AKTIA PANKKI OYJ OSAVUOSIKATSAUS

AKTIA PANKKI OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2016 TOIMITUSJOHTAJA JUSSI LAITINEN ANTOLAINAUS JA VARAINHOITO KASVUSSA Aktian tulos 1 9/2016 oli suunnitelman mukainen. Uusluotonanto yksityistalouksille kasvoi 20 prosenttia, ja Aktia on hyvää vauhtia lähestymässä vuoden kasvutavoitteitaan uusien asiakkaiden määrän osalta. Aktian asiakaspalvelu valittiin maan parhaaksi HDI Nordicin Contact Center -kilpailussa 2016. Aktia Varainhoito on haastavasta markkinatilanteesta huolimatta onnistunut kasvattamaan instituutioille suunnattua myyntiään, ja se sai SFR:n Gold Award -palkinnon. Digitaalisten palvelujen kehittäminen jatkuu, ja lokakuun lopussa toimme markkinoille uuden Aktia Wallet sovelluksen, jolla helposti suorittaa mobiilimaksuja turvallisesti. Uuden peruspankin käyttöönotto viivästyy, mutta kun se saadaan käyttöön, voimme laajentaa digitaalisten palvelujen tarjontaamme entisestään kaikissa kanavissa. HEINÄ-SYYSKUU 2016: LIIKEVOITTO 15,8 (16,4) MILJOONAA EUROA Konsernin liikevoitto oli 15,8 (16,4) miljoonaa euroa ja voitto 12,9 (13,4) miljoonaa euroa. Korkokate parani 1 prosentin 23,9 (23,8) miljoonaan euroon. Palkkiotuotot netto nousivat 2 prosenttia 20,0 (19,7) miljoonaan euroon. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,19 (0,20) euroa. TAMMI-SYYSKUU 2016: LIIKEVOITTO 52,9 (53,1) MILJOONAA EUROA Konsernin liikevoitto oli 52,9 (53,1) miljoonaa euroa ja voitto 42,8 (42,9) miljoonaa euroa. Ilman Visa Europen myynnistä saatuja kertaluonteisia tuottoja konsernin liikevoitto olisi ollut 47,0 (53,1) miljoonaa euroa ja voitto 38,1 (42,9) miljoonaa euroa. Korkokate heikkeni 1 prosentin 72,6 (73,6) miljoonaan euroon. Palkkiotuotot netto pienenivät 2 prosenttia 59,6 (61,0) miljoonaan euroon. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,64 (0,65) euroa. Aktian ydinpääoman suhde oli 19,2 (20,7) prosenttia. Oma pääoma per osake oli 9,35 (31.12.2015; 9,26) euroa. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista olivat -0,7 (-0,1) miljoonaa euroa. NÄKYMÄT 2016 (ennallaan, s.14): Aktian vuoden 2016 liikevoiton odotetaan pysyvän suunnilleen samalla tasolla kuin 2015. TUNNUSLUVUT (milj. euroa) 3Q2016 3Q2015 % 1-9/2016 1-9/2015 % 2Q2016 3Q/2Q 1Q2016 2015 Korkokate 23,9 23,8 1 % 72,6 73,6-1 % 24,1-1 % 24,6 97,3 Palkkiotuotot netto 20,0 19,7 2 % 59,6 61,0-2 % 20,7-3 % 18,9 80,0 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 50,9 49,3 3 % 160,7 156,5 3 % 59,4-14 % 50,4 208,4 Liiketoiminnan kulut yhteensä -34,6-32,4 7 % -108,0-103,9 4 % -36,8-6 % -36,5-144,4 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista -0,5-0,5-7 % -0,7-0,1-947 % -0,1-279 % -0,1-0,3 Liikevoitto 15,8 16,4-4 % 52,9 53,1 0 % 22,4-29 % 14,6 64,2 Kulu/tuotto-suhde 0,68 0,66 3 % 0,67 0,66 2 % 0,62 10 % 0,72 0,69 Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 0,19 0,20-5 % 0,64 0,65-1 % 0,27-30 % 0,18 0,78 Oma pääoma / osake (NAV) 1, euroa 9,35 9,20 2 % 9,35 9,20 2 % 9,15 2 % 9,56 9,26 Oman pääoman tuotto (ROE), % 8,4 8,0 6 % 9,2 8,4 10 % 11,6-27 % 7,6 7,9 Ydinpääoman suhde 1, % 19,2 20,5-6 % 19,2 20,5-6 % 19,7-2 % 19,5 20,7 Vakavaraisuusaste 1, % 25,5 25,8-1 % 25,5 25,8-1 % 26,2-3 % 25,6 27,1 Arvonalentumistappiot luotoista/koko luottokanta, % 0,01 0,01 0% 0,01 0,00-0,00-0,00 0,01 1) Kauden lopussa. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2016 on käännös alkuperäisestä ruotsinkielisestä tiedotteesta Delårsrapport 1.1-30.9.2016. Jos eroavaisuuksia ilmenee, ruotsinkielinen versio on määräävä. Årsredovisning 2011 1

Tulos 1.7.-30.9.2016 Tulos 7-9/2016 Konsernin liikevoitto oli 15,8 (16,4) miljoonaa euroa. Konsernin voitto oli 12,9 (13,4) miljoonaa euroa. Tuotot Konsernin tuotot nousivat 3 prosenttia 50,9 (49,3) miljoonaan euroon. Pankin otto- ja antolainauksen korkokate kasvoi 11 prosenttia 15,8 (14,3) miljoonaan euroon, ja korkokate oli yhteensä 23,9 (23,8) miljoonaa euroa. Korkoriskien hallinnassa käytetään johdannaisia ja kiinteäkorkoisia sijoituksia. Nämä Aktia Pankin korkoriskin rajoittamiseksi tekemät suojaustoimet, mukaan lukien vuonna 2012 puretut korkojohdannaiset, paransivat korkokatetta 8,8 miljoonaa euroa, eli 1,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Muun treasury-toiminnan korkokate oli 0,0 (1,8) miljoonaa euroa. Palkkiotuotot netto nousivat 2 prosenttia 20,0 (19,7) miljoonaan euroon. Rahastoista, varainhoidosta ja arvopaperivälityksestä saadut palkkiotuotot olivat 11,1 (10,8) miljoonaa euroa. Kortti- ja muut maksujenvälityspalkkiot nousivat 11 prosenttia 5,4 (4,9) miljoonaan euroon. Kiinteistönvälityksen palkkiotuotot kasvoivat 16 prosenttia 1,8 (1,5) miljoonaan euroon. Kulut Konsernin liiketoiminnan kulut nousivat 7 prosenttia 34,6 (32,4) miljoonaan euroon. Henkilöstökulujen osuus oli 16,3 (16,0) miljoonaa euroa. IT-kulut pysyivät ennallaan, 6,4 (6,4) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut nousivat 24 prosenttia 9,9 (8,0) miljoonaan euroon lähinnä markkinointikulujen nousun ja ostettujen neuvontapalvelujen vuoksi. Konsernin liikevoitto segmenteittäin (milj. euroa) 3Q2016 3Q2015 % Pankkitoiminta 12,2 14,6-16 % Varainhoito & Henkivakuutus 5,6 4,1 39 % Muut -2,0-2,2 9 % Eliminoinnit - - - Yhteensä 15,8 16,4-4 % Pankkitoiminnan tulosta rasittivat erityisesti Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n alasajoon liittyvät kertaluonteiset kulut. Varainhoito & Henkivakuutus -segmentin tulosparannus tulee henkivakuutusneton noususta. Henkivakuutusnetto nousi 5,8 (4,1) miljoonaan euroon. Nousu johtuu lähinnä parantuneista myyntivoitoista ja sijoitussalkun pienemmistä arvonalentumisista. Vakuutusnettoon sisältyvät maksutulo, sijoitustoiminnan nettotuotot, maksetut korvaukset ja vakuutusvelan muutos. Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot olivat -0,3 (0,9) miljoonaa euroa. Hypoteekkipankin alasajon aiheuttamat kertaluonteiset kulut rasittavat neljänneksen tulosta -1,0 miljoonalla eurolla. Suojauslaskennan nettotulos oli -0,1 (0,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,5 (0,8) miljoonaa euroa. 2 Aktia

Keskeiset tapahtumat 1.1.-30.9.2016 Aktialle uusi toimitusjohtaja Aktia Pankki Oyj:n hallitus nimitti 8.9.2016 Martin Backmanin Aktian uudeksi toimitusjohtajaksi. Backman on diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri. Hänellä on vankka kokemus pääomamarkkinoiden johtotehtävistä sekä Suomessa että Ruotsissa. Backman toimii tällä hetkellä Teollisuussijoitus Oy:n toimitusjohtajana. Hän aloittaa toimitusjohtajana viimeistään 9.3.2017, ja Jussi Laitinen jatkaa toimessa siihen saakka. Aktia Hypoteekkipankin vähemmistöosuuksien ostoa aikaistettiin Aktia Pankki on aiemmin (8.10.2015) ilmoittanut tehneensä sopimuksen pankin tytäryhtiön Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n vähemmistöosuuksien ostamisesta. Sopimuksen mukaan osakkeiden luovutus tapahtuisi vuoden 2017 alussa. Toimenpiteet, jotka silloisen suunnitelman mukaan piti toteuttaa ennen luovutusta, on myyjien ja ostajan arvion mukaan jo nyt toteutettu riittävässä määrin, ja osakkeiden luovutukset tehtiin 23.9.2016. Liiketoimen loppuun saattamisella ei ole olennaista vaikutusta Aktian vakavaraisuuteen tai vuoden 2016 tulosnäkymiin. Uuden peruspankin käyttöönotto siirtyy tapahtuvaksi asteittain vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana Uuden peruspankin muodostavien järjestelmien hyväksymistestaus on kestänyt odotettua kauemmin. Peruspankin käyttöönotto siirtyy tämän vuoksi eteenpäin, ja sen suunnitellaan tapahtuvat asteittain vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana (aiemmin vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä). Peruspankkiprojektin kokonaiskustannusten siirtymiskuluineen odotetaan olevan yli 65 miljoonaa euroa ja aktivoitujen investointikulujen yhteensä noin 55 miljoonaa euroa. Syyskuun 2016 lopussa aktivoidut investointikulut olivat 51 miljoonaa euroa. Uusi peruspankki mahdollistaa prosessien tehostamisen ja ajanmukaiset toimintatavat. Se muodostaa myös alustan digitaalisten palvelujen edelleen kehittämiselle. Visa Europen myynti toi Aktialle kertaluonteisia tuottoja Visa Europen myynti Visa Inc. -yhtiölle 21.6.2016 toi 5,9 miljoonan euron kertaluonteiset tuotot. Suoritetun käteismaksun lisäksi Aktia sai Visa Inc. -yhtiön etuoikeusosakkeita, joiden markkina-arvo 30.9.2016 oli 1,1 miljoonaa euroa. Osakkeet on laskennallisten verojen vähentämisen jälkeen kirjattu käyvän arvon rahastoon. Aktia Pankki oli Visa Europen osakas ja välitti Visa Europen korttipalveluja. Kaupan yhteydessä maksetun vastikkeen lisäksi voidaan 4 12 vuoden päästä maksaa lisäkauppahinta. Aktia Pankki voi myös saada osuuksia kauppahinnoista, jotka maksetaan muille Visan osakkaille, joiden korttituotteita Aktia Pankki on välittänyt. Lopullisen kauppahinnan suuruus riippuu tietyistä juridisista ja muista epävarmuustekijöistä, kuten Visa Europen ja Visa Inc. -yhtiön tulevan toiminnan kannattavuudesta, Visa Inc. -osakkeen kurssin kehityksestä, dollarin kurssin kehityksestä, eräiden oikeudenkäyntien lopputuloksista ym. Aktiassa käytiin yhteistoimintaneuvottelut Aktia Pankki Oyj:n myyntiorganisaatiossa käytiin yt-neuvottelut tammi helmikuussa 2016. Neuvottelut johtivat henkilöstön supistumiseen noin 55 henkilöllä. Henkilöstövähennyksestä aiheutui noin 1,4 miljoonan euron kertaluonteinen kulu, josta 1 miljoona euroa kirjattiin vuoden 2015 viimeiselle neljännekselle ja 0,4 miljoonaa euroa vuoden 2016 ensimmäiselle neljännekselle. Vuositasolla kustannussäästön lasketaan olevan noin 2 miljoonaa euroa. Aktia Henkivakuutus on siirtynyt soveltamaan Solvenssi II:n mukaisia siirtymäsäännöksiä Finanssivalvonta on antanut Aktia Henkivakuutus Oy:lle luvan soveltaa vastuuvelan laskemiseen siirtymäkauden säännöksiä 1.1.2016 voimaan tulleen Solvenssi II -säännöstön puitteissa. Siirtymäsäännökset huomioiden vakavaraisuusaste on 165,3 prosenttia vakavaraisuusvaateesta (SCR), kun vastaava vakavaraisuusaste 31.12.2015 oli 175,8 prosenttia. Finanssivalvonnan lupa ei vaikuta Aktia Pankki -konsernin vakavaraisuuteen, liikevoittoon tai osingonmaksukykyyn. Uuden peruspankkijärjestelmän tuomat kustannussäästöt realisoituvat asteittain vuoden 2017 toisesta neljänneksestä alkaen. Käyttöönoton siirtyminen nostaa juoksevia IT-kuluja vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Aktia 3

Toiminta 1.1.-30.9.2016 Toimintaympäristö Pitkittynyt alhaisen kasvun, poliittisen epävarmuuden ja negatiivisen korkoympäristön kausi on heikentänyt sekä pankkisektorin kannattavuutta että institutionaalisten sijoitusmarkkinoiden tuottoa. Euroalueen elpymistä varjostavat useat epävarmuustekijät: Italian ja Saksan pankkisektorin haasteet, brexit ja pakolaistilanne. Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli sekä elo- että syyskuussa 0,4 (-0,1) prosenttia. Heinäkuussa inflaatio oli 0,5 (0,4) prosenttia. Kuluttajien luottamus talouteen vahvistui edellisvuodesta, ja syyskuussa luottamusindikaattori oli 14,4 (4,2). Elokuussa se oli 15,7 (8,3) ja heinäkuussa 13,1 (6,9). Pitkän ajan keskiarvo oli 11,7. (Tilastokeskus) Vuoden kolmannella neljänneksellä asuntojen hinnat nousivat Suomessa 1,4 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,8 prosenttia ja muualla Suomessa 0,2 prosenttia. (Tilastokeskus) Työttömyys oli syyskuussa 7,7 (8,4) prosenttia, eli jonkin verran alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä oli syyskuussa 204 000, eli 21 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Heinä syyskuussa työttömyys oli keskimäärin 7,6 (8,4) prosenttia. Työllisiä oli 7 000 enemmän kuin edellisvuoden syyskuussa. (Tilastokeskus) OMX Helsinki 25 -indeksi nousi noin 7 prosenttia tammi syyskuussa 2016, kun taas pohjoismaisella pankkisektorilla nousua oli noin 4 prosenttia. Aktian A-osakkeen kurssi laski samana ajanjaksona noin 11 prosenttia. Tunnusluvut Muutos edellisvuodesta 2017E* 2016E* 2015 BKT-kasvu, % Maailma 3,5 3,1 3,2 Euroalue 1,5 1,6 1,6 Suomi 1,0 0,9 0,2 Kuluttajahintainflaatio, % Euroalue 1,0 0,3 0,0 Suomi 1,0 0,3-0,2 Muut tunnusluvut, % Asuntojen reaaliarvon kehitys Suomessa 1 0,9 0,9-0,6 Työttömyys Suomessa 1 9,0 9,1 9,3 Korot 2, % EKP:n ohjauskorko 0,00 0,00 0,00 10 vuoden korko, Suomi 0,20 0,15 0,92 Euribor 12 kk -0,05-0,05 0,06 Euribor 3 kk -0,30-0,30-0,13 * Aktian pääekonomistin ennuste 28.10.2016 1 vuosikeskiarvo 2 vuoden lopun tilanne Luottoluokitus Moody s Investors Service muutti 4.7.2016 Aktia Pankki Oyj:n näkymät positiivisiksi (aiemmin vakaat). Aktia Pankin luottoluokitus pysyi ennallaan seuraavasti: pitkäaikainen varainhankinta A3, lyhytaikainen varainhankinta P-2 ja taloudellinen vahvuus C-. Pankin Baseline Credit Assessment (BCA) pysyi myös muuttumattomana (baa2). Moody s Investors Servicen Aktia Pankin pitkäaikaisten kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen (covered bonds) luottoluokitus on Aaa. Standard & Poor s vahvisti 29.3.2016 näkemyksensä Aktia Pankki Oyj:n luottokelpoisuudesta. Pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitus on A- ja lyhytaikaisen A2. Molempien näkymät ovat negatiiviset. Pitkäaikainen varainhankinta Lyhytaikainen varainhankinta Näkymät Covered bonds Moody s Investors Service A3 P-2 pos Aaa Standard & Poor s A- A-2 neg - 4 Aktia

Tulos 1 9/2016 Konsernin liikevoitto oli 52,9 (53,1) miljoonaa euroa. Konsernin voitto oli 42,8 (42,9) miljoonaa euroa. Tuotot Konsernin tuotot kasvoivat 3 prosenttia 160,7 (156,5) miljoonaan euroon. Markkinakorot laskivat edelleen kauden aikana, ja korkokate heikkeni 1 prosentin 72,6 (73,6) miljoonaan euroon. Perinteisen otto- ja antolainauksen korkokate parani 7 prosenttia 45,9 (43,0) miljoonaan euroon. Korkoriskien hallinnassa käytetään johdannaisia ja kiinteäkorkoisia sijoituksia. Niiden osuus korkokatteesta nousi 26,7 (23,4) miljoonaan euroon. Muun treasurytoiminnan korkokate laski 0,0 (7,3) miljoonaan euroon. Palkkiotuotot netto pienenivät 2 prosenttia 59,6 (61,0) miljoonaan euroon. Rahastoista, varainhoidosta ja arvopaperivälityksestä saadut palkkiotuotot supistuivat 5 prosenttia 32,2 (33,8) miljoonaan euroon. Kortti- ja muut maksujenvälityspalkkiot kasvoivat 4 prosenttia 15,2 (14,6) miljoonaan euroon. Kiinteistönvälityksen palkkiotuotot kasvoivat 6 prosenttia 5,3 (5,0) miljoonaan euroon. Henkivakuutusnetto nousi 10 prosenttia 18,5 (16,9) miljoonaan euroon myyntivoittojen kasvun ja sijoitussalkun pienempien arvonalentumisten ansiosta. Vakuutustekninen tulos oli samalla tasolla kuin vertailukautena. Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot olivat 7,7 (3,6) miljoonaa euroa. Kauteen sisältyy 5,9 miljoonan euron kertaluonteinen tuotto Visa Europen myymisestä Visa Inc. -yhtiölle. Hypoteekkipankin alasajon aiheuttamat kertaluonteiset kulut rasittavat kauden tulosta -1,6 miljoonalla eurolla. Suojauslaskennan nettotulos oli -0,9 (0,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 2,2 (1,6) miljoonaa euroa. Kulut Liiketoiminnan kulut kasvoivat 4 prosenttia 108,0 (103,9) miljoonaan euroon. Henkilöstökulut olivat samalla tasolla kuin edellisvuonna, 52,6 (52,7) miljoonaa euroa. IT-kulut nousivat 7 prosenttia 20,2 (18,9) miljoonaan euroon korkeampien käyttökustannusten ja uuden peruspankin käyttöönoton viivästymisen vuoksi. Liiketoiminnan muut kulut nousivat 28,9 (26,2) miljoonaan euroon. Kulujen nousuun vaikuttivat eniten uuden peruspankin käyttöönottoon liittyvät koulutuspanostukset, korttien tuotantokustannukset ja ostetut neuvontapalvelut. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 6,3 (6,2) miljoonaa euroa. Luottojen ja muiden sitoumusten arvonalentumiset Luottotappiot olivat edelleen alhaiset. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista olivat -0,7 (-0,1) miljoonaa euroa. Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Konsernin taseen loppusumma oli syyskuun lopussa 9 548 (9 882) miljoonaa euroa. Likviditeetti Aktia Pankin likviditeettisalkku, joka koostuu korkosijoituksista, oli 1 980 (2 295) miljoonaa euroa. Likviditeettisalkkua ei rahoitettu repo-kaupoilla. Pankkikonsernin likviditeettipuskuri vastasi syyskuun lopussa arviota noin 40 kuukauden ulos menevästä tukkurahoituksen rahavirrasta. Aktia Pankki on sitoutunut takaamaan tytäryhtiö Aktia Hypoteekkipankin maksuvalmiuden 550 miljoonaan euroon saakka. Maksuvalmiusvaatimus (LCR) oli 196 prosenttia. Maksuvalmiusvaatimus (LCR) 30.9.2016 31.12.2015 30.9.2015 LCR % 196 % 275 % 221 % LCR on laskettu Euroopan komission lokakuussa 2014 julkaiseman asetuksen mukaisesti. Ottolainaus Yleisön ja julkisyhteisöjen ottolainaus kasvoi 4 254 (3 922) miljoonaan euroon vastaten 3,8 (3,8) prosentin talletusmarkkinaosuutta. Aktia-konsernin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen kokonaismäärä oli 2 516 (3 033) miljoonaa euroa. Liikkeeseen lasketuista joukkovelkakirjalainoista 119 (776) miljoonaa euroa oli Aktia Hypoteekkipankin liikkeeseen laskemia kiinteistövakuudellisia lainoja. Aktia Pankin osalta vastaava määrä oli 1 578 (1 514) miljoonaa euroa. Aktia Pankin katettujen joukkovelkakirjaemissioiden vakuudeksi oli syyskuun lopussa varattu lainoja 2 162 miljoonan euron edestä. Aktia Pankin liikkeeseen laskemat sijoitustodistukset olivat kauden lopussa 0 (12) miljoonaa euroa. Aktia Pankki laski kauden aikana liikkeeseen uusia debentuurilainoja yhteensä 36 miljoonaa euroa. Antolainaus Konsernin antolainaus yleisölle oli syyskuun lopussa 5 798 (5 856) miljoonaa euroa, laskua 59 miljoonaa euroa. Aktian oma luottokanta kasvoi 361 miljoonaa euroa (7 prosenttia) 5 444 (5 083) miljoonaan euroon. Säästöpankkien ja POP-pankkien välittämien lainojen kanta Hypoteekkipankissa väheni 54 prosenttia 354 (774) miljoonaan euroon. Kotitalouksien osuus koko luottokannasta, mukaan lukien säästöpankkien ja POP-pankkien välittämät hypoteekkilainat, oli 4 898 (5 177) miljoonaa euroa eli 84,5 (88,4) prosenttia luottokannasta. Asuntolainakanta oli 4 558 (4 736) miljoonaa euroa, josta kotitalouksien osuus oli 4 176 (4 453) miljoonaa euroa. Aktian uudet lainat yksityistalouksille kasvoivat 20 prosenttia 544 (1.1. 30.9.2015; 454) miljoonaan euroon. Aktian markkinaosuus kotitalouksien asuntolainoista oli syyskuun lopussa 4,1 (4,1) prosenttia. Aktia 5

Aktia-konsernin luottokannasta 9,1 (7,1) prosenttia oli yritysluottoja. Luotonanto yrityksille oli yhteensä 526 (414) miljoonaa euroa. Asuntoyhteisöjen luotot olivat 328 (222) miljoonaa euroa eli 5,7 (3,8) prosenttia koko luottokannasta. Aktian luotonanto asuntoyhteisöille lisääntyi kasvustrategian mukaisesti kauden aikana 48 prosenttia (106 miljoonaa euroa). Yritysluotonannon muu kasvu tulee lähinnä muutamasta suurehkosta kotimaisille yrityksille suunnatusta rahoitusjärjestelystä. Luottokanta sektoreittain (milj. euroa) 30.9.2016 31.12.2015 Osuus, % Kotitaloudet 4 898 5 177-280 84,5 % Yritykset 526 414 111 9,1 % Asuntoyhteisöt 328 222 106 5,7 % Voittoa tavoittelemattomat yhdistykset 41 41 0 0,7 % Julkisyhteisöt 5 1 4 0,1 % Yhteensä 5 798 5 856-59 100,0 % Rahoitusvarat Aktia-konsernin rahoitusvarat koostuvat pankkikonsernin likviditeettisalkusta ja muista korkosijoituksista, yhteensä 1 980 (2 295) miljoonaa euroa, henkivakuutusyhtiön sijoitussalkusta, 616 (609) miljoonaa euroa, sekä pankkikonsernin kiinteistö- ja osakeomistuksesta, 10 (8) miljoonaa euroa. Vakuutusvelka Henkivakuutusyhtiön vakuutusvelka oli 1 153 (1 130) miljoonaa euroa, josta 702 (662) miljoonaa euroa oli sijoitussidonnaista. Korkotuottoinen vakuutusvelka oli 450 (468) miljoonaa euroa. Oma pääoma Aktia-konsernin oma pääoma oli 622 (615) miljoonaa euroa. Käyvän arvon rahasto on noussut vuodenvaihteesta 6 miljoonaa euroa 81 (75) miljoonaan euroon. Sitoumukset Taseen ulkopuoliset sitoumukset, jotka koostuvat luottolimiiteistä, muista lainalupauksista ja pankkitakauksista, kasvoivat 119 miljoonaa euroa 445 (326) miljoonaan euroon. Hallinnoitavat varat Konsernin hallinnoitavat varat olivat 10 396 (10 133) miljoonaa euroa. Asiakasvaroihin sisältyvät Varainhoito & Henkivakuutus -segmenttiin kuuluvien tytäryhtiöiden sekä Aktia Pankin yksityispankkitoiminnon hallinnoimat ja välittämät rahastot sekä hallinnoitava pääoma. Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään nettovolyymit: luvuista on eliminoitu useiden yhtiöiden yhdessä hallinnoimat asiakasvarat. Konsernivaroihin sisältyvät treasury-toiminnon hallinnoima pankkikonsernin likviditeettisalkku ja henkivakuutusyhtiön sijoitussalkku. Hallinnoitavat varat (milj. euroa) 30.9.2016 31.12.2015 % Asiakasvarat 7 728 7 138 8 % Konsernivarat 2 668 2 994-11 % Yhteensä 10 396 10 133 3 % Vakavaraisuus Aktia Pankki -konsernin (Aktia Pankki Oyj ja kaikki tytäryhtiöt lukuun ottamatta Aktia Henkivakuutusta) ydinpääoman suhde oli kauden lopussa 19,2 (20,7) prosenttia. Ydinpääoma väheni vähennyserien jälkeen 8,0 miljoonaa euroa kauden aikana. Tämä johtui lähinnä aineettomien hyödykkeiden lisääntymisestä. Riskipainotetut sitoumukset lisääntyivät samalla 115,2 miljoonaa euroa yritysluotonannon kasvun seurauksena. Ydinpääoman väheneminen heikensi ydinpääoman suhdetta 0,4 prosenttiyksikköä, ja riskipainotettujen sitoumusten lisääntyminen vaikutti siihen -1,1 prosenttiyksikköä, ts. ydinpääoman suhde pieneni yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä vuodenvaihteesta. Aktia Pankki -konsernissa sovelletaan sisäistä riskiluokitusta (IRBA) vähittäisja osakevastuiden vakavaraisuusvaadetta laskettaessa. Muihin vastuuryhmiin sovelletaan standardimenetelmää. IRB-menetelmää käytetään yhteensä 58 (58) prosenttiin pankkikonsernin vastuista. Työ sisäisten mallien käyttöön ottamiseksi yritys- ja luottolaitosvastuille jatkuu. Vakavaraisuus, % 30.9.2016 IRB 31.12.2015 IRB 30.9.2015 IRB Pankkikonserni Ydinpääoman suhde 19,2 20,7 20,5 Ensisijaisen pääoman suhde 19,2 20,7 20,5 Omien varojen suhde 25,5 27,1 25,8 Aktia Pankki Ydinpääoman suhde 15,6 18,6 18,7 Ensisijaisen pääoman suhde 15,6 18,6 18,7 Omien varojen suhde 20,8 24,6 23,7 Aktia Hypoteekkipankki Ydinpääoman suhde 141,5 79,5 67,8 Ensisijaisen pääoman suhde 141,5 79,5 67,8 Omien varojen suhde 141,5 79,5 67,8 Pankkitoiminnan vakavaraisuusvaade nousi vuoden 2015 alussa, kun Suomessa otettiin käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus ja muuttuva lisäpääomavaatimus. Kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa vähimmäisvaadetta 2,5 prosenttiyksikköä. Muuttuva lisäpääomavaatimus tulee vaihtelemaan välillä 0,0 2,5 prosenttiyksikköä. Päätöksen mahdollisen muuttuvan lisäpääomavaateen suuruudesta tekee Finanssivalvonnan johtokunta neljännesvuosittain makrovakausanalyysinsä perusteella. Viimeisimmän päätöksen (27.9.2016) mukaan pankkien suomalaisille vastuille ei asetettu muuttuvaa lisäpääomavaatimusta. Makrovakauspolitiikkaa ei kiristetty muillakaan käytössä olevilla keinoilla, mutta Finanssivalvonnan johtokunta ilmoitti, että asuntolainojen keskimääräiselle riskipainolle asetetaan 10 prosentin alaraja. Raja tulee voimaan 1.7.2017 mennessä. Kauden lopussa Aktia Pankki -konsernin keskimääräinen riskipaino asuntovakuudellisille vähittäisvastuille oli IRB-menetelmän mukaan 15 (15) prosenttia. 6 Aktia

Muuttuva lisäpääomavaade lasketaan vastuiden maantieteellisen jakauman mukaan. Muissa maissa viranomaiset ovat asettaneet korkeampia muuttuvia lisäpääomavaatimuksia. Vaade koskee myös tiettyjä pankkikonsernin likviditeettisalkun vastuita. Syyskuun lopussa Aktia Pankki -konsernin instituutiokohtainen muuttuva lisäpääomavaade oli 0,03 prosenttia vastuiden maantieteellinen jakauma huomioon ottaen. Finanssivalvonta on luottolaitoslain mukaisesti määrittänyt rahoitusjärjestelmän kannalta systeemisesti merkittävät luottolaitokset Suomessa (ns. O-SII-laitokset, Other Systemically Important Institution) ja asettanut niille lisäpääomavaatimukset. Vaateet tulivat voimaan vuoden 2016 alusta. Aktialle ei asetettu O- SII-lisäpääomavaatimusta. Kaikki lisäpääomavaatimukset huomioon ottaen pankkikonsernin vakavaraisuuden vähimmäistaso oli 10,53 prosenttia. Segmenttikatsaus Aktia Pankin liiketoiminta on jaettu kolmeen segmenttiin: Pankkitoiminta, Varainhoito & Henkivakuutus ja Muut. Konsernin liikevoitto segmenteittäin (milj. euroa) 1-9/2016 1-9/2015 % Pankkitoiminta 37,0 44,4-17 % Varainhoito & Henkivakuutus 16,2 15,3 6 % Muut -1,1-7,2 85 % Eliminoinnit 0,7 0,7 10 % Yhteensä 52,9 53,1 0 % Aktian tavoite on ylläpitää vähintään 15 prosentin ydinpääoman suhdetta (CET1), mikä ylittää viranomaisten asettamat vaateet selvästi. Aktia Pankki -konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli kolmannen neljänneksen lopussa 4,9 (4,7) prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste* 30.9.2016 31.12.2015 Ensisijainen pääoma 406 413 Vastuut yhteensä 8 207 8 814 Vähimmäisomavaraisuusaste, % 4,9 4,7 * Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu neljänneksen lopun lukujen perusteella Henkivakuutusyhtiössä on 1.1.2016 alkaen noudatettu Solvenssi II -direktiiviä, jonka vakavaraisuuden laskemisen määritelmät poikkeavat merkittävästi aikaisemmista vaatimuksista. Suurin muutos on se, että vastuuvelka arvostetaan nyt markkina-arvoon. Solvenssi II:n mukaan yhtiö laskee vakavaraisuusvaateen SCR (Solvency Capital Requirement) ja vähimmäisvakavaraisuusvaateen MCR (Minimum Capital Requirement) sekä identifioi Solvenssi II:n puitteissa käytettävissä olevan vakavaraisuuspääoman. Aktia Henkivakuutus käyttää Finanssivalvonnan luvan mukaisesti SCR:n standardikaavaa ja ottaa vakavaraisuuspääoman laskennassa huomioon direktiivin vastuuvelkaa koskevan siirtymäsäännön. Syyskuun lopussa SCR oli 81,1 miljoonaa euroa, MCR 25,7 miljoonaa euroa ja käytettävissä oleva pääoma 134,1 miljoonaa euroa. Näin ollen vakavaraisuusaste oli 165,3 prosenttia. Konglomeraatin vakavaraisuus oli 181,3 (226,7) prosenttia. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain mukaan vähimmäisvaade on 100 prosenttia. Vakavaraisuuden lasku johtui vuoden alussa voimaan tulleiden Solvenssi II -säännösten myötä nousseista vakuutustoiminnan pääomavaateista. Pankkitoiminta Pankkitoiminnan vaikutus konsernin liikevoittoon oli 37,0 (44,4) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tuotot olivat 124,4 (129,0) miljoonaa euroa, josta korkokate oli 72,4 (73,4) miljoonaa euroa. Palkkiotuotot netto olivat hieman edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa alhaisemmat, 49,1 (50,0) miljoonaa euroa. Lasku johtuu lähinnä antolainauksen, vakuutustoiminnan sekä rahastojen ja varainhoidon pienentyneistä palkkiotuotoista. Aktia Kiinteistönvälityksen palkkiotuotot kasvoivat kauden aikana 5,3 (5,0) miljoonaan euroon. Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotulos oli 1,9 (3,7) miljoonaa euroa. Muutos vastaavasta ajankohdasta edellisvuonna johtuu pääasiassa Hypoteekkipankin alasajon aiheuttamista kertaluonteisista kuluista, jotka rasittavat rahoitusvarojen ja -velkojen nettotulosta -1,6 miljoonalla eurolla. Liiketoiminnan kulut olivat edellisvuotta korkeammat, yhteensä 86,8 (84,5) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut olivat 41,8 (41,4) miljoonaa euroa. Tietotekniikkaan liittyvät kulut olivat 17,3 (17,9) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut nousivat 23,3 (20,9) miljoonaan euroon. Kulujen kasvuun vaikuttivat uuden peruspankin käyttöönottoon liittyvät koulutuspanostukset ja korttien tuotantokustannukset. Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista olivat -0,7 (-0,1) miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden arvonalentumisiin kirjattiin 0,4 miljoonan euron ryhmäkohtaisten varausten lisäys. Kotitalouksien säästäminen kasvoi 4 383 (4 310) miljoonaan euroon, josta kotitalouksien talletukset olivat 3 054 (3 017) miljoonaa euroa ja kotitalouksien rahastosäästöt 1 329 (1 293) miljoonaa euroa. Aktian antolainaus kotitalouksille kasvoi 4 554 (4 421) miljoonaan euroon. Aktian välittämien hypoteekkilainojen siirto Aktia Hypoteekkipankista saatettiin loppuun kolmannella neljänneksellä. Luottojen tehostettu siirtäminen välittäjäpankeille vähensi Aktia Hypoteekkipankin yhteenlaskettua antolainausvolyymiä 503 miljoonalla eurolla 354 (857) miljoonaan euroon. Yritysluottokanta kasvoi 526 (414) miljoonaan euroon. Yksilöllisiä sijoituspalveluja ja lainopillista neuvontaa tarjoavan Aktia Private Bankingin asiakasmäärä on kasvanut noin 6 prosenttia. Private Bankingin asiakasvarat kasvoivat noin 7 prosenttia, ja ne olivat syyskuun lopussa 2 060 (1 923) miljoonaa euroa. Aktia 7

Henkilöasiakkaiden Premium-asiakaskonsepti uudistettiin vuoden 2016 alussa. Premium-asiakkaiden lukumäärä oli kolmannen neljänneksen lopussa noussut noin 15 900:aan. Aktian asiakaspavelu voitti HDI Nordic Oy:n Contact Center -kilpailun 2016. Viime vuonna pankin asiakaspalvelu oli kilpailun kakkonen. Vuoden Contact Center- ja Asiakaspalvelun Laatutyö -tunnustukset noudattavat laatujohtamisen eurooppalaista excellence-mallia EFQM. Menetelmä on laadittu ja sitä on kehitetty asiakaspalvelujohtamisen asiantuntijoiden kanssa vuodesta 2009 alkaen. Suoritusta mitattiin laajalla itsearvioinnilla, jonka tuomaristo validoi, sekä arviointikäynnein ja henkilöstöhaastatteluin. Varainhoito & Henkivakuutus Varainhoito & Henkivakuutus -segmentin vaikutus konsernin liikevoittoon oli 16,2 (15,3) miljoonaa euroa. Segmentin liiketoiminnan tuotot olivat edellisvuotta korkeammat, 34,1 (33,1) miljoonaa euroa. Pääomamarkkinat ovat toipuneet brexitin aiheuttamasta epävarmuudesta, ja markkinakehitys oli kolmannella neljänneksellä positiivista, mikä näkyi myynnin ja tuottojen kasvuna. Varainhoidon palkkiotuotot netto olivat 18,1 (18,4) miljoonaa euroa ja henkivakuutusnetto oli 16,0 (14,5) miljoonaa euroa. Henkivakuutuksen maksutulo laski vertailukaudesta 37 prosenttia 82,3 (131,6) miljoonaan euroon. Laskuun on vaikuttanut sijoitussidonnaisten säästövakuutusten, Aktia Profiili ja Allokointipalvelu+, myynti. Aktia Profiili -rahastoallokointipalvelu ja Allokointipalvelu+ tuovat maksutuloon 57 (67) prosenttia. Muut Muut-segmenttiin kuuluvat tietyt Aktia Pankki Oyj:n hallinnolliset toiminnot. Segmentin vaikutus konsernin liikevoittoon oli -1,1 (-7,2) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tuotot olivat kauden aikana 7,7 (-0,2) miljoonaa euroa. Kesäkuussa toteutettu Visa Europen myynti Visa Inc. -yhtiölle toi 5,9 miljoonan euron kertaluonteiset tuotot. Suoritetun käteismaksun lisäksi Aktia sai Visa Inc. -yhtiön etuoikeusosakkeita, joiden markkina-arvo oli syyskuun lopussa 1,1 miljoonaa euroa. Osakkeet on laskennallisten verojen vähentämisen jälkeen kirjattu käyvän arvon rahastoon. Vertailukautta rasittivat 0,9 miljoonan euron myyntitappiot kiinteistöomistuksen myynnistä ja siitä, että Aktia Pankki myi vielä 24 prosenttia Folksam Vahinkovakuutus Oy:n omistuksestaan. Liiketoiminnan kulut olivat 8,9 (7,0) miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut olivat 2,4 (3,2) miljoonaa euroa. Muille segmenteille suoritetun kustannusten allokoinnin jälkeen segmentin IT-kulut olivat 1,5 (+0,4) miljoonaa euroa. Kulujen kasvu liittyy etupäässä uuteen peruspankkiin. Peruspankkijärjestelmän vaihdon vuoksi tehdystä varauksesta purettiin kauden aikana 0,9 (1,6) miljoonaa euroa. Syyskuun lopussa varausta oli jäljellä 1,4 (31.12.2015; 2,3) miljoonaa euroa. Poistoja oli hieman edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän, 1,5 (1,2) miljoonaa euroa. Segmentin liiketoiminnan muut kulut olivat 3,5 (3,0) miljoonaa euroa. Kulujen nousu johtuu lähinnä ostetuista neuvontapalveluista. Henkivakuutuksen sijoitustoiminnan nettotuotot nousivat 13,8 (12,4) miljoonaan euroon myyntivoittojen kasvun ja sijoitussalkun pienempien arvonalentumisten ansiosta. Toiminnan sijoitusten tuotto oli markkina-arvoin 4,7 (0,7) prosenttia. Liiketoiminnan kulut olivat samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, 17,9 (17,8) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut olivat 8,4 (8,1) miljoonaa euroa. Henkivakuutuksen liikekustannussuhde oli hyvällä tasolla, 82,7 (84,9) prosenttia. Varainhoito & Henkivakuutus -segmentin hallinnoimien asiakasvarojen arvo oli 6 247 (5 788) miljoonaa euroa. (milj. euroa) 30.9.2016 31.12.2015 % Aktia Rahastoyhtiö 4 053 3 764 8 % Aktia Varainhoito 6 538 6 011 9 % Aktia Henkivakuutus 702 667 5 % Eliminoinnit -5 046-4 655 8 % Yhteensä 6 247 5 788 8 % Henkivakuutuksen vakuutusvelka oli 1 153 (1 130) miljoonaa euroa, josta sijoitussidonnainen osuus oli 702 (662) miljoonaa euroa ja korkotuottoinen osuus 450 (468) miljoonaa euroa. Sijoitussidonnainen vakuutusvelka oli edelleen korkea, 61 (59) prosenttia koko vakuutusvelasta. Korkotuottoisen vakuutusvelan keskimääräinen diskonttokorko on 3,5 prosenttia. Vakuutusvelkaan sisältyy 16,0 (16,0) miljoonan euron korkovaraus, jolla on varmistettu tulevan korkovaateen täyttyminen. 8 Aktia

Konsernin riskipositiot Pääoman- ja riskienhallinnan määritelmät ja yleiset periaatteet ovat luettavissa Aktia Pankki Oyj:n vuoden 2015 vuosikertomuksen liitteestä K2, s. 44 59, tai Aktia Pankki Oyj:n Capital and Risk Management Report -raportista (englanniksi) konsernin verkkosivuilla www.aktia.com. Pankkitoiminnan luotonantoon liittyvät riskit Yli 90 päivää erääntyneet luotot, mukaan lukien saatavat konkurssiyrityksiltä ja perintäsaatavat, kasvoivat 47 (44) miljoonaan euroon eli 0,80 (0,75) prosenttiin luottokannasta. Luottokantaan sisältyvät myös taseen ulkopuoliset takaussitoumukset. Kotitalouksien yli 90 päivää erääntyneet luotot olivat 0,69 (0,63) prosenttia koko luottokannasta ja 0,82 (0,71) prosenttia kotitalouksien luottokannasta. Luotot, joiden maksut olivat 3 30 päivää viivästyneitä, laskivat 72 (76) miljoonaan euroon eli 1,24 (1,29) prosenttiin luottokannasta. Luotot, joiden maksut olivat 31 89 päivää viivästyneitä, olivat 27 (28) miljoonaa euroa eli 0,47 (0,48) prosenttiin luottokannasta. Hoitamattomat luotot viivästyksen pituuden (vrk) mukaan (milj. euroa) Vrk 30.9.2016 % kannasta 31.12.2015 % kannasta 3-30 72 1,24 76 1,29 kotitaloudet 68 1,17 71 1,20 31-89 27 0,47 28 0,48 kotitaloudet 25 0,42 26 0,44 90-47 0,80 44 0,75 kotitaloudet 40 0,69 37 0,63 Luottojen ja muiden sitoumusten arvonalentumiset Kauden aikana syntyneet arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista olivat -0,7 (-0,1) miljoonaa euroa. Arvonalentumisista -1,0 (-0,6) miljoonaa euroa aiheutui kotitalouksista ja 0,3 (0,5) miljoonaa euroa yrityksistä. Luottojen arvonalentumiset muodostivat yhteensä 0,01(0,00) prosenttia koko luotonannosta. Yritysluottojen arvonalentumisten osuus yritysluotonannosta oli -0,06 (-0,12) prosenttia. Rahoitusvarojen riskijakauma Pankkikonserni ylläpitää likviditeettisalkkua puskurina sellaisten tilanteiden varalta, joissa varainhankintaa markkinoilta ei jostain syystä voida toteuttaa normaalien ehtojen mukaisesti. Salkun kiinteäkorkoisia sijoituksia käytetään myös vähentämään rakenteellista korkoriskiä. lähinnä vastapuolen kotimaa ja taloudellinen asema, mutta myös instrumenttilajit ja niiden etuoikeus. Pankkikonsernin likviditeettisalkku ja muut korolliset sijoitukset Likviditeettisalkun sijoitukset ja muut korolliset sijoitukset vähenivät kauden aikana 315 miljoonaa euroa 1 980 (2 295) miljoonaan euroon. Likviditeettisalkun pieneneminen johtuu Aktia Hypoteekkipankin toisen vuosineljänneksen lopussa erääntyneiden, noin 480 miljoonan euron, vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen takaisinmaksusta. Pankkikonsernin likviditeettisalkun ja muiden korollisten sijoitusten luottoluokituksen jakauma 30.9.2016 31.12.2015 (milj. euroa) 1 980 2 295 Aaa 50,6 % 59,9 % Aa1-Aa3 26,7 % 25,1 % A1-A3 4,3 % 5,5 % Baa1-Baa3 4,2 % 2,2 % Ba1-Ba3 0,0 % 0,0 % B1-B3 0,0 % 0,0 % Caa1 tai heikompi 0,0 % 0,0 % Kotimaiset kunnat (ei luottoluokitusta) 12,2 % 7,4 % Ei luottoluokitusta 2,0 % 0,0 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % Kauden lopussa kaksi kotimaisen luottolaitoksen joukkovelkakirjalainaa, yhteensä 29 miljoonaa euroa, ei täyttänyt keskuspankkirahoituksen kriteereitä, koska emissioilla ei ole luottoluokitusta. Kaikki korolliset sijoitukset, joilla ei ole luottoluokitusta, ovat lyhytaikaisia kotimaisia yritystodistuksia, ja koska liikkeeseenlaskijalla ei ole luottoluokitusta, ne eivät täytä keskuspankkirahoituksen kriteereitä. Pankkikonsernin sijoitukset nk. GIIPS-maihin olivat 30.9.2016 yhteensä 23 (30) miljoonaa euroa. Kaikki GIIPS-maihin tehdyt sijoitukset arvostetaan juoksevasti vallitsevaan markkina-arvoon. Pankkitoiminnan muut markkinariskit Pankkitoiminnassa ei käydä osakekauppaa kaupankäyntitarkoituksessa eikä tehdä kiinteistösijoituksia tuottotarkoituksessa. Kiinteistöomistus oli kauden lopussa 0,1 (0,1) miljoonaa euroa ja toimintaan liittyvät osakesijoitukset 9,4 (7,5) miljoonaa euroa. Henkivakuutusyhtiön sijoitussalkku Henkivakuutusyhtiön sijoitussalkun markkina-arvo oli yhteensä 616 (609) miljoonaa euroa. Henkivakuutusyhtiön suorat kiinteistösijoitukset olivat 56 (54) miljoonaa euroa. Pääasiassa pääkaupunkiseudulla sijaitsevat kiinteistöt on vuokrattu pitkin vuokrasopimuksin. Henkivakuutustoiminnassa sijoitussalkku on vakuutusteknisen velan katteena, ja se arvostetaan juoksevasti markkina-arvoon. Henkivakuutusyhtiön sijoitukset GIIPS-maihin olivat 0 (2) miljoonaa euroa. Korkosijoitusten myötä konserni altistuu vastapuoliriskeille. Suorat korkosijoitukset saavat kansainvälisten luottoluokituslaitosten, kuten Standard & Poor s, Fitch tai Moody s, luottoluokituksen. Luottoluokitukseen vaikuttavat Aktia 9

Henkivakuutustoiminnan suorien korkosijoitusten luottoluokitusten jakauma (pl. korkorahastot, kiinteistö-, osake- ja vaihtoehtoiset sijoitukset) 30.9.2016 31.12.2015 (milj. euroa) 454 429 Aaa 46,2 % 61,2 % Aa1-Aa3 31,3 % 17,9 % A1-A3 6,8 % 7,9 % Baa1-Baa3 5,0 % 4,8 % Ba1-Ba3 0,0 % 0,5 % B1-B3 0,0 % 0,0 % Caa1 tai heikompi 0,0 % 0,0 % Kotimaiset kunnat (ei luottoluokitusta) 0,0 % 0,0 % Ei luottoluokitusta 10,7 % 7,7 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % Rahoitusvarojen arvostus Tulokseen kirjattavat arvonmuutokset Rahoitusvarojen arvonalentumiset olivat -0,6 (-3,1) miljoonaa euroa, mikä johtui korko- ja kiinteistörahastojen sekä pienempien pääomasijoitusten arvon pysyvästä laskusta. Rahoitusvarojen arvonalentumiset (milj. euroa) 1-9/2016 1-9/2015 Korkosijoitukset Pankkitoiminta - - Henkivakuutustoiminta -0,1 - Osakkeet ja osuudet Pankkitoiminta - 0,0 Henkivakuutustoiminta -0,5-3,1 Yhteensä -0,6-3,1 Pankkikonsernin sijoitusten maantieteellinen jakauma sijoitusluokittain Valtionobl. ja valt. takaamat Covered Bonds (CB*) Rahoituslaitokset pl. CB Yrityslainat Osakkeet Yhteensä (milj. euroa) 9/2016 2015 9/2016 2015 9/2016 2015 9/2016 2015 9/2016 2015 9/2016 2015 Suomi 259 182 35 149 91 84 61 - - - 447 415 Iso-Britannia - - 225 298 18 19 - - - - 244 317 Norja - - 218 283 - - - - - - 218 283 Alankomaat 25 25 165 189 60 85 - - - - 249 299 Ranska 68 65 109 142 32 47 - - - - 209 255 Ruotsi - - 74 75 89 120 - - - - 163 194 Tanska - - 84 84 - - - - - - 84 84 Itävalta 26 26-54 - - - - - - 26 80 Saksa 49 48-9 - - - - - - 49 58 Ylikansalliset 214 228 - - - - - - - - 214 228 Muut 54 54 23 28 - - - - - - 76 82 Yhteensä 695 629 933 1 311 290 355 61 - - - 1 980 2 295 *kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat Henkivakuutusyhtiön sijoitusten maantieteellinen jakauma sijoitusluokittain Valtionobl. ja valt. takaamat Covered Bonds (CB*) Rahoituslaitokset pl. CB Yrityslainat Kiinteistöt Vaihtoehtoiset sijoitukset Osakkeet Yhteensä (milj. euroa) 9/2016 2015 9/2016 2015 9/2016 2015 9/2016 2015 9/2016 2015 9/2016 2015 9/2016 2015 9/2016 2015 Suomi 37 34 6 6 30 56 68 61 84 82 3 3 - - 228 242 Ranska 42 38 89 86 1 1 10 10 - - - - - - 142 135 Alankomaat 10 10 31 31 13 13 2 2 - - - - - - 56 56 Iso-Britannia - - 36 36 3 3 1 1 - - 0 0 - - 41 40 Itävalta 24 22 6 6 - - - - - - - - - - 31 29 Tanska - - 19 19 1-1 2 - - - - - - 22 22 Saksa 16 17 - - - - 1 4 - - - - - - 17 21 Ruotsi - - - - 13 9 2 - - - 0 0 - - 15 9 Norja - - - - - - - - - - - - - - - - Ylikansalliset 7 6 - - - - - - - - - - - - 7 6 Muut 22 21-2 5 5 33 21 - - - 0 - - 60 50 Yhteensä 158 150 187 186 66 88 118 101 84 82 3 3 - - 616 609 *kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat 10 Aktia

Käyvän arvon rahastoon kirjattavat arvonmuutokset Arvonalentuminen, jota ei ole kirjattu tulokseen, tai arvon nousu, jota ei ole realisoitu, kirjataan käyvän arvon rahastoon. Käyvän arvon rahasto oli konsernin rahavirtasuojaus huomioon ottaen 80,9 (75,1) miljoonaa euroa laskennallisten verojen jälkeen. Rahavirtasuojaus, joka koostuu pankkitoiminnan korkokatteen suojaamistarkoituksessa hankituista, jo puretuista korkojohdannaissopimuksista, oli -0,1 (0,1) miljoonaa euroa. Käyvän arvon rahasto (milj. euroa) 30.9.2016 31.12.2015 Osakkeet ja osuudet Pankkitoiminta 1,6-0,1 1,7 Henkivakuutustoiminta 5,2 3,1 2,2 Suorat korkosijoitukset Pankkitoiminta 18,7 24,1-5,4 Henkivakuutustoiminta 55,4 48,0 7,4 Rahavirran suojaus -0,1 0,1-0,1 Käyvän arvon rahasto yhteensä 80,9 75,1 5,8 Eräpäivään asti pidettävät rahoitusvarat Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarojen salkku koostuu pääasiassa aikaisempina vuosina uudelleenluokitelluista korkosijoituksista. Suurimmalla osalla uudelleenluokitelluista arvopapereista on AAA-luottoluokitus. Kauden aikana salkkuun ei tehty uusia hankintoja, ja 30.9.2016 sen arvo oli 469 (482) miljoonaa euroa. Lähipiiri Lähipiirillä tarkoitetaan Aktia Pankissa johtavassa asemassa olevia avainhenkilöitä ja näiden perheenjäseniä sekä yhtiöitä, joissa johtavassa asemassa olevalla avainhenkilöllä on määräysvalta. Aktia-konsernin avainhenkilöitä ovat Aktia Pankki Oyj:n hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan varamies. Lähipiiritietoja kuvataan tarkemmin vuoden 2015 tilinpäätöksen liitetiedossa K45. Lähipiirin kanssa tehdyissä liiketoimissa ei ollut kauden aikana merkittäviä muutoksia. Kasvu 2018 Aktia-konsernin nykyinen strategia Kasvu 2018 määriteltiin vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Pankin vahva vakavaraisuus ja tase mahdollistavat kasvun. Strategiansa mukaisesti Aktia keskittyy ensisijaisesti henkilöasiakkaiden ja näiden perheiden sekä perheyritysten ja yrittäjävetoisten yritysten palveluihin. Aktiassa panostetaan jatkossakin tehokkaaseen ja asiakasystävälliseen palveluun niin konttoreissa kuin digitaalisissa kanavissa. Aktia Pankki kasvattaa strategiakauden aikana luotonantoa yrityksille ja asunto-osakeyhtiöille. Aktia Pankki on maaliskuusta 2015 alkaen ollut mukana Euroopan keskuspankin lainaohjelmassa (TLTRO), minkä ansiosta Aktia on voinut tuoda markkinoille edullisia ja kilpailukykyisiä lainoja. Aktian tavoitteena on kaksinkertaistaa uusien asiakkaiden määrä vuosittain vuoden 2018 loppuun mennessä. Vuonna 2015 uusien henkilö- ja yritysasiakkaiden lukumäärä oli 1 300. Vuoden 2016 tavoitteena on kasvattaa määrää 3 000 uudella henkilö- ja yritysasiakkaalla (kokonaisasiakkuus). Uusien henkilö- ja yritysasiakkaiden määrä on noussut vuodenvaihteesta noin 2 300 kokonaisasiakkaalla. Suojaavien korkojohdannaisten purkaminen Marraskuussa 2012 purettiin kaikki suojaustarkoituksessa, eli avistatilien ja säästötalletusten korkoriskin suojaamiseksi, tehdyt korkojohdannaissopimukset (soveltamalla EU:n carve out -suojauslaskentamallia). Kun suojauslaskennassa sovelletaan käypää arvoa, johdannaisten markkina-arvon tehokas osa on korvattu vastaavalla arvostussummalla taseen erässä Talletukset. Purettujen korkojohdannaisten positiivinen tulosvaikutus näkyy korkokatteessa vuoden 2019 loppuun saakka. Vuonna 2016 positiivinen vaikutus korkokatteeseen on noin 16 miljoonaa euroa. Jäljellä oleva noin 27 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus tuloutetaan pääasiassa vuosina 2017 2018. Pankki jatkaa korkokatteen aktiivista suojausta, kun se katsotaan pitkällä aikavälillä korkotilanteen kannalta perustelluksi. Operatiiviset riskit Kauden aikana ei toteutunut operatiivisia riskejä, jotka olisivat aiheuttaneet olennaista taloudellista vahinkoa. Konsernin edellisestä Toimintaohjelma 2015 -strategiasta ovat vielä jäljellä peruspankkiuudistuksen loppuun saattaminen, Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n lopullinen purkaminen ja uuden peruspankin mahdollistamien prosessinparannusten toteuttaminen. Nämä toimenpiteet toteutetaan Aktian nykyisen Kasvu 2018 -strategian puitteissa. Muita tapahtumia kauden aikana Aktia Pankki Oyj on myynyt 135 920 omaa, yhtiön hallussa olevaa A-sarjan osakettaan Osakepalkkio-ohjelman 2011 ansaintajaksojen 2011 2012, 2012 2013, 2013 2014 ja 2014 2015 lykkääntyneiden erien maksamiseksi osakepalkkio-ohjelman piiriin kuuluville 16 avainhenkilölle. Aktia Pankki Oyj on yhtiön hallituksen päätöksen nojalla myynyt yhtiön hallintoneuvoston 28 jäsenelle 6 523 yhtiön hallussa olevaa A-sarjan osaketta. Osakkeet muodostavat yhtiökokouksen 12.4.2016 tekemän päätöksen mukaisesti 35 % hallintoneuvoston jäsenten vuoden 2016 vuosipalkkiosta. Syyskuun lopussa yhtiön omien, sen hallussa olevien A-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 37 354 kappaletta ja B-sarjan osakkeiden lukumäärä 6 658 kappaletta. Aktia Pankki vahvisti osaamistaan mobiilimaksamisessa ostamalla 1.7.2016 Elisa Oyj:n tytäryhtiön Elisa Rahoitus Oy:n. Yhtiön nimi muutettiin Aktia Rahoitus Oy:ksi. Käteisenä maksettu kauppahinta oli 1,0 miljoonaa euroa, eikä Aktia 11

liiketoimella ole merkittävää vaikutusta Aktia Pankki Oyj:n tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Vuonna 2012 lanseerattu Elisa Lompakko -palvelu oli ensimmäinen eurooppalainen mobiilimaksupalvelu, jossa rahaviesti siirtyi saman tien käyttäjältä toiselle. Palvelu jatkuu entisellään yritysoston jälkeen. 12.5.2016 Aktia Pankki Oyj:n hallintoneuvosto valitsi vuoden 2016 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä ensimmäisessä kokouksessaan kanslianeuvos Håkan Mattlinin hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajiksi valittiin uudelleen Christina Gestrin, Patrik Lerche, Clas Nyberg, Jorma J. Pitkämäki ja Jan-Erik Stenman. Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat muodostavat yhdessä hallintoneuvoston puhemiehistön, jonka tehtävänä on valmistella hallintoneuvostossa käsiteltävät asiat, esimerkiksi hallituksen jäsenten valinta. Aktia Pankki Oyj:n hallitus päätti 9.5.2016 täydentää palkitsemis- ja corporate governance -valiokuntaa, johon valittiin hallituksen uusi jäsen Christina Dahlblom. Nina Wilkman ilmoitti samassa yhteydessä eroavansa palkitsemis- ja corporate governance -valiokunnasta. Palkitsemis- ja corporate governance -valiokuntaan kuuluvat nyt Dag Wallgren (puh.joht.), Christina Dahlblom ja Catharina von Stackelberg-Hammarén. Aktia ja R-kioski päättivät huhtikuussa laajentaa yhteistyötään, ja R-kioskin maksujenvälityspalvelu siirrettiin kesällä 2016 Aktiaan. Aktian ja R-kioskin yhteistyö alkoi joulukuussa 2015, kun R-kioskit ottivat Aktian Mastercard Prepaid -kortit valikoimaansa. Aktia kehittää tuote- ja palveluvalikoimaansa eri kanavissa, ja yhteistyö R-kioskin kanssa mahdollistaa standardoitujen tuotteiden tarjoamisen hyvin laajassa jakeluverkostossa. 8.4.2016 oli kulunut 190 vuotta siitä, kun pääkaupungin ensimmäinen säästöpankki, Helsingin Säästöpankki oli ottanut vastaan ensimmäiset talletukset. Aktia on siis Suomen vanhin talletuspankki ja vanhin edelleen toiminnassa oleva pankki, mikä kertoo perinteestä, vakaudesta, kokemuksesta ja hyvästä asiakastuntemuksesta. Nykyisen Aktian syntymästä on 25 vuotta. Vuonna 1991 Helsingin Säästöpankki ja seitsemän rannikkoalueen ruotsinkielistä ja kaksikielistä pankkia päättivät pankkikriisin varjossa perustaa yhdessä uuden pankin. Aktian aikaisempi johtava neuvonantaja ja pitkään pankin pääekonomistina toiminut Timo Tyrväinen sai 6.4.2016 ensimmäisenä suomalaisena Certified Business Economist(TM) -sertifikaatin. CBE(TM) on uusi, syksyllä 2015 lanseerattu sertifikaatti, jonka on kehittänyt ja jonka omistaa amerikkalaisekonomistien yhdistys National Association for Business Economics (NABE). Morningstar nimesi maaliskuussa Aktian ainoana kotimaisena varainhoitajana kolmen parhaan joukkoon Morningstarin Suomen Awards 2016 -kilpailun korkovarainhoitajakategoriassa. Paras korkorahasto -kategoriassa Aktian Corporate Bond+ oli ainoa Suomessa hallinnoitu korkorahasto, joka oli ehdolla kolmen parhaan joukossa. Aktia on aiemmin voittanut parhaan korkovarainhoitajan palkinnon vuosina 2012, 2013 ja 2014. Aktia Pankki laski prime-korkoaan 0,25 prosenttiyksikköä 1,00 prosentista 0,75 prosenttiin. Koronlasku astui voimaan 1.3.2016. Muutos johtuu markkinakorkojen laskusta. Edellisen kerran Aktia laski prime-korkoaan marraskuussa 2014. Tapahtumia kauden päättymisen jälkeen Katsauskauden päättymisen jälkeen raportoitavia tapahtumia ei ole. Henkilöstö ja henkilöstörahasto Aktia-konsernin kokopäiväresurssien määrä oli syyskuun 2016 lopussa 915 (31.12.2015; 920). Kauden aikana kokopäiväresurssien lukumäärä keskimäärin supistui seitsemällä vuodenvaihteesta 929:ään (1.1. 31.12.2015; 936). Aktia-konsernin henkilöstörahasto on konserninjohtoa lukuun ottamatta koko henkilöstölle suunnattu palkitsemisjärjestelmä. Aktia Pankki Oyj:n hallitus on vahvistanut henkilöstörahastoon vuodelta 2016 maksettavaksi enimmäismääräksi 3 miljoonaa euroa, kun konsernin tulos on vähintään 80 miljoonaa euroa. Jos liikevoitto on vähintään 50 miljoonaa euroa, maksetaan 250 000 euroa, ja sen jälkeen määrä nousee lineaarisesti vastaten 10:tä prosenttia tuloksen 50 miljoonaa euroa ylittävästä osasta. Avainhenkilöiden kannusteohjelmat Aktia-konsernin avainhenkilöille on tarjottu Aktia Pankki Oyj:n hallituksen päätöksellä mahdollisuutta osallistua osakeperusteisiin Osakepalkkio- ja Osakeomistusohjelmiin. Ohjelmien tarkoituksena on tukea konsernin pitkän aikavälin strategiaa, sovittaa yhteen omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet, kasvattaa yhtiön arvoa sekä sitouttaa avainhenkilöitä yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyisiä, Aktia Pankki Oyj:n osakkeiden omistamiseen perustuvia kannusteita. Tarkemmin kannusteohjelmista osoitteessa www.aktia.com > Johto ja hallinto > Palkitseminen. Hallitus ja konserninjohto Aktia Pankki Oyj:n hallituksen kokoonpano toimikaudella 1.1. 31.12.2016: Puheenjohtaja Dag Wallgren, kauppatieteiden maisteri Varapuheenjohtaja Nina Wilkman, varatuomari Christina Dahlblom, kauppatieteiden tohtori (1.4.2016 alkaen) Stefan Damlin, kauppatieteiden maisteri Sten Eklundh, kauppatieteiden maisteri Kjell Hedman, liiketaloustieteilijä Catharina von Stackelberg-Hammarén, kauppatieteiden maisteri Lasse Svens, kauppatieteiden maisteri Arja Talma, kauppatieteiden maisteri, emba Aktian konserninjohtoon kuuluvat toimitusjohtaja Jussi Laitinen, varatoimitusjohtaja, toimitusjohtajan varamies Taru Narvanmaa, varatoimitusjohtaja Carl Pettersson, johtaja Mia Bengts, johtaja Juha Hammarén, johtaja Anssi Rantala, johtaja Fredrik Westerholm ja johtaja Magnus Weurlander. Aktian henkilöasiakas-, yritysasiakas- ja Private Banking -liiketoiminta sekä markkinointi siirtyivät 1.8.2016 alkaen Carl Petterssonin vastuulle, ja vastuu säästämisen, lainaamisen, maksamisen ja vakuuttamisen tuotteista ja tuotekehityksestä sekä viestinnästä siirtyi Taru Narvanmaalle. Carl Pettersson nimitettiin samalla varatoimitusjohtajaksi. Varatoimitusjohtaja Taru Narvanmaa toimii edelleen toimitusjohtajan varamiehenä. 12 Aktia