaupan tulos kärsi ennätyksellisen lämpimästä vuodesta ja halvasta spot-hinnasta. Sähkön hankintaa suojataan pienissä erissä pitkälle tulevaisuuteen tavoitteena jatkuvasti vakaa ja edullinen hintataso asiakkaillemme. Mukana asiakkaiden arjessa Asiakastilaisuuksia järjestettiin perinteiseen tapaan. Olimme mukana Keravan valkosipulimarkkinoilla ja Sipoon messuilla. Energiansäästöviikolla toimitalolla oli koko viikon kahvitarjoilu ja asiakkaille jaettiin energiansäästöön liittyvää materiaalia. Maaliskuussa Kaukon päivänä vietettiin jo perinteeksi muodostunutta avoimien ovien päivää Keravan biovoimalaitoksella. Urheiluseurojen juniorityötä tuettiin entiseen tapaan ja paikallisen koripalloseuran molemmat edustusjoukkueet pelasivat nimellä Keravan Energia Team. Asiakkaiden ympäristötietoisuus on edelleen lisääntynyt, minkä ansiosta tuuli- ja biosähkön sekä biolämmön myynti jatkoi kasvuaan. Omakoti- ym. yhdistykset pitivät kokouksiaan toimitiloissamme ja saivat samalla tietoa yhtiön toiminnasta. Asiakaslehti ilmestyi kaksi kertaa. Paikallislehdissä oli lukuisia artikkeleita ajankohtaisista asioista. Tulevaisuuden näkymät haasteelliset Vesitilanne on normalisoitunut ja sähkön markkinahinta on laskenut voimakkaasti. Toistaiseksi voimassaolevat myyntihinnat pidetään ensi vuonna ennallaan. Kahden vuoden määräaikaiset tarjoushinnat hinnoitellaan markkinaehtoisesti. Biovoimalaitoksen olemassaolo sekä tuuli- ja ydinvoiman lisäosuudet vähentävät markkinasähköriippuvuutta tulevina vuosina. Voimalaitososuuksien (erityisesti hiilidioksidittomien) lisääminen on jatkossakin tärkeä strateginen tavoite, jolla pyritään parantamaan sähkön hankinnan omavaraisuutta. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 13
VERKKOLIIKETOIMINTA Vuosi 2014 oli rauhallinen myrskyjen suhteen Jakelualueellemme ei vuonna 2014 osunut yhtään voimakasta myrskyrintamaa, joten häiriömäärät alueellamme olivat pienimpiä moniin vuosiin. Vähäiseen häiriömäärään vaikuttaa varmasti myös se, että huollamme ja raivaamme sähköverkkoamme säännöllisesti. Sähkönsiirron energia verkostohäviöineen pieneni Keravan Energia -yhtiöiden jakelualueilla alle 1 % ja oli 505 GWh (509 GWh v. 2013). Sähkönsiirron liikevaihto oli Keravan Energia Oy:ssä 6,1 (6,0) milj. euroa ja Etelä-Suomen Energia Oy:ssä 6,6 (6,3) milj. euroa. Liikevaihdon kasvaminen johtui Etelä-Suomen Energialla pääosin hinnankorotuksesta heinäkuun 2014 alussa. Investointeja sähköverkkoon tehtiin Keravan Energia -yhtiöiden alueella yhteensä 4,5 M arvosta vuonna 2014. Sipoossa valmistaudutaan tulevaan Vuonna 2014 Sipoon jakelualueen merkittävin rakennuskohde oli Kitön saaren sähköverkon ison saneeraushankkeen aloittaminen yhdessä Kitön vesiosuuskunnan kanssa. Yhteishankkeessa asennettiin sähköverkkoa varten yli 10 kilometriä putkitusta, johon asennetaan maakaapelit lähivuosien aikana vaiheittain. Tämä parantaa valmistuttuaan koko kaakkoisen Sipoon alueen toimitusvarmuutta. Lisäksi saneerattiin useita verkostokohteita eri puolilla Sipoota, jotta alueen sähkönjakelu ja käyttövarmuus paranisivat. Söderkullan alueella rakennettiin Massbyn sähköasemalta uutta 20 kv kaapeliverkkoa Söderkullaan päin. Nikkilässä rakennettiin uuden koulukeskuksen alueelle uusi muuntamo ja 20 kv maakaapelia. Suursuon suunnalla asennettiin putkitusta uutta sähköverkkoa varten. Näillä hankkeilla parannetaan jatkossa molempien merkittävien asemakaava-alueiden toimitusvarmuutta. Etelä-Suomen Energialle laadittiin vuoden 2014 aikana sähköverkon pitkän aikavälin kehittämisen tavoiteverkko, joka antaa suuntaviivat eri alueiden sähköverkon saneerausratkaisuille ja -aikataululle. Tämä liittyy vuonna 2013 voimaan astuneen uuden sähkömarkkinalain vaatimuksiin sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamisesta vuoteen 2028 mennessä. Keravalla jatketaan sähköverkon kehittämistä Keravalla toimimme yhteistyössä Keravan kaupungin kanssa Niinikankaan uuden asuinalueen kehittämiseksi ja vanhan verkon saneeraamiseksi sekä asensimme kaupungin vesi- ja viemärisaneerausten yhteydessä Harkkotielle uutta putkitusta maakaapeleita varten, jotka asennetaan vuonna 2015. Teimme vuoden aikana 15 kappaletta jakokaappivaihtoja, joilla korvataan käyttöikänsä päässä olevat vanhat kaapit. Näitä vaihtoja jatketaan myös tulevina vuosina. Kytömaan asemakaava-alueelle asennettiin uudet maakaapelit ja runkoverkko on nyt valmis vastaanottamaan alueen uudet asukkaat. Alikeravantien päähän Kercan alueelle rakennettiin myös uusi muuntamo ja 20 kv kaapelointia uusille liittyjille. Häiriöviestinnässä otettiin käyttöön uusia palveluita Keravan Energia -yhtiöissä otettiin käyttöön alkuvuodesta 2014 häiriöviestinnän tekstiviestipalvelu, josta 14
palveluun kirjautuneet verkkoasiakkaamme saavat ajantasaisen tiedon häiriötilanteen alkamisesta ja päättymisestä sekä tarvittaessa lisätietoja pidemmän häiriön aikana. Lisäksi otimme käyttöön uuden version häiriökartasta, jonka avulla asiakkaamme näkevät yleisen häiriötilanteen laajemmin. Häiriökartta löytyy netistä osoitteesta keskeytykset.keoy.fi. Tulevaisuuden näkymiä sähköverkostossa Vuoden 2014 toimintaamme vaikutti suuresti edellisenä vuonna voimaan astunut uusi sähkömarkkinalaki. Sähkömarkkinalain mukaan sähköverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että tulevaisuudessa sähkökatkon pituus sääolosuhteista johtuen ei ylitä 6 tuntia asemakaava-alueella ja 36 tuntia muualla saaristo pois lukien. Tämä johtaa merkittävään sähkönjakeluverkon rakenteen muuttumiseen seuraavan 15 vuoden sisällä lähinnä Etelä-Suomen Energian alueella maakaapeloinnin lisääntyessä. Keravan Energian jakelualue on jo nyt näiden vaatimusten mukainen. Vuodelle 2015 merkittävin hanke on Pohjois-Sipooseen Paippisten alueelle suunniteltu uusi sähköasema. Tämä asema parantaa koko keskisen ja pohjoisen Sipoon toimitusvarmuutta paljon, kun mahdollisten sähkökatkojen vaikutus pienenee murto-osaan nykyisestä. Asema on suunnitelmissa ottaa käyttöön vuonna 2016. Lisäksi olemme suunnittelemassa uutta 110 kv johtoyhteyttä Etelä-Sipooseen Landbon ja Massbyn alueiden välille. Tämä parantaa koko alueen sähkönjakelun varmuutta suurjänniteverkon mahdollisissa vikatilanteissa. Suunnitteilla on myös muita 110 kv:n verkon kehitysja saneeraushankkeita tämän vuosikymmenen aikana, ja varaudumme myös uusiin sähköasemiin sähkönjakelun käyttövarmuuden kehittämiseksi. Jakeluverkoston kaapelointia ja puistomuuntamoiden rakentamista jatketaan edelleen, mikä näkyy tulevaisuudessa entistä harvempina ja lyhyempinä sähkökatkoina. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 15
TUOTANTOLIIKETOIMINTA Keravan Energia Oy toimitti toimialueillaan Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa kaukolämpöä ja teollisuuden prosessihöyryä yhteensä 411,6 GWh. Tuotantomäärät pysyivät kohtuullisina onnistuneen kaukolämpöverkkojen välisen kaupankäynnin johdosta. Edellisvuoteen verrattuna myynti nousi 1,7 %. Sähkön ja lämmön tuotanto Lämmöntuotanto omissa tuotantolaitoksissa oli 207,1 GWh ja hankinta Keravan Lämpövoima Oy:n biovoimalaitokselta 229,0 GWh. Sähköä tuotettiin kolmessa lämmitysvoimalaitoksessa yhteensä 1,4 GWh ja biovoimalaitoksessa 72,9 GWh. Paikallisen sähköntuotannon määrä vastaa 14,0 % osuutta konsernin koko sähkönhankinnasta. Energiantuotannossa kotimaisten polttoaineiden osuus oli merkittävä. Puupolttoaineiden osuus oli 55 % ja turpeen osuus 19 %. Maakaasun osuus oli 23 %. Keravan biovoimalaitos tuotti pääosan eli 70 % keravalaisten kiinteistöjen tarvitsemasta kaukolämmöstä. Karkkilassa tuotettiin kaukolämpöä polttamalla turpeen rinnalla myös puuta 10 %. Kiinteän kotimaisen polttoaineen osuus oli 90 % kaukolämmön tuotannosta. Sipoossa maakaasun osuus lämmöntuotannon polttoaineista oli lähes 100 %. Kaukolämmön hintoihin ei tehty muutoksia vuoden 2014 aikana. Monimuotoinen polttoainehankinta luo stabiilisuutta hintaheilahteluihin, koska Keravan Energia ei ole enää yhden pääpolttoaineen varassa toimiva yhtiö. Kaukolämpöverkko Rakennustoiminta kaukolämmön toiminta-alueilla oli edelleen rauhallista. Uusia kiinteistöjä liitettiin kaukolämpöön yhteensä 19 kpl. Kaukolämmitettävä rakennustilavuus Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa oli kertomusvuoden päättyessä yhteensä 10,23 milj. rak-m 3. Kaukolämpöjohtoja rakennettiin vuoden 2014 aikana yhteensä 4 510 m. Tästä määrästä 696 m rakennettiin verkon uusimiseksi vaurioiden ja perusparannusten takia. Maakaasun jakelu Maakaasun suoramyynti teollisuudelle sekä Sorsakorven ja Levonmäen asuntoalueiden kiinteistöjen lämmitykseen oli kertomusvuonna 24,2 GWh. Maakaasuasiakkaiden lukumäärä vuoden lopussa oli 182. Merkittävät investoinnit ja kehityshankkeet Keravan Energia Oy ja Pohjolan Voima Oy allekirjoittivat 16.12.2014 kauppakirjan Pohjolan Voiman tytäryhtiön, Keravan Lämpövoima Oy:n, koko osakekannan myymisestä Keravan Energialle 1.1.2015. Käytännössä sopimus tarkoittaa, että biovoimalaitos on nyt kokonaan Keravan Energia Oy:n omistuksessa. 16
Muut investoinnit liittyivät olemassa olevan tuotantokapasiteetin kunnostamiseen Keravalla, Sipoossa ja Karkkilassa. Toiminnan kannalta merkittävin investointi oli Keravalla vankilan alueen liittäminen Keravan kaukolämpöverkkoon. Tämä liityntä vähentää entisestään öljyn käyttöä lämmityksessä. Biovoimalaitoksen tuotantovuosi Keravan Lämpövoima Oy:n biopolttoaineita käyttävä voimalaitos tuotti vuoden 2014 aikana sähköä 72,9 GWh ja lämpöä 229,0 GWh. Lämmöntuotannon osalta määrät pysyivät edellisen vuoden tasolla. Sähkön tuotannossa oli kasvua peräti 20 %, johtuen turbiinin hyvästä käytettävyydestä. Voimalaitos käyttää polttoaineina kotimaista metsähaketta ja turvetta. Polttoaineiden saatavuus on ollut hyvä ja yhteistyö polttoainetoimittajien kanssa on sujunut ongelmitta. Voimalaitos toimii omakustannusperiaatteella. Sen tuottama sähkö ja lämpö ostettiin täysimääräisenä Keravan Energia Oy:n käyttöön. Keravan Energia Oy toimittaa voimalaitoksen tarvitsemat käynnissäpitopalvelut. Sähkön ja lämmön tuotanto onnistuivat vuoden 2014 aikana ja koko laitoksen käytettävyys oli 99,4 %, jota voidaan pitää erinomaisena. Energiantuotannossa kotimaisten polttoaineiden osuus oli merkittävä. Tulevaisuuden näkymät Kaukolämmön osalta haasteena on edelleen kaukolämmityksen aseman säilyttäminen muihin lämmitysmuotoihin nähden. Jotta asema voidaan säilyttää, polttoaineet tulee valita oikein ja investointien ajoituksen tulee osua kohdalleen. Se edellyttää myös aktiivista vaikuttamista poliittiseen päätöksentekoon ja kaavoitukseen. Lisäksi tavoitteena on pyrkiä entistä enemmän vaikuttamaan asiakkaiden energiavalintoihin auttamalla heitä vertailulaskelmien teossa oikeaa energiaratkaisua valittaessa. Keravan Energia tulee edelleen jatkamaan kotimaisten polttoaineiden puolestapuhujana sekä painottamaan polttoainevalinnoissaan uusiutuvaa ja kotimaista energiaa. Keravan kaupungin lämmöntarve ei ennusteiden mukaan juurikaan kasva tulevaisuudessa ja merkittävimmät kasvuodotukset kohdistuvat Sipoon alueelle. Keravan Energia tulee jatkossa myös keskittymään energiatehokkuuteen ja uusien alueiden kokonaisratkaisuihin, joissa kaukolämmön rinnalla on myös muita taloudellisesti järkeviä energiatuotantomuotoja. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 17
18
KONSERNIPALVELUT JA ASIAKKUUS Asiakaspalvelua ja viestintää kehitetään Tavoitteena on kehittää asiakaspalvelua siten, että asiakasta voidaan palvella mahdollisimman tehokkaasti moderneja palvelukanavia hyödyntäen. Myös yhtiön viestintää on tarkoitus kehittää samassa kokonaisuudessa tavoitteellisemmaksi palvelemaan asiakkaita sekä yhtiön tavoitteiden saavuttamista. Tätä kokonaisuutta viemään eteenpäin palkattiin marraskuun alussa uusi asiakkuusjohtaja. Talous tasapainossa Konsernin liikevoitto oli 0,7 milj. euroa ja tilikauden voitto 0,2 milj. euroa. Investoinnit olivat 9,1 milj. euroa. Merkittävin investointi oli Keravan Lämpövoima Oy:n osakekauppa. Uusia pitkäaikaisia lainoja nostettiin 5,0 milj. euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 2,5 milj. euroa. Liittymismaksujen lisäys oli 1,0 milj. euroa. Konserni kasvaa Vuoden 2015 alusta konserniyhtiöksi siirtyi Keravan Lämpövoima Oy, joka oli vuoden 2014 loppuun saakka Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiö. Keravan Energia Oy:n henkilöstö on hoitanut Keravan Lämpövoima Oy:n asioita taloushallintoa lukuun ottamatta. Vuoden aikana valmisteltiin myös Keravan Lämpövoima Oy:n taloushallinnon haltuunotto. Motivoitunut ja osaava henkilöstö Keravan Energia -yhtiöiden tulos perustuu henkilöstön vahvaan osaamiseen ja sitoutumiseen. Henkilöstön osaamista kehitetään jatkuvasti mm. ajankohtaiskoulutuksella sekä tukemalla omaehtoista kouluttautumista. Henkilöstön hyvinvoinnista pidetään hyvää huolta. Työterveyshuollon lisäksi henkilöstöllä on käytössä hoitokuluvakuutus. Liikunnallisia ja henkistä hyvinvointia lisääviä harrastuksia tuetaan mm. kulttuuri- ja liikuntaseteleillä ja henkilöstökerhon järjestämillä tapahtumilla. Henkilöstökerho järjesti mm. MIL-Safarin, Ruotsin risteilyn, retken Porvoon Emäsalon Seikkailulaaksoon, Octoberfest-tapahtuman sekä pikkujoulut. Käytössämme ovat tulos- ja kehityskeskustelukäytäntö sekä tulospalkkiojärjestelmä. Henkilöstön keski-ikä konsernissa oli 45 (45). Eläkkeelle vuonna 2014 siirtyi yhteensä 4 henkilöä. Kahden seuraavan vuoden aikana noin 11 % henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Luonnollisen poistuman jättämää vajetta pyritään osittain hoitamaan prosesseja kehittämällä. Konsernin henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2014 oli yhteensä 95 (100). Toimihenkilöiden osuus oli 63 (65) ja työntekijöiden osuus 32 (35). Henkilöstöstä osa-aikaisia oli 4 (5) ja määräaikaisia 5 (7). Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 19
IHMISET PÄÄTÖSTEN TAKANA Johtoryhmä OSMO AUVINEN johtaja, verkkoliiketoiminta HEIKKI HAPULI johtaja, tuotantoliiketoiminta RAILI NIEMENMAA talousjohtaja PAAVO KAINULAINEN johtaja, energialiiketoiminta LARS HORN kehitysjohtaja JUSSI LEHTO toimitusjohtaja Johanna Haverinen asiakkuusjohtaja 20
Hallitus ROLF BJÖRKELL MARTTI HAVIN Hallituksen varapuheenjohtaja ANU HEIKKILÄ ERKKI HULT TUULA KOMOKALLIO KALEVI KOSKELAINEN ILKKA LAVAS EERO LEHTI Hallituksen puheenjohtaja AILA LEHTINEN JAANA SILANDER Hallintoneuvosto Heikki Raittila (pj.), Petri Asuinmaa (vpj.), Irmeli Heiniö, Lea Heino, Jukka Hjelm, Pertti Huotari, Ismo Jalonen, Erkki Kauranen, Anne Manner, Mikko-Matti Muukkonen, Jani Nieminen, Bo Ranta, Leena Riikonen, Pauli Saarinen, Risto Sintonen, Päivi Sivonen, Pekka Syvänen ja Sari Vannela. Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 21
kaukolämmön myyntitulot asiakasryhmittäin kauko- ja prosessilämmön hankinta oli 440 GWh vuonna 2014 polttoaineiden käyttö yhteensä 622 gwh Teollisuus 28 % Kerrostalot 28 % Julkiset rakennukset 15 % Liikerakennukset 11 % Pientalot 10 % Rivitalot 7 % energian tuotanto yhteensä 508 gwh Biovoimalaitos 52 % Maakaasukattilat 28 % Kiinteän polttoaineen kattilat 17 % Raskas- ja kevytöljykattilat 2 % Tukkuosto 1% Kaasuturbiini- ja kaasumoottorivoimalaitokset 0 % Biokaasu 0 % Puhdas puu 56 % Maakaasu 23 % Turve 19 % Raskas polttoöljy 2 % Kevyt polttoöljy 0 % Biokaasu 0 % Kivihiili 0 % Muu KPA 0 % Kaukolämpö Kerava 54,9 % Sähkö Kerava 14,4 % Kaukolämpö Sipoo 11,6 % Prosessilämpö Kerava 8,4 % Kaukolämpö Karkkila 5,6 % Prosessilämpö Sipoo 4,8 % Sähkö Sipoo 0,2 % 22
Sähkön ja lämmön oman tuotannon ominaispäästöt CO 2 NO x SO 2 Hiukkaset 153 g/kwh 482 mg/kwh 204 mg/kwh 13 mg/kwh Keravan Energia -yhtiöt vuosikertomus 23
Toiminnassa syntyneet jätteet Tavanomaiset jätteet Lento- ja pohjatuhka Maa-ainekset Metalliromu Rakennusjäte Kuivajäte Paperi ja pahvi Muu yhdyskuntajäte Biojäte Sähkö- ja elektroniikkaromu YHTEENSÄ: 6 869,6 t 189,9 t 34,6 t 8,4 t 34,2 t 11,5 t 7,0 t 3,0 t 1,9 t 7 160 t Ongelmajätteet Pilaantuneet maat Loisteputket ja elohopealamput Kiinteät öljyiset jätteet YHTEENSÄ: 233,6 t 0,1 t 3,1 t 236,8 t 24