VARKAUDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2008-2010

1 Sisältö VARKAUDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2008-2010 1. OSA I VALVONTASUUNNITELMA. Johdanto... 2 2. Varkauden kaupungin ympäristöterveydenhuolto... 3 2.1 Toimialue... 3 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät...3 2.3 Koulutus... 5 2.4 Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä... 5 2.5 Viestintä... 5 2.6 Valvonnan maksullisuus... 5 2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu...6 3. Valvonnan toimialat... 6 3.1 Yleistä... 6 3.1.1 Riskinarviointi... 7 3.1.2 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika... 7 3.1.3 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet... 8 3.2 Elintarvikevalvonta... 8 3.3 Terveydensuojelu... 9 3.4 Tupakkalainvalvonta... 11 Nikotiinivalmisteiden myynti ja valvonta... 12 3.5 Kemikaalivalvonta... 12 3.6 Tuoteturvallisuusvalvonta... 12 3.7 Eläinlääkintähuolto... 14 4. Erityistilanteisiin varautuminen... 14 5. Suunnitelman toteutumisen arviointi... 14 6. Muita periaatteita ympäristöterveydenhuollon valvonnassa 18 OSA II LIITTEET Liite 1. Kuntien valvontaa ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä. Valvontatarpeen yleiset laskentaperusteet....19 Liite 2. ELINTARVIKEVALVONNAN TAULUKOT...20 Liite 3. TERVEYSVALVONNAN TAULUKOT..23 Liite 4. TUPAKKALAIN TAULUKOT.26 Liite 5. TUOTETURVALAIN TAULUKOT..29

2 OSA I VALVONTASUUNNITELMA 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä terveyshaittojen ehkäisy. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvonnalla varmistetaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuus ja toimijoiden tasapuolisen kohtelu. Kansanterveyslakiin (KtL) (66/1972) on sisällytetty käsite ympäristöterveydenhuolto (Ympth), jolla tarkoitetaan yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluviksi laeiksi säädetään (1 ): terveydensuojelulaki (763/1994) (TsL), elintarvikelaki (23/2006) (EL), laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) (KuTulL), kemikaalilaki (744/1989) (Varkaudessa vastaa ympäristönsuojeluviranomainen), laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976) (TupL), eläinlääkintähuoltolaki (685/1990).(ElhL) Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman. Seuraava toimintavuotta koskeva suunnitelma on hyväksyttävä kunnan toimielimessä ja toimitettava Itä-Suomen lääninhallitukselle. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajille maksullista. Kunta perii hyväksymänsä taksan mukaiset valvontamaksut. Ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmat ja kunnan valvontasuunnitelma Ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmat Elintarvikeval- Eläintauti -ja Kemikaalival- Terveydensuojel Tuoteturvalli- Tupakkala ki vonta hyvinvointi vonta u suus Evira Evira STTV STTV KuVi STTV Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma 2008 2009 (?) (2008) 2008 2008 2008 Säädösperusteet valvontasuunnitelmalle Elintarvikelaki (23/2006) 47, (Kemikaalilaki (744/1989) 5 ), Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) 14, Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976) 14, Terveydensuojelulaki (763/1994) 4a. Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) (VaSuA). Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (664/2006) Kunnan ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden virkatehtäviä sisältyy edellä mainittujen lakien lisäksi myös lääkelakiin (395/198), eläintautilakiin (55/1980) (EtL), eläinsuojelulakiin (247/1996) sekä (EsL), Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annettuun lakiin (1100/1994). Valvonnan ylin johto on tällä hetkellä jaettu ministeriöiden kesken seuraavasti: Elintarvikelaki: maa- ja metsätalousministeriö (MMM); tulosohjaus omalla toimialallaan myös kauppa- ja teollisuusministeriöllä (KTM) ja sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM) Eläinlääkintähuoltolaki: MMM Kemikaalilainsäädäntö: STM ja ympäristöministeriö; kumpikin omalla toimialallaan Terveydensuojelulaki: STM

3 Tuoteturvallisuuslainsäädäntö: KTM Tupakkalaki: STM Ministeriöiden alaiset keskushallinnon valvontaviranomaiset (keskusviranomaiset) suunnittelevat, ohjaavat ja valvovat ympäristöterveydenhuoltoa valtakunnallisesti omilla toimialueillaan seuraavasti: Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira): elintarvikelaki, eläinlääkintähuoltolaki Kuluttajavirasto: tuoteturvallisuuslainsäädäntö (KuVi) Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV): terveydensuojelulaki, tupakkalaki, kemikaalilainsäädäntö, elintarvikelaki (alkoholijuomat) Suomen ympäristökeskus (SYKE): kemikaalilainsäädäntö (ympäristölle vaaralliset kemikaalit) Lääninhallitus ohjaa ja valvoo annettujen säännösten ja määräysten noudattamista läänin alueella. Kemikaalilainsäädännön osalta lääninhallitus ja alueellinen ympäristökeskus ohjaavat ja valvovat toimialoillaan. 2. Varkauden kaupungin ympäristöterveydenhuolto Terveysvalvonta Varkauden kaupunki Terveyslautakunta Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintähuolto 2.1 Toimialue Varkauden kaupunki Terveystarkastajan palvelut myydään Joroisten kunnalle; Joroinen täten osana toimialuetta Eläinlääkintähuollon tuotantoeläinpraktiikkapalvelut ostetaan Joroisten kunnalta Eläinlääkintähuollon päivystysalueeseen kuuluvat Varkauden ja Pieksämäen kaupungit Joroisten, Leppävirran ja Heinäveden kunnat Varkauden, Joroisten, Leppävirran, Heinäveden kunnilla on alkaen 1.10.2005 toistaiseksi voimassaoleva yhteistyösopimus jonka mukaan viranhaltijoilla on toimivaltuudet yli kuntarajojen. Valtioneuvoston teki periaatepäätöksen 30.10.2003 seudullisen elintarvikevalvonnan ja muun ympäristöterveydenhuollon kehittämisestä ja kuntien yhteisten valvontayksiköiden perustamisesta sekä muutoksen1.3.2007.aikataulutus: PARAS -hanke: Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden oltava toiminnassa puitelain voimaantulon päättyessä vuoden 2012 lopussa. Mikäli kunta ei ole tehnyt päätöstä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen kuulumisesta 1.6.2009 mennessä, valtioneuvostolle annetaan valtuus ratkaista yksittäisen kunnan osalta kuuluminen johonkin yhteistoiminta-alueeseen. Varkauden, Joroisten, Leppävirran, Heinäveden ja Pieksämäen kuntien yhteisen alueellisen (YTA) ympäristövalvontayksikön toiminnan aloittaminen 1.1.2009 on suunnitteilla 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät Kaikissa valtakunnallisissa ohjelmissa on annettu ohjeellisia tarkastustiheyksiä eri kohdetyypeille. Kunnissa tiedetään kohteiden määrät ja tunnetaan toiminnanharjoittajat. Täten voidaan arvioida suunnitelmalliseen valvontaan tarvittavaa kokonaistyöaikaa. Suunnitelmaa laadittaessa on jouduttu miettimään käytettävissä olevien voimavarojen jakaminen eri toimialoille ja niiden riittävyys. Valvontasuunnitelma on pyritty laatimaan realistiseksi ja toteuttamiskelpoiseksi.

4 Ympäristöterveysvalvonnassa on tehtäviä, joita ei voida ennakoida, mutta niiden tekemiseen on silti varattava aikaa. Tällaisia ovat mm. satunnaisesti esiin tulevien, suuritöistenkin ympäristöterveyden ongelmatilanteiden selvittämiset, lausuntojen antaminen sekä hakemusten ja ilmoitusten käsittely. Viranomaistyöhön kuuluu myös runsaasti aikaa vievää neuvontaa ja ohjausta. Myös koulutukseen sekä työ- ja muihin kokouksiin on varattava riittävästi aikaa. Taulukko 2.2a Ympäristöterveydenhuollon tehtäviin käytettävissä oleva henkilöstö Virkanimike erityisosaaminen/vastuualue Henkilötyö vuosi (htv) Kaupungineläinlääkäri, terveysvalvonnan johtaja Terveysinsinööri Terveystarkastaja Toimistosihteeri Yhteensä htv 3,35 Varkaus Elintarvikelaki Terveydensuojelulaki ptsi sisäilma Maidontuotantotilojen hygieniavalvonta Ruokamyrkytystyöryhmä Lihantarkastus ja zoonoosit Eläinlääkintähuoltolaki (hyötyeläinpraktiikka ostopalveluina Joroisten kunnalta) Eläinsuojelulaki, Eläintaudit Elintarvikelaki Terveydensuojelulaki Terveydensuojelulaki/ sisäilma Tuoteturvalaki Eläinsuojelulaki Elintarvikelaki Terveydensuojelulaki paitsi sisäilma Tupakkalaki Ruokamyrkytystyöryhmä Lääkelaki: nikotiinikorvaus Eläinsuojelulaki Elintarvikelaki: markkinoilta vedot; EtL 36: tarkastukset Ruokamyrkytystyöryhmä Eläinsuojelulaki Toimistotehtävät Osaaikavirka 0,6 0,75 Varkaus, 0,25 Joroinen 1/1 1/1 1 henkilötyövuosi (htv) = keskimäärin 220 htp= 1628 h (hth). Taulukko 2.2b Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille Käytettävissä kokonaisuudessa Varkaus 3,35htv (Joroisille 0,25 htv terveysinsinöörin palveluita) Henkilötyötunteja kokonaisuudesta käytettävissä suunnitelmalliseen valvontaan Henkilötyötunteja Elintarvikevalvonta (1,5-2 x) 2383 h 305 h Terveydensuojelun valvonta 2625 h 86 h Tupakkavalvonta 59 h 26 (Kemikaalivalvonta) Tuoteturvallisuusvalvonta 237 h 53 h Eläinlääkintähuolto+Eläinsuojelu 150 h

5 Yhteensä 5454 h 470 h 2.3 Koulutus Työnantaja ja lääninhallitukset järjestävät koulutustilaisuuksia sekä työkokouksia, joissa informoidaan lainsäädännön uudistuksista ja muista ajankohtaisista asioista. Näihin pyritään osallistumaan aina mahdollisuuksien mukaan. Keskusvirastot ja ammatilliset yhdistykset ym. järjestävät koulutuspäiviä. Näihin osallistumisesta laaditaan vuosittain tarveharkintaan perustuva koulutussuunnitelma (Ks.henkilöakti), josta poiketaan mikäli aiheellista. Koulutusbudjetti on n. 600-700 / 3vuotiskausi/henkilö. Toteutunut koulutus ja kustannukset dokumentoidaan. Koulutusbudjetista voidaan poiketa, siten että tarpeelliseksi katsottava koulutus pyritään aina järjestämään. 2.4 Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä Ympäristöterveydenhuollon valvontakohteet ja suoritetut tarkastukset ym. toimenpiteet kirjataan TerveKuu - tietojärjestelmään. 2.5 Viestintä (Julkisuuslaki 621/1999, TsL 6, EL 33 ) Keskusvirastot tiedottavat omilla toimialoillaan kuluttajille ja toiminnanharjoittajille aktiivisesti ja laajasti yleisistä ja ajankohtaisista ympäristöterveysvaaroista, valvonnasta, tuotteiden markkinoilta vedoista ym. Varkaudessa paikallinen ympäristöterveydenhuollon viestintä on asiakaspalvelua, opastusta, koulutusta ja tiedottamista eri keinoin. Viestinnän kohderyhmiä ovat mm. tiedotusvälineet, kuntalaiset, elinkeinonharjoittajat, opiskelijat ja toiset viranomaiset. Eri yhteistyötahojen yhteystiedot on koottu kohderekisteriin, elintarvikevalvonnan laatujärjestelmän liitteeksi sekä valmiussuunnitelmaan. Eviran sivuilta löytyvät julkisten yhteistyötahojen tiedot. Varkaudessa annetaan lehdistötiedotteet aina paikallisista terveysvaaratilanteista ja valvontaprojektien yhteenvedoista sekä tarvittaessa muista ympäristöterveydenhuollon ajankohtaisista asioista. Ympäristöterveydenhuollon www.-sivut on laadittu Varkauden kaupungin sivustojen yhteyteen ja niitä kehitetään edelleen. Tulevan seudullisen YTA-yksikön viestintäsuunnitelma laaditaan erikseen. 2.6 Valvonnan maksullisuus Valvonnan maksullisuutta eduskunnassa käsiteltäessä korostettiin, että valvonnasta saaduilla tuloilla tulee turvata kuntien mahdollisuus ylläpitää valvontaa. Tämän suunnitelman mukainen valvonta on toiminnanharjoittajalle maksullista. (TsL 50, EL 71, (KemL 60 ), KuTul 20, TsL 50,TupL 25 a ) Kunta perii maksun valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja tutkimisesta Maksullista on myös valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonta, silloin kuin määräysten antaminen perustuu säännösten noudattamatta jättämiseen. Suunnitelmallinen maksullinen valvonta kohdistuu sekä ilmoituksen- ja luvanvaraisiin kohteisiin että sellaisiin, jotka eivät vaadi ilmoitus- tai lupakäsittelyä. Valvontamaksu määräytyy kohdetyypin riskinarviointiin perustuen keskimääräisesti käytetyn ajan mukaan. Muu maksullisuus: kohteiden ja toiminnan hyväksyminen / ilmoituksen ja hakemusten käsittely ao. lainsäädännön mukaan ja mm. osa todistuksista ja pyydetyistä lausunnoista.

6 Maksujen perusteista ja taksasta päättää kunta sen jälkeen kun valvontasuunnitelma on hyväksytty, siten että maksujen suuruus vastaa enintään toimenpiteestä aiheutuneita kustannuksia. Valvonnassa pyritään, mikäli mahdollista, sisällyttämään tarkastuksiin samalla kerralla useamman lain mukaiset (eri toimialojen) tarkastukset. Hyväksytty maksutaksa on nähtävillä Ympäristöterveydenhuollon toimipisteessä, Sulkukuja 3, Varkaus (Taipale) 2.7 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Näytteenottosuunnitelma on osa valvontasuunnitelmaa (TsL, EL) Näytteenotto voi sisältyä tarkastukseen tai näytteenotto voidaan suorittaa ilman tarkastustoimia Näytteet tietyn kohteen suunnitelmallisessa valvonnassa, esim. ravintolan elintarvikenäytteet (toiminnanharjoittaja maksaa) Näytteet kunnan vastuulla olevan valvonnan toteuttamisessa, esim. uimarantavedet (kunta maksaa) Erityistilanteiden näytteet, esim. vesiepidemianäytteet (ympth maksaa) Ns. valitusnäytteet, esim. asiakas ostanut pilaantuneen elintarvikkeen (ympth maksaa) Mahdollisia valtakunnallisten ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmien mukaisia näytteitä (keskusviranomaisen kustannuksella) Viranomaisnäytteet voi ottaa viranhaltija tai näytteenottoon voidaan käyttää paikallisen valvontaviranomaisen hyväksymiä ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on riittävä viranomaisen toteama asiantuntemus ja pätevyys Elintarvikelain ja terveydensuojelulain valvonnassa hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu: Savolab, Sulkukuja 3, 78250 Varkaus/ Graanintie 7, 50190 Mikkeli Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, Yrittäjäntie 24, 70150 Kuopio Evira, Eläintauti- ja elintarviketutkimus, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki, Evira, Eläintauti- ja elintarviketutkimus, Neulaniementie 4, PL 92, 70701 Kuopio Laboratorioiden valinnassa otetaan huomioon hankintalainsäädännön asettamat vaatimukset. Laboratoriopalveluiden ostosopimuksia kilpailutettaessa, tarjouspyynnössä ja tarjouksia vertailtaessa tullaan ottamaan huomioon varsinaisten tutkimushintojen lisäksi, että näytteiden analysointi aloitetaan näytteenottopäivän aikana, näytteiden lähettämis- ja kuljetus palvelut, toimintavarmuus virka-aikaan ja erityistilanteissa myös virka-ajan ulkopuolella, ja missä ajassa laboratorio lupaa toimittaa tutkimustulokset, mahdollisuus saada tarvittaessa keskeneräisistä tutkimuksista alustavia tietoja, mitkä ovat analyysivalikoimat sekä muut, esim. neuvonta-, asiantuntija-, ym. valvonnan toteuttamista tukevat ja helpottavat palvelut. 3. Valvonnan toimialat 3.1 Yleistä Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 :ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Lainsäädäntö ja valvonta on esitetty tarkkaan valtakunnallisissa toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa. Varkauden kaupungin suunnitelma perustuu kohteiden tuntemiseen ja käytettävissä oleviin resursseihin. Valtakunnallinen valvontaohjelma sisältyy soveltuvin osin suunnitelmaan. Keskeisin valvottava lainsäädäntö on esitetty yksityiskohtaisesti tämän suunnitelman liitteessä 1. Liitteisiin on koottu toimialoittain yksityiskohtaiset tiedot vuoden 2008 suunnitelluista tarkastuksista.

7 Valvontasuunnitelman osat 1. tarkastusten sisällön määrittely, ks.ao. Liitteet 2. valvontakohteiden tarkastustiheys ja tarkastusaika, ks.ao. Liitteet 3. näytteenottosuunnitelma, ks.ao. Liitteet 4. valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi (kohta 5.) 5. hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu (kohta 2.7) 3.1.1 Riskinarviointi Valvonnan tarve määräytyy kohteiden riskinarvioinnin perusteella. Riskinarviointi ja luokitus ovat jokaisella toimialalla erilaisia ja niiden yksityiskohtaiset perusteet käyvät ilmi ao. valtakunnallisesta valvontaohjelmasta. Valvontakohdetyypin riskit vaikuttavat tarkastustiheyteen: Kohteet kartoitetaan, kohdeluettelo (TerveKuu-tiedosto) Suoritetaan kohdetyyppikohtainen riskinarviointi (kohteiden tuntemus on oleellinen perusta) Riskiin yleisesti vaikuttavat tekijät valvontakohteissa: Toiminnan laatu ja terveyshaitan toteutumisen todennäköisyys Mahdollisen terveyshaitan vakavuus Mahdollisen terveyshaitan laajuus (asiakas- ja tuotantomäärät) 3.1.2 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Toimialakohtaisten tarkastusten yksityiskohtaiset sisällöt on kirjattu keskusvirastojen toimialakohtaisiin valvontaohjelmiin ja keskusvirastojen antamiin ohjeisiin. Yleistä (VaSuA 3): Selvitetään kohteen tai toiminnan vaatimustenmukaisuus. Suoritetaan koko kohteen tarkastus tai jonkin osa-alueen tarkastus. Tarkastus kohdistuu tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Voi sisältää näytteiden ottoa ja mittauksia: Tarkastuksesta laaditaan allekirjoitettu tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi asianosaisille Laskutettavaan keskimääräiseen tarkastusaikaan sisältyy tarkastuksen valmistelu, varsinainen tarkastuskäynti matkoineen, tarkastuskertomuksen laatiminen ja laskutus. Liitteiden toimialakohtaisiin valvontasuunnitelma-taulukoihin on kirjattu valvontakohdetyyppikohtainen tarkastustiheys ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä jolloin tarkastuspöytäkirjasta käy ilmi, minkä säännösten mukaan tarkastukset on tehty. Taulukko 3.1.2 Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla Tarkastuksen yleinen sisältö Elintarvikevalvonta minkä tahansa näkökohdan tutkiminen sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta vaatimusten mukainen Pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta Yksi tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa, kohdistuu johonkin tiettyyn osaan, kuitenkin niin, että vuoden aikana kaikki yrityksen toiminnot tulevat tarkastetuiksi. (Kemikaalivalvonta säännöllisesti ja ennalta suunnitellusti arvioitava valvontakohteen vaatimustenmukaisuus Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon)

8 Terveydensuojelun -valvonta Tuoteturvallisuusvalvonta Tupakkalainvalv. selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen (aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, usein mittauksia ja näytteenottoa) tarkastuksen tarkoitus selvittää, onko tarjottu palvelu tai tavara turvallinen Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon. Tavoite tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus. 3.1.3 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Keskusvirastojen toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa on valvontakohteet ryhmitelty riskinarvioinnin perusteella valvontakohdetyypeiksi ja annettu näille ohjeelliset tarkastustiheydet ja tarkastuksiin käytettävät ajat. Varkaudessa valvontakohdetyyppien tarkastustiheyksiä ja aikoja on täsmennetty käytettävissä olevien resurssien ja valvontakohteiden tuntemuksen perusteella. Valvontasuunnitelmaasetusta (665/2006) ja tarkastusten maksullisuutta sovelletaan ensimmäistä kertaa käytäntöön vuonna 2008. Kyseessä on uuden toimintamallin sisäänajovuosi, jonka aikana saadut kokemukset määräävät jatkossa suunnitelmallisen valvonnan työajan käytön ja prioriteetit. Tarkastustiheys on kirjattu toimialojen suunnitelmiin/ tarkastustaulukoihin: Kohdetyyppikohteittain suunniteltu tarkastustiheys ja keskimääräinen tarkastusaika. Jos kohdekohtainen toiminta on ala-arvoista ja/tai omavalvonta/ sisäinen valvonta/ laadunvalvonta/ käyttötarkkailu ei toimi, joudutaan turvautumaan lisätarkastuksiin. Tällöin tarkastustiheys ja käytetty laskutettava valvonta-aika määräytyvät tilannekohtaisesti. Valvontasuunnitelma antaa kuvan siitä, mitä suuruusluokkaa valvontamaksu tulee kohdetyypissä olemaan. Lopullinen maksu määräytyy sen perusteella, miten paljon valvontaa ao. kohteessa on jouduttu tekemään. Suunnitelma on nähtävillä Ympäristöterveydenhuollon toimipisteessä, Sulkukuja 3, Varkaus. 3.2 Elintarvikevalvontasuunnitelma (taulukot Liitteessä 2.) Elintarvikevalvonnan yleiset tavoitteet Elintarvikelaki (23/2006) 1 : Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus ja elintarvikemääräysten mukainen laatu elintarvikkeiden jäljitettävyys ja niistä annettavan tiedon totuudenmukaisuus Elintarvikealan toimijoiden /huoneistojen ja omavalvontasuunnitelmien hyväksyminen. Elintarvikehuoneisto on hyväksyttävä kyseessä olevaa toimintaa varten, jos kohde täyttää lainsäädännön sille asettamat vaatimukset toimijalla on hyväksytty omavalvontasuunnitelma, alkutuotantopaikoilla omavalvonnan kuvaus Ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja laadusta on elintarvikealan toimijalla. Toimivan omavalvonnan avulla toimija varmistaa, että elintarvikkeen turvallisuus ei vaarannu. Kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista ja vaikuttavaa. (EtL 48 ja valvontasuunnitelma-asetus (665/2006)) Valvontaviranomainen laatii valvonnastaan suunnitelman, perii suunnitelman mukaisesta valvonnasta maksun ja seuraa suunnitelman toteutumista vuosittain. Valvontasuunnitelman osat tarkastusten sisällön määrittely, Liite 2.1 valvontakohteiden tarkastustiheys ja tarkastusaika, Liite 2.2

9 näytteenottosuunnitelma, Liite 2.3 valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi (kohta 5.) hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu (kohta 2.7) tiedot kaikista kunnan elintarvikevalvontakohteista. TerveKuu - tietokannassa Maksullisuus (ks kohta 2.6) Valtakunnallisessa elintarvikevalvontaohjelmassa v. 2008 ei ole kunnille suunnattuja projekteja Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ks. kohta 5. 3.3 Terveydensuojelun valvontasuunnitelma (taulukot Liitteessä 3.) Terveydensuojelulaki (763/1994). Lain tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Valvonnan tavoitteena on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen ja antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Tarkastuksessa voidaan ottaa näytteitä ja suorittaa mittauksia. Sama tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä, jolloin tarkastuskertomukseen kirjataan kunkin osion lakiperusteet. Terveydensuojelun valvontasuunnitelma Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma. Säädösperusteet. Terveydensuojelulaki. (Terveydensuojelulain muutos (285/2006 6 ) Valtakunnallinen toimialakohtainen valvontaohjelma (STTV) (Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) Valvontasuunnitelma perustuu kohteiden tuntemukseen, viranhaltijoiden kokemukseen ja riskinarviointiin. Se pyritään laatimaan realistiseksi. Tarkastusten tarkoitus ja sisältö (ks.liite 3.2). Suunnitelmallisen valvonnan kohteet (ks. Liite 3.1) valvontakohteet ovat luvan- tai ilmoituksenvaraisia, joista on tehty päätös. Osa ilmoitusvelvollisista toiminnoista ei tule suunnitelmallisen valvonnan piiriin, vaan tarkastetaan tarpeen mukaa Valtakunnallisessa valvontaohjelmassa on esitetty eri valvontakohdetyypeille riskiperusteiset ohjeelliset valvontatiheydet ja ohjeet tarkastuksen sisällöstä Valvontakohteiden riskinarviointi, riskiluokitus ja tarkastustiheys (ks. Liite 3.1) Riskinarviointi. toiminnan aiheuttamat terveysuhat tai kohteen olosuhteet, joista voi aiheutua terveyshaittaa TsL 13 :n erilaisilla ilmoituksenvaraisilla toiminnoilla ja huoneistoilla on erilaiset riskit. talousvettä toimittavat laitokset ovat luvanvaraisia (TsL 18 ).

10. Merkittäviä tekijöitä riskinarvioinnin kannalta Altistuvien ihmisten määrä ja erityisominaisuudet: esim. lapset, vanhukset, sairaat Altistavan tekijän määrittely (taudinaiheuttaja, myrkyllisyys) Altistuksen kesto ja/tai toistuvuus (vakituinen tai tilapäinen oleskelu) Esim. ajallinen altistusaika: 1 tunti / 24 tuntia ; kerran kuukaudessa / 5 kertaa päivässä. Tarkastustiheyden määrittelyn muut perusteet Erityiskohteen, johon ei ole olemassa valvonnan ohjetta tai käytäntöä, riski määritellään tapauskohtaisesti ja tarvittaessa asiantuntijoita konsultoiden Toiminnanharjoittajan asiantuntemus ja toimintatavat (hygieniatuntemus, omavalvonta tai käyttötarkkailu, aiemmat ongelmat, yleinen asennoituminen, piittaamattomuus ym.) Huoneiston tai tilan olosuhteet, rakenteet ja kalusto (varustelutaso, rakenteiden kunto ym.) Tarkastukseen käytettävä laskutettava aika (taulukko Liitteessä 3.1) riippuu seuraavista tekijöistä tarkastuksen tarkoitus tarkastuksen valmistelutyö tarkastuksen sisältö toiminnanharjoittajan asenteet ja yhteistyö tarkastuskertomuksen laatiminen matkat Maksullisuus (ks. kohta 2.6) Näytteenotto (taulukko Liitteessä 3.1) Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on huomioitava muu kunnan tehtävänä oleva terveydensuojelulain edellyttämä valvonta, mm. asumisterveyteen liittyvät tarkastukset ja mittaukset, epidemiaselvitykset, asiakkaiden valitukset sekä näihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet. Lausunnot ja asiantuntijatehtävät Terveydensuojelulain 8 :ssä määriteltyihin erityistilanteisiin varautuminen ( Ks VARKAUDEN JA JOROISTEN VALMIUSSUUNNITELMA 2007). Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus laatii terveydensuojelulain 8 :n mukaisen suunnitelman talousveden laadun turvaamiseksi erityistilanteissa ohjeeksi kunnille Talousvesi ja uimavesi Talousveden laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: STM asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista STM asetus (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Vesilaitosten omistajien kanssa yhteistyössä on laadittu jokaiselle vedenottamolle valvontatutkimusohjelmat, jotka tarkistetaan vähintään viiden vuoden välein Uimavesien laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: Allasvedet STM asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista Uimarantavedet

11 Uusi STM:n asetus on valmisteilla. Vuodesta 2008 alkaen sovelletaan ns. EU-uimarantojen eli EU:lle raportoitavien uimarantojen vesiin. Muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä näytteenotto tarpeen mukaan: Puhtausnäytteet ja niiden mikrobiologiset tutkimukset: saunojen, uimahallien, pesutilojen, wc-tilojen ym parturi-kampaamojen (välineet) kauneushoitoloiden ja muiden ihonkäsittelyhuoneistojen (välineet, tekstiilit) Sisäilma- ja rakennusmateriaalinäytteet: tarvittaessa harkinnan mukaan. Pääsääntöisesti joudutaan sisäilman laadun selvitykset teettämään kiinteistön kustannuksella sen valitsemaa ja terveysvalvontaviranomaisen hyväksymää asiantuntijaa käyttäen. Terveydensuojelun painopisteet STTV. (ks Liite 3.3) Kunnan toimesta tapahtuvien näytteiden tutkiminen (ks. kohta 2.7) Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ks. kohta 5. 3.4 Tupakkalainvalvonta (taulukot liitteessä Liite 4.) Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976)( tupakkalaki) Kunnan valvontasuunnitelmaa säätelee valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006). Tupakkalain tehtävä ja tarkoitus pyritään tupakointia vähentämällä ehkäisemään terveyshaittojen syntymistä vähentämää ympäristön tupakansavulle altistumista kaikissa ikäryhmissä. painopisteenä alle 18-vuotiaiden ympäristön tupakansavulle altistumisen vähentäminen estää alaikäisten tupakan saatavuus Kunnan tupakkalain mukaiset valvontatehtävät Tupakkalain 14 a :n 1 momentin mukaan kunta valvoo alueellaan tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista. Kunnan alueella tämän lain mukaisista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä toimielin. Kunnan tulee (TupL17 1mom.) omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella valvoa tupakkatuotteiden varastointi- ja myyntipaikkoja tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiä automaattisen myyntilaitteen sijoittamista tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynnin omavalvontaa sekä tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mainontaa muuta myynninedistämistoimintaa tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattamista toimialueellaan. Kunnan tupakkalain valvontasuunnitelman laatimista ohjaavat tupakkalaki valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta

12 valtakunnallinen tupakkalain valvontaohjelma. Valvontasuunnitelma hyväksytään kunnan ympäristöterveydenhuollosta vastaavassa monijäsenisessä toimielimessä. Kunnan tulee toimittaa hyväksymänsä valvontasuunnitelma lääninhallitukselle. Tarkastuskohteet (TerveKuu-tiedosto), tarkastukset ja niiden sisältö (ks Liite 4.1-4.) Kunnan tupakkalain valvontasuunnitelma. Riskinarviointi, tarkastustiheys ja aika ( taulukko Liitessä 4.5) Tupakkalain säännöllinen valvonta suoritetaan mikäli mahdollista osana kohteessa tehtävää muuta ympäristöterveydenhuollon valvontaa. Maksullisuus (ks kohta 2.6) Painopistealueet. Ks Liite 4.5 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ks. kohta 5. Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta suoritetaan pääsääntöisesti tupakkavalvonnan yhteydessä 3.5 Kemikaalivalvonta Ympäristönsuojeluviranomaisen toimialaa 3.6 Tuoteturvallisuusvalvonta (taulukot liitteessä 5) Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta ( 75/2004) (tuoteturvalaki, KuTuL) sovelletaan kulutustavaroihin ja kuluttajapalveluksiin siltä osin kuin niiden aiheuttamien terveys- ja omaisuusvaarojen ehkäisemisestä ei muussa lainsäädännössä ole säännöksiä, joissa edellytetään vähintään samaa turvallisuustasoa. Tuoteturvallisuusvalvonnan työnjaon mukaisesti kunnat kantavat päävastuun kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvonnasta. Kuluttajavirasto vastaa kulutustavaroiden markkinavalvonnasta. Valvontasuunnitelma perustuu tuoteturvalakiin15 ja valtioneuvoston asetukseen kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/2006) sekä Kuluttajaviraston ohjeisiin Kuluttajaviraston ohjeet kunnan tuoteturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelman laatimiseksi 9/2004 ja Kunnan tuoteturvallisuusvalvonnan valvonta kriteeristö 2/2006. Valvontasuunnitelma sisältää tarkastusten määrittelyn, valvontakohteiden tarkastustiheyden, tarkastukseen keskimäärin käytettävän ajan (ks. Liite 5.2), kunnan toimesta, kuluttajaviraston pyynnöstä tapahtuvan näytteenoton ja suunnitelman toteutumisen arvioinnin (ks kohta 5.) sekä tuoteturvallisuuden erityistilannesuunnitelman (vuoden 2007 valvontasuunnitelman liitteenä).

13 Tarkastusten määrittely (ks.liite 5.1) Suunnitelman mukaiset tarkastukset suunnitelmaan perustuva kuluttajapalvelun turvallisuuden ja / tai kulutustavaroiden turvallisuuden tarkastaminen palvelukohteessa, valmistus-, maahantuonti- tai myyntipaikalla. Jälkivalvontaan liittyvä lisätarkastus tehdään tarvittaessa. Muut kuin suunnitelmaan sisältyvät tarkastukset mm. kohteessa tapahtuu onnettomuus, vaaratilanne tai muu erityistilanne tavaran tai palvelun turvallisuutta koskevan ilmoituksen käsittely, esim.kuluttajan tekemässä ilmoituksen aihealuetta koskeva valvontaprojekti myynnistä poistettujen tuotteiden jälkivalvonta Tarkastuksia tehtäessä käytetään apuna Kuluttajaviraston julkaisemia valvontaohjeita, tarkastuslistoja, malliasiakirjoja sekä työohjeita. Tehdyistä tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomus osapuolille. Kohteiden kartoitus on tehty kunnan yrittäjäluettelon ja netistä saatujen kohdetietojen perusteella. Tietojen arkistointi on TerveKuu-tiedostossa ja Ympäristöterveydenhuollon toimiston käsiarkistossa. Riskinarviointi ja tarkastustiheys (Liite 5.2) Valvontakohteiden tarkastustiheys on laadittu oman riskinarvioinnin ja Kuluttajaviraston ohjeiden perusteella. Valvonnan tarpeen arviointi (Liite 5.3 ja 5.4) Paikallinen suunnitelma poikkeaa tuoteturvan valtakunnallisessa ohjelmassa esitetystä tarpeesta, koska Varkaudessa ei tällä hetkellä ole merkittäviä vaarallisia kohteita. Maksullisuus ks kohta 2.6 Tarkastukset pyritään suorittamaan mahdollisuuksien mukaan yhtäaikaisesti muiden Ympäristöterveydenhuollon tarkastusten kanssa. Muuta, ei suunnitelmaan perustuvaa tuoteturvallisuusvalvontaa tukevaa työtä kuluttajien ja toiminnanharjoittajien (palveluiden tarjoajat, paikalliset tavaroiden valmistajat, maahantuojat ja myyjät) opastaminen muu viestintä ja tiedottaminen näytteiden otto (keskusviraston ym. toimeksiannosta) jatkuva tietojen keruu ja valvontakohteiden kartoittaminen/arviointi sekä raportoinnit koulutukseen ja työnohjauspäiviin osallistuminen sekä nopeasti muuttuvan tuoteturvallisuusvalvonnan kehityksen seuranta Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ks. kohta 5. Tuoteturvallisuuden erityistilannesuunnitelma on laadittu erillisenä. Ks suunnitelma v.2007

14 3.7 Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuollon tuotantoeläinpraktiikka ostetaan Joroisten kunnalta Eläinlääkintähuoltolain edellyttämiä pieneläinpraktiikkapalveluita ei ole saatu järjestettyä. Paikkakunnalla on kaksi yksityistä pieneläinvastaanottoa. Palveluiden saatavuudessa on ollut ajoittain ongelmia. Lisäksi yksityiset palvelut ovat hintavia verrattuna kunnalliseläinlääkäreiden taksoihin. Eläinlääkintähuollon päivystysalueeseen kuuluvat Varkauden ja Pieksämäen kaupunki, Joroisten, Leppävirran ja Heinäveden kunnat Päivystysajan pieneläinlääkintähuollon erikoiseläinlääkäripalvelut takapäivystyksenä ostetaan Kuopion kaupungilta 4. Erityistilanteisiin varautuminen Elintarvike- terveydensuojelu-, tuoteturvallisuus- ja eläinlääkintähuoltolaissa on määräykset siitä, että kunnan on ennakolta varauduttava erityistilanteisiin. Varautuminen erityistilanteisiin (TsL 8, EL 46 ): Kunnan valmiussuunnitelma on laadittu erikseen. (Ks Varkauden ja Joroisten valmiussuunnitelma 2007). Lisäksi käytettävissä on keskusvirastojen toimialakohtaiset ohjeet erityistilanteita varten. Epidemioiden selvittäminen ja selvitystyöryhmä: Epidemioiden selvittäminen ja sen ohjeistus sisältyy Varkauden ja Joroisten yhteiseen valmiussuunnitelmaan 2007. Ruokamyrkytystyöryhmän jäseniä ovat terveyskeskuksen infektiolääkäri, infektiohoitaja, kaupungineläinlääkäri, terveystarkastaja ja vesiepidemioissa lisäksi vesilaitoksen vastaava. 5. Suunnitelman toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan toteutumisen arvioinnissa tulee arvioida tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin tarkastusten kattavuus näytteiden määrä kohdetyypeittäin sekä valvonnasta saatujen tulojen kohdentumista Toteutumisen toimialakohtaisessa arvioinnissa käytetään apuna keskusvirastojen laatimia lomakkeita. Arvioidaan myös miten voimavarojen jakautuminen eri sektoreille käytännössä toteutui. Tässä suunnitelmassa esitetyn taulukon 2.2b toteutuminen katsotaan arvioinnissa taulukon 5.1a mukaisesti: toteutuiko taulukossa esitetty arvio suunnitelmalliseen valvontaan käytetyn ajan suhteen? Mikäli suunnitelmassa asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu, toteutumisen arvioinnissa kirjataan mahdollisia syitä. Tarvittaessa otetaan myös kantaa siihen, oliko suunnitelma alunperin laadittu toteuttamiskelpoiseksi, realistiseksi. Mikäli valvontasuunnitelman mukaisista tavoitteista on jääty merkittävästi, on tämä otettava huomioon valvontatulojen kohdistamisessa. Arviointiosiossa koko valvontayksikön saamat tulot esitetään kootusti taulukkomuodossa (taulukko 5.1b). Taulukoiden lisäksi arvioinnissa esitetään myös lyhyt sanallinen arvio onnistumisesta sekä toimenpide-ehdotuksia tulevaa vuotta ja suunnitelmaa ajatellen. Arvioidaan resurssien riittävyys jatkossa. Taulukko 5.1a Voimavarojen jakautuminen valvottaville toimialoille

15 Elintarvikevalvonta Terveydensuojelun valvonta Tupakkavalvonta Kemikaalivalvonta Tuoteturvallisuusvalvonta Eläinlääkintähuolto yhteensä Suunniteltu (taulukosta 2.2b) Toteutunut Kommentti Taulukko 5.1b Toimialakohtaiset tulot Suunnitelmallisen valvonnan tulot Elintarvikevalvonta Terveydensuojeluvalvonta Tupakkavalvonta Kemikaalilainvalvonta Tuoteturvallisuusvalvonta Yhteensä Muut tulot (hyväksymispäätökset yms.) Toteutumisen arvioinnin tulokset tulee toimittaa lääninhallitukselle, jotka toimittavat ne edelleen keskusvirastoille. 6. Muita periaatteita ympäristöterveydenhuollon valvonnassa Voimavarojen riittävyys ja henkilöstön pätevyys. Valvontaviranomaisella tulee olla käytettävissään tarpeellinen määrä pätevää ja valvonnan menestyksellisen hoitamisen kannalta riittävän kokenutta henkilökuntaa. ( EL 35, TsL 7, ElhL 10, KtL 41 ) Tehokkaan voimavarojen käytön periaatteita: Eri viranhaltijoilla on erikoisosaamista ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueilta. Pätevyyden ylläpito (koulutussuunnitelmat) Valvontaviranomainen on delegoinut toimivaltaa viranhaltijalle kunkin lain mahdollistamalla tavalla Mahdollisuuksien mukaan suoritetaan valvontaa useamman lain perusteella samalla kertaa Voimavarojen käyttö eri toimialueilla on suunnitelmallista, priorisoitua Elinympäristön terveellisyyden edistäminen sekä terveyshaittojen ja vaarojen torjunta ennakolta. Määritellään, suunnitellaan kuinka suuri osa työstä on suunnitelmallista (maksullista) valvontaa ja kuinka suuri osa on muuta valvontaa ja kuinka suuri osa perustoimintaa, kuten esim. neuvontaa, asiakaspalvelua, koulutusta, oman pätevyyden ylläpitämistä ja kehittämistä Laatutyö ja laatujärjestelmät ympäristöterveydenhuollossa. Laatujärjestelmä sisältää toimintatavat, työprosessit, työohjeet ja malliasiakirjat. Varkaudella, Joroisilla, Leppävirralla ja Heinävedellä on yhteinen elintarvikevalvonnan laatujärjestelmää, jota

16 ollaan päivittämässä. Elintarvikelakia lukuun ottamatta ( 41 ) muut ympäristöterveydenhuollon lait eivät edellytä valvontaviranomaiselta laatujärjestelmää

17 OSA II VALVONTASUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1.Kuntien valvontaa ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä. Valvontatarpeen yleiset laskentaperusteet. Elintarvikevalvonnan lainsäädäntöä 1) Elintarvikelaki (23/2006) 2) Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004 3) Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta (321/2006) 4) Alkutuotantoasetus (134/2006) 5) Elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004 6) Elintarvikevalvonta-asetus (321/2006) 7) eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004 8) Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus (EY) N:o 854/2004 9) Ensisaapumisasetus (118/2006) 10) Lihantarkastusasetus (38/ELO/2006) 11) STM:n asetus elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä (251/2007) 12) Yleinen elintarvikevalvonta-asetus (EY) N:o 178/2002 13) valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista (1174/2006) 14) Valtioneuvoston asetus eräistä elintarvikevalvonnan maksuista (valmisteilla, tulossa 2008) 15) MMM:n asetus eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta (Laitosasetus) (37/EEO/2006) 16) STM:n asetus eräiden elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (Elintarvikehuoneistoasetus) (905/2007) 17) STM:n asetus elintarvikkeiden myynnistä ulkotilassa sekä suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta (731/2007) Kemikaalivalvonnan lainsäädäntöä 1) Kemikaalilaki (744/1989, muutoksineen) 2) Kemikaaliasetus (675/1993, muutoksineen) 3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 648/2004 pesuaineista 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 6) STM:n asetus kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä (807/2001, muutoksineen) 7) STM:n asetus vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005) 8) STM:n asetus kemikaaleja koskevien tietojen toimittamisesta (374/2002, muutos 101/2005) 9) STM:n asetus vaarallisen kemikaalin päällyksen turvasulkimesta ja näkövammaisille tarkoitetusta vaaratunnuksesta (430/2001) 10) Valtioneuvoston asetus biosidivalmisteista (466/2000). EY komission asetukset (EY) N:o 2032/2003 ja 1048/2005 11) Suojauskemikaaliasetus (123/1994) 12) Valtioneuvoston antamat asetukset ja päätökset kemikaaleja koskevista kielloista ja rajoituksista (liite 2)

18 13) Asetus vaarallisen kemikaalin vähittäismyynnistä (676/1993) Terveydensuojelun lainsäädäntöä 1) Terveydensuojelulaki (763/94) 2) Terveydensuojeluasetus (1280/1994) Talousveden osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: o STM asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista o STM asetus(401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista Uimavesien osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: Allasvedet o STM asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista Uimarantavedet o Uusi STM:n asetus valmisteilla, sovelletaan vuodesta 2008 alkaen EU- uimarantojen vesiin. Tupakkavalvonnan lainsäädäntöä 1) Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976) 2) Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977) 3) STM:n asetus tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten merkinnöistä sekä haitta-aineiden määristä ja mittausmenetelmistä sekä testauslaboratorioista (641/2002) 4) STM:n päätös tupakointivälineistä (1158/1999) 5) STM:n omavalvontasuunnitelmamääräys: STM:n määräyskokoelma (dnro 1999:53) Tuoteturvallisuusvalvonnan lainsäädäntöä 1) Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) 2) Valtioneuvoston asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (613/2004) 3) Laki lelujen turvallisuudesta (287/1997) 4) Laki kosmeettisista valmisteista (22/2005) 5) KTM:n asetus kosmeettisista valmisteista (75/2005) Muuta 1) Hallintolaki (434/2003) 2) Kuntalaki (365/1995) 3) Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (N:o 665) 4) Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (N:o 664) Valvontatarpeen yleiset laskentaperusteet. Valtakunnallisessa elintarvikevalvontaohjelmassa on arvioitu, että elintarvikevalvonnan kokonaistyöpanostarve on 1,5-2 kertaa alueella sijaitsevien kohteiden tarkastukseen tarvittava aika. Tuoteturvallisuuden valvontaohjelmassa esitetään, että painopistealueiden valvontaan tarvittava työaika voidaan arvioida niille määriteltyjen tarkastustiheyksien ja aikojen perusteella. Muulle tuoteturvallisuusvalvonnalle on arvioitu tarvittavan 1 htv/ 200 000 asukasta sekä hallinnolliseen työhön 10 htv (mm. koulutukset, suunnittelu ja raportointi). Terveydensuojelun-, tupakkalain- ja kemikaalilain valvontaohjelmissa korostetaan, että aikaa on varattava myös muuhun kuin suunnitelmalliseen työhön.

19 LIITE 2. ELINTARVIKEVALVONNAN TAULUKOT 2.1 Elintarvikevalvonnan tarkastusten sisältö Elintarvikevalvonta. Tarkastuksen sisältö. Arvioidaan: Toiminnan luonne ja laajuus Toimintojen laatu ja laajuus alkutuotanto valmistus, myynti, tarjoilu, varastointi, kuljetus, ensisaapumistoiminta paikallinen, maakunnallinen, valtakunnallinen, vientiä tuotevalikoima: suppea, runsas Tilat ja laitteet Tilojen riittävyys / sijoittelu Kunnossapito, siisteys, järjestys, puhtaus Tuotantoon ja valmistukseen liittyvät tekijät Kasvatus- ja viljelymenetelmät eläinten terveys lääkkeiden ja torjunta-aineiden käyttö vedenhankinta (pintaveden käyttö alkutuotannossa) Käsittelymenetelmät jauhaminen, paloittelu, viipalointi, jäädytys, sulatus, kuivaus Lämpötilahallinta kuumennus, kypsennys, jäähdytys, pakastus Kontaminaatio mikrobiologinen, kemiallinen (allergeenit) Pakkaaminen myynti pakkaamattomana, pakattuna, pakkausmerkinnät, pakkausmateriaali Työskentelytavat henkilökohtainen hygienia, suojavaatetus Tuotteeseen liittyvät tekijät Koostumus valmistus- ja lisäaineet, vitamiinien ja kivennäisaineiden lisääminen, yliherkkyyttä aiheuttavat ainesosat, vieraat aineet, gmo Pilaantuvuus pilaantuva/helposti pilaantuva irtotavara/pakattu, pakkaustapa (esim. suojakaasu) käyttötapa: sellaisenaan syötävä/ kuumennettuna syötävä Kuljetukseen ja varastointiin liittyvät tekijät Kuljetustapa, -aika ja lämpötila Suojaaminen Omavalvonnan taso Sisältö, toimivuus ja riittävyys Valvontahistoria Aiemmat valvontatulokset ja toimenpiteet Käyttäjäryhmä Tuote tarkoitettu yleiseen kulutukseen / Tuote tarkoitettu erityiselle riskiryhmälle: lapset, raskaana olevat, allergikot, pitkäaikaissairaat, vanhukset

20 2.2 Elintarvikevalvontakohteet, tarkastustiheydet j tarkastuksiin keskimääräisesti käytettävä aika Toiminnan luonteeseen ja laajuuteen perustuva riskiluokka Liha-alan laitokset Pienteurastamo: Teurastusten lkm/teurastuksen valvontaan käyt.aika Liha-alan laitos yli 10 milj.kg/v Liha-alan laitos 1-10 milj. kg/v Kohteita kpl Tarkastustiheys kpl/v h / tarkastus Liha-alan laitos alle 1 milj. kg/v 2 4 2 16 Kala-alan laitokset Kala-alan laitos yli 500 000 kg/v Kala-alan laitos 250 000-500 000 kg/v Kala-alan laitos alle 250 000 kg/v 4 1 Maitoalan laitokset Maitoalan laitos yli 2 000 000 l/v Maitoalan laitos 50 000-2 000 000 l/v Maitoalan laitos alle 50 000 l/v Muu maitoalan laitos Muna-alan laitokset Munapakkaamo yli 100 000 kg/v Munapakkaamo alle 100 000 kg/v 1 1 Munatuotteiden valmistelaitos Kasvisten pakkaamot ja kasvistuotteiden valmistuspaikat Valmistuspaikka, jossa pilkkomista tai muuta jalostusta 1 2 Pakkaamo, jossa vähäistä kauppakunnostusta 1 1 Leipomot Helposti pilaantuvien leipomotuotteiden valmistusta 3 1 2 6 Ruoka- ja kahvileivän valmistusta 0,7 1 Muut valmistuspaikat sekä varastot ja kuljetustoiminnat Muu elintarvikkeiden valmistuspaikka 2 1 2 4 (esim.yhdistelmäelintarvikkeiden valmistus) Eläimistä saatavia elintarvikkeita varastoiva laitos Elintarvikevarasto, muu kuin edellä mainittu Elintarvikekuljetus Ammattikeittiöt 3 h / v 7 0,3 1 2,1 Keskuskeittiö ja ravintola, joka toimittaa ruokaa myös 7 3 2 42 muualla tarjoiltavaksi Ravintola (valmistus ja tarjoilu ko. paikassa) 35 2 1,5 105 Laitoskeittiö (koulut, päiväkodit, sairaalat, henkilöstöravinto- 17 1 1,5 25,5 lat) (valmistus ja tarjoilu ko. paikassa) Tarjoilukeittiö (muualla valmistetun ruoan tarjoilua) 20 1 1 20 Tarjoilupaikka (ei ruoanvalmistusta, vähäistä tarjoilua) Myymälät ja myyntipaikat 3 43 0,7 1 30,1 Myymälä, jossa ruoanvalmistusta 2 2 2 8 Helposti pilaantuvia elintarvikkeita myydään myös 5 2 1 10 palvelumyyntinä Helposti pilaantuvat elintarvikkeet myydään teollisesti pakattuina (esim. laatikkomyymälät ja kioskit) 3 36 0,7 1 25,2 "Suurmyymälä"(oma kohdetyyppi) 3 2 1 6