JÄTELAITOSYHDISTYS ry

Raportti 31.3.2005 JÄTELAITOSYHDISTYS ry REF -laitosten tarve- ja toimivuusselvitys

2 (67) ESIPUHE REF laitosten toimivuusselvityksessä on tarkasteltu jätettä polttoaineeksi jalostavien laitosten toimintaa ja käyttökokemuksia Suomessa. Tarkastelussa on vertailtu laitosten suunniteltua ja toteutunutta toimintaa ja käyty läpi laitosten toiminnassa havaittuja kehittämiskohteita. Lisäksi on selvitetty tuotetun REF polttoaineen laadun ja määrän suhdetta kysyntään. Tarkasteltavat laitokset rajattiin kunnallisiin yhdyskuntajätettä polttoaineeksi jalostaviin laitoksiin, minkä lisäksi mukaan otettiin myös Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen yhteydessä toimiva murskauslaitos. Taustaaineistona selvityksessä käytettiin käsittelylaitosten ympäristölupia ja kolmen laitoksen osalta käytössä olivat myös tarjouspyyntöasiakirjat. Laitosten toimintaa ja niiden käyttökokemuksia selvitettiin lähettämällä laitosten käyttäjille kysymyslomakkeet. Lomakkeen tietoja täydennettiin haastattelemalla käyttäjiä puhelimitse ja laitoskäyntien yhteydessä. Selvityksen toisessa osassa oli alun perin tarkoitus arvioida jäteperäisten polttoaineiden tuotannon tarpeita sekä investointeihin, tuotantoon ja käyttöön liittyviä rajoituksia ja riskejä. Koska Suomessa suunnitteilla olevien jätteenpolttolaitosten kilpailutukset ovat vielä alkuvaiheissaan ja REF polttoaineen tuotannon tarpeen arviointi energiaksi hyödyntäjien puolelta on tässä vaiheessa vaikeaa, valittiin lähestymistavaksi sen sijaan REF tuotannon tarkastelu jätehuollon tavoitteista lähtöisin. Tarkasteltaviksi alueiksi valittiin Kiertokapula Oy:n, Kymenlaakson Jäte Oy:n, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueet. Tarkoituksena oli selvittää neljällä vaihtoehtoisella jätehuoltojärjestelmällä biojätestrategian mukaisen biohajoavan jätteen ohjaamista pois kaatopaikalta. Selvityksessä kerättiin tietoa myös muutamasta keskieurooppalaisesta mekaanisbiologisesta laitoksesta. Hankkeen rahoittajina toimivat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Jätelaitosyhdistys. Selvityksen käytännön toteutuksesta vastasivat Maa ja Vesi Oy:stä Esa Ekholm ja Riikka Korkala sekä Esa Nummela Jätelaitosyhdistyksestä. Selvitystyön ohjausryhmässä olivat: Aimo Aalto Ari Seppänen Arto Ryhänen Elina Tiira Esa Ekholm Esa Nummela Immo Sundholm Jukka Köppä Mika Helkearo Paavo Savolainen Pekka Sundman Pekka Pouttu Pentti Rantala Sakari Saari Vesa Heikkonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Ympäristöministeriö Jätekukko Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Maa ja Vesi Oy Jätelaitosyhdistys ry Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kymenlaakson Jäte Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kymenlaakson Jäte Oy Jätehuolto Satakierto Oy Kiertokapula Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Rauman seudun jätehuoltolaitos Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy

3 (67) Kiitämme ohjausryhmää sekä laitosten tiedoista vastanneita henkilöitä hyvästä yhteistyöstä. Tekijät: Esa Ekholm Maa ja Vesi Oy Riikka Korkala Maa ja Vesi Oy Esa Nummela Jätelaitosyhdistys ry

4 (67) TIIVISTELMÄ REF -LAITOSTEN TARVE- JA TOIMIVUUSSELVITYS Vaatimukset Suomessa toimiville kuntien jätelaitoksille investoinnit uusiin kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksiin ja jätteen esikäsittelylaitoksiin ovat ajankohtainen kysymys hyödyntämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja käsittelyvaatimusten täyttämiseksi. Jätteiden energiahyötykäytöllä on arvioitu olevan valtakunnallisesti suurin kasvupotentiaali pyrittäessä yhdyskuntajätteelle asetettuun 70 %:n hyötykäyttöastetavoitteeseen nykyisen noin 35 40 %:n sijaan. EU:n kaatopaikkadirektiivi (1999/31/EY) velvoittaa jäsenvaltiot laatimaan kansallisen strategian kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentämiseksi. Strategian lähtökohtana on kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöjen ja paikallisten ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen. Suomeen on laadittu vuoden 2004 lopulla kansallinen biojätestrategia, jossa annetaan suuntaviivoja biohajoavan jätteen käsittelystä. Sen tavoitteena on ohjata biohajoavaa jätettä merkittävästi pois kaatopaikkakäsittelystä. Kaatopaikoille saisi sijoittaa vuonna 2009 enintään 40 % ja vuonna 2016 enintään 25 % kyseisenä vuonna syntyvästä biohajoavasta jätteestä. Biohajoavan osan erotteluvaatimusta on pyritty jo nyt monella alueella ennakoimaan mm. seuraavien jätejakeiden erottamisella ja hyödyntämisellä: keräyspaperi ja pahvi, puhdas puu, REF-polttoaine ja biojäte. Jätteenpolttoasetus on kuitenkin tuomassa merkittäviä ongelmia REF:n hyödyntämiselle, kun sitä oheispolttavien kattilalaitosten lupaehdot tiukkenevat 2006 alusta. Monella alueella onkin epäselvyyttä, jatkuuko kyseinen hyötykäyttö enää vuoden 2005 jälkeen tai miten pitkä katkos hyötykäyttöön tulee. Tämä puolestaan johtaa tilanteeseen, jossa pitää harkita mahdollista jätehuoltojärjestelmän muutosta eli jopa mahdollista luopumista REF:n tuottamisesta ja hyötykäytöstä. Jätelaitokset ovat halunneet selvittää nykyisten REF-laitosten toimivuutta ja tarvetta, jotta voidaan varautua vuoden 2006 alun tilanteeseen sekä biojätestrategian tuomiin vaatimuksiin. Nykyisten laitosten toimivuus Jätteen energiahyötykäytön kehittämiseksi Suomeen rakennettiin 90-luvulla kunnallisten jätelaitosten toimesta muutamia laitoksia tuottamaan joko erilliskerätystä energiajätteestä tai sekalaisesta kuivajätteestä REF-polttoainetta. Eri alueilla valittiin hieman poikkeavia tekniikoita ja jätehuoltojärjestelmiä, joiden toimivuus on pystytty toteamaan lopullisesti vasta rakentamisen ja käytön jälkeen. Erilliskeräykseen perustuvissa järjestelmissä ongelmana on ollut energiajätteen pienehkö saantiaste, jolloin jätteen hyötykäyttöaste ei ole noussut niin korkealle, kuin alun perin on suunniteltu. Etenkin asumisesta saatavan energiajätteen osuus on ollut pieni ja luokkaa 10-15 % asumisjätteen kokonaismäärästä ja noin 20 % potentiaalisesta energiajätteen määrästä. Sekalaisen kuivajätteen laitosmaiseen erotteluun perustuvia ratkaisuja on rasittanut teknisten ongelmien lisäksi tuotetun REF-polttoaineen heikompi menekki.

5 (67) Energialaitokset ovat halunneet mieluummin erilliskerätystä jätejakeesta tuotettua polttoainetta, koska sen koostumus on ollut parempi ja esim. hajuhaitat pienemmät. Rakennetuilla REF-polttoainelaitoksilla ei ole sen vuoksi käsitelty suunniteltua jätemäärää, jolloin kokonaiskustannukset tonnia kohti ovat olleet odotettua korkeammat. Käsiteltävän sekalaisen kuivajätteen koostumus on ollut myös jonkinlainen yllätys, koska kyseinen jäte sisältää runsaasti hankalia komponentteja, joiden mekaanisen käsittelyn ratkaiseminen on ollut vaikeaa. Etenkin murskaimet ovat olleet herkkiä jätteen koville kappaleille. Liian pieneksi valittu polttoaineen palakoko on johtanut jälkimurskainten valinnassa valintoihin, jotka ovat verottaneet laitoksen kapasiteettia. Lisäksi laitoksiin on jouduttu polttoaineen käyttäjän vaatimuksista johtuen hankkimaan lisäerottimia, joilla epäpuhtauksia on saatu erotetuksi ja polttoaineen laatu paremmin kattilalaitoksille kelpaavaksi. Polttoaineen varastointiin on menekkivaikeuksien vuoksi jouduttu investoimaan varsinaisen laitoksen rakentamisen jälkeen. REF-polttoainelaitosten rakentaminen on ainakin toistaiseksi pysähtynyt, koska energialaitokset ovat alkaneet uudelleen harkita sekalaisen jätteen suoraa polttoa arinakattiloissa. Tällä hetkellä kunnalliset jätelaitokset eivät harkitse REF-laitosten rakentamista itse, vaan ovat pyrkineet kilpailuttamaan jätteen energiahyötykäytön kokonaisuutena ja palveluperiaatteella. Rakennetuista ja toiminnassa olevista laitoksista voidaan kuitenkin saada hyvää käytännön tietoa, mikäli uusia vastaavia laitoksia aletaan taas rakentaa. REF-polttoaineen tarve REF-polttoainetta on hyödynnetty Suomessa useissa kattiloissa sivuvirtana noin kymmenen vuoden ajan niin, että määrä on tällä hetkellä noin 250.000 tonnia vuodessa. Uusi jätteenpolttoasetus tulee muuttamaan kuitenkin hyötykäyttötilannetta voimakkaasti vuoden 2006 alussa, sillä lainvoimaisia ympäristölupia ei tuolloin ole kuin parilla REF:ä käyttävällä laitoksella. Lupia on kyllä myönnetty useimmillekin, mutta niistä on valitettu ja hyödyntämishankkeet siten viivästyvät. REF-polttoaineen tarve jakautuu lähiaikoina kahteen vaiheeseen: heti vuoden 2006 alusta alkava vaihe, jolloin REF:ä alkaa kerääntyä merkittävästi varastoon ja noin kaksi / kolme vuotta sen jälkeen alkava vaihe, jolloin REF:n tarve nousee selvästi, sillä oletettavaa on, että Suomessa saatuja suhteellisen hyviä kokemuksia ja tietämystä käytetään laajemmassa mitassa biohajoavan jätteen käsittelyssä. Toisaalta Suomessa on käynnissä useita jätteen energiahyötykäyttöön tähtääviä kilpailutushankkeita, joista päätöksiä tehtäneen vuoden 2005 aikana. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole vielä valittu, millä tekniikalla hankkeet toteutetaan. Arinakattilavaihtoehto on noussut REF-polttoaineen tuotannon ja hyödyntämisen rinnalle. Näin ollen ei voida varmuudella myöskään sanoa, mikä on tulevaisuudessa REF-polttoaineen tarve. Tosin eräissä hankkeissa REF-polttoaine on otettu lähtökohdaksi hankesuunnitelmaa tehtäessä, joten sillekin on tilaa jatkossa markkinoita. Koska varsinaista REF:n tarvetta ei selvityksessä voitu selkeästi em. syistä määrittää laskettiin eräiden esimerkkialueiden avulla eri energianhyödyntämisvaihtoehdoissa biohajoavan käsittelyn sekä hyötykäyttöasteen tasot. Laskelmien mukaan

6 (67) Biojätestrategiassa vuodelle 2009 asetettu tavoite enintään 40% biohajoavan jätteen osuudesta loppusijoitettavassa yhdyskuntajätteessä toteutuu kaikissa tutkituissa vaihtoehdoissa. Kaikissa vaihtoehdoissa paperi ja pahvi kerättäisiin nykyisellä tasolla kierrätysmateriaaliksi. Tämän lisäksi yksinkertaisimmassa vaihtoehdossa REFpolttoaine eroteltaisiin loppujätteestä hyötykäytettäväksi muun jätteen päätyessä kaatopaikalle. Tällä päästäisiin biohajoavan käsittelyssä tasolle 60% ja hyötykäyttöasteessa 65%. Jos tähän lisättäisiin biojätteen erilliskeräys ja hyödyntäminen, nousisi biohajoavan käsittely edellisestä noin 10 %-yksikköä ja hyötykäyttö noin 8 %-yksikköä. Mikäli hyödyntäminen toteutettaisiin biojätteen erilliskeräyksellä ja lopun jätteen käsittelyllä mekaanisbiologisessa laitoksessa olisi biohajoavan käsittelyaste noin 86 % ja hyötykäyttöaste 86% tai 72 % riippuen siitä, voidaanko laitoksessa tuotettu alitekomposti hyödyntää vai joutuisiko se loppusjoitukseen. Mekaanis-biologiset laitokset Saksassa Selvityksessä tarkasteltiin myös muutamia Saksassa toiminnassa olevia laitoksia. Mekaanis-biologisilla laitoksilla on ongelmana ollut mm. aerobisen käsittelyvaiheen ilmapäästöjen hallinta. Kompostoinnissa syntyy orgaanisia hajoamistuotteita (VOC) ja mahdollisesti kasvihuonekaasuja (CH 4, N 2 O). Saadun käsityksen mukaan yleisesti käytössä olevat happopesurin ja biosuodattimen yhdistelmät eivät täytä vuonna 2001 voimaan tulleen lainsäädännön (30.BlmSchV) vaatimuksia kaasunpuhdistukselle. Etenkin VOC päästöille annettujen raja-arvojen saavuttaminen tällä tekniikalla on hankalaa. Paljon epäpuhtauksia sisältävät kaasut tulisikin johtaa esim. termiseen käsittelyyn ja vähemmän likaantuneet kaasut biosuodattimiin. Ongelmia MBT laitoksilla aiheuttavat myös suuret jätejakeet, joiden murskaamiseen murskainten kapasiteetti ei riitä. Tämä jae meneekin yleensä käsittelemättömänä kaatopaikalle. Näiden jakeiden osuus on 10-30 % kaatopaikoille tulevista materiaalivirroista. Toukokuussa 2005 myös näiden jakeiden käsittely tulee Saksassa pakolliseksi, mistä johtuen MBT laitoksille jouduttaneen hankkimaan tehokkaammat murskaimet. Myös pölyäminen on ollut ongelmana laitoksilla. Saksassa on ongelmana myös se, että MBT laitosten kapasiteetti ei riitä käsittelemään kaikkea niihin ohjautuvaa jätettä. Lisäksi laitokset eivät ole aina suunniteltu REF:n tuottamiseen, vaan jätteen biologista käsittelyä varten ennen sen loppusijoitusta, jolloin laitosten tarkoitusperä on ollut toinen kuin Suomessa.

7 (67) SISÄLLYSLUETTELO I. JOHDANTO...10 II. TOIMIVUUSSELVITYS...12 II.1 POLTTOKELPOISEN JÄTTEEN EROTTELUJÄRJESTELMIÄ...12 II.1.1 ENERGIAJÄTTEEN ERILLISKERÄYS...12 II.1.1.1 II.1.1.2 Päijät-Häme...13 Kymenlaakso...15 II.1.2 LAITOSMAINEN EROTTELU...16 II.1.2.1 Loimi Häme...16 II.1.2.2 Pirkanmaa...18 II.1.3 YHDISTETTY ERILLISKERÄYS JA LAITOSMAINEN EROTTELU...18 II.1.4 II.1.3.1 Stormossenin, Ekoroskin ja Botniaroskin alueet...18 YHTEENVETO REF TUOTANNON OSUUDESTA YHDYSKUNTAJÄTTEEN KÄSITTELYSSÄ...20 II.1.4.1 Erilliskeräys...20 II.1.4.2 Laitosmainen erottelu...21 II.1.4.3 Yhdistetty erilliskeräys ja laitosmainen käsittely...21 II.2 REF-LAITOSTEN TOIMINTA...22 II.2.1 LAITOSTEN PROSESSIKUVAUKSET...22 II.2.1.1 Kymijärven voimalaitoksen murskausyksikkö...22 II.2.1.2 Kymenlaakson Jäte Oy:n laitos...23 II.2.1.3 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n laitos...25 II.2.1.4 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n laitos...26 II.2.1.5 Stormossenin laitos...27 II.2.1.6 Ewapower Oy:n pelletöintilaitos...28 II.2.2 TOTEUTUS JA TAKUUEHDOT...28 II.2.3 LAITOSTEN MATERIAALIVIRRAT...29 II.2.4 TUOTTEEN LAATU...30 II.2.5 TUOTTEEN VARASTOINTI...31 II.2.6 KEHITYSKOHTEITA...32 II.2.7 KUSTANNUKSET...33 II.2.8 MUUTOKSET...34 II.2.9 TYÖHYGIEENISYYSTUTKIMUKSET...35 II.3 KÄYTTÄJIEN KEHITYSAJATUKSIA...35 II.4 ATEX DIREKTIIVIN VAIKUTUS REF LAITOKSILLA...36 II.5 YHTEENVETO...37 III. TARVESELVITYS...38 III.1 TUOTANTOTARPEESEEN VAIKUTTAVAT KANSALLISET LAINSÄÄDÄNNÖLLISET TEKIJÄT SEKÄ STRATEGIAT...38 III.1.1 KAATOPAIKKAPÄÄTÖS...38 III.1.2 VALTAKUNNALLINEN JÄTESUUNNITELMA...38 III.1.3 BIOJÄTESTRATEGIA...39 III.1.4 VNA JÄTTEEN POLTOSTA...39 III.1.5 ELÄINPERÄISTEN JÄTTEIDEN SIVUTUOTEASETUS...39 III.1.6 TUOTTAJAN VASTUUN ALAISET JÄTTEET...40 III.1.7 UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006...41 III.1.8 KIERRÄTYSPOLTTOAINEIDEN STANDARDISOINTI...41 III.1.9 YHTEENVETO LAINSÄÄDÄNNÖN VAIKUTUKSESTA...41 III.2 BIOHAJOAVAN JÄTTEEN OHJAUS POIS KAATOPAIKALTA...42 III.2.1 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT JA TARKASTELUALUEET...42 III.2.2 LASKELMIEN LÄHTÖKOHDAT...48 III.2.3 BIOHAJOAVAN JA HYÖTYKÄYTETTÄVÄN JÄTTEEN OSUUDET...49 III.2.4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ MATERIAALIVIRROISTA...53 III.3 MENEILLÄÄN OLEVAT JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTTÖHANKKEET...54

8 (67) IV. III.3.5 KUNNALLISET JÄTTEEN ENERGIAKILPAILUHANKKEET...54 III.3.6 JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN LAITOSHANKKEET...56 III.4 ARVIO JÄTEVIRTOJEN KEHITYKSESTÄ...58 ESIMERKKEJÄ MEKAANIS-BIOLOGISISTA LAITOKSISTA SAKSASSA...59 IV.1 BASSUMIN MBT - LAITOS...59 IV.1.1 SIJAINTI...59 IV.1.2 JÄTEVIRRAT...59 IV.1.3 PROSESSIN KUVAUS...60 IV.2 LÜNEBURGIN MBT LAITOS...62 IV.2.1 SIJAINTI...62 IV.2.2 JÄTEVIRRAT...62 IV.2.3 PROSESSIN KUVAUS...63 IV.3 POHLSCHE HEIDEN MBT LAITOS...65 IV.3.1 SIJAINTI...65 IV.3.2 JÄTEVIRRAT...65 IV.3.3 PROSESSIN KUVAUS...65 IV.4 MBT LAITOSTEN ONGELMIA...67

9 (67) MÄÄRITELMIÄ Biohajoava jäte Biojäte Biohajoava jäte tarkoittaa sellaista jätettä, joka hajoaa kohtuullisessa ajassa mädätyksessä tai kompostoinnissa. Biohajoava jäte käsittää näin ollen tyypillisen elintarvikepohjaisen biojätteen lisäksi myös muut biohajoavat materiaalit kuten paperin, pahvin, kartongin ja puun sekä lisäksi myös biohajoavat muovit. Elintarvike, kasvi- tai eläinperäinen jäte, jota voidaan käsitellä kompostoimalla tai laitosmaisesti mädättämällä. Erilliskerätyt hyötyjakeet Erilliskerätyillä hyötyjakeilla tarkoitetaan joko kiinteistökeräyksenä tai muulla tavalla erilliskerättyjä jakeita kuten biojäte, paperi, pahvi, lasi ja metalli. Kuivajäte Loppujäte Sekajäte Energiajäte REF Jätelaji, joka jää jäljelle yhdyskuntajätteestä biojätteen ja muiden hyötyjätteiden sekä ongelmajätteiden lajittelun jälkeen Jätelaji, joka jää jäljelle yhdyskuntajätteestä biojätteen, energiajätteen ja muiden hyötyjätteiden sekä ongelmajätteiden erilliskeräyksen jälkeen. Jätelaji, joka jää jäljelle syntypaikalla kun hyöty- ja ongelmajätteet on lajiteltu, mutta biojätettä ei ole kerätty erikseen Erillisen ohjeistuksen mukaisesti syntypaikkalajiteltu polttokelpoinen jäte. Kuiva- tai energiajätteestä mekaanisella käsittelyprosessilla valmistettu polttoaine, jonka keräyksessä ja/tai valmistuksessa on pyritty erottamaan merkittävä osa polton kannalta haitallisista materiaaleista. Standardin (SFS 5875) mukaisesti REF voidaan luokitella erikseen I, II ja III laatuluokkiin.

10 (67) I. JOHDANTO Suomessa toimiville kuntien jätelaitoksille investoinnit uusiin kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksiin ja jätteen esikäsittelylaitoksiin ovat ajankohtainen kysymys hyödyntämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja käsittelyvaatimusten täyttämiseksi. Jätteiden energiakäytöllä on arvioitu olevan valtakunnallisesti suurin kasvupotentiaali pyrittäessä yhdyskuntajätteelle asetettuun 70 %:n hyötykäyttöastetavoitteeseen nykyisen noin 35 40 %:n sijaan. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa asetetun hyötykäyttöastetavoitteen lisäksi kierrätyspolttoainetuotantoon vaikuttavat olennaisesti lainsäädännön tuomat muutokset esimerkiksi jäteveron, biohajoavan jätteen käsittelyn ja loppusijoitettavan jätteen esikäsittelyn osalta. Vaikutusta on myös uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen tähtäävillä toimilla. Kansallinen biojätestrategia asettaa tavoitteita biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituksen vähentämiselle. Strategian mukaan biohajoavaa yhdyskuntajätettä saa sijoittaa kaatopaikalle vuonna 2009 enintään 50 % ja vuonna 2016 enintään 35 % laskettuna vuonna 1994 tuotetun biohajoavan jätteen kokonaismäärästä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaatopaikoille saa sijoittaa vuonna 2009 enintään 40 % ja vuonna 2016 enintään 25 % kyseisenä vuonna syntyvästä biohajoavasta jätteestä. Keinoina tavoitteisiin pääsemiseksi on esitetty mm. jätteen energiana hyödyntämisen lisäystä jätteen synnyn ehkäisyn, kierrätyksen ja biologisen hyödyntämisen lisäyksen ohella. Energiana hyödyntäminen edellyttää tulevaisuudessa jätteenpolttoasetuksen vaatimukset täyttävien polttolaitosten sekä mahdollisesti kierrätyspolttoainetta valmistavien esikäsittelylaitosten käyttöönottoa. Tulevien kierrätyspolttoaine- ja esikäsittelylaitosten uusinvestointien ohjaamiseksi ja olemassa olevien laitosten toimivuuden kehittämiseksi Jätelaitosyhdistys ry on teettänyt selvityksen yhdyskuntajätettä polttokelpoiseen muotoon jalostavien mekaanisten laitosten toteuttamiseen ja käyttöön liittyvistä tähänastisista kokemuksista sekä jäteperäisten polttoaineiden tuotannon tarpeista tulevaisuudessa. Selvityksellä hankitun tiedon avulla on ollut tavoitteena määrittää suuntaviivat kierrätyspolttoaineen valmistuksen ja jätteiden esikäsittelyn prosessikehitykselle ja uusinvestoinneille sekä osoittaa tähän liittyviä yksittäisiä toimenpiteitä, joilla parannetaan jätehuoltosektorin mahdollisuuksia vastata jätteiden energiakäytölle asetettuihin suuriin odotuksiin. Selvityksen ensimmäisessä osassa selvitettiin Suomessa toimivien kunnallisten yhdyskuntajätteitä polttokelpoiseen muotoon jalostavien mekaanisten laitosten toimivuutta ja tähänastisia käyttökokemuksia. Selvitystyön alussa laadittiin kyselylomake, joka lähetettiin selvitystyössä mukana oleville laitoksille. Kyselylomakkeella pyrittiin keräämään perustietoa laitosten toiminnasta ja selvittämään laitoksen prosesseihin ja käyttöön liittyviä ongelmia sekä niihin liittyviä

11 (67) kehitysehdotuksia. Kyselylomakkeen tietoja täydennettiin myöhemmin puhelimitse ja laitoskäyntien yhteydessä haastattelemalla laitosten käyttäjiä. Perustietoja laitoksista täydennettiin laitosten ympäristöluvista ja suunnittelutietoja tarjouspyyntöasiakirjoista. Tarjouspyynnöt oli käytettävissä kolmelta laitokselta ja ympäristöluvat viideltä laitokselta. Laitoksilta saadut tiedot esitetään selvityksessä osin anonyymeina. Selvityksen toisessa osassa oli alun perin tarkoitus arvioida jäteperäisten polttoaineiden tuotannon tarpeita sekä investointeihin, tuotantoon ja käyttöön liittyviä rajoituksia ja riskejä. Koska Suomessa suunnitteilla olevien jätteenpolttolaitosten kilpailutukset ovat vielä alkuvaiheissaan, valittavat polttotekniikat (arina, leiju, kaasutus) suurelta osin päättämättä ja tehtävillä jätteen energiahyötykäyttöä koskevilla ratkaisuilla on merkittävä vaikutus toisiinsa, on tässä vaiheessa vaikea lähteä arvioimaan REF polttoaineen tuotannon tarvetta energiaksi hyödyntäjien puolelta. Lähestymistavaksi valittiin sen sijaan REF tuotannon tarkastelu jätehuollon tavoitteista lähtöisin. Tarkasteltaviksi alueiksi valittiin Kiertokapula Oy:n, Kymenlaakson Jäte Oy:n, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n, Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n alueet. Selvityksessä tarkastellaan ns. mekaanisbiologista laitosta (MBT), pelkän REF:n tuotantolaitosta (yhdistettynä biojätteen erilliskeräykseen ja ilman) sekä polttoa arinakattilalaitoksissa. Tarkoituksena oli selvittää näillä neljällä vaihtoehtoisella jätehuoltojärjestelmällä biojätestrategian mukaisen biohajoavan jätteen ohjaamista pois kaatopaikalta. Selvityksessä on myös kuvattu lyhyesti kunnallisten energianhyödyntämishankkeiden sekä jätteenpolttolaitoshankkeiden nykytilanne. Tarkempaan analyysiin ei todettu olevan aihetta tässä vaiheessa, koska eri hankkeiden tilanteet kehittyvät jatkuvasti. Selvityksessä kerättiin tietoa myös muutamasta keskieurooppalaisesta (saksalaisesta) mekaanis-biologisesta laitoksesta. Tietoa kerättiin mm. laitosten prosesseista, toiminnasta, käsiteltävän jätteen laadusta ja määristä sekä lopputuotteen käytöstä. Tarkasteltaviksi laitoksiksi valittiin Bassumin, Lüneburgin ja Pohlsche Heiden laitokset. Valinta tehtiin saatavissa olevan informaation perusteella.

12 (67) II. TOIMIVUUSSELVITYS II.1 POLTTOKELPOISEN JÄTTEEN EROTTELUJÄRJESTELMIÄ Yhdyskuntajätettä syntyy varsin monenlaisilla syntypaikoilla: kotitaloudet, kaupat, toimistot, laitokset, yritykset jne. Jätteen koostumus vaihtelee runsaasti mm. alueittain sekä vuodenajoittain. Kotitalousjäte (asumisjäte) sisältää keskimäärin noin puolet energiajätettä. Yleensä sen määräkin on suunnilleen puolet syntyvästä yhdyskuntajätteen määrästä. Kotitalouksien energiajäte koostuu hyvin erilaisista jätekomponenteista. Muilla syntypaikoilla syntyvä yhdyskuntajäte sisältää varsin vaihtelevia määriä energiajätettä, millä on suuri merkitys alueellisen energiajätemäärän vaihteluun. Oma vaikutuksensa tähän on myös alueellisella keräysjärjestelmällä. Suomessa jätettä ohjataan energiahyödynnettäväksi seuraavalla neljällä perusjärjestelmällä: o keräämällä energiajäte syntypaikoilta erikseen sekä valmistamalla erotellusta jätelajista polttoainetta o lajittelemalla energiajäte syntypaikoilla oman värisiin pusseihin, keräämällä se yhdessä muun jätteen kanssa, erottelemalla energiajäte laitoksessa ja valmistamalla siitä polttoainetta o erottamalla syntypaikoilla tapahtuvan kierrätysmateriaalien ja biojätteen erilliskeräyksen jälkeen jäävästä ns. kuivajätteestä energiajäte laitoksessa o käyttämällä kuiva- tai sekajäte sellaisenaan polttoaineena Tässä selvityksessä tarkastellaan kolmea ensin mainittua menetelmää, koska REF polttoaineeksi kutsutaan kuiva- tai energiajakeesta valmistettua polttoainetta. Sekajätteen polttohankkeet eivät eri syistä johtaneet laitosten rakentamiseen 1990 luvun alussa. Jätteen sisältämä energia nähtiin kuitenkin jo tuolloin tärkeäksi hyödyntämiskeinoksi, minkä vuoksi käynnistettiin erilaisia tutkimushankkeita eri vaihtoehtojen selvittämiseksi. II.1.1 ENERGIAJÄTTEEN ERILLISKERÄYS Energiajätteen erilliskeräystä alettiin tutkia vuonna 1993 Jyväskylässä (KTM, Maa ja Vesi Oy). Noin 2 000 asukkaalle annettiin ohjeet, joiden mukaan he lajittelivat kotitalouksiensa energiajätteet eroon muusta jätteestä. Energiajätteet kerättiin 2 vuoden ajan erikseen ja niitä analysoitiin koostumuksen ja ominaisuuksien selvittämiseksi. Taulukossa 1.1 on esitetty pääpiirteinen energiajätteen koostumus Jyväskylän erilliskeräyskokeesta.

13 (67) Taulukko II 1-1 Kotitalouksien energiajätteen koostumus Jyväskylässä 1993 1994. Materiaali Keskiarvo (p-%) paperi ja pahvi 47,2 muovi 11,2 puu 11,4 laminaatit 20,1 muu palava 2,0 muu jäte 8,2 II.1.1.1 Päijät-Häme Päijät-Hämeessä on otettu energiajätteen erilliskeräys käyttöön laajimmassa mitassa Suomessa. Energiajätteen keräys aloitettiin vuoden 1998 alussa ja vuonna 2000 keräys laajennettiin koskemaan kaikkia Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimialueella olevia asuinkiinteistöjä (Kuva 1/1). Asuinkiinteistöjen lisäksi energiajätettä kerätään myös Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimialueen yrityksistä. Päijät-Hämeessä kotitaloudet lajittelevat energiajätteen ja kaatopaikkajätteen erikseen ja toimittavat hyötyjakeet joko kiinteistön omaan keräysastiaan (yli 10 asunnon kiinteistöt) tai alueelliseen keräyspisteeseen (alle 10 asunnon kiinteistöt). Energiajäte koostuu materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomasta puusta, muovista, paperista ja pahvista. Biojäte suositellaan kompostoitavaksi itse tai sille on oma keräysastiansa. PAPERI PAHVI BIO- JÄTE BIO - - JÄTE ENERGIA- KAATOP.- JÄTE JÄTE 1998 kaikissa kiinteistöissä, joissa yli 10 asuntoa KAATOP.- JÄTE 240 l OMA KOMPOSTI OMA KOMPOSTI ENERGIA- JÄTE 240 l KAATOP.- JÄTE 240 l 2000 laajennettiin kaikkiin kiinteistöihin suositus paperi, lasi, metalli (alueellisiin keräyspisteisiin) Kuva II 1/1. Päijät-Hämeen keräysjärjestelmä

14 (67) Energiajäte toimitetaan Lahti-Energia Oy:n Kymijärven voimalaitokselle, missä se muutetaan tuotekaasuksi voimalaitoksen yhteyteen rakennetussa kaasutusyksikössä. Kaasu poltetaan voimalan pääkattilassa hiilen (pääpolttoaine) kanssa ja siitä tuotetaan lämpöä ja sähköä (Kuva 1/2). Ennen kaasutusta energiajäte murskataan voimalan yhteydessä sijaitsevassa murskauslaitoksessa. Kuva II 1/2 Päijät-Hämeen energiajätteen keräys- ja käsittelyjärjestelmä. Vuonna 2003 energiajätettä toimitettiin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kautta Kymijärven voimalaitokselle noin 8300 tonnia (Kuva 1/3). Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kautta Kymijärven voimalaitokselle toimitettu energiajätemäärä on vuosina

15 (67) 1999 2003 ollut noin 6 8 p- % Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n vastaanottamien yhdyskuntajätteiden määrästä ja noin 2,5 3,5 p- % kaikesta vastaanotetusta jätteestä. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy toimittaa Kymijärven voimalaitokselle energiajätteen lisäksi myös puuhaketta. Vuonna 2003 Päijät Hämeen Jätehuolto Oy otti vastaan noin 45 700 tonnia kaatopaikalle päätyvää yhdyskuntajätettä. Tästä määrästä on arviolta noin 27 600 tonnia peräisin kotitalouksista. Energiajätettä kerättiin yhteensä noin 8300 tonnia, mistä arviolta kolmannes on peräisin kotitalouksista. Kotitalouksien energiajätteen osuus kotitalouksien kaatopaikkajätteestä on siten 10 %:n luokkaa. 50000 t/a 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Kaatopaikkajäte Puujäte Energiajäte Risujäte Biojäte Kotikeräyspaperi Pahvi Keräyskartonki Lasi Metalli Ongelmajätteet 0 1999 2000 2001 2002 2003 Kuva II 1/3. Päijät-Hämeen Jätehuollon vastaanottamat yhdyskuntajätelajit vuosina 1999 2003 (t/a) REF -polttoainetta toimitetaan Kymijärven voimalaitokselle myös Keravalta (Lassila & Tikanoja), Anjalankoskelta (Kymenlaakson Jäte Oy) ja Tampereelta (Pirkanmaan Jätehuolto Oy). Vuonna 2003 kaasuttimessa käytettiin polttoainetta yhteensä noin 100 000 tonnia, josta REF:ä oli noin 30 000 35 000 tonnia. REF:n lisäksi kaasuttimessa käytetään polttoaineena myös puuta, teollisuuden liimapitoista puuta, lajiteltua kierrätyspuuta, muovia, turvetta, rengasmursketta sekä kierrätykseen kelpaamatonta paperia ja pahvia. II.1.1.2 Kymenlaakso Kymenlaaksossa energiajätteen erottelu syntypaikoilla on toteutettu eri tavalla kuin Päijät-Hämeessä. Periaatteessa kotitaloudet lajittelevat energiajätteen erikseen mutta sitä ei kerätä erikseen, vaan samoilla astioilla ja keräyksillä kuin jäljelle jäävä loppujäte. Kymenlaakson alueella on asumisjätteelle suunniteltu ja rakennettu 1990-luvun lopulla järjestelmä, jossa kotitaloudet ja muut vastaavat jätteen tuottajat lajittelevat kierrätysmateriaalit kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Lajittelun

16 (67) erityispiirteenä on energiajätteen lajittelu oranssiin pussiin sekä kyseisten pussien keräys yhdessä loppujätteen kanssa. Oranssit pussit erotellaan loppujätteestä Keltakankaalla olevalla optisella erottelulaitoksella, minkä jälkeen ne murskataan murskauslaitoksessa ja näin tuotettu REF -polttoaine toimitetaan hyödynnettäväksi Lahti Energia Oy:n kaasuttimessa Lahdessa. Optisella laitoksella on vuonna 2002 käsitelty jätettä noin 26 000 t/a ja vuonna 2003 noin 29 000 t/a. Yrityksistä kerätään lisäksi erikseen energiajätettä, joka käsitellään murskauslaitoksessa joko erikseen tai yhdessä oranssien pussien kanssa. Oransseja pusseja on saatu hyötykäyttöön 2500-3200 t/a ja etupäässä yrityksiltä erilliskerättyä energiajätettä noin 8 000 t/a. Oranssien pussien eli kotitalouksien energiajätteen osuus on ollut siten pussijätteestä eli kotitalousjätteestä 9-12 p- %:n luokkaa. Periaatteessa asumisjätteessä on energiajätettä huomattavasti enemmän eli noin 50 60 %. Energiajätteen saanto on jäänyt matalammaksi kuin aikanaan suunniteltiin merkittävistä tiedotuspanostuksista sekä hyötykäytön jatkuvasta mahdollisuudesta huolimatta. 25000 t/a 20000 15000 10000 5000 Loppujäte (musta pussi) Energiajäte (oranssi pussi) Sekajäte Kaatopaikkajäte Erilliskerätty ja vaikeasti murskautuva energiajäte Puujäte 0 Kuva II 1/4 Kymenlaakson Jätehuollon vastaanottamat jätelajit vuosina 2002 2003 (keskiarvo). II.1.2 LAITOSMAINEN EROTTELU II.1.2.1 Loimi Häme Loimi-Hämeen Jätehuollon alueella kierrätyspolttoainetta valmistetaan Kiimassuon jätekeskuksen kierrätyspolttoainelaitoksessa kotitalouksien ja yritysten kuivajätteestä ja yritysten syntypaikalla lajitellusta energiajätteestä. Tuotetut polttoaineet toimitetaan voimalaitosasiakkaille. Kuivajätteestä yli puolet jalostuu laitoksessa REF III -polttoaineeksi. Laitoksessa kuivajätteestä erotetaan biohajoava aines sekä pienikokoinen mineraaliaines, magneettiset metallit, painava palamaton aines ja ei-magneettiset metallit.

17 (67) Yrityksiltä erilliskerätty energiajäte on syntypaikkalajittelun ansiosta niin hyvälaatuista, että murskauksen ja metallien erotuksen jälkeen siitä saadaan REF I luokan polttoainetta. Laitoksessa käsitelty jätemäärä oli vuonna 2003 noin 17 % kaikesta Loimi-Hämeen Jätehuollon vastaanottamasta jätemäärästä ja 34 % vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrästä. Kuva II 1/5 Loimi - Hämeen Jätehuollon käsittelyjärjestelmä. 24000 21000 t/a 18000 15000 12000 9000 6000 Sekajäte Energiajäte Kuivajäte REFlaitokselle Biojäte Hyötyjäte Ongelmajäte 3000 0 2001 2002 2003 Kuva II 1/6 Loimi - Hämeen jätehuollon vastaanottamat yhdyskuntajätelajit vuosina 2001 2003.

18 (67) II.1.2.2 Pirkanmaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella kotitalouksien kuivajätteestä ja yrityksien energiajätteestä valmistetaan kierrätyspolttoainetta Ressu-jätteenkäsittelylaitoksessa Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa. Laitoksessa jäte murskataan ja siitä erotetaan metallit, biojäte, hienoaines ja kovat esineet. Erotettu biojäte kompostoidaan ja käytetään kaatopaikan peitto- ja maisemointimateriaalina. Tuotettu polttoaine toimitetaan energialaitoksille. Vuonna 2003 laitoksessa käsiteltiin noin 5 % kaikesta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n vastaanottamasta jätemäärästä (Kuva 1/7), mikä on noin 14 % vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrästä. 140000 t/a 120000 100000 80000 60000 40000 Kuiva - ja kaatopaikkajäte Kuivajäte (Ressu) Energiajäte (Ressu) Puujäte ja risut Biojäte Hyötyjätteet Ongelmajätteet 20000 0 1999 2000 2001 2002 2003 Kuva II 1/7 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n vastaanottamat yhdyskuntajätelajit vuosina 1999 2003. II.1.3 YHDISTETTY ERILLISKERÄYS JA LAITOSMAINEN EROTTELU II.1.3.1 Stormossenin, Ekoroskin ja Botniaroskin alueet Vaasan seudulla jätehuollosta vastaa Stormossen (Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy), jonka toimialueeseen kuuluvat Vaasa, Mustasaari, Isokyrö, Maalahti, Vähäkyrö, Vöyri, Korsnäs ja Maksamaa. Stormossenin alueella kotitaloudet lajittelevat kotitalousjätteensä keittiöjätteeseen ja karkeaan jätteeseen sekä hyöty- ja ongelmajätteisiin. Keittiöjätteeseen kelpaa sekä biojäte että palava jäte. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteiden käsittelylaitokselle ja hyötykäyttöön soveltumaton jäte loppusijoitetaan kaatopaikalle. Stormossenin jätteenkäsittelylaitos sijaitsee Mustasaaressa. Laitos koostuu esikäsittelylaitoksesta ja biokaasulaitoksesta. Keittiöjätettä tuodaan laitokselle Stormossenin alueen lisäksi myös Botniaroskin alueelta ja märkää jätettä Ekoroskin alueelta. Keittiöjäte ja märkäjäte käsitellään ensin esikäsittelylaitoksessa, missä biojätteet (ruoantähteet ym.) erotellaan poltettavasta jätteestä (paperi ja muovi).

19 (67) Poltettavan jakeen osuus laitoksen käsittelemästä jätemäärästä oli 42 p-% vuonna 2003. Biokaasulaitoksessa käsitellään esikäsittelyssä eroteltua biojätettä ja puhdistamoiden lietteitä. Biojätteet johdetaan sekoitussäiliöön, jossa ne lämmitetään ja sekoitetaan. Jätettä mädätetään 3-4 viikkoa kahdessa bioreaktorissa, toisessa lietettä ja toisessa biojätettä. Mädätyksen yhteydessä muodostuu biokaasua, jota käytetään Stormossenin omaan sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä Botniahallin lämmittämiseen. Mädätettyä materiaalia käytetään Stormossenin kaatopaikan peittämiseen. Esikäsittelylaitoksessa erotettu poltettava jae kuljetetaan Pietarsaareen Ewapower Ab Oy:n pelletointilaitokselle. Laitoksessa kotitalouksissa ja teollisuudessa syntyvä jätemuovi ja -paperi jalostetaan polttoaineeksi eli energiapelletiksi. Pellettejä käytetään tukipolttoaineena energiantuotannossa ja ne korvaavat kivihiiltä. Ekoroskin alueella (Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn kaupungit, Kruunupyyn, Luodon ja Pedersören kunnat) kotitalousjäte lajitellaan märkään (biologiseen) ja kuivaan (palavaan) jakeeseen. Jakeet kerätään erivärisiin pusseihin, mutta samaan jätesäiliöön. Hyötyjakeet (lasi, metalli, paperi) ja ongelmajätteet kerätään erillään. Syntypaikkalajiteltu kotitalousjäte kuljetetaan Ekoroskin optiselle lajittelulaitokselle. Valkoiset, kuivaa ja palavaa jätettä sisältävät pussit viedään kuljetushihnoilla suoraan Ewapowerin pelletointilaitokselle, missä jäte murskataan ja pelletoidaan polttoainepelleteiksi. Mustat, märkää biologista jätettä sisältävät pussit kuljetetaan kuljetuskonteissa Stormossenin laitokselle, missä jäte kulkee mekaanisen esikäsittelyn kautta biokaasutukseen. Botniaroskin alueella (Isojoki, Jurva, Karikoski, Kaskinen, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Närpiö ja Teuva) kotitaloudet lajittelevat jätteensä keittiöjätteeseen ja karkeaan jätteeseen sekä hyödynnettäviin ja ongelmajätteisiin. Keittiöjäte koostuu biologisesti hajoavasta ja poltettavasta jätteestä (mm. ruoantähteet, muovipullot, elintarvikepakkaukset), karkea jäte on hyötykäyttöön soveltumatonta materiaalia (mm. posliini, PVC muovi, kumi). Biojäte voidaan myös erottaa keittiöjätteestä ja kompostoida kiinteistöllä. Keittiöjäte toimitetaan Stormossenin laitokseen, jossa biojäte ja poltettava jäte erotellaan ja toimitetaan eteenpäin pelletöintiin ja biolaitoskäsittelyyn. Karkea jäte loppusijoitetaan Botniaroskin jätekeskuksen kaatopaikalle. Vuonna 2003 Stormossenin käsittelylaitoksella käsiteltiin noin 20 450 tonnia keittiöjätettä, 12 500 tonnia märkäjätettä, 2 700 tonnia kuivajätettä ja 76 tonnia biojätettä. Ewapowerille toimitettiin Stormossenilta noin 7 600 tonnia REF polttoainetta ja 7 250 tonnia REF:ä käytettiin Stormossenin kaatopaikan pintarakenteisiin. Vuosina 2001 ja 2002 kaikki tuotettu REF polttoaine on toimitettu Ewapowerille pellettien raaka-aineeksi. Ekoroskilta toimitettiin Ewapowerille noin 4.500 tonnia kuivajätettä vuonna 2003.

20 (67) STORMOSSEN BOTNIAROSK Keittiöjäte Karkeajäte Kierrätysmateriaalit, ongelmajäte EKOROSK Hyötykäyttö ja käsittely Hyötykäyttö ja käsittely Märkäjäte Kuivajäte Sekajäte Kierrätysmateriaalit, ongelmajäte Kaatopaikka Kierrätysmateriaalit, ongelmajäte Karkeajäte Keittiöjäte KÄSITTELYLAITOS Mekaaninen esikäsittely Biokaasutus (mädätys) pelletöinti kaatopaikka Hyötykäyttö ja käsittely EWAPOWER Oma kaatopaikka Teollisuuden polttokelpoinen jäte Kuva II 1/8 Käsittelyjärjestelmä Stormossenin, Ekoroskin ja Botniaroskin alueilla. II.1.4 YHTEENVETO REF TUOTANNON OSUUDESTA YHDYSKUNTAJÄTTEEN KÄSITTELYSSÄ II.1.4.1 Erilliskeräys REF tuotannon tarkoitus on ollut lisätä jätteen hyötykäyttöä ja ohjata jätettä pois kaatopaikoilta. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa jätteen energiakäyttö on katsottu olevan merkittävin mahdollisuus lisätä yhdyskuntajätteen hyötykäyttöä. Biojätestrategian mukaan kaatopaikoille menevästä yhdyskuntajätteestä pitää saada jatkossa ohjatuksi muualle enenevässä määrin biohajoavaa materiaalia. Ongelmana on kuitenkin jätevirtojen dokumentoinnin kirjavuus, mikä pitää ottaa huomioon myös arvioitaessa eri alueiden, tekniikoiden ja järjestelmien tehokkuutta. Seuraavassa on esitetty yhteenveto tarkastelussa olleiden alueiden REF tuotannon vaikutuksesta yhdyskuntajätteen käsittelyssä. Luvut eivät ole täysin tarkasti vertailukelpoisia jätelajinimikkeiden määrittelyn ja tilastoinnin eroavaisuuksien vuoksi. Päijät-Hämeestä ja Kymenlaaksosta saadun useamman vuoden käytännön kokemuksen perusteella voidaan todeta, että erilliskeräyksellä saadaan kotitalouksista ja muilta syntypaikoilta hyvälaatuista REF polttoainetta. Sekä Kymenlaaksossa että Päijät-Hämeessä energiajätteen saanto- % on ollut pieni eli noin 20 p-% kotitalousjätteen energiajätemäärästä ja noin 12 p-% alueen asumisjätemäärästä. Muun energiajätteen saantoa ei voida verrata, koska suuri osa siitä on peräisin yrityksistä ja rakennustuotannosta eikä tarkkoja lähdetietoja ole saatavilla.