111 Ympäristömelu Raportti PR-Y1942-1 Järvenpään kaupunki Turku 30.8.2012 Kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila Sivu 1(11) + liitteet Seutulantie 12 04401 Järvenpää RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Perhelän kortteli, Järvenpää Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh (09) 321 2228 fax (09) 328 1050 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 6 20520 TURKU puh (02) 467 5110 fax (02) 467 5118 promet@promethor.fi
2/11 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 1 Yleistä... 4 2 Alueen sijainti ja ympäristö... 4 3 Melutason ohjearvot... 5 3.1 Ohjearvot ulkona... 5 3.2 Ohjearvot sisällä... 5 4 Melutasojen laskenta... 6 4.1 Laskentamenetelmät... 6 4.2 Maastomalli... 7 4.3 Liikennetiedot... 7 5 Raideliikennemelun laskentatulokset... 8 6 Tieliikennemelun arviointi... 9 7 Julkisivujen ääneneristävyys liikennemelua vastaan... 9 8 Tulosten tarkastelu... 11 9 Lisätietoa... 11 10 Kirjallisuus... 11 Liite 1. Raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 1B) nykyisellä liikenteellä tarkasteltavalla kattoterassilla. Liite 2. Raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 2B) vuoden 2030 ennusteliikenteellä tarkasteltavalla kattoterassilla.
3/11 TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan laskennallisesti raideliikenteen aiheuttamaa melutasoa Perhelän korttelin asemakaavamuutoksen tueksi. Lisäksi asiantuntija-arviona arvioidaan tieliikenteen aiheuttaman melun vaikutuksia suunnittelukohteeseen. Selvityksessä määritetään meluntorjunnan tarve ja rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset asuinrakennuksen osalta. Piha-alueet Asuinrakennuksen oleskelupiha-alueen (terassi) melutasojen tarkastelussa on käytetty täydennysrakentamisen kohteissa usein sovellettavia ohjearvoja L Aeq,7-22 = 55 db(a) ja L Aeq,22-7 = 50 db(a). Nykyisellä raideliikennemäärällä yöajan ohjearvojen saavuttaminen edellyttää 2,5 metriä korkean meluaidan rakentamista terassin radan puoleiselle reunalle. Päiväajan ohjearvo saavutetaan 1,7 metriä korkealla meluaidalla. Vuoden 2030 ennusteliikennemäärällä yöajan ohjearvojen saavuttaminen edellyttää 3,5 metriä korkean meluaidan rakentamista. Päiväajan ohjearvo saavutetaan 2,5 metriä korkealla meluaidalla. Tieliikennemelu ei aiheuta suurta lisäystä oleskelualueen keskiäänitasoihin. Tämä johtuu siitä, että oleskelualue on huomattavasti tiemelulähteitä korkeammalla. Näin ollen raideliikennemelun perusteella määritetty oleskelualueen meluntorjunta voidaan katsoa riittäväksi myös tieliikennemelua vastaan. Julkisivut Asuinrakennuksen julkisivujen ääneneristävyyden tulee laskentatulosten perusteella olla 36...38 db liikennemelua vastaan. Vaatimuksen määrittää raideliikenteen aiheuttamat maksimiäänitasot. Vaatimukset ovat keskikorkeita ja siten julkisivun ääneneristävyyden suunnittelu vaatii erityistä huomiota. Ikkunat ja parvekeovet Kohteessa ei suositella käytettävän kiinteälasisia ikkunoita. Ikkunoiden ja mahdollisten parvekeovien yksikköääneneristävyysvaatimukset tulee laskea viimeistään rakennuslupavaiheessa. Parvekkeet Mahdollisilla parvekkeilla päiväajan keskiäänitason tulee olla korkeintaan 55 db(a). Mahdolliset parvekkeet suositellaan sijoitettavan asuinrakennuksen lounaan suuntaan olevalle sivulle, joka on raideliikenteen aiheuttaman melun kannalta hiljaisin. Muihin suuntiin mahdollisesti avautuvien parvekkeiden tulee olla lasitettuja.
4/11 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä on laskennallisesti määritetty raideliikenteen aiheuttama melutaso Perhelän kortteliin. Lisäksi on tarkasteltu tieliikennemelun vaikutuksia kohteen suunnitteluun asiantuntija-arviona. Tämä ympäristömeluselvitys on tehty asemakaavamuutoksen (kaavatunnus 010098) tueksi. Perhelän kortteliin on suunnitteilla sijoittaa liike- ja palvelutiloja sekä yksi asuintornitalo. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 4.2 käyttäen yhteispohjoismaista raideliikennemelumallia [1]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [2] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Lisäksi julkisivuihin kohdistuva melutaso on selvitetty julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksia varten. Suunnittelukohteeseen on melumallinnuksella määritetty vaadittavat meluntorjuntatoimenpiteet ohjearvojen saavuttamiseksi. Nämä toimenpiteet tulee huomioida kohteen jatkosuunnittelussa. Selvityksen ovat tehneet Tero Virjonen, Olli Laivoranta ja Jani Kankare. 2 ALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tarkasteltava kohde sijaitsee Järvenpään keskustassa. Tarkastelualueen itäpuolella kulkee Helsinki Hyvinkää-päärata. Kuvassa 1 on esitetty tarkastelualueen sijainti punaisella rajattuna. Kuva 1. Tarkastelualueen sijainti. Asuinrakennus (torni) on suunniteltu rakennettavaksi rajatun alueen pohjoisnurkkaan. Asuinrakennuksen oleskelupiha-alue sijaitsee noin 19 metriä katutasoa ylempänä rakennuksen katolla.
5/11 3 MELUTASON OHJEARVOT 3.1 Ohjearvot ulkona Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa sovellettavat ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot melun keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 55 db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 3 Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tieliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista. 3.2 Ohjearvot sisällä Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta (taulukko 2). Ohjearvot on annettu ekvivalentti- eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo 22 7. Myös Asumisterveysohjeessa [3] on esitetty asuinhuoneistojen sisätilojen päivä- ja yöajan keskiäänitason ohjearvot (taulukko 3).
Taulukko 2. Valtioneuvoston päätöksen ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa [2] 6/11 Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa 35 db(a) 30 db(a) Opetus- ja kokoontumistilat 35 db(a) - Liike- ja toimistohuone 45 db(a) - Taulukko 3. Asumisterveysohjeen ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa [3] Käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuinhuoneisto Asuinhuone, paitsi keittiöt Asunnon muut tilat 1 ja keittiö 35 db(a) 40 db(a) 30 db(a) 35 db(a) 1) Asunnon muita tiloja ovat mm. kylpyhuone, sauna, vaatehuone ja apukeittiö. Jos tällainen tila tai keittiö muodostaa yhteistilan asuinhuoneen kanssa, ohjearvona on asuinhuoneen arvo. Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq -taso ylittää 25 35 db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40 65 db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36). Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.2 käyttäen yhteispohjoismaisia tieja raideliikennemelumalleja. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan CADtiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta-alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään teiden ja rautateiden liikennemäärätietoja, joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat tekijät huomioiden. Vaimennustekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus ja maavaimennus. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson
7/11 keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee tai mitä vaihtelevampi maasto on. Taulukossa 4 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta-asetukset. Taulukko 4. Laskenta-asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 1 x 1 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Terassialue 1,5 m Julkisivuihin kohdistuva äänitaso on laskettu kaikkiin kerroksiin ja valittu suurin arvo 1000 m 0 0,5 (kova) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 4.2 Maastomalli Maastomallina käytettiin hankeen Pasila Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen, yleissuunnitelma, 2012 maastomallia. Maastomalli tarkastettiin tarkasteltavan kohteen ympäristöstä. Uusien rakennusten massoitteluna käytettiin tilaajalta saatua luonnosversiota VE3.4. 4.3 Liikennetiedot Mallinnuksessa käytetyt junamäärät, ajonopeudet ja pituudet on esitetty taulukoissa 5 ja 6. Tiedot perustuvat hankkeeseen Pasila Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen, yleissuunnitelma, 2012 sekä sitä edeltäneeseen YVA-selvitykseen. Taulukko 5. Mallinnuksessa käytetyt junamäärät, pituudet ja ajonopeudet nykytilanteessa (v. 2007) Tyyppi Selitys Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Sm1/2 Sm1 ja Sm2 paikallisliikenteen sähkömoottorijunat 44 20 55 80 Sm4 Sm4 paikallisliikenteen sähkömoottorijunat 86 12 55 80 Nopeus [km/h] Pen Pendolino 15 3 159 200 IC2 Sr2-veturin vetämät kaksikerroksisista ICvaunuista koostuvat junat 17 2 177 200 Sr Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset) 3 4 416 120 IC Sr1- tai Sr2-veturin vetämät IC-vaunuista koostuvat junat 13 3 416 160 F-TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 200 m 1500 m yht. pituus 80 F-TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 1800 m 800 m yht. pituus 100
8/11 Taulukko 6. Mallinnuksessa käytetyt junamäärät, pituudet ja ajonopeudet ennustetilanteessa v. 2030 Tyyppi Selitys Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] Sm1/2 Sm1 ja Sm2 paikallisliikenteen sähkömoottorijunat 0 0 - - Sm4 Sm4 paikallisliikenteen sähkömoottorijunat 246 48 55 80 Pen Pendolino 19 5 159 200 IC2 Sr2-veturin vetämät kaksikerroksisista IC-vaunuista koostuvat junat 23 5 177 200 Sr Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset) 3 3 416 160 IC F-TaJu F-TaJu R-TaJu Sr1- tai Sr2-veturin vetämät ICvaunuista koostuvat junat Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 7 1 416 160 2 4 725 80 5 3 725 100 4 4 725 70 5 RAIDELIIKENNEMELUN LASKENTATULOKSET Keskiäänitaso nykyisellä liikenteellä on piha-alueella (terassialue) (liitteet 1A ja 1B) päiväaikaan noin 48...51 db(a) yöaikaan oleellisin osin alle 50 db(a). Meluntorjuntatoimenpiteenä on huomioitu 2,5 m korkea meluaita. Keskiäänitaso ennusteliikenteellä on piha-alueella (terassialue) (liitteet 2A ja 2B) päiväaikaan noin 47...50 db(a) yöaikaan oleellisin osin alle 50 db(a). Meluntorjuntatoimenpiteenä huomioitu 3,5 m korkea meluaita. Suunnitellut meluntorjuntatoimenpiteet on esitetty melukarttaliitteissä. Meluaidat on sijoitettu katon reunalle. Oleskelualueen itäreunalle on tehty +2,5 m korkea aita tai +3,5 m aita (nykyliikenne tai ennusteliikenne). Muilta osin kattoa kiertää 1 m melu/turvakaide.
9/11 6 TIELIIKENNEMELUN ARVIOINTI Tieliikennemelu ei aiheuta suurta lisäystä oleskelualueen keskiäänitasoihin. Tämä johtuu siitä, että oleskelualue on huomattavasti tiemelulähteitä korkeammalla. Näin ollen raideliikennemelun perusteella määritetty oleskelualueen meluntorjunta voidaan katsoa riittäväksi myös tieliikennemelua vastaan. Julkisivuihin kohdistuvaa keskiäänitasoa erityisesti alimpien kerrosten osalta tiemelu nostanee selvästi. Asuntojen julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset määrää käytännössä kuitenkin junaradan aiheuttama maksimiäänitaso, jolloin tiemelun aiheuttama keskiäänitason nousu ei vaikuta asuntojen julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksiin. 7 JULKISIVUJEN ÄÄNENERISTÄVYYS LIIKENNEMELUA VASTAAN Julkisivun ääneneristävyysvaatimus (liikennemelun tasoero ulko- ja sisäpuolella) liikennemelua vastaan lasketaan julkisivuun kohdistuvan keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena tai julkisivuun kohdistuvan rautatien aiheuttaman maksimimelutason ja sisällä sallitun maksimitason (rautatien tapauksessa käytetty 45 db(a) asuinhuoneistoille) erotuksena. Taulukossa 7 on esitetty ääneneristävyysvaatimuksien vaikutuksia rakentamiseen [4]. Taulukko 7. Ääneneristävyysvaatimuksien vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus 25 db Vaatimuksen taso Normaali/ alhainen Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta-alasuhde lattiapinta-alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta-alojen keskinäinen suhde. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Asuinrakennuksen kattorakenteiden, ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että tie- ja rautatieliikenteen aiheuttaman melutason erotus ulko- ja sisätilojen välillä on vähintään x db.
10/11 Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset on esitetty kuvassa 2. Vaatimukset sisältävät 1 3 db varmuusvaran. Vaatimukset ovat suurimmillaan korkeita, mikä tarkoittaa sitä, että ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Esitetyt julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset koskevat asuinhuoneistoja. Toimisto- tai liiketiloille vaatimuksia ei esitetä (jäävät alle 25 db). Kuva 2. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset raideliikennemelua vastaan.
11/11 8 TULOSTEN TARKASTELU Piha-alueet Asuinrakennuksen piha-alueen melutasojen tarkastelussa on käytetty täydennysrakentamisen kohteissa usein sovellettavia ohjearvoja L Aeq,7-22 = 55 db(a) ja L Aeq,22-7 = 50 db(a). Nykyisellä raideliikennemäärällä yöajan ohjearvojen saavuttaminen edellyttää 2,5 metriä korkean meluaidan rakentamista terassin radan puoleiselle reunalle. Päiväajan ohjearvo saavutetaan 1,7 metriä korkealla meluaidalla. Vuoden 2030 ennusteliikennemäärällä yöajan ohjearvojen saavuttaminen edellyttää 3,5 metriä korkean meluaidan rakentamista. Päiväajan ohjearvo saavutetaan 2,5 metriä korkealla meluaidalla. Julkisivut Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset 36...38 db liikennemelua vastaan ovat keskikorkeita ja siten julkisivun ääneneristävyyden suunnittelu vaatii erityistä huomiota. Muita huomioita Laskennassa ei ole huomioitu tieliikenteen aiheuttamaa melua. Oleskelualueen (terassin) sijaintikorkeudesta johtuen tieliikenne ei kuitenkaan lisää oleskelualueen melutasoa siinä määrin, että yhteismelu meluntorjunnan jälkeen ylittäisi ohjearvot. Lisäksi tieliikenteen aiheuttaman keskiäänitason lisäys rakennuksen julkisivuun ei korota asuntojen osalta julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksia, jotka tulevat yksinomaan junaradan aiheuttamasta maksimiäänitasosta. 9 LISÄTIETOA Olli Laivoranta Promethor Oy gsm. 041 506 3418 olli.laivoranta@proemthor.fi 10 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus 1996. 65 s. + liitt. 8 s. 2. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 3. Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s.
2560060 kaide +2,5 m Liite 1A 2560060 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y1942-1 Mittakaava 1:750 (A4) Laskentakorkeus 1,5 m pihasta Raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22 tarkasteltavalle kattoterassille. Nykyinen liikennemäärä. 30.8.2012
2560060 kaide +2,5 m Liite 1B 2560060 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y1942-1 Mittakaava 1:750 (A4) Laskentakorkeus 1,5 m pihasta Raideliikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7 tarkasteltavalle kattoterassille. Nykyinen liikennemäärä. 30.8.2012
2560060 kaide +3,5 m Liite 2A 2560060 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y1942-1 Mittakaava 1:750 (A4) Laskentakorkeus 1,5 m pihasta Raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22 tarkasteltavalle kattoterassille. Vuoden 2030 ennusteliikennemäärä. 30.8.2012
2560060 kaide +3,5 m Liite 2B 2560060 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y1942-1 Mittakaava 1:750 (A4) Laskentakorkeus 1,5 m pihasta Raideliikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7 tarkasteltavalle kattoterassille. Vuoden 2030 ennusteliikennemäärä. 30.8.2012