JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA NURMIJÄRVEN KUNTA

SISÄLLYS JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA 1 JÄTEVESI 2 2 VALTIONEUVOSTON ASETUS 542/2003 4 3 MITÄ KIINTEISTÖNOMISTAJAN TULEE TEHDÄ? 5 3.1 UUDISRAKENTAMINEN 5 3.2 OLEMASSA OLEVAT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT 5 3.3 KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET 6 3.4 NURMIJÄRVEN KUNNAN VIRANOMAISET 6 4 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS JA MITOITUS 7 5 JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAIHTOEHDOT 8 5.1 VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRÖINTIIN LIITTYMINEN 8 5.2 KIINTEISTÖKOHTAISET MENETELMÄT 9 5.2.1 KÄYMÄLÄJÄTTEEN JA HARMAAN VEDEN EROTTELU 10 5.2.2 KAIKKIEN JÄTEVESIEN YHTEISKÄSITTELY 13 5.2.3 VAPAA-AJAN ASUNNOT 16 6 KUSTANNUKSET 17 7 AVUSTUKSET 17 8 LISÄTIETOJA 18 OHEISMATERIAALI 19 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 SUUNNITELMA JÄTEVESIEN KÄSITTELYSTÄ SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ NURMIJÄRVEN POHJAVESIALUEET MAASUODATIN NURMIJÄRVI 2004 (päivitetty 11.3.2010) 1

JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA Hyväksytty ympäristölautakunnassa 23.11.2004 92. Ympärivuotisesta asutuksesta viidennes asuu haja-asutusalueilla kiinteistöissä, joita ei ole liitetty yleiseen viemäriverkkoon. Suurin osa loma-asunnoista on viemäriverkoston ulkopuolella. Erityisesti vanhojen kiinteistöjen jätevedenpuhdistuslaitteistot eivät vastaa nykyisiä vaatimuksia. Kun jätevedet puhdistetaan asiallisesti kaikkialla, vesien rehevöityminen hidastuu ja samalla asuinympäristön ja rantojen hygieeniset haitat vähenevät. Haittojen torjumiseksi talousjätevesien käsittelystä on annettu Valtioneuvoston asetus (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Valtioneuvoston asetus (542/2003) tuli voimaan 1.1.2004 ja sen mukaan kiinteistökohtainen jätevesien puhdistaminen tulee toteuttaa siten, ettei talousjätevesistä aiheudu pinta- ja/tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Kotitalouksien lisäksi asetus koskee vapaa-ajan asuntoja, karjatilojen maitohuoneita ja kodin yhteydessä olevaa yritystoimintaa, johon ei tarvita erikseen ympäristölupaa. Valtioneuvoston asetus on asettanut myös kunnille vaatimuksia haja-asutusalueiden viemäröintien kuntoon saattamiseksi. Asetuksen myötä on Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelu laatinut yhteistyössä terveydensuojelun kanssa jätevesien käsittelyoppaan haja-asutusalueiden viemäriin kuulumattomille kiinteistöille. Opas on hyväksytty ympäristölautakunnassa 23.11.2004 92. Oppaassa kerrotaan jätevesien käsittelystä kaikissa niissä talouksissa, joissa syntyy jätevesiä ja jotka eivät ole liittyneet vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Opas soveltuu niin uudisrakentamiseen kuin korjausrakentamiseenkin. 1 JÄTEVESI Kotitalouksien normaaleihin päivittäisiin toimintoihin käytettävä vesimäärä vaihtelee 50-250 litran välillä. Keskimääräinen vedenkäyttö on noin 150 litraa vuorokaudessa asukasta kohden, josta lähes puolet käytetään peseytymiseen ja vajaa viidennes WC:n huuhteluun. Kuvassa 1 on esitetty kotitalouksien jätevesien muodostuminen. KUVA 1. Kotitalouden jätevesien muodostuminen Siivous ja muut Pyykinpesu 5 % 15 % WC:n huuhtelu 15 % Peseytyminen 45 % Ruuanlaitto ja astianpesu 20 % 2

Asunnon sisällä käytettävä vesi muuttuu jätevedeksi ja vaatii käsittelyn ennen ympäristöön johtamista. Jätevesien käsittelyjärjestelmä onkin aina mitoitettava veden käytön mukaisesti. Jäteveden määrän oletetaan olevan vähintään 150 litraa asukasta kohden vuorokaudessa, ellei mittauksin voida luotettavasti osoittaa vähäisempää veden käyttöä. Lisäksi järjestelmää mitoitettaessa on otettava huomioon jätevesijärjestelmään mahdollisesti pääsevän vuotoveden määrä. Jätevesi on laadultaan erilaista riippuen siitä, mistä viemäröintipisteestä se on lähtöisin. Jäteveden laatua voidaan kuvata sen sisältämien lika-aineiden tai ympäristön kuormittumista aiheuttavien aineiden määrällä tai jäteveden mitatuilla ominaisuuksilla. Tärkeimpiä laadun ilmaisijoita ovat jäteveden sisältämän orgaanisen (eloperäisen) aineen määrä, jota mitataan biologisen hapenkulutuksen määränä (BHK7), fosforipitoisuus (P) sekä typpipitoisuus (N). Orgaaninen aines, fosfori sekä typpi ovat aineita, jotka likaavat pohjavettä ja vesistöjä. Orgaaninen aines hajoaa ja kuluttaa vesistön happivaroja, jolloin esimerkiksi järven ekologinen tasapaino häiriintyy. Fosfori ja typpi ovat puolestaan ravinteita, jotka rehevöittävät vesistöjä. Typpi voi lisäksi tehdä pohjavedet juomakelvottomiksi. Tärkeitä ovat myös jäteveden sisältämän kiintoaineen määrä ja jäteveden hygieenisyys, jota voidaan mitata bakteerien määrällä. Jotkin tautibakteerit ja virukset voivat elää vesissä pitkään. Tavallisetkin pesu- ja puhdistusaineet voivat sisältää luonnolle haitallisia kemikaaleja. Haja-asutuksen jätevesiasetuksessa on orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen määrälle annettu haja-asutuksen kuormitusluvun mukaiset ominaiskuormitukset grammoina asukasta kohden vuorokaudessa. Ominaiskuormituksia on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Haja-asutusalueen kuormituslukuja kuormituksen alkuperä orgaaninen aines, BHK7 kokonaisfosfori P kok kokonaistyppi N kok g/as/vrk % g/as/vrk % g/as/vrk % uloste 15 30 0,6 30 1,5 10 virtsa 5 10 1,2 50 11,5 80 muu 30 60 0.4 20 1,0 10 yhteensä 50 100 2,2 100 14 100 3

2 VALTIONEUVOSTON ASETUS 542/2003 Vesien rehevöityminen on vakava ongelma koko Suomessa, minkä seurauksia ovat muun muassa ojien umpeutuminen, rantojen kaisloittuminen ja muutokset kalastossa. Rehevöitymisen myötä myös vesien virkistyskäyttö vaarantuu. Vuonna 2000 vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömissä talouksissa asuva kuormitti jätevesipäästöillään keskimäärin kuusi kertaa enemmän vesistöä kuin verkostoon liittynyt asukas. Vesien rehevöityminen hidastuu, kun jätevedet puhdistetaan asianmukaisesti kaikkialla. Samoin vähenevät asuinympäristön sekä rantojen hygieeniset haitat. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta. Vesihuoltolain (119/2001, 3 luku 10 ja 11 ) mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin, jos viemäriverkko sivuaa tonttia. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta liittyä vesijohtoon sekä viemäriin ja siksi talousjätevesistä aiheutuvien haittojen torjumiseksi on kesäkuussa 2003 annettu Valtioneuvoston asetus (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetus tuli voimaan 1.1.2004 ja sen mukaan kiinteistökohtainen jätevesien puhdistaminen tulee toteuttaa siten, ettei talousjätevesistä aiheudu pinta- ja/tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Jäteveden käsittelyjärjestelmän pitää puhdistaa jäteveden orgaanisesta aineesta 90 %, fosforista 85 % ja typestä 40 %. Puhdistusteho lasketaan vertaamalla puhdistamosta lähtevää kuormitusta asetuksessa määriteltyyn nimelliskuormitukseen. Taulukossa 2 on esitetty asetuksen mukaiset kuormituksen vähentämisvaatimukset sekä enimmäispäästöt ympäristöön eli ne lika-ainesmäärät, jotka jätevedessä saa olla käsittelyn jälkeen. Taulukko 2. Jätevesikuormituksen vähimmäisvaatimukset ja enimmäispäästöt BHK7 P N kuormituksen vähentämisvaatimus % 90 85 40 päästö ympäristöön enintään g/as/vrk 5 0,33 8,4 Lika-aineista voi osan ottaa "talteen" jo ennen varsinaista käsittelyjärjestelmää, jolloin jätevesien aiheuttama kuormitus vähenee. Suositeltavin ratkaisu on vesikäymälän korvaaminen kompostoivalla käymälällä. Vastaava vaikutus on kiinteistön lähiympäristön kannalta käymälävesien keräämisellä umpisäiliöön ja kuljettamisella muualle käsiteltäväksi. Tällöin paikallisesti käsiteltäviksi jäävät ainoastaan niin sanotut harmaat vedet eli erilaiset pesuvedet. Niidenkin haitattomaksi tekeminen vaatii kunnollisen käsittelyn, mutta puhdistusprosessin teho voi olla vaatimattomampi kuin käsiteltäessä kaikkia jätevesiä yhdessä. Taulukossa 3 on kuormituksen puhdistustehoja prosentuaalisesti esitettynä, kun käymälän aiheuttama kuormitus on osittain tai kokonaan eroteltu. Taulukko 3. Jätevesien käsittelyjärjestelmän tarvittava puhdistusteho % BHK7 P N kaikki jätevedet johdetaan jätevesijärjestelmään 90 85 40 virtsa otetaan talteen eikä siitä aiheudu ympäristön 89 67 0 kuormitusta virtsa ja uloste otetaan talteen eikä niistä aiheudu ympäristön kuormitusta 83 18 0 4

Asukkaiden lukumäärä vaikuttaa luonnollisestikin asumisjätevesien laatuun ja määrään. Ei siis riitä, että jätevesijärjestelmä toteutetaan ottaen huomioon pelkästään rakennustoimeen ryhtyvän olosuhteet ja tarpeet. Jätevesijärjestelmä tulee toteuttaa siten, että se toimii kelvollisesti myös silloin, kun kiinteistön haltijan vaihduttua asukasmäärä ja siitä aiheutuva jätevesikuorma muuttuu. Jätevesien käsittelyjärjestelmän tulee olla käyttökelpoinen koko kiinteistön suunnitellun elinkaaren ajan kiinteistön todennäköisissä käyttötilanteissa. 3 MITÄ KIINTEISTÖNOMISTAJAN TULEE TEHDÄ? Määräykset jätevesien käsittelystä koskevat uudisrakentamista sekä niitä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä. Ei kuitenkaan ole riittävää, että tehokkaita jätevesien käsittelyjärjestelmiä rakennetaan ainoastaan uudisrakentamisen yhteydessä vaan myös vanhoissa kiinteistöissä on tehtävä parannuksia, mikäli olemassa olevalla jätevesien käsittelyjärjestelmällä ei saavuteta asetettuja vaatimuksia. 3.1 UUDISRAKENTAMINEN Tammikuun 2004 alusta lukien määräykset jätevesien käsittelystä koskevat uudisrakentamista sekä niitä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä. Talousjätevesien kokoamisesta, käsittelystä ja johtamisesta on laadittava suunnitelma, joka on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet tulee olla laadittuna ennen järjestelmän käyttöönottoa. Suunnittelu vaatii osaamista ja sen hallitsevat parhaiten vesihuoltoon perehtyneet suunnittelijat, jotka tekevät tarvittavat selvitykset paikan päällä. Varminta on valita FISEpätevyyden saanut suunnittelija. Suunnitelman teossa tulee noudattaa Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) ja erityisesti asetuksen liitteen 1 kohdissa 2A ja 2C mainittuja jätevesijärjestelmän suunnitteluun liittyviä määräyksiä ja ehtoja. Suunnitelma jätevesien käsittelystä lomake on liitteenä 1. Suunnitelman liitteinä tulee olla mm. asemapiirros sekä kopio peruskartasta. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi seuraavat asiat: maaperätutkimus ja maastomittaukset mitoitus (asukasmäärä ja huoneistoala) sijoitus tontille järjestelmän rakenne, toimintaperiaate ja puhdistustulos sadevesien ohjaus (ei saa ohjata järjestelmään) näytteenottomahdollisuus (huolto-ohjeet) varo- ja hälytyslaitteet. 3.2 OLEMASSA OLEVAT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT Jotta viemäriverkostojen ulkopuolisesta asutuksesta aiheutuva ympäristön kuormitus todella vähenisi, ei riitä, että tehokkaita jätevesien käsittelyjärjestelmiä rakennetaan ainoastaan uudisrakentamisen yhteydessä. Asetuksen mukaan myös vanhoissa kiinteistöissä on tehtävä parannuksia, mikäli olemassa olevalla jätevesien käsittelyjärjestelmällä ei saavuteta asetettuja vaatimuksia. 5

Olemassa olevien rakennusten jätevesijärjestelmät tulee saada asetuksen vaatimusten mukaisiksi 10 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli 1.1.2014 mennessä. Kiinteistön omistajan tulee laatia selvitys jätevesilaitteista sekä laitteita koskevat käyttö- ja hoito-ohjeet kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli ennen 1.1.2006. Jos rakennuksessa ei ole vesikäymälää, selvityksen ja hoito-ohjeet voi tehdä neljän vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli 1.1.2008 mennessä. Selvitys jätevesijärjestelmästä lomake on liitteenä 2. Selvityksen perusteella asukkaat ja viranomaiset voivat arvioida, täyttääkö jätevesijärjestelmä sille asetetut uudet vaatimukset vai pitääkö jätevesien käsittelyä tehostaa ennen vuotta 2014. Selvityksessä muun muassa kuvataan kiinteistön jätevesien käsittelytapa, arvioidaan ympäristöön joutuva kuormitus sekä esitetään jätevesijärjestelmästä ne kohdat, joita pitää säännöllisesti hoitaa, huoltaa ja valvoa. Selvityksen liitteenä tulee olla asemapiirros, johon on merkitty jätevesijärjestelmän sijainti ja jätevesien purkupaikat sekä kopio peruskartasta, johon on merkitty tontin sijainti. 3.3 KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet tulee olla laadittu niin uudisrakennusten kuin vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmille. Käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaan käytetään ja huolletaan jätevesijärjestelmää, jotta puhdistamon hyvälaatuinen toiminta olisi taattua. Huoltotoimenpiteistä, kuten säiliöiden ja saostuskaivojen tyhjentämisestä, lietteenpoisto- ja kemikaalinsyöttökerroista sekä mahdollisista näytteenottotuloksista on pidettävä kirjaa. Huoltokirjanpito on pyydettäessä esitettävä terveys- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kun kiinteistö myydään, tarvitsee uusi omistaja käyttö- ja huolto-ohjeet osatakseen hoitaa ja käyttää ostamansa kiinteistön puhdistuslaitteistoa. Lisäksi asukas voi ohjeiden perusteella tilata alan yrityksiltä helposti hoito- ja huoltopalveluja. Käyttö- ja huolto-ohjeiden tulee sisältää ohjeet koko jätevesijärjestelmälle. Vähimmäisvaatimukset erilaisille jäteveden käsittelylaitteiden käyttö- ja huolto-ohjeille on annettu Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003). Selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huolto-ohjeet säilytetään kiinteistöllä ja ne on esitettävä viranomaiselle pyydettäessä. 3.4 NURMIJÄRVEN KUNNAN VIRANOMAISET Nurmijärven kunnan rakennusvalvonta myöntää luvat jätevesijärjestelmien rakentamiseen joko rakennusluvalla tai toimenpideluvalla. Uudisrakentamisen osalta lupahakemuksen liitteenä olevan jätevesisuunnitelman tarkastaa terveydensuojeluviranomainen, vanhojen jätevesijärjestelmien uusimisen osalta ympäristönsuojeluviranomainen. Rakentaminen tulee tehdä täysin suunnitelman mukaisesti. Mikäli rakentamisen aikana huomataan, ettei rakentamista voida toteuttaa suunnitelman mukaisesti, tulee silloin ottaa välittömästi yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan ja suunnittelijaan. Pienistä muutoksista voi selvitä tekemällä muutoksen asemapiirrokseen. Isommat muutokset vaativat suunnitelmiin tehtävät muutokset ja uuden lupakäsittelyn. 6

Mitään jätevesijärjestelmien rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin kunnan viranomaiseen on otettu yhteyttä. Kun rakennusvalvonta on myöntänyt luvan jätevesijärjestelmän rakentamiseen, saa asennustyöt aloittaa. Vastaava työnjohtaja/ kvv-vastaava seuraa jätevesijärjestelmän rakentamista ja tarkastaa järjestelmän ennen sen käyttöönottoa sekä merkitsee tekemänsä tarkastuksen jätevesijärjestelmän rakennusaikaiseen tarkastuslistaan. Tarkastuslista annetaan täytettynä rakennusvalvontaviranomaiselle käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. 4 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS JA MITOITUS Jätevesien käsittelyjärjestelmä on kokonaisuus, joka koostuu peräkkäisistä ja/tai rinnakkaisista puhdistusprosesseista. Jätevesien puhdistuksessa jätevedestä pyritään poistamaan terveydelle ja ympäristölle haitallisia aineita erilaisten mekaanisten, kemiallisten ja biologisten prosessien avulla. Hyvän toimivuuden edellytyksiä ovat asianmukaiset asennukset ja rakennustyöt, oikeat materiaalit, oikea käyttö ja riittävä huolto. Jotta puhdistusprosessien toimivuus olisi tiedossa, on jätevesien käsittelyjärjestelmän toimintaa jatkuvasti seurattava. Mitä vähemmän vettä käytetään, sitä helpompaa on ratkaista jätevesiongelmat. Sade-, sulamisja rakenteiden kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään. Toimivuutta voivat heikentää monet asiat, joista tavallisimpia ovat seuraavat: 1. Jäteveden määrä on liian suuri eli puhdistamo on liian pieni. Esimerkiksi aiemmin talossa asunut perhe on hankkinut puhdistamon, mutta puhdistusteho ei olekaan riittävä taloon muuttavalle isommalle perheelle. 2. Hyvä puhdistamo kestää kuormitusvaihteluja, mutta jäteveden määrän vaihdellessa paljon saattaa puhdistamon teho laskea oleellisesti. 3. Jos saostussäiliöitä ei tyhjennetä tarpeeksi usein, saattaa lietettä päästä myös puhdistamoon. Saostussäiliöiden tyhjennystarvetta tulee tarkkailla säännöllisesti. 4. Puhdistamoa ei ole asennettu suoraan tai se on routanousun seurauksena vinossa. Tällöin puhdistamo kuormittuu epätasaisesti ja oikovirtauksia pääsee syntymään, jolloin puhdistusteho heikkenee. 5. Pintavesien pääsy puhdistamoon saattaa heikentää puhdistustehoa. 6. Biologinen puhdistus tarvitsee aina happea. Happea syötetään jätevesien käsittelyjärjestelmään koneellisesti tai painovoimaisesti. 7. Aina tulee varmistaa, ettei viemäriin pääse biologista prosessia tuhoavia tai toimintaa heikentäviä kemikaaleja tai nestemäisiä ongelmajätteitä, kuten liuottimia, maalin jäämiä, öljyä tai bensiiniä. Kemikaalit yms. aineet tuhoavat puhdistamon biologista hajoamista ylläpitävän pieneliöstökannan ja saattavat myös aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaraa. 8. Myös siivous-, pyykki- ja astianpesuaineet saattavat heikentää biologista toimintaa. Fosfaatittomien pesuaineiden valinta vähentää merkittävästi jäteveden fosforimäärää. Pesuaineiden yliannostelua tulee välttää. 9. Viemäriin ei saa laittaa talousjätteitä, kuten esimerkiksi perunan kuoria, ruoan tähteitä, kahvinporoja tai rasvoja. Myöskään tukkivia esineitä ei viemäriin saa laittaa, kuten tupakantumppeja tai pumpulipuikkoja. 7

Jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee mitoittaa syntyvien jätevesien määrän, laadun ja kuormitusvaihtelun perusteella. Mitoituksen on perustuttava vähintään siihen asukaslukuun, jonka arvo saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30. Mitoituksen asukasluvun on kuitenkin oltava vähintään viisi. Karjatilojen, maitohuoneiden ja elinkeinotoiminnan mitoitus tulee perustua tutkittuun keskimääräiseen kuormitustietoon. Ravitsemuspalvelurakennusten mitoituksen on perustuttava vähintään asiakaspaikkojen enimmäismäärään jaettuna kolmella. Jos jätevesijärjestelmän piirissä on sekä majoitusettä ravitsemuspalveluja, tulee näiden molempien asiakasmäärät laskea yhteen. 5 JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAIHTOEHDOT Jätevesien käsittelyvaihtoehtoja on useita. Tietoa eri menetelmistä ja niiden toimivuudesta saa muun muassa Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilta www.ymparisto.fi /hajajatevesi, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton ylläpitämiltä sivuilta www.vesiensuojelu.fi/jatevesi sekä kunnan ympäristökeskuksesta. Jätevesien käsittelymenetelmää valittaessa paras vaihtoehto on liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon. Kannattaa myös selvittää, onko jätevedet mahdollista käsitellä yhdessä naapureiden kanssa. Mikäli tontti sijaitsee pohjavesialueella, taajaan rakennetulla alueella tai rantavyöhykkeellä, tulee aluetta koskevat jätevedenkäsittelyn erityisvaatimukset aina selvittää. Pohjavesialueet on esitetty liitteessä 3. Maaperän laatu ja korkeussuhteet on myös tärkeää ottaa huomioon jätevesijärjestelmää valittaessa. Taulukossa 4 on esitetty jätevesien eri käsittelyvaihtoehtoja. Taulukko 4. Jätevesien käsittelyvaihtoehdot Vesihuoltolaitoksen viemäröintiin liittyminen Kunnan Yksityinen vesiosuuskunta viemäriverkko Käymäläjätteen ja harmaan veden erottelu Kuivakäymälä + Käymälävedet harmaiden vesien käsittely harmaiden ve- umpisäiliöön + sien käsittely Kiinteistökohtaiset menetelmät Kaikkien jätevesien yhteiskäsittely Saostuskaivot + maasuodatin + kemikaalikäsittely 5.1 VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRÖINTIIN LIITTYMINEN Laite- tai pienpuhdistamo Kaikki jätevedet umpisäiliöön Kannattaa aina ensin selvittää, voiko kiinteistön liittää yleiseen viemäriverkostoon. Vesihuoltolaitoksia on kunnilla ja yksityisillä vesiosuuskunnilla. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Naapureiden tai kyläkuntien kannattaa miettiä yhteistä viemäröintiä. Yhteistä vesija viemäröintihanketta varten voidaan perustaa osuuskunta. Vesihuoltolaitoksen viemäröintiin liittymisen etuja: liittyminen ratkaisee jätevesien käsittelypulmat, yhteishankkeessa kustannukset voidaan jakaa, vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamossa jätevedet käsitellään hyvin ja yhteishankkeille on helpompi hakea taloudellista tukea. Kannattaa kuitenkin huomata, että kustannuksiin vaikuttavat maaston muodot, maaperän laatu tai pitkät etäisyydet. 8

5.2 KIINTEISTÖKOHTAISET MENETELMÄT Kiinteistökohtaisia menetelmiä on monia erilaisia. Kaikki jätevedet voidaan puhdistaa yhdessä tai käymäläjäte voidaan erottaa muista jätevesistä esimerkiksi ottamalla kuivakäymälä käyttöön tai johtamalla käymälävedet umpisäiliöön (kaksoisviemäröinti). Viemäröintilinjat suositellaan toteutettaviksi aina uudisrakentamisessa kaksoisviemäröintinä, vaikka käymälävedet ja pesuvedet käsiteltäisiinkin yhdessä. Täten käymälävesille sekä astianpesukonevesille rakennetaan oma jätevesilinjansa ja harmaille vesille oma linja. Viemärilinjat tulee yhdistää vasta rakennuksen ulkopuolella, jonka jälkeen ne voidaan johtaa samaan jätevesien käsittelyjärjestelmään. Näin viemäröinti on mahdollista muuttaa haluttaessa vielä myöhemmin kaksoisviemäröinniksi, mikäli yhteiskäsittelystä aiheutuu ongelmia. Taulukossa 5 on esitetty esimerkkejä erilaisten kiinteistöjen jätevesien käsittelyvaihtoehdoista, kun vesihuoltolaitoksen viemäröintiin liittyminen ei ole mahdollista. Taulukko 5. Erilaisten kiinteistöjen jätevesien käsittelyvaihtoehtoja Kiinteistö Käsittely ympärivuotinen asunto kiinteistökohtaiset tai muutaman kiinteistön yhteiset menetelmät kiinteistö tärkeällä pohjavesialueella (liite 3) kaikki jätevedet umpisäiliöön tai jätevesien johtaminen pohjavesialueen ulkopuolelle loma-asunto, vesipumpulla kiinteistökohtaiset menetelmät ympärivuotinen asunto tai loma-asunto rantaalueella saunarakennus kantovedellä otettava yhteyttä terveydensuojeluun tai ympäristönsuojeluun imeytyskaivo tai -kuoppa Jätevesijärjestelmää ja valitun järjestelmän paikkaa valittaessa tulee ottaa myös huomioon erilaiset suoja-alueet tontilla. Taulukossa 6 on esitetty suojavyöhykkeiden pituuksia eri kohteisiin. Taulukko 6. Suojavyöhykkeitä viemäröintijärjestelmästä Kohde Kohteen ja viemäröinnin minimivälimatka talo 5 m vesistö 30 m (saunasta 20 m) talousvesikaivo 30-50 m vedenottamo 200 m pohjavesi 0,5 m kun suodatetaan 2 m kun imeytetään kallion pinta 1 m tontin raja 5 m tie (ei omalla tontilla) 5 m Jätevesijärjestelmästä tuleva purkuputki suositellaan johdettavaksi aina kivipesään/ sepelikerrokseen. Esimerkiksi pienpuhdistamosta tulevassa purkuvedessä saattaa olla 9

suuria määriä bakteereja sekä viruksia. Kivipesän tehtävä on poistaa purkuveteen jääneet bakteerit ja virukset. Valitussa jätevesijärjestelmässä puhdistunut jätevesi voidaan imeyttää kivipesän läpi maahan, mikäli maaperätutkimukset osoittavat maan olevan hyvin vettä läpäisevää. Puhdistunut jätevesi voidaan myös johtaa omalla maalla olevaan avoojaan. Omalla maalla sijaitsevasta avo-ojasta tulee olla riittävä etäisyys rajaan. Jos jätevesi suunnitellaan johdettavaksi rajaojaan, tulee naapurilta olla kirjallinen suostumus. Tieojaan ei jätevettä suositella johdettavaksi, mutta mikäli se jää ainoaksi vaihtoehdoksi, tulee jätevedet johtaa kivipesän kautta tieojaan ja tien huollosta vastaavilta tulee saada kirjallinen suostumus. Jätevettä ei saa edes puhdistuneena johtaa pohjavesialueelle päin, vaan se tulee aina johtaa pohjavesialueelta poispäin. Saostussäiliöt Kaikkien pienpuhdistamoiden toiminnalle on olennaista toimivat saostussäiliöt ja niiden normaali hoito. Saostussäiliöitä (saostuskaivoja) tarvitaan yleensä kiinteistökohtaisten jätevesien esikäsittelymenetelmäksi. Koska saostussäiliöiden ravinteiden poistotehokkuus on parhaimmillaankin vain 20 %, eivät ne riitä pelkästään varsinaiseksi jäteveden käsittelyjärjestelmäksi. Saostussäiliöt ovat kuitenkin tärkeitä, sillä ne poistavat merkittävän osan jäteveden kiintoaineesta. Saostussäiliössä jäteveden kiinteä aines laskeutuu pohjalle lietteeksi ja vettä kevyemmät aineet, kuten rasva, nousevat pinnalle. Kelluvien ja laskeutuvien ainesten poistaminen estää varsinaisen järjestelmän tukkeutumisen. Saostussäiliöt tulee puhdistaa pohjalietteestä ja pintarasvasta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja liete kuljetetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Puhdistuksen yhteydessä tulee samalla tarkastaa, että saostussäiliöiden tulo- ja lähtöputket sekä T- haarat ovat auki. Kun kaikki jätevedet on mahdollista käsitellä yhdessä, tulee saostussäiliön olla aina kolmiosainen ja kokonaistilavuudeltaan vähintään 2,5 m 3 :n kokoinen. Pienempi tilavuus saattaa riittää, mikäli laitevalmistajat takaavat riittävyyden. Ensimmäisessä osassa tulee olla yli puolet saostussäiliöiden kokonaistilavuudesta. Mikäli käymälästä syntyvät jätevedet pystytään käsittelemään erillään harmaista vesistä, riittää pelkille pesuvesille kaksiosainen saostussäiliö. Tällöin kokonaistilavuuden tulee olla vähintään 1,5 m 3. Saostussäiliöt tulee sijoittaa kiinteistölle siten, että loka-auto pääsee esteettömästi tyhjentämään ne tarvittaessa myös talviaikana. 5.2.1 KÄYMÄLÄJÄTTEEN JA HARMAAN VEDEN EROTTELU Suurin osa jäteveden fosforista ja typestä on peräisin virtsasta ja ulosteista. Jätevesien käsittely on helpompaa, jos käymäläjäte erotellaan pesu- eli harmaista jätevesistä. Harmaissakin vesissä on paljon orgaanista ainetta, jota pitää vähentää tehokkaasti. Harmaat vedet voidaan periaatteessa käsitellä samoin menetelmin kuin muutkin asumisjätevedet, mutta niiden käsittelyjärjestelmä on käymälävesien käsittelyä yksinkertaisempi. 10

Kuivakäymälä + harmaiden vesien käsittely Kuivakäymälöitä on useita malleja. Toiset erottelevat virtsan, toisissa kaikki jätteet menevät samaan säiliöön. Yleisimpiä kuivakäymälämalleja ovat kompostikäymälät, joita on tarjolla suur-, keskisuuri- ja piensäiliöllisiä sekä monilokerollisia. Lisäksi löytyy pikakomposti-, suorakomposti- ja haihdutuskäymälöitä sekä vettä käyttäviä erottelevia ja virtsan puhtaana erottelevia käymälöitä. Useimmat mallit perustuvat kompostointiin, mutta myös muita kuivakäymälämalleja on tarjolla, kuten sähkö-, alipaine- ja polttokäymälöitä sekä kemiallisia, paketoivia ja jäädyttäviä käymälöitä. Kompostikäymälä on suositeltava käymälätyyppi haja-asutusalueella. Se toimii samalla periaatteella kuin kompostori. Kompostikäymälässä uloste maatuu yhdessä kuivikkeen kanssa kompostilannoitteeksi. Kompostikäymälän prosessi on kuitenkin hitaampi ja monimutkaisempi kuin talousjätekompostissa. Moderni kuivakäymälä voidaan asentaa vanhaankin taloon. Kompostikäymälää harkittaessa on otettava huomioon, että toimiakseen kompostikäymälät vaativat hoitamista. Hyvin toimiva kompostikäymälä on vedetön, hajuton ja hygieeninen jätehuoltojärjestelmä. Kompostikäymälässä ammoniakki ja rikkivety aiheuttavat helposti voimakkaan käymälähajun, joka täytyy tuulettaa pois. Tuuletusputki tulee tämän vuoksi vetää ylös läpi katon, jotta haju saataisiin vähenemään myös ulkona. Tuuletusputken kautta tapahtuva sähköllä varmistettu ilmankierto pitää käymälän täysin hajuttomana. Käymälän ilmankierron tulee olla jatkuvasti toiminnassa, myös yöaikaan. Kuvassa 2 on esitetty esimerkki kuivakäymälän tuuletusputkesta. Kuva 2. Esimerkki kuivakäymälän tuuletusputkesta Kuivakäymälän etuna on, että pelkkien harmaiden vesien käsittely on yksinkertaista ja kuivakäymälän käyttö on edullista. Kannattaa kuitenkin huomioida, että käymälätyypin valinta vaatii aina asiantuntemusta. Käymälä on myös sijoitettava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, ettei käymälästä aiheudu terveyshaittaa. Käymäläjätettä saa kompostoida tarkoitukseen suunnitellussa kompostointilaitteessa ja kompostoinnissa on noudatettava terveydensuojeluviranomaisen ohjeita. Käymäläjätteen kompostoinnin aloittamisesta tulee aina tehdä ilmoitus terveydensuojeluun. Nurmijärven kunnan terveydensuojelujärjestyksen (terveyslautakunta 10.10.2000 59) mukaan 11

umpisäiliö- ja saostuskaivolietteen kompostointi on kielletty, jollei kompostointi tapahdu erikseen rakennetussa ja hyväksytyssä käsittelylaitoksessa. Ns. raaka-sakokaivolietteen levittäminen pelloille on kielletty. Terveydensuojeluviranomainen voi erityisestä syystä ja määräämillään ehdoilla hyväksyä kompostoinnin kiinteistöllä kiinteistönomistajan erillisestä hakemuksesta. Mikäli kuivakäymälä valitaan vesikäymälän sijaan, tulee harmaille vesille rakentaa oma käsittelyjärjestelmänsä, esimerkiksi maasuodatin tai biosuodin. Kuvassa 3 on esitetty kuivakäymälä ja harmaiden vesien käsittely maasuodattimessa. Lisätietoja kompostikäymälöistä voi kysyä laitevalmistajilta, kunnan ympäristökeskuksesta ja Käymäläseura Huussi ry:stä (www.huussi.net). KUVA 3. Kuivakäymälä ja harmaiden vesien käsittely Käymälävedet umpisäiliöön + harmaiden vesien käsittely Yhtenä kaksoisviemäröinnin vaihtoehtona on, että käymälävedet kootaan umpisäiliöön, josta ne kuljetetaan loka-autolla jätevedenpuhdistamolle ja harmaille vesille rakennetaan oma käsittelyjärjestelmänsä, esimerkiksi maasuodatin tai biosuodin. Uudisrakentamisessa myös astianpesukoneen vedet tulee johtaa umpisäiliöön kaksoisviemäröinnissä, sillä astianpesukoneessa käytettävät kemikaalit saattavat tuhota maasuodattimen puhdistustehoa ylläpitävän pieneliöstökannan. Käymälävesien umpisäiliöön erottelun etuna on, ettei käymälävesien käsittely aiheuta paikallisia ongelmia. Pelkkien harmaiden vesien käsittely on myös yksinkertaisempaa kuin käymälävesiä sisältävän jäteveden käsittely. Umpisäiliö on tyhjennettävä ajoissa ja jätevesi on kuljetettava käsittelyä varten kunnan jätevedenpuhdistamolle. Kuvassa 4 on esitetty käymälävesien johtaminen umpisäiliöön ja harmaiden vesien käsittely maasuodattimessa. 12

KUVA 4. Käymälävedet umpisäiliöön ja harmaiden vesien käsittely Harmaat vedet eli pesuvedet voidaan käsitellä maasuodattimen lisäksi myös harmaiden vesien käsittelyyn tarkoitetussa laitepuhdistamossa. Panospuhdistamot ovat liian järeitä pelkkien pesuvesien puhdistamiseen, mutta erilaiset biosuotimet ovat hyvä vaihtoehto maaperäkäsittelylle. Biosuotimessa jäteveden lika-aineita "syövä" mikrobikasvusto kasvaa suodinmateriaalin esim. kiven, muovin tai kuidun pinnalle. Biosuotimet poistavat hapekkaissa oloissa hyvin orgaanista ainesta, mutta niiden ravinteiden sitomiskyky on vaatimaton. Biosuodin tarvitsee maaperäkäsittelyä vähemmän tilaa, mutta vaatii tiiviimpää prosessin tarkkailua ja suodinmateriaalin vaihtoa tai puhdistusta laitteesta riippuen vähintään vuosittain. 5.2.2 KAIKKIEN JÄTEVESIEN YHTEISKÄSITTELY Kun sekä wc- että harmaita vesiä puhdistetaan yhdessä, tavallisimmat menetelmät hajottavat orgaanista ainetta ja sitovat fosforia suodatinaineella tai saostuskemikaalilla. Kaksi tärkeintä puhdistusmenetelmää ovat maasuodatin sekä laitepuhdistamo. Ennen puhdistusprosessia tulee jätevedet johtaa vähintään kolmiosaisen saostuskaivon kautta. Kolmantena vaihtoehtona on johtaa kaikki jätevedet umpisäiliöön. Maaimeytyskenttää ei Nurmijärvellä suositella rakennettavaksi, sillä vain harvoin maaperä on imeytykseen sopivaa. Vaarana on myös pohjavesien pilaantuminen, sillä ongelmana on, ettei imeytyskentän toimivuutta voida varmistaa näytteenotoin. Maaimeytyskentän välittömään läheisyyteen tulisikin rakentaa tarkkailuputki pohjaveteen, mutta se luo itsessään uusia riskejä pohjaveden suojelun kannalta. Maasuodatin Maasuodatin on maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään kaksi- tai kolmiosaisessa saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun suodatuskerroksen läpi. Jos tontti on esimerkiksi kallioinen ja maaaineskerros on ohut, voi maasuodattimen rakentaa pengerrettynä. Maasuodattimen puhdistusteho perustuu pieneliöstön biologiseen hajotustoimintaan. Puhdistava pieneliöstökanta syntyy suodatinkerrokseen. Jos uudisrakentamisessa käymälävedet johdetaan umpisäiliöön ja maasuodattimeen johdetaan ainoastaan harmaat 13

jätevedet, tulee myös astianpesukoneen vedet johtaa umpisäiliöön, sillä astianpesukoneessa käytetyt kemikaalit saattavat tuhota maasuodattimen pieneliöstökannan. Maasuodattimen käsittelyjärjestelmään kuuluvat kaksi- tai kolmiosainen saostussäiliö, jakokaivo, maasuodatin sekä kokoomakaivo. Jakokaivon tehtävänä on johtaa saostussäiliöstä lähtevät jätevedet tasaisesti jokaiseen imeytysputkeen. Maasuodatin tehdään ojamaiseen tai laajempaan kaivantoon, joka täytetään kerroksittain eri tavoin läpäisevillä sepeli- ja hiekkalajitteilla tai tehdasvalmisteisella suodatinmateriaalilla. Suodattimeen rakennetaan kaksi putkikerrosta, imeytys- ja kokoomaputkistot. Maasuodattimessa ei saa käyttää kokoomaputkiston sijaan salaojaputkea. Mikäli maaperätutkimukset osoittavat maan olevan hyvin vettä läpäisevää, tulee suodatin tiivistää pohjalta ja ympäriltä niin, ettei jätevettä imeydy maahan. Puhdistunut jätevesi kerääntyy kokoomaputkistoon, mistä se johdetaan kokoomakaivon kautta edelleen omalla maalla olevaan avo-ojaan tai maastoon. Maasuodattimen ohjepiirustus on liitteenä 4. Suodattimen tehoa tulee parantaa kemikaalilla, jos kiinteistön kaikki jätevedet käsitellään saostuskaivojen jälkeen maasuodattimessa, jotta fosforin poisto olisi tarpeeksi tehokasta. Kuvassa 5 on esitetty kaikkien jätevesien johtaminen maasuodattimeen ja fosforikaivoon. Näytteenotto tapahtuu kaksoisviemäröinnin ollessa kyseessä kokoomakaivosta, muutoin fosforikaivosta. KUVA 5. Kaikkien jätevesien johtaminen maasuodattimeen Maasuodatin on pitkäaikainen ja luotettava menetelmä ja sen etuna on helppohoitoisuus. Suodattimen hiekat tulee kuitenkin vaihtaa vähintään 15 vuoden välein. Myös tehdasvalmisteinen suodatinmateriaali joudutaan ajoittain uusimaan. Maasuodatin edellyttää ammattitaitoista suunnittelua ja rakentamista, eri kerrosten kiviaineksen raekoot on tunnettava hyvin. Jos saostuskaivoja ei tyhjennetä tarpeeksi usein, voi suodatin tukkeutua. Pienpuhdistamo Pienpuhdistamo on jäteveden käsittelyjärjestelmä, jonka toiminta perustuu jäteveden mekaaniseen, kemialliseen ja biologiseen käsittelyyn. Laitteet sisältävät jäteveden esikäsittelyosan, varsinaisen puhdistusprosessiosan sekä mahdollisesti erillisen fosforinpoistojärjestelmän. Jäteveden puhdistaminen perustuu biologiseen prosessiin, jossa jäteveden bakteerit ja muut pieneliöt hajottavat orgaanista ainesta. Fosfori puolestaan saostetaan usein kemikaalilla. Kuvassa 6 on esitetty esimerkki pienpuhdistamon toimintaperiaatteesta. 14

KUVA 6. Esimerkki pienpuhdistamon toimintaperiaatteesta Hyvin suunniteltu ja toteutettu laitepuhdistamo hajottaa tehokkaasti orgaanista ainetta, jos puhdistamoa käytetään ja huolletaan oikein. Puhdistamo voidaan sijoittaa monenlaiseen paikkaan, koska maaperän tai maaston laatu eivät vaikuta menetelmän toimivuuteen. Puhdistamon etuna on myös sen pieni koko. Jätevesiasetus (542/2003) edellyttää, että jätevesien käsittelyjärjestelmään tulevasta ja siitä lähtevästä jätevedestä voidaan ottaa edustavia näytteitä. Pienpuhdistamon perään tuleekin asentaa näytteenottokaivo. Puhdistamon puhdistusteho ei ole välttämättä heti asennuksen jälkeen hyvä, vaan puhdistamon käynnistäminen saattaa viedä aikaa. Laitepuhdistamo ei yleensä sovi sellaisiin talouksiin, joissa jätevettä syntyy vain osan aikaa vuodesta, kuten esimerkiksi kesämökeille. Puhdistamosta tulevassa purkuvedessä saattaa olla suuria määriä bakteereja sekä viruksia, joten puhdistamon jälkeen suositellaan asennettavaksi kivipesää. Jotta puhdistamo toimii tehokkaasti, vaatii se kiinteistön omistajalta jatkuvaa ja säännöllistä huoltoa. Suositeltavaa on, että puhdistamon ympärille rakennettaisiin suoja, jotta talvella puhdistamon huolto on vaivattomampaa. Umpisäiliö Umpisäiliö on vesitiivis, eikä siitä ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Umpisäiliö on ensisijaisesti tarkoitettu talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen. Mikäli kiinteistö sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, tulee kaikki jätevedet johtaa umpisäiliöön tai pohjavesialueen ulkopuolelle. Tärkeät pohjavesialueet on esitetty liitteessä 3. Umpisäiliön täyttyessä se tyhjennetään ja jätevesi kuljetetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliön tulee olla vähintään 5 m 3 :n kokoinen ja se on varustettava täyttymistä osoittavalla hälytyslaitteistolla. Umpisäiliö kannattaa lisäksi varustaa miesluukulla, joka helpottaa säiliön huoltoa ja hoitoa. Umpisäiliöksi ei käy esimerkiksi vanha öljysäiliö tai muut vastaavat säiliöt. Kuvassa 7 on esitetty saostussäiliön ja umpisäiliön ero. 15

KUVA 7. Saostussäiliö ja umpisäiliö (Hyvä jätevesien käsittely opas) 5.2.3 VAPAA-AJAN ASUNNOT Ympärivuotisessa käytössä olevan vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmän tulee täyttää samat vaatimukset kuin omakotitalojen järjestelmät. Nurmijärven rakennusjärjestyksen (kunnan valtuusto 18.6.2003 76) mukaan ranta-alueilla vesikäymälän rakentaminen loma-asuntoon on kiellettyä, jollei asemakaavassa tai ranta-asemakaavassa ole toisin määrätty ja jollei siihen muutoin ole erityistä syytä. Muutoin vapaa-ajan asuntojen vesikäymälää koskevat samat säännökset kuin omakotitaloja. Myös vapaa-ajan asuntojen jätevesijärjestelmää suunniteltaessa tulee ottaa aina huomioon suojaetäisyydet kaivoihin ja vesistöön. Ympäristönsuojelulaki (86/2000 103 Jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus) ei salli jätevesien päästämistä suoraan vesistöön, vaikka niiden määrä olisi vähäistä. Jätevedet voidaan kuitenkin johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vapaa-ajan asuntojen varustetaso vaikuttaa siihen, katsotaanko syntyvien jätevesien määrä vähäiseksi. Esimerkiksi saunarakennus, jossa ei ole painevettä vaan vesi kannetaan, voidaan katsoa kiinteistöksi, jossa jätevesiä syntyy hyvin vähän. Tällöin jätevesien käsittelyjärjestelmänä voidaan käyttää imeytyskaivoa tai -kuoppaa, joka on varustettu tuuletusputkella. Imeytyskaivoa tai kuoppaa käytettäessä maaperän tulee olla hyvin vettä läpäisevää. Pelkkien pesuvesien esikäsittelyyn saattaa riittää imeytyskaivo, mutta mikäli käsitellään pesu- ja tiskivesiä, tarvitaan lisäksi yksi- tai kaksiosainen saostuskaivo, vaikka kyseessä olisikin kantovesi. Pelkkä saostuskaivo ei ole riittävä jätevesienkäsittelyjärjestelmä, sillä saostuskaivo ei pidätä mitään veteen liuenneita ravinteita. Rannalle rakennettaessa voidaan mahdollisesti asentaa "pumppukaivo", mikäli kiinteistössä on sähköt ja mikäli saunavettä syntyy vain vähän. Käytännössä asennetaan isohko tukeva säiliö saunan alle, johon jätevedet johdetaan. Säiliöstä jätevedet voidaan pumpata uppopumpulla esimerkiksi takamaastoon ja imeyttää siellä, edellyttäen, että saunan takana 10-20 metrin päässä on irtomaakerroksia. Imeyttämisessä voidaan hyödyntää eri valmistajien ns. saunakaivoja. Valmiin tehdaspaketin kaivon koko valitaan aina valmistajan ohjeiden mukaan. Mikäli sähköjä ei ole tai jos 16

takamaastossa ei ole irtomaakerroksia, voidaan tontille mahdollisesti asentaa teollisesti valmistettu maasuodatinyksikkö. Yhtenä vaihtoehtona on rakentaa saunan viereen betonirenkaista hiekkasuodatinkaivo, jonka hiekat tulee pystyä vaihtamaan. Maahan johdettavat jätevedet eivät saa sisältää käymälävesiä. 6 KUSTANNUKSET Jätevesijärjestelmän kustannukset muodostuvat suunnittelusta, materiaaleista, rakentamisesta sekä käytöstä ja hoidosta. Kustannukset tulisi aina laskea koko järjestelmän elinkaarelle eikä vain pelkälle kertainvestoinnille. Vakinaisen asunnon ja korkeatasoisesti varustetun vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmän uudisrakentaminen tai täydentäminen maksaa suunnittelukustannuksineen keskimäärin 3 000 8 000 euroa. Suurimmalla osalla Suomen vapaa-ajan asunnoista on vaatimaton varustelutaso eikä vesikäymälää, jolloin kustannukset jäävät vähäisiksi, 0-1 000 euroon. Kokonaiskustannuksiin ei vaikuta ainoastaan valittu puhdistusjärjestelmä vaan myös milloin järjestelmä asennetaan tai rakennetaan ja kuka asennuksen ja rakennuksen tekee. Rakentajan asiantuntemus ja rakennetun tai asennetun järjestelmän tuntemus sekä tarkkuus rakennusvaiheissa ja oikeat materiaalit ovat hyvän lopputuloksen edellytyksiä. Oikea mitoitus, huolellisuus rakennettaessa ja oikeat materiaalit takaavat järjestelmän pitkäaikaisen ja häiriöttömän toiminnan ja laskevat näin järjestelmän kokonaiskustannuksia. Kannattaa muistaa, että kunnollinen jätevesijärjestelmä lisää kiinteistön arvoa. 7 AVUSTUKSET Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää avustusta kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai viemäriverkostoon liittymiseen haja-asutusalueella. Avustusta myönnetään korkeintaan 35% hyväksytyistä kustannuksista ja sitä voi hakea omalta kotikunnalta. Avustuksen myöntämisessä huomioidaan hakijan tulot ja varallisuus. Kiinteistöä tulee käyttää ympärivuotiseen asumiseen ja siinä on asuttava viisi vuotta avustuksen saamisen jälkeen. Kotitalousvähennystä myönnetään jätevesijärjestelmän rakennus- ja asennuskustannusten työn osuudesta ympärivuotisessa käytössä oleville kiinteistöille. Alueelliset ympäristökeskukset myöntävät valtion vesihuoltoavustusta pääasiassa vesihuollon yhteishankkeille, kuten vesiosuuskunnille. Avustusta voi saada korkeintaan 35% hyväksyttävistä kustannuksista. Käytännössä avustukset ovat viime vuosina olleet 10-20% kustannuksista. 17

8 LISÄTIETOJA Lisätietoja vesihuollosta, jätevesijärjestelmistä sekä jätevesien käsittelyyn ja suunnitelmaan liittyvistä asioista antavat uudisrakentamisessa terveystarkastajat (09) 2500 3521, (09) 2500 3522 ja (09) 2500 3523 korjausrakentamisessa ympäristötarkastajat (09) 2500 2056 ja (09) 2500 2355 rakennus- ja toimenpideluvan osalta rakennustarkastaja (09) 2500 2397 ja tarkastusinsinööri (09) 2500 2399 vesiosuuskuntien osalta hankekoordinaattori 040 317 4444. 18

OHEISMATERIAALI Haja-asutuksen jätevedet. Suomen ympäristökeskus. Päivitetty 6.3.2009. Saatavilla wwwmuodossa: http://www.ymparisto.fi/hajajatevesi Hyvä jätevesien käsittely esite. 2008. Helsinki: Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry, 2008. 16 s. Komposti- tai muu kuivakäymälä sekä umpisäiliö. Suomen ympäristökeskus. Päivitetty 15.12.2008. Saatavilla www-muodossa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9760&lan=fi Nurmijärven kunnan terveydensuojelujärjestys, terveyslautakunta 10.10.2000 59, voimaantulo 1.1.2001. Nurmijärven rakennusjärjestys, valtuusto 18.6.2003 76, voimaantulo 30.6.2003. Puhtaiden vesien puolesta askel tulevaisuuteen. Ohjeita kiinteistön jätevesijärjestelmän valintaan haja-asutusalueella. Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry 2008. Puhtaiden vesien puolesta opas jätevesien maailmaan. Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto. Päivitetty 29.1.2009. Saatavilla www-muodossa: http://www.vesiensuojelu.fi/jatevesi SYKE:n puhdistamosivusto. Suomen ympäristökeskus. Päivitetty 2.4.2009. Saatavilla www-muodossa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=10754&lan=fi Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003. Finlex lainsäädäntö. Ei päivitystietoja. Saatavilla wwwmuodossa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030542 Vesihuoltolaki 119/2001. Finlex lainsäädäntö. Ei päivitystietoja. Saatavilla www-muodossa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010119 19