Teknologiateollisuuden Talous- ja verofoorumi I

Teknologiateollisuuden Talous- ja verofoorumi I Twitter:#Talousjaverofoorumi Viron yritysverojärjestelmä suhteessa EU:n viimeaikaisiin veroaloitteisiin (englanninkielinen esitys) Dmitri Jegorov, Deputy Secretary General of Tax and Customs Policy, Viron valtiovarainministeriö Suomen talouskasvu on investointien ja viennin varassa Jukka Palokangas, pääekonomisti, Teknologiateollisuus ry PK-yritysten rahoitusongelmat onko niitä? Pasi Holm, tutkimusjohtaja, Taloustutkimus Oy Ari Martonen, Entrepreneur, Senior Partner, Martonen Management Oy Pohdintaa investointivarausmallista: Keskustelua Buffetlounas Anna Lundén, johtaja, Suomen Yrittäjät Maria Volanen, veroasiantuntija, Teknologiateollisuus ry 8.12.2016 Teknologiateollisuus 2

Estonian corporate income tax and views on it in relation to the latest EU developments Dmitri Jegorov Undersecretary for tax and customs policies 9.12.2016

Contents What was the motivation 17 years ago? Were there positive effects? What about the negative ones? What is the outlook in relation to ATAD and CCCTB? Is it really ready our further plans

A quick intro - basics Corporate income tax in Estonia is paid only on distributed profits i.e. earned but undistributed profits are not taxed All explicit and implicit distributions are taxed Explicit: dividends and reduction of capital in excess of paid-in amounts Implicit: fringe benefits (also social tax), gifts and donations, expenses unrelated to business

A quick intro basics (2) The tax rate is 20% (net amount tax 20/80) The tax is self-assessed and paid monthly, following the month of distribution There is no tax depreciation, no adjustments, and no annual tax report The system is in place since 1.1.2000

The motivation Simplification of the system Smaller costs for compliance and administration Discourage the use of tax havens Encourage new FDI In a diverse world, one needs to be unique and special Encourage reinvestment through stronger equity of firms SME-s have limited access to capital markets

The motivation as per the then Minister of Finance Mr Siim Kallas As long as owners do not consider using firm s profits through taking them out as dividends or in any other way, it is wise to let the enterprise invest its moneys and not collect income tax. This means faster development not only for a specific firm, but also for the economy in general. Finance world uses quite widely an expression profit is an estimate. In fact, profit size may be manipulated quite a lot by using multiple accounting methods. Object of taxation, however, should ideally be understood as clear and as uniquely as possible.

The goods and the bads + Profits started to appear on records + Equity became stronger, share of debt down + Faster investment growth (+40% over Latvia and Lithuania in 5 years) + The crisis of 2008-2010 for Estonian companies was milder due to good liquidity + More revenue on costs unrelated to business (immediate taxation)

The goods and the bads (2) - There was a dip in revenue - Dividend vs. loan to owner is still a problem - In economic theory, cost of equity is higher than cost of debt for investment - Disinclined to job creation (machinery investment is tax-free, jobs are payroll-taxed) - Until some ECJ cases EU compatibility

The goods and the bads (3) million EUR 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015* 2017* 2019*

The goods and bads (4) The new Europe stealing the revenue of the old Europe grounded criticism? Estonia collected in 2014 as CIT 1,7% of its GDP (FI 1,9%, at some point in time Germany and France were as low) Yet, there are risks of Estonia being a bank deposit for group s worldwide profits

The outlook in relation to ATAD and CC(C)TB ATAD requires Interest limitation Controlled-foreign corporation rules Exit taxation (Estonian derogation) General anti-abuse rule Hybrid mismatches The implementation is difficult interest taxation instead of non-deduction and taxes on CFC undistributed profits

The outlook in relation to ATAD and CC(C)TB (2) CC(C)TB proposal requires Two accounting systems financial accounting and tax accounting No room for member states decisions on tax base and tax benefits / exemptions Applicable to large companies (but also to their subsidiaries) Consolidation of profits / losses

The outlook in relation to ATAD and CC(C)TB (3) Difficulties we find Subsidiarity (we are to be silent before presidency) Enormous bureaucratic burden Fails the goal of paying tax where value earned Questions the necessity of parallel tax systems (80%) Profit allocation between MS is contrary to economic logic No possibility for deferral of CIT for investment

Is it really ready what is next? We do not lose out to Latvia and Lithuania with natural persons as owners our tax is 20% and final (in LV, LT 15%, but also withholding) We lose out to them for international business 20% is more than 15% We want to start taxing regular and stable profit distributions at 14% based on the average distributed amount for 3 years (2018)

Is it really ready what is next? (2) Example Company A distributes profits of 500 th each year for three years in a row. In year 4, it distributes 800 th euros. So, in year 4 it will pay 14% on 500 th and 20% on the remaining 300 th. Its 3-year average is higher next year. It does not have to distribute profits and pay the tax. So after three years of not-distributing, the average for 3 years is zero and the tax is 20%. It has to earn year-byyear the right to apply 14%.

Is it really ready what is next? (3) 800000 700000 600000 500000 500000 500000 500000 800000 800000 800000 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 300000 200000 100000 0 Year 1 Year 2 Year 3 Year 4 Year 5 Year 6 Profit distribution Taxable at 14% (3-y avg) Taxable at 20% (above 3-y avg)

Is it really ready what is next? (3) Why? The average effective tax rate of earning and distributing stable profits regularly is 14% - which is competitive Companies are set up for earning and paying out profits and not for endless accumulation of profits CIT receipts are very volatile we need more stability For natural persons 6% will add, so that current 20% is retained. For non-resident corporates 14% is final

In conclusion Our system works and 70-80% of business report continuously their strong support The revenue is almost the same as with the traditional system The business decides whether it distributes or invests (and has money for that!) In a complex world, you need to be unique and develop continuously

Kiitos! dmitri.jegorov@fin.ee

Suomen talouskasvu on investointien ja viennin varassa Teknologiateollisuuden Talous- ja verofoorumi 9.12.2016 Pääekonomisti Jukka Palokangas 8.12.2016 Teknologiateollisuus 1

Suomen talouskasvu ei ole kestävällä pohjalla, ellei vientiä ja yritysten investointeja saada vahvaan kasvuun Investointeja: - tuotanto, automaatio, digitaalisuus, robotiikka - henkilöstö, tutkimus ja tuotekehitys 8.12.2016 Teknologiateollisuus 2

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti 8.12.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond 3

Suomen viimeaikainen kasvu on rakentamisen ja yksityisen kulutuksen ansiota 8.12.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus 4

Suomen tavara- ja palveluvienti on kokenut historiallisen alamäen 8.12.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond 5

Kotitalouksien velkaantumiskierre voi katkaista rakentamisen kasvun Kotitalouksien velkaantumisaste Suomessa, Ruotsissa ja Virossa 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 Kotitalouksien velat suhteessa käytettävissä oleviin bruttotuloihin, % 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Ruotsi Suomi Viro 8.12.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat 6

Yritysten investoinnit Suomessa on saatava uuteen kasvuun - PK-yritysten merkitys 8.12.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016 7

Yritysten investoinnit Suomessa ovat pudonneet 7 miljardia euroa alemmalle tasolle kuin 2008 Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 Miljardia euroa, vuoden 2015 hintatasossa 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 8.12.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 8

Yritysten investoinnit Suomessa ovat alittaneet pääomien kulumisen (poistot) jo kolme vuotta 28 26 Miljardia euroa, käyvin hinnoin 24 22 20 18 16 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Tuotannolliset ja T&K -investoinnit Kiinteän pääoman kuluminen 8.12.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito 9

Yritysten investoinnit Suomessa ovat jääneet kilpailijamaiden kehityksestä 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 Yritysten kiinteät investoinnit, indeksi 2005=100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015e 2016e 2017e Ruotsi Alankomaat USA Saksa Sveitsi Suomi 8.12.2016 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook 10

Alle 500 henkilöä työllistävät yritykset toteuttavat 60 % koko elinkeinoelämän investoinneista %-osuus yritysten kaikista aineellisista ja aineettomista nettoinvestoinneista Suomessa 2014 Vähintään 1 000 henkilöä työllistävät 32,7 % (119 yritystä) Alle 10 henkilöä työllistävät 24,5 % (344 471 yritystä) 10-49 henkilöä työllistävät 14,1 % (15 978 yritystä) 500-999 henkilöä työllistävät 6,9 % (159 yritystä) 250-499 henkilöä työllistävät 5,8 % (305 yritystä) 50-249 henkilöä työllistävät 16,0 % (2 554 yritystä) 8.12.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (tilinpäätöstilasto) 11

Suomi, Ruotsi, Viro vertailua: - Miksi yritykset ovat Virossa voitollisempia, investoivat enemmän ja ovat vähemmän velkaantuneita kuin Suomessa? 8.12.2016 Teknologiateollisuus 12

Yritysten voitot suhteessa jalostusarvoon Suomessa, Ruotsissa ja Virossa 54 52 Yritysten voitot suhteessa jalostusarvoon, % (pl. rahoituslaitokset) 50 48 46 44 42 40 Ruotsi Suomi Viro 38 36 34 32 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 8.12.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat 13

Yritysten investointiaste Suomessa, Ruotsissa ja Virossa 38 36 Yritysten kiinteät investoinnit suhteessa jalostusarvoon, % (pl. rahoituslaitokset) 34 32 30 28 26 24 Ruotsi Suomi Viro 22 20 18 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 8.12.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat 14

Kiinteät investoinnit Suomessa ja Virossa Tuotannolliset, tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit ja rakentaminen 8.12.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, kansantalouden tilinpito 15

Yritysten velkaantumisaste Suomessa, Ruotsissa ja Virossa 645 595 Yritysten velat suhteessa nettotuloihin, verojen jälkeen, % (pl. rahoituslaitokset) 545 495 445 395 345 295 Ruotsi Suomi Viro 245 195 145 95 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 8.12.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat 16

Johtopäätös: myös yritysverotuksen rakenteet on uudistettava tukemaan investointeja Verojen ja veronluonteisten maksujen jakauma 2015, tuloja yhteensä 92,1 miljardia euroa Omaisuusverot 3,0 mrd., 3,3 % Muut verot 7,2 mrd., 7,8 % Energiaverot 4,1 mrd., 4,4 % Yhteisöverot 4,4 mrd., 4,8 % Arvonlisäverot 19,0 mrd., 20,6 % Kotitalouksien ansio- ja pääomatuloverot 27,7 mrd., 30,1 % Pakolliset sosiaaliturvamaksut 26,7 mrd., 29 %, 8.12.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus 17

9.12.2016 YRITYSVEROTUS, INVESTOINNIT JA KASVU TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N JÄSENYRITYKSILLE HELMIKUUSSA 2016 TEHDYN KYSELYN TULOKSET Pasi Holm, Pasi Huovinen ja Juhani Koskinen

Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten mukaan yritysverotusta tulee uudistaa uudistuksella merkittäviä investointivaikutuksia Tutkimuksessa selvitetään Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten näkemyksiä yritysverotuksen muutostarpeista sekä muutosten investointivaikutuksista. Tutkimus suoritettiin sähköpostikyselynä helmikuussa 2016: vastausprosentti noin 22, vastanneita yrityksiä 331. Vastanneiden yritysten määrä on merkittävä, kun ottaa huomioon kyselyn vaativuuden. Vastaajista selvän enemmistön mielestä kasvuun ja investointeihin kannustavat parhaiten mallit, joissa yritysverotusta myöhennetään osingonjakohetkeen. 2 9.12.2016

Vastaajajoukon rakenne, %-jakauma ASEMA Toimitusjohtaja Talouspäällikkö Talousjohtaja Verojohtaja Hallituksen puheenjohtaja Johtaja LUOKITUS 1 1 2 6 5 77 Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tietotekniikka Suunnittelu ja konsultointi Metallien jalostus OMISTUSPOHJA 3 11 10 17 60 Ulkomaalaisomisteinen Suomalaisomisteinen 19 65 Vastaajat = 331 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 3 9.12.2016

Vastanneet yritykset edustavat hyvin teknologiateollisuutta Suomessa 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 1-9 hlö 10-49 hlö 50-249 hlö 250-499 hlö 500-999 hlö 1000 - hlö Yrityskysely 2016 Tilastokeskuksen Yritysrekisteri, ilman 1-4 henkilön yrityksiä 4 9.12.2016

Veromallit - tausta Vastaajille tarjottiin kahdeksan eri yritysveromallia, joista pyydettiin valitsemaan yrityksen näkökulmasta enintään kolme tärkeysjärjestyksessä mieluisinta. Kyselyssä ohjeistettiin, että tarkoitus on arvioida erilaisia yritysverojärjestelmiä sen valossa, mikä annetuista vaihtoehdoista parantaisi yrityksen kykyä ja halua investoida Suomessa ja / tai saada ulkopuolista rahoitusta investointeihin. Eri vaihtoehdoissa esitettävien veroprosenttien todettiin olevan suuntaaantavia eikä vastaajayritysten tarkoituksena ollut pohtia erilaisten yritysverojärjestelmien vaikutuksia valtiontalouteen. Seuraavaksi tarkastellaan veromallien kuvauksia. Veromallien nimet (lyhennelmät) oli tarkoituksella poistettu kyselystä, jotta vastaukset perustuisivat mallin kuvaukseen eivätkä nimeen. 5 9.12.2016

Veromallit I 1. Nettovarallisuusvähennys (ACE-malli): Yritys saisi tehdä verotettavasta tuloksestaan nettovarallisuuden suuruudesta riippuvan vähennyksen, kun nykyisellään tätä oikeutta ei ole. Vähennys laskettaisiin seuraavasti: yrityksen nettovarallisuus x Suomen valtionlainan korkoprosentti (tällä hetkellä n. 1%). Yrityksen todellinen veroaste laskisi, riippuen yhtiön nettovarallisuuden määrästä. Osinkoverotuksen huojennuksia pienennettäisiin nykyisestä. 2. Korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen, yhteisöveron alentaminen (CBIT-malli): Yrityksen oikeutta vähentää korkomenoja verotettavasta tuloksesta rajoitettaisiin entisestään. Tämä koskisi myös pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen korkomenoja. Nykyisellään yrityksillä on lähtökohtaisesti oikeus vähentää korkomenot kokonaisuudessaan. Konserniyritysten välillä maksettujen korkomenojen vähennysoikeutta on kuitenkin rajoitettu.* Yhteisöveroa laskettaisiin muutaman prosenttiyksikön. Osinkoverotus pysyisi entisellään. *) Nykyisellään konserniyritysten välisten maksamien nettokorkomenojen (korkotulotkorkomenot) vähennyskelpoisuutta on rajattu, mikäli nettokorkomenoja on yli 500 000 euroa vuodessa ja niiden määrä ylittää 25 % oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Rajoitus koskee kansallisia ja rajat ylittäviä korkosuorituksia. 6 9.12.2016

Veromallit II 3. Yhteisövero osingonjakohetkellä: Yrityksen voittoa verotettaisiin nykyisellä yhteisöverokannalla (20%) siinä vaiheessa, kun osinkoa maksetaan. Yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi. Osinkoverotus säilyisi nykyisellään. 4. Korotettu yhteisövero osingonjakohetkellä ja osinkoveron poisto (Viron yritysveromalli): Yrityksen voittoa verotettaisiin yhteisöverokannalla (noin 26%) siinä vaiheessa, kun osinkoa maksetaan. Yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi. Osinkoverotuksesta luovuttaisiin kokonaan. 5. Varausmalli: Yritys saisi muodostaa varauksen, johon se voisi siirtää vuosittain esim. 30 % voitostaan. Varaukseen siirretyistä varoista ei maksettaisi veroa, mikäli varausta puretaan tulevia investointeja tai tappioita vastaan. Mikäli varausta ei käytettäisi investointeihin tai tappioita vastaan, varaus purkautuisi viimeistään kuudentena vuonna varauksen luomisesta ja olisi veronalaista tuloa. Osinkoverotus säilyisi nykyisellään. 6. Vapaat poisto-oikeudet: Yrityksen käyttöomaisuuden poisto-oikeutta laajennettaisiin kohti vapaata poisto-oikeutta. Osinkoverotus säilyisi nykyisellään. 7. Yhteisöveron alentaminen: Yhteisöveroastetta laskettaisiin edelleen (esim. 17-18 %:iin). Osinkoverotus säilyisi nykyisellään. 8. Nykymalli: Yritysverotus ja osinkoverotus säilyvät nykyisellään. 7 9.12.2016

Voiton verotuksesta osinkojen verotukseen Mieluisin yritysveromalli, % Kolme mainintaa yhteensä, % ACE-malli ACE-malli 3 CBIT-malli 2 CBIT-malli 2 Yhteisövero osingonjakohetkellä 35 Yhteisövero osingonjakohetkellä 26 Viron yritysveromalli 34 Viron yritysveromalli 21 Varausmalli 13 Varausmalli 17 Vapaat poisto-oikeudet 2 Vapaat poisto-oikeudet 8 Yhteisöveron alentaminen 7 Yhteisöveron alentaminen 13 Nykymalli 4 Nykymalli 4 Muu 1 Muu 1 Eos 4 Eos 6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 8 9.12.2016 Vastaajat = 331

Voiton verotuksen myöhentäminen kiinnostaa kaiken kokoisia yrityksiä % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 ACE-malli CBIT-malli Yhteisövero osingonjakohe tkellä Viron yhteisöveroma lli Varausmalli Vapaat poistooikeudet Yhteisöveron alentaminen Nykymalli 1-9 hlö 2 40 34 11 2 6 4 10-49 hlö 1 35 40 10 1 6 1 50-249 hlö 1 31 26 20 3 9 4 1 250-499 hlö 47 37 5 5 5 500- hlö 7 27 20 7 20 13 Vastaajat = 331 Yritysveromalli yrityksen henkilökunnan määrän mukaan (EOS puuttuu) Muu 9 9.12.2016

Yhteisövero osingonjakohetkellä on myös pörssiyhtiöiden mieluisin valinta (32 %), voiton verotusta myöhentäviä malleja (3-5) kannattaa 64 % pörssiyhtiöistä % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Vastaajat = 331 ACE-malli CBIT-malli Yhteisövero osingonjakohe tkellä Viron yhteisöveroma lli Varausmalli Vapaat poistooikeudet Yhteisöveron alentaminen Listattu yhtiö 32 27 5 23 9 Nykymalli Listaamaton yhtiö 2 35 34 14 2 6 3 1 Muu 10 9.12.2016

Investointien rahoitus - pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuusongelmat 11 9.12.2016

Onko yrityksenne viimeaikoina hakenut pankki- tai muuta vieraan pääoman ehtoista investointirahoitusta? Kyllä Ei Eos Kaikki 35 61 4 HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA 1-9 hlö 13 87 10-49 hlö 40 56 4 50-249 hlö 42 52 6 250-499 hlö* 18 82 500- hlö* 8 77 15 Vastaajat = 298 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 12 9.12.2016 *pieni vastaajamäärä, n<20

Jos olette hakeneet, onko yrityksenne viimeaikoina saanut tarvitsemansa pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoisen investointirahoituksen? YRITYS HAKENUT VIIMEAIKOINA VIERAAN PÄÄOMAN EHTOISTA INVESTOINTIRAHOITUSTA Kyllä, koko tarvittavan määrän Kyllä, mutta vain osan tavoitellusta määrästä Ei Eos Kaikki 64 20 15 1 HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA 1-9 hlö* 40 40 20 10-49 hlö 53 20 25 2 50-249 hlö 77 21 2 250-499 hlö* 100 500- hlö* 100 Vastaajat = 103 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 13 9.12.2016 *pieni vastaajamäärä, n<20

Luku pylväiden yläpuolella on keskimääräinen tunnusluku luokassa. 14 9.12.2016

Onko yrityksenne saama tai teille tarjottu pankki- tai muu vieraan pääoman ehtoinen rahoitus ollut mielestänne ehdoiltaan kohtuuttoman kallista? YRITYS HAKENUT VIIMEAIKOINA VIERAAN PÄÄOMAN EHTOISTA INVESTOINTIRAHOITUSTA Kyllä Ei Eos Kaikki 25 75 HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA 1-9 hlö* 40 60 10-49 hlö 27 73 50-249 hlö 23 77 250-499 hlö* 500- hlö* 100 100 15 9.12.2016 Vastaajat = 103 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % *pieni vastaajamäärä, n<20

Yritysten investointitarpeet (kiinteät investoinnit, henkilöstöinvestoinnit, yritysjärjestelyt) - veromallin vaikutus investointeihin 16 9.12.2016

Onko yrityksellänne tarve investoida Suomessa tulevan kolmen vuoden aikana? Kiinteät investoinnit Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran Ei lainkaan Kaikki 18 73 9 HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA 1-9 hlö 12 62 26 10-49 hlö 14 80 7 50-249 hlö 24 70 6 250-499 hlö* 33 61 6 500- hlö* ULKOMAISEN YHTIÖN TYTÄRYHTIÖ/SIVULIIKE 15 85 Kyllä 24 65 11 Ei 18 75 8 LISTATTU YRITYS Kyllä 18 76 6 Ei 18 73 9 Vastaajat = 331 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 17 9.12.2016 *pieni vastaajamäärä, n<20

Miten arvioitte ehdottamanne mieluisimman veromallin käyttöönoton vaikuttavan yrityksenne kiinteisiin investointeihin Suomessa tulevan kolmen vuoden aikana? veromallin käyttöönotto edistäisi investointeja merkittävästi veromallin käyttöönotto edistäisi investointeja jonkin verran veromallin käyttöönotolla ei olisi vaikutusta investointeihin veromallin käyttöönotto vähentäisi investointeja Kaikki 29 44 27 HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA 1-9 hlö 28 38 35 10-49 hlö 35 48 16 50-249 hlö 30 39 30 250-499 hlö* 11 61 28 500- hlö* 31 69 Vastaajat = 292 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 18 9.12.2016 *pieni vastaajamäärä, n<20

Onko yrityksellänne tarve investoida henkilöstöön ja osaamiseen Suomessa lähivuosina? Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran Ei lainkaan Kaikki 26 69 5 HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA 1-9 hlö 20 63 18 10-49 hlö 28 69 3 50-249 hlö 26 71 3 250-499 hlö* 24 76 500- hlö* 18 82 Vastaajat = 288 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 19 9.12.2016 *pieni vastaajamäärä, n<20

Miten arvioitte ehdottamanne mieluisimman veromallin käyttöönoton vaikuttavan yrityksenne investointeihin henkilöstöön ja osaamiseen Suomessa tulevan kolmen vuoden aikana? veromallin käyttöönotto edistäisi investointeja merkittävästi veromallin käyttöönotto edistäisi investointeja jonkin verran veromallin käyttöönotolla ei olisi vaikutusta investointeihin veromallin käyttöönotto vähentäisi investointeja Kaikki 21 49 30 HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA 1-9 hlö 19 47 33 10-49 hlö 26 50 24 50-249 hlö 16 53 31 250-499 hlö* 24 41 35 500- hlö* 9 36 55 Vastaajat = 284 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 20 9.12.2016 *pieni vastaajamäärä, n<20

Veromallin muutos: voiton verotuksesta osinkojen verotukseen Vaikutukset investointeihin ja vaikutukset valtion verotuloihin ovat riippuvaisia yritysten osingonjakopolitiikasta 21 9.12.2016

Mikä on yrityksenne osingonjakopolitiikan keskeinen tavoite lähivuosina? tavoitteena on jakaa osinkoina merkittävä osa tuloksesta pyritte pitämään osinkojen määrän vuosittain vakaana ja kohtuullisena pyritte varautumaan lähivuosien investointitarpeisiin jakamalla maltillisesti osinkoja pyritte vahvistamaan vakavaraisuutta jakamalla maltillisesti osinkoja taloudellinen tilanne ei mahdollista juurikaan osingonmaksua Eos Kaikki 8 22 17 22 23 7 HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA 1-9 hlö 16 18 18 11 32 5 10-49 hlö 3 25 15 23 27 7 50-249 hlö 7 20 18 26 20 8 250-499 hlö* 24 18 35 18 6 500- hlö* 23 31 8 15 8 15 Vastaajat = 298 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 22 9.12.2016 *pieni vastaajamäärä, n<20

Veromallien investointivaikutukset (yleistetty kaikkiin yrityksiin) Veromuutos vuoden 2017 alussa 29 Kiinteät ja T&K-investoinnit yhteensä, miljardia euroa käyvin hinnoin 28 27 26 25 24 23 22 Toteutunut kehitys, ml. Etlan ennuste vuodelle 2016 (+4,3%) Viron yritysveromalli Yhteisövero osingonjakohetkellä Varausmalli 21 20 19 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 23 9.12.2016 Lähteet: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito) ja ETLA

Investointien lisäys kasvattaa bruttokansantuotetta (kerroin 0,4 euroissa) -> BKT:n kasvu parantaa palkkasummaa/työllisyyttä (kerroin 0,55 euroissa) -> palkkasumman/työllisyyden paraneminen lisää verotuloja ja vähentää julkisia menoja 24 9.12.2016

Kiitos paljon Linkki raporttiin: http://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/?x1541726=4422654 25 9.12.2016

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TALOUS- JA VEROFOORUMI PK-YRITYSTEN RAHOITUSONGELMAT -ONKO NIITÄ? MARTONEN MANAGEMENT OY ARI MARTONEN

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN TALOUS- JA VEROFOORUMI Kaikille hyville hankkeille löytyy rahoitus MARTONEN MANAGEMENT OY ARI MARTONEN

Kaikille hyville hankkeille löytyy rahoitus Kannattava ja uskottava liiketoimintasuunnitelma Oma pääoma kunnossa Vakuudet kattavat riskit MARTONEN MANAGEMENT OY ARI MARTONEN

Todellisuus Varsinkin PK-liiketoiminnassa: Riskipääomasta akuutti puute Pienten yritysten kasvu kärsii käyttöpääomastakin MARTONEN MANAGEMENT OY ARI MARTONEN

Talouden kasvu on ykkösprioriteetti Verotuksen investointivaraus = Viivästetty veronmaksu Jättäisi tulosta omaan pääomaan Kassaan rahaa kasvuun MARTONEN MANAGEMENT OY ARI MARTONEN

Investointivarauksen kriteeristö Investointi T&K Yritysosto Myynnin ja jakelun järjestelmät Markkinointi ICT ja digitalisointi Logistiikka Uuden työvoiman rekrytointi Investointi- ja toimintavaraus MARTONEN MANAGEMENT OY ARI MARTONEN

BIOTALOUSSTRATEGIA -ORGANISOINTI JA JOHTAMINEN MARTONEN MANAGEMENT OY ARI MARTONEN Suomesta 15mm3 lisää puuta kilpailukykyisen teolliseen käyttöön. (hallitusohjelma) TUKIT 5mm3 KUITUPUU 10mm3 2,5M3 + 2.5M3 SAHATAAN Sahatavara ja jalosteet Paneelit ja aihiot Listat TUOTANTOA LISÄÄ SORVATAAN Viilut Vanerit LVL PUUENERGIA- TUOTANTO KEMIALLINEN METSÄTEOLLISUUS Sivutuotteet Selluloosa Mekaaninen massa Paperi, kartonki ja pakkausmateriaali TUOTEVALIKOIMA Palkit Pilarit CLT JALOSTEET JA DERIVAATAT Liimapuu Duo- ja Triolam I-palkit OSB MDF Lastu- ja kuitulevy Elementit Moduulit Biohiili Pelletit Muut biotuotteet PAKKAAMINEN Pakkausratkaisut Kierrätys Design LOPPUKÄYTTÖALUEET /SEGMENTIT TEOLLISUUS Rakennusosat Ovet Ikkunat RAKENTAMINEN JA YMPÄRISTÖ Rakennushankkeet Ympäristörakennushankkeet KAUPPA Tukkukauppa DIY Erikoistavarakauppa MARKKINAT POHJOIS-AMERIKKA EU- JA MUU EUROOPPA KAUKO-ITÄ VÄLIMEREN ALUE KILPAILU Kilpailutilanne ja kilpailijat Substituuttimateriaalit Säädökset Julkiset hankkeet Rahoitus! ASIAKKUUDET / ASIAKKAAN ASIAKKAAT

Talous- ja verofoorumi Finlandia-talo 9.12.2016 Johtaja anna Lundén, Suomen Yrittäjät 1

Varauksella vauhtia investointeihin Hallitus toteuttanut tärkeitä uudistuksia Yrittäjävähennys. Maksuperusteinen arvonlisävero. Keskustelussa nyt: investointeihin kannustaminen. Rahoituksessa pullonkauloja pk-yrityksillä verokannusteilla erityinen merkitys. 2

Yrittäjät toivovat verotuksen myöhentämistä Yrittäjät toivovat verotuksen myöhentämistä, ensi vaiheessa varauksella. Toisessa vaiheessa Viron mallin sovellus eli yhteisöveron myöhentäminen. Kyse jaksotuksesta. Veroa myöhennettäessä tulos jää käytettäväksi investointeihin, kasvuun ja työllistämiseen. Veropohjan oltava edelleen laaja ja verokannat matalia. Tulee kuitenkin voida poiketa, kun tarvitaan kasvua. Yhteisöveron taso tyydyttävä, mutta rakenne ei kannusta riittävästi kasvuun. 3

Varauksen hyödyt yrityksille Joustava varaus vahvistaisi yritysten käyttöpääomaa. Hyödyllinen tappiontasauksen täydentäjä (VATT). Ei yritystoiminnalle vieraita rajoituksia, käyttö joustavasti liiketoiminnan menoihin. Ensimmäisen tt:n palkkatuki liitettävissä palkkauskulut voisi purkaa varauksesta korotettuna. Jälleenhankintavarauksen tyyppinen purkumenettely harkittavissa. Tuo tarvittavaa joustoa - jokaiselta vuodelta voidaan tehdä uusi varaus, purkautuu viimeistään esim. 6. vuonna. 4

Päätökset puolivälitarkastelussa Pelkkä yhteisöveron alentaminen esim. 17-18 %:iin ei riittävä mukana uhka, että hinta pk-kentälle osinkoveron kiristyessä. Päätökset puolivälitarkastelussa ei pidä rahoittaa korottamalla muita veroja, koska söisi kasvunosteen. Työllistämisen painopiste pk-yrityksissä. Omistajakunta suomalaisia, verot jäävät Suomeen. Yhteiskunnan rahoituspohjaa koskevat vaikutukset huomioitava uudistuksissa. Kiitos! 5

Voidaanko investointeja saada kasvuun verotuksen keinoin? Teknologiateollisuuden Talous- ja verofoorumi 9.12.2016 Veroasiantuntija Maria Volanen 9.12.2016 Teknologiateollisuus 2

Yrityksillä paljon investointitarpeita Yli 90 % yrityksistä on tarve investoida kiinteisiin tai ohjelmistoinvestointeihin. 95 % yrityksistä on tarve investoida henkilöstöön ja osaamiseen. Kyky toteuttaa investointeja on useasti heikko - rahoitus 9.12.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016 3

Veroselvityksen päätulos: Suomen kilpailukyvyn palauttaminen edellyttää myös yritysverotuksen uudistamista, jotta investoinnit ja vienti saadaan kasvuun 9.12.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016 4

Yritysverojärjestelmän uudistaminen Hallitusohjelmassa: tavoitteena tehdä Suomesta kilpailukykyisempi myös uudistamalla yrittämisen, omistamisen ja investoimisen verotusta. Selvitetään yrityksen verotettavasta tulosta tehtävä varaus investointien edistämiseksi. VATT/ETLA:n tutkimus Suomen yritysverojärjestelmästä, lopullinen raportti valmistuu alkuvuodesta 2017. VM:n verotyöryhmä, toimikausi päättyy 31.1.2017. Yritysverotusta käsiteltäneen puoliväliriihessä huhtikuussa 2017. 9.12.2016 Teknologiateollisuus 5

Pohdintaa investointivarausmallista Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritykset toivovat merkittävää yritysverotuksen rakenteen uudistamista. 82 % yrityksistä toivoo verotusta osin tai kokonaan myöhentävää mallia. Suosituin malli lisäisi investointeja n. 20 % ja yli 20.000 työpaikkaa. Investointivarausmallin käyttöönotto saisi aikaan 11 %:n kasvun investoinneissa ja tuottaisi 11.000 työpaikkaa seuraavan kolmen vuoden aikana, mikäli malli toteutettaisiin hyvin. Investointikäsitteen oltava mahdollisimman laaja. 9.12.2016 Teknologiateollisuus 6

Pohdintaa investointivarausmallista Jaksotusvaraus (ns. Ruotsin malli) Yritys voi siirtää varaukseen vuosittain 25 % yrityksen verotettavasta tuloksesta. Tuloutettava viimeistään kuudentena vuonna varauksen tekemisestä. Ns. laina valtiolta. VATT:n yritysverotutkimus: Niille yrityksille, joilla ei ole kitkatonta pääsyä rahoitusmarkkinoille, varaus tarjoaa vaihtoehtoisen rahoituskanavan. Varausmallilla voi potentiaalisesti olla vaikutusta investointeihin tuloksentasausfunktion välityksellä. 9.12.2016 Teknologiateollisuus 7

Pohdintaa investointivarausmallista Investointivaraus Yritys voi siirtää varaukseen vuosittain esim.25 % yrityksen verotettavasta tuloksesta. Tuloutettava, jos ei käytetä x vuoden aikana investointeihin. Sidottu investoinnin tekemiseen, vaatii toisaalta investoinnin käsitteen määrittelemisen. Kun varausta puretaan aineellista tai aineetonta investointia vastaan, poistopohjaksi muodostuu hankintameno vähennettynä puretun varauksen määrällä. Varaus tuloutuu epäsuorasti poistopohjan supistumisen kautta. -> nopeutettu poisto Mikäli varaukseen siirretyistä varoista ei makseta yhteisöveroa, kun varausta puretaan tulevia aineellisia tai aineettomia investointeja vastaan. -> pysyvä veronalennus 9.12.2016 Teknologiateollisuus 8

Pohdintaa investointivarausmallista Henkilöstöinvestoinnit Osa toimialoista ei tee lainkaan kiinteitä investointeja. Investointi = aina henkilöstöinvestointi. T&K-kulut pääasiassa henkilöstökuluja, koulutus. Henkilöstöinvestoinnit tulee huomioida varausmallissa. Yritys voi tehdä esim. 50 %:n ylimääräisen vähennyksen palkkakulujen kasvusta. Vähennys korkeintaan varauksen määrään asti. Muutoin palkkakulut ovat edelleen kokonaan vähennyskelpoisia yrityksen kuluna. 9.12.2016 Teknologiateollisuus 9

Euroopan komission CC(C)TBdirektiiviehdotuksen vaikutus 9.12.2016 Teknologiateollisuus 10

Euroopan komission verotushankkeet CC(C)TB Hanke ollut vireillä jo pitkään, nyt uudistettu esitys Jos vahvistetaan: voimaan 2019 alusta Edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä Kaksivaiheinen: 1) CCTB - Yhtenäiset yritysveropohjan laskentasäännöt 2) CCCTB - Konsernin verotettavan tulon laskeminen yhteen ja jakaminen jakokaavan perusteella jäsenvaltioille verotettavaksi (konsolidointi) Pakollinen konserneille, joiden liikevaihto yli 750 MEUR Muille siirtyminen järjestelmään vapaaehtoista U-kirjelmät 65/2016 ja 66/2016 Vielä yleisellä tasolla, paljon yksityiskohtia auki. 9.12.2016 Teknologiateollisuus 11

1) CCTB yhtenäistetään veropohjan laskenta Poistot - kiristyksiä Kiinteät toimipaikat muutoksia määritelmään 50 %:n lisävähennys T&K-kuluista Startupeille 100% lisävähennys T&K-kuluista AGI-vähennys: oman pääoman lisäykseen perustuva laskennallinen vähennys (/tuloutus) ATAD (Korkojen vähennysoikeuden rajoitukset, yleinen veronkiertosäännös, väliyhteisöt, hybridisääntö, maastapoistumisverotus) Tappiot, carry forward ei aikarajaa, rajoitettu rajat ylittävien tappioiden vähennys Poistaa käytännössä mahdollisuuden kansallisiin, poikkeaviin veroinsentiiveihin Mahdollisuus yritysten hallinnollisen taakan kevenemiseen 9.12.2016 Teknologiateollisuus 12

2) CCCTB konsolidointi Konsernin verotettavan tulon laskeminen yhteen, yhdellä veroilmoituksella emoyhtiön sijaintivaltion veroviranomaisille. Konsernin verotettavan tulon jakaminen jakokaavan perusteella jäsenvaltioille verotettavaksi. Keventäisi hyvin toteutettuna yritysten hallinnollista taakkaa merkittävästikin. Kaksinkertainen verotus poistuu. Verotulot EU-tasolla vähenee? Siirtohinnoittelun tarve konserniyritysten kesken poistuisi EU-alueella. EU:n ulkopuoliset maat? Kaksi eri järjestelmää? >750 MEUR konsernit vs. muut 9.12.2016 Teknologiateollisuus 13

CCCTB - Suomi ei tule olemaan voittaja verotulojen jakautumisessa Osuus A 1 Myynti 3 Myynti A Konserni 1 1 Henkilöstömenot 3 2 Henkilöstömenot A Konserni 1 2 Työntekijöiden lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä A Konserni 1 Omaisuuserät 3 Omaisuuserät 1/3 määränpäämyynti, 1/3 maksetut palkat+henkilöstömäärä, 1/3 aineellinen omaisuus kyseisessä valtiossa (ei esim. aineeton eikä rahoitusomaisuus) Jakotekijät Suomen kaltaisen pienen vientimaan kannalta huonot. Tavoite verottaa missä tuotto tosiasiallisesti syntynyt. Laskukaavan jakotekijät eivät kerro tätä. Jakokaava veisi merkittävästi verotettavaa tuloa Suomen ulkopuolelle verotettavaksi. Myös EU:n ulkopuoliset maat vaativat jakokaavaksi? A Konserni * Yhtenäinen veropohja 9.12.2016 Teknologiateollisuus 14

Suomalaisten teknologiateollisuuden pörssiyritysten henkilöstöstä 84 % on ulkomailla, 16 % Suomessa (2015) HENKILÖSTÖÄ 16 % 40 022 henkilöä Tytäryrityksissä ulkomailla Suomessa 84 % 256 842 henkilöä 9.12.2016 Teknologiateollisuus Lähde: Pörssiyritysten vuosikertomukset 15

Lopuksi Tuottoa verotetaan yhä painokkaammin siinä maassa, missä tuotto tosiasiallisesti syntyy. Mikäli Suomeen ei saada investointeja, tulee Suomesta poistumaan tekijöitä, joiden perusteella voitaisiin sanoa, että tuotto syntyy Suomessa mm. tuotanto, t&k, henkilöstö, pääomat, osaaminen. Jos CC(C)TB-direktiiviehdotus vahvistetaan pakolliseksi konserneille, joiden liikevaihto on yli 750 MEUR, miten Suomi toimii pienempien yritysten ja konsernien osalta? Varsinkin pk-yrityksillä vaikeuksia saada investointirahoitusta. Jos CC(C)TB-direktiiviehdotuksesta ei saada yksimielisyyttä, Suomen tulisi aktiivisesti uudistaa omaa yritysverojärjestelmäänsä tarkastellen yritysten kilpailukykyä kokonaisuutena. Verotettavien tuottojen pysyminen Suomessa on paitsi Suomen, myös yritysten etu. 9.12.2016 Teknologiateollisuus 16

Keskustelu Voisiko Viron verojärjestelmästä ottaa mallia Suomen yritysverojärjestelmän uudistamiseen? 9.12.2016 Teknologiateollisuus 17

Keskustelu Verotusta lykkäävät mallit vahvistavat yritysten pääomia ja vakavaraisuutta. Malleja kritisoidaan siitä, että varallisuutta lukkiutuu yrityksiin. Kummasta on kyse? 9.12.2016 Teknologiateollisuus 18

Keskustelu Voiko verotuksella vaikuttaa myönteisesti investointeihin? 9.12.2016 Teknologiateollisuus 19

Keskustelu Voiko verotuksella vaikuttaa yritysten investointirahoituksen saatavuusongelmiin? 9.12.2016 Teknologiateollisuus 20

Keskustelu Mikäli Suomessa otettaisiin varausmalli käyttöön, millainen sen tulisi olla? 9.12.2016 Teknologiateollisuus 21

Keskustelu Voiko yritysverotus olla kasvun ja viennin este? Tulisiko yritysten kansainvälisen verotuksen osaamista lisätä ja miten? 9.12.2016 Teknologiateollisuus 22

Keskustelu Euroopan komission CCTB-direktiiviehdotus (1. vaihe) yhtenäistäisi veropohjan laskennan. Mitä mieltä olet tästä investointien kannalta? Miten yritysten rahoitusongelmaa voisi ratkoa, jos verotus poistuu keinopaletista? 9.12.2016 Teknologiateollisuus 23

Keskustelu Euroopan komission CCCTB-direktiiviehdotuksessa (2. vaihe) konsernin verotettava tulo lasketaan EUalueella yhteen ja jaetaan jakokaavan perusteella jäsenvaltioihin verotettavaksi (konsolidointi). Mitä mieltä olet tästä investointien kannalta? Miten tämä vaikuttaisi kasvuun ja kehitykseen: digitalisointiin, ympäristöystävällisiin ratkaisuihin, yritysten sijoittautumiseen? 9.12.2016 Teknologiateollisuus 24