HYVINKÄÄN PONTEVAN TOIMINTAKÄSIKIRJA

HYVINKÄÄN PONTEVAN TOIMINTAKÄSIKIRJA 1

2 TOIMINNAN PERIAATTEET JA ORGANISAATIO...4 2.1 Yleistä...4 2.2 Hyvinkään Pontevan arvot:...4 2.3 Toiminnan periaatteet...4 2.4 Organisaatiokaavio...5 2.5 Hallituksen tehtävät...5 2.6 Hallituksen puheenjohtajan tehtävät...6 2.7 Hallituksen varapuheenjohtajan tehtävät...6 2.8 Seuran sihteerin tehtävät...6 2.9 Junioripäällikön tehtävät...7 2.10 Taloudenhoitajan tehtävät...7 2.11 Varainkeruu- ja markkinointi...8 2.12 Juniorivalmennus; edustaja...8 2.13 Miesten edustusjoukkueen edustaja...8 2.14 Naisten edustusjoukkueen edustaja...8 2.15 Tiedottajan tehtävät...9 2.16 Lentopallo; edustaja...9 2.17 Työryhmät...9 3 SEURAN TALOUDENHOITO, KULUVELVOITTEET JA VARAINHANKINTA...9 3.1 Taloudenhoidon periaatteet...9 3.1.1 Juniorijoukkueiden talous...9 3.1.2 Edustusjoukkueiden ja muiden aikuisjoukkueiden talous...10 3.2 Kuluvelvoitteet...10 3.2.1 Jäsenmaksu...10 3.2.2 Kausimaksu...10 3.2.3 Pelaajalisenssi ja vakuutusturva...10 3.2.4 Peliasut...10 3.3 Varainhankinta...11 3.3.1 Sponsoritulot...11 3.3.2 Talkootyö...11 3.3.3 Buffetti...12 3.3.4 Mainosten myynti...12 4 URHEILUTOIMINNAN PERIAATTEET JA VASTUUT...12 4.1 Aikuistoiminnan periaatteet...12 4.2 Junioritoiminnan periaatteet...12 4.3 Pelaajat...13 4.4 Valmennus...13 4.4.1 Junioripäälliköltä edellytetään, että hän...13 4.4.2 Juniorijoukkueen vastuuvalmentajalta edellytetään, että hän...13 4.4.3 Valmentajien lajitaitojen kehittäminen...14 4.4.4 Muut valmennuksessa huomioitavat asiat...14 4.5 Joukkueen johto ja pelaajien omaiset...14 4.5.1 Joukkueenjohtajan tehtävät...14 4.5.2 Pelaajien vanhemmat...15 4.6 Muun toiminnan ohjeistus...16 4.6.1 Peliasut...16 4.6.2 Varustehankinnat...16 4.6.3 Matkustaminen harjoituksiin tai vieraspeleihin...16 4.6.4 Pelipallot ja jalkineet...16 4.6.5 Lämmittelyasut...16 4.6.6 Joukkueen ensiapuvälineet...17 4.6.7 Martinhallin valvontatehtävä...17 5 TIEDOTTAMINEN, SIDOSRYHMÄT JA PALKITSEMINEN...17... 17 5.1 Tiedottaminen...17 5.1.1 Seuran sisäinen tiedottaminen...17 5.1.2 Seuran ulkoinen tiedottaminen...17 5.2 Sidosryhmät...17 2

5.2.1 Yhteistyö koulujen kanssa...18 5.2.2 Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa...18 5.2.3 Muut yhteistyötahot...18 5.3 Palkitseminen...18 6 SEURATOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN...18 6.1 Arviointi- ja kehittämisjärjestelmä...18 6.2 Tavoitteellisen toiminnan mittarit...18 6.3 Tyytyväisyyskysely...19 6.4 Palautekysely...19 1 3

4 2 TOIMINNAN PERIAATTEET JA ORGANISAATIO 2.1 Yleistä Vuosien kehityksen johdosta Voimistelu- ja urheiluseura Hyvinkään Ponteva ry on muuttunut yleisseurasta koripallolajin erikoisseuraksi. Seurassa edustaa muita urheilulajeja enää naisten lentopallo, joka toimii lähinnä harrastepohjalta eikä sillä ole erillistä junioritoimintaa. Näin ollen koripallolajin osuus koko seuran toiminnasta on yli 95 %. Tämän johdosta seuran hallintorakenne muutetaan vastaamaan nykyistä tilannetta ja tarvetta. Tässä asiakirjassa, Hyvinkään Pontevan toimintakäsikirja, käsitellään koripallolajin toimintaa ja sen ohjeistamiseen liittyviä asioita. Lentopallolajin osalta ei ole laadittu erillistä toimintaohjetta, vaan lajitoimintaa ohjaa seuran hallitus sekä soveltuvin osin tämä toimintakäsikirja. Toimintakäsikirjaa tullaan tarvittaessa täydentämään lentopalloharrastusta käsittelevällä osuudella. Seuratoiminnan säännöt ovat kuitenkin yhteiset, palloilulajista riippumatta. 2.2 Hyvinkään Pontevan arvot: Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus Yhteisöllisyys ja hyvä keskinäinen vuorovaikuttaminen Toiminnan läpinäkyvyys ja oikea-aikainen tiedottaminen Hyvien käytöstapojen kunnioittaminen ja niiden noudattaminen 2.3 Toiminnan periaatteet Seuran koripallotoiminnan periaatteena on tarjota lapsille, nuorille sekä aikuisille mielekäs ja tervehenkinen liikuntaharrastus, jossa jokaisella on mahdollisuus harrastaa lajia omien kykyjensä ja voimavarojensa mukaisesti. Tavoitteena on koripalloharrastuksen edistäminen kilpa- ja harrasteurheiluna sekä luoda edellytykset harrastajien fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Seurassamme voivat harrastaa koripalloa kaikki halukkaat ikään ja sukupuoleen katsomatta. Seuratoiminnan periaatteena on, että nuorelle juniorille suodaan riittävästi aikaa kehittyäkseen pelaajana. Siksi toiminnassa ei painoteta pelkästään kilpailullisia arvoja ja menestystä. Varsinaiseen kilpaurheiluun ja sen edellyttämään harjoitteluun siirrytään vasta C-ikäisenä. Tällöin juniorille annetaan mahdollisuus valita oma junioripolkunsa kilpa- tai harrastekoripallon väliltä. Valinnoistaan huolimatta seuran jokainen juniori edustaa yhteistä urheiluideologiaa ja on tärkeä osa suurta korisperhettä. Toiminnan tavoitteena on kehittää, laadukkaan seuratyön kautta, seurastamme kilpailukykyinen ja nykyaikainen erikoisseura. Korkeatasoinen juniorivalmennus ja usko omaan työhön luovat perustan koko toiminnalle. Tämän johdosta toiminnan painopiste on asetettu juniorivalmennuksen puolelle. Tasokkaalla valmennuksella pelaajille tarjotaan mahdollisuutta kehittyä hyväksi ja taitavaksi koripalloilijaksi. Siksi on tärkeää, että juniorivalmennuksessa on selkeästi määritetty ns. junioripolku, tavoitteineen. Lopullisena tavoitteena on, että junioripolun kautta naisten ja miesten edustusjoukkueisiin saadaan nostettua seuran oman juniorivalmennuksen kasvatteja. Jokainen harjoitus tulee olla valmentajan johtama tapahtuma, mikä on etukäteen suunniteltu. Laadukkaan valmennuksen turvaamiseksi voidaan tarvittaessa perustaa esim. erilaisia valmennustiimejä tai tasoryhmiä. Kukaan juniori ei kehity hyväksi pelaajaksi vaihtopenkiltä käsin, vaan pelaamalla. Jokaisen yksilön pelitaitojen kehittymisen turvaamiseksi on tärkeää, että jokaiselle juniorille löytyy osaamistasoaan vastaava sarjataso. Seuramme ohjaa ja kannustaa jäsenistöään mukaan valmennus-, tuomari- ja seuratoimintaan. Seuran visio: Seuramme lukeutuu yhtenä lajin valtakunnallisiin suurseuroihin A- ja B-juniorit edustavat valtakunnallisella tasolla ikäluokkiensa parhaimmistoa Hyvä juniorivalmennus tuottaa runkopelaajiston seuran edustusjoukkueisiin

5 Seurassa voi harrastaa joko kilpa- tai harrastekoripalloa 2.4 Organisaatiokaavio Puhjoht Sihteeri Varapuhjoht Varainkeruu ja markkinointi Taloudenhoitaja Juniorivalmennus Miesten edustusjoukkue Naisten edustusjoukkue Tiedottaja Lentopallo Juniorivalmennustyöryhmä Kehitystyöryhmä Naisten ja miesten edustusjoukkueet Varainkeruu- ja markkinointityöryhmä Lentopallo Projektiluonteisesti perustettavat työryhmät Hallitukseen/seuran johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja sekä 6 jäsentä (joista yksi on lentopallolajin edustaja), jotka kaikki valitaan seuran vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan. Hallituksen sihteerinä toimii seuran sihteeri tai junioripäällikkö (ei ole hallituksen jäsen). Hallituksen jäsenenä ei voi olla seuran päätoiminen työntekijä. Hallituksen toimenpitein perustetaan viisi erillistä työryhmää (juniorivalmennus-, kehitystyö, naisten ja miesten edustusjoukkueet, varainkeruu ja markkinointi sekä lentopallo). Kyseisten ryhmien ryhmänjohtajat ovat hallituksen jäseniä. Kehitystyöryhmää johtaa seuran varapuheenjohtaja. Edellä mainittujen työryhmien lisäksi voidaan, puheenjohtajan määräyksestä, perustaa projektiluonteisia työryhmiä tai vastuutehtäviä (esim. varustevastuuhenkilö). 2.5 Hallituksen tehtävät Hallituksen kokouksen kutsuu koolle sen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet (1/2) hallituksen muista jäsenistä on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee mielipide, jota on kannattanut vähintään puolet (1/2) äänestyksessä annetuista äänistä. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa tasatulos ratkaistaan kuitenkin arvalla. Hallituksen tehtävänä on hoitaa seuran asioita lain ja seuran sääntöjen sekä pidettyjen kokouksen päätösten mukaan. Erityisesti hallituksen tehtäviä ovat:

6 - Edustaa seuraa - Huolehtia, että seuran toiminta on Suomen valtion lakien ja asetusten mukaista - Johtaa seuran toimintaa, hoitaa sen taloutta ja omaisuutta - Valvoa seuran sääntöjen noudattamista - Kutsua koolle seuran kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat - Toteuttaa hallituksen kokouksissa tehdyt päätökset - Ylläpitää seuran jäsenrekisteriä - Laatia ehdotus toimintakertomukseksi ja tilinpäätökseksi - Laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio - Seuran budjetin seuranta - Ottaa ja vapauttaa seuran toimihenkilöt ja palkatut työntekijät - Määrittää seuraavan kauden kausimaksun ja jäsenmaksun suuruuden - Suunnittelee ja organisoi kauden avaus- ja päätöstapahtumat - Henkilöstön palkitsemiseen liittyvät asiat - Seuran tiedottaminen ja markkinointi 2.6 Hallituksen puheenjohtajan tehtävät - Toimii seuran puheenjohtajana - Kutsuu koolle hallituksen ja toimii kokousten puheenjohtajana - Kutsuu koolle seuran sääntömääräiset kokoukset (vuosikokous maaliskuussa ja syyskokous marraskuussa) - Vastaa hallituksen työskentelystä ja että siinä noudatetaan yhdistyksen sääntöjä - Seuran nimenkirjoitusoikeus - Vastaa seuran budjetin luomisesta, sääntöjen mukaisesta taloudenpidosta sekä talouden seurannasta - Laskujen hyväksyminen yms. maksusuoritteet - Vahvistaa allekirjoituksellaan seurasiirtohakemukset - Toimii palkatun henkilöstön esimiehenä ja työajan hyväksyjänä - Valmistelee yhdessä varapuheenjohtajan kanssa tarvittavat pelaaja-, valmentaja- ja muut työsopimukset sekä esittelee ne hallitukselle hyväksyttäväksi - Allekirjoittaa kaikki korvausperustaiset työsopimukset - Hyväksyy tai erottaa hallituksen jäsenet sekä palkatun henkilöstön hallituksen päätöksellä - Käy palkatun henkilöstön sekä edustusjoukkueiden vastuuvalmentajien kanssa kehityskeskustelut - On seuran virallinen edustaja - On yhteydessä seuran eri yhteistyökumppaneihin, kaupungin päättäjiin sekä koripalloliittoon 2.7 Hallituksen varapuheenjohtajan tehtävät - Toimii seuran hallituksen varapuheenjohtajana - Seuran nimenkirjoitusoikeus - Valmistelee, yhteistyössä hallituksen puheenjohtajan sekä edustusjoukkueiden edustajajäsenten kanssa, tarvittavat pelaaja- ja valmentajasopimukset - Vastaa seuran kehitystyöstä ja kehitysstrategian luomisesta - Vastaa seuran vuositoimintasuunnitelman laatimisesta yhteistyössä kehitystyöryhmän kanssa - Vastaa osaltaan seuratoiminnan rekrytoinnista - Vastaa kehitystyöryhmän perustamisesta, ryhmän jäsenien nimeämisestä sekä toimii työryhmän johtajana - Kartoittaa seuran valmentajien ja muiden seuratoimijoiden koulutustarpeet, yhteistyössä junioripäällikön kanssa, sekä tekee niistä hallitukselle esitykset - Suunnittelee ja järjestää, yhteisyössä kehitystyöryhmän kanssa, seuran suunnittelupäivät sekä valmentajien kauden päätöstilaisuuden - Suunnittelee, yhteistyössä varainkeruu- ja markkinointi, kauden avaus- ja päätöstapahtumat - Raportoi hallitukselle kehitystyöryhmän toiminnasta sekä esityksistä 2.8 Seuran sihteerin tehtävät Seuran palkattuun henkilöstöön kuuluvana sihteerin vastuulla ovat mm. seuraavat työtehtävät: - Toimii seuran hallituksen puheenjohtajan alaisena - Seuran nimenkirjoitusoikeus

7 - Toimii hallituksen kokouksissa sihteerinä - Vastaa Martinhallin kahvion pidosta - Vastaa Martinhallin valvonnasta Hyvinkään kaupungin kanssa laaditun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti - Jakaa Martinhallin valvontaan liittyvät tehtävät joukkueille sekä ohjeistaa valvontaviikonlopun tehtävään osallistuvan joukkueen - Ylläpitää seuran jäsenrekisteriä - Perehdyttää seuran uudet toimijat Martinhallin katsomon käyttöön ja pitää turvakäyttökoulutuksen saaneista henkilöistä päivitettyä nimilistaa - Tiedottaa tarvittaessa seuran jäseniä käytössä olevilla järjestelmillä - Kerää joukkueilta tiedot salivuorojen käyttöön liittyvistä vahvuuksista/osallistujamääristä - Seuraa viikoittain kaupungin nettisivuilta salivuorojen käytettävyyttä ja ilmoittaa muutoksista välittömästi niille joukkueille, joita salivuorojen muutos koskee - Järjestää kauden päättyessä, hallituksen ohjeiden mukaisesti, jäsenistölle tyytyväisyyskyselyn ja laatii saatujen vastaustenperusteella kyselyn tuloksen - Järjestää seuraa vaihtaville tai harrastuksen lopettaneille jäsenille palautekyselyn Seuran sihteerin työtehtävät ovat määritetty erikseen laaditussa tehtävänkuvauksessa. 2.9 Junioripäällikön tehtävät Seuran palkattuun henkilöstöön kuuluvana junioripäällikön vastuulla ovat mm. seuraavat työtehtävät: - Toimii seuran hallituksen puheenjohtajan alaisena - Toimii seuran juniorikoripallon junioripäällikkönä - Ei kuulu hallitukseen, mutta toimii tarvittaessa hallituksen kokousten sihteerinä - Toimii seuran juniorivalmentajien esimiehenä ja ohjaajana - Suorittaa seurantakäyntejä eri juniorijoukkueiden harjoituksissa ja peleissä - Vastaa osaltaan juniorivalmentajien kouluttamisesta ja koulutustarpeiden kartoittamisesta - Vastaa juniorivalmennuksen yhdenmukaistamisesta ja kehittämisestä yhteistyössä juniorivalmennuksen hallitusedustajan sekä juniorivalmennusryhmän kanssa (pelikirja, junioripolku) - Toimii juniorivalmennusryhmän jäsenenä - Osallistuu tarvittaessa hallituksen tai eri työryhmien kokouksiin - Suunnittelee seuran valmentajien ja seuran sisäistä koulutuskalenteria yhteistyössä hallituksen ja puheenjohtajan kanssa - Järjestää ja johtaa ennen kauden alkua tiedotustilaisuuden juniorijoukkueiden valmentajille ja joukkueenjohtajille - Osallistuu tarvittaessa yksittäisen joukkueen vanhempainpalaveriin - Osallistuu seuran järjestämien tapahtumien sekä katukoristurnauksen valmistelutyöhön - Osallistuu seuran ja lajin markkinointityöhön, kuten esimerkiksi yhteistyö kouluihin - Käy ennen kauden päättymistä kehityskeskustelut C-, B- ja A-juniorijoukkueiden valmentajien kanssa - Vastaa, että ennen pelikauden alkua jokaisen juniorijoukkueen vastuuvalmentajan kanssa on laadittu kirjallinen sopimus Junioripäällikön työtehtävät ovat määritetty erikseen laaditussa tehtävänkuvauksessa. 2.10 Taloudenhoitajan tehtävät - On hallituksen jäsen - Vastaa osaltaan siitä, että seuran taloudenpidossa noudatetaan lakia ja siitä annettuja määräyksiä - Laatii seuran talousohjeen ja vastaa sen päivittämisestä - On kiinteässä yhteistyössä siihen tahoon/toimijaan, jolta seura hankkii talousalan osaamisen ostopalveluna - Ohjeistaa ja neuvoo seuran henkilöstöä taloudenhoitoon liittyvissä asioissa - Osallistuu seuran vuosibudjetin laatimiseen - Vastaa hallituksen esittämän ja hyväksymän budjetin laatimisesta (virallinen muoto ja julkaisu) - Seuraa seuran tuloja ja menoja sekä pitää niistä ajan tasalla olevaa seurantaa - Raportoi hallitukselle seuran taloudellisesta tilanteesta

8 - Puuttuu välittömästi seuran taloudenpidossa havaitsemiin epäkohtiin tai väärinkäytöksiin sekä ilmoittaa näistä viipymättä puheenjohtajalle - Valmistelee hallitukselle seuran tilinpäätöksen ja esittelee sen 2.11 Varainkeruu- ja markkinointi - On hallituksen jäsen - Vastaa varainkeruu- ja markkinointityöryhmän perustamisesta sekä toimii em. ryhmän johtajana - Laatii ja esittelee hallitukselle varainkeruu- ja markkinointistrategian - Esittelee hallitukselle varainkeruun kautta saadut tulot - Osallistuu vuosibudjetin laatimiseen - Ohjeistaa ja neuvoo seuran henkilöstöä vastuualueeseensa kuuluvissa asioissa - Ylläpitää seuran toimintaa rahoittavista tahoista varainhankintalistaa - Kausikortit; painatus ja niiden myynnin organisointi - Raportoi hallitusta - Vastaa yhteydenpidosta seuran toiminnan merkittävämpiin taloudellisiin tukijoihin ja laatii tarvittavat yhteistyösopimukset - Vastaa muista seuran toiminnan kannalta välttämättömien yhteistoimintasopimusten laatimisesta ja niiden tiedottamisesta - Vastaa edustusjoukkueiden kotiotteluiden ilmoittamisista paikallislehdissä - Suunnittelee ja järjestää miesten ja naisten edustusjoukkueiden kotipelien puoliajan ohjelman sekä vastaa näihin tapahtumiin liittyvien vip-vierailuiden järjestelyistä - Vastaa seuran yhteistyösopimusten laatimisesta ja niistä tiedottamisesta - Ohjeistaa seuran henkilöstöä mainosten myyntiin liittyvissä asioissa - On kiinteässä yhteistyössä seuran tiedottajan kanssa - Suunnittelee, yhteistyössä varapuheenjohtaja, seuran kauden avaus- ja päätöstilaisuudet 2.12 Juniorivalmennus; edustaja - On hallituksen jäsen - Vastaa juniorivalmennustyöryhmän muodostamisesta ja toimii sen ryhmänjohtajana - Kehittää seuran juniorivalmennusta yhteistyössä junioripäällikön kanssa - Välittää hallitukselle päivitettyä tietoa joukkueiden tilanteesta, resursseista ja tarpeista - On yhteistyössä junioripäällikön kanssa laatimassa seuran junioripolkua - Suunnittelee osaltaan junioreiden kesäharjoittelua, erilaisia tapahtumia ja leirejä - Vastaa, yhteistyössä juniorivalmennusryhmän kanssa, katukoris-tapahtuman suunnittelusta ja tehtäväjaoista eri joukkueille tai toimijoille 2.13 Miesten edustusjoukkueen edustaja - On hallituksen jäsen - Edustaa miesten edustusjoukkuetta, kuulumatta ko. joukkueen johtoon - Vastaa, yhdessä naisten edustusjoukkueen edustajan kanssa, edustusjoukkue-työryhmän muodostamisesta ja toimii ryhmän varajohtajana - Osallistuu, puheenjohtajan uusien pelaajien ja valmentajien rekrytointityöhön sekä sopimusneuvotteluihin - Vastaa kummi-pelaajatoiminnasta - Valmistelee puheenjohtajan ohjeistamana valmentaja- ja pelaajasopimukset - Valmistelee, yhteistyössä varapuheenjohtajan kanssa, valmentaja- ja pelaajarekrytointiin liittyvät asiat - Huolehtii osaltaan, että edustusjoukkueen toiminnan suunnittelutyössä on huomioitu kaikki harjoitteluun sekä pelaamiseen liittyvät oleelliset sekä välttämättömät asiat - Laatii edustusjoukkueen seuraavan vuoden budjetin 2.14 Naisten edustusjoukkueen edustaja - On hallituksen jäsen - Edustaa naisten edustusjoukkuetta, kuulumatta ko. joukkueen johtoon - Vastaa edustusjoukkue-työryhmän muodostamisesta ja toimii sen ryhmänjohtajana - Vastaa, yhdessä naisten edustusjoukkueen edustajan kanssa, edustusjoukkue-työryhmän muodostamisesta ja toimii ryhmän varajohtajana - Osallistuu, puheenjohtajan uusien pelaajien ja valmentajien rekrytointityöhön sekä sopimusneuvotteluihin

9 - Vastaa kummi-pelaajatoiminnasta - Valmistelee puheenjohtajan ohjeistamana valmentaja- ja pelaajasopimukset - Valmistelee, yhteistyössä varapuheenjohtaja, valmentaja- ja pelaajarekrytointiin liittyvät asiat - Huolehtii osaltaan, että edustusjoukkueen toiminnan suunnittelutyössä on huomioitu kaikki harjoitteluun ja pelaamiseen liittyvät oleelliset sekä välttämättömät - Laatii edustusjoukkueen seuraavan vuoden budjetin 2.15 Tiedottajan tehtävät - On hallituksen jäsen - Vastaa seuran sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta sekä sen ohjeistamisesta - Järjestää seuran jäsenistölle alkukeväästä tyytyväisyyskyselyn, minkä tuloksen esittelee hallitukselle - Vastaa edustusjoukkueiden kotiotteluiden päätteeksi järjestettävien lehdistötilaisuuksien järjestelyistä - On kiinteässä yhteistyössä hallituksen varainkeruu- ja markkinointiedustajan kanssa - Suunnittele joukkueiden valokuvaustapahtuman 2.16 Lentopallo; edustaja - On hallituksen jäsen - On lentopallotyöryhmän johtaja ja vastaa ryhmän muodostamisesta - Vastaa seuran naisten lentopallolajin harrastamisesta - Esittää hallitukselle hyväksyttäväksi lajin kausimaksun - Vastaa salivuorotarpeiden ilmoittamisesta hallitukselle - Vastaa budjetin laatimisesta ja sen liittämisestä seuran budjettiin - Vastaa siitä, että toiminta on seuran sääntöjen ja arvojen mukaista - Vastaa, että seuran toimintakertomukseen liitetään tarvittavat tiedot lajitoiminnasta - Vastaa, että lajin harrastajat/seuran jäsenet osallistuvat talkootyön muodossa seuran järjestämiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin 2.17 Työryhmät Työryhmät (juniorivalmennustyöryhmä, kehitystyöryhmä, naisten ja miesten edustusjoukkue-työryhmä varainkeruu- ja markkinointityöryhmä, lentopallotyöryhmä) muodostetaan ryhmänjohtajan toimenpitein ja ne työskentelevät hänen johdollaan. Ryhmille ei laadita varsinaista tehtävänkuvausta. 3 SEURAN TALOUDENHOITO, KULUVELVOITTEET JA VARAINHANKINTA 3.1 Taloudenhoidon periaatteet Seuralla on yhteinen talous ja kirjanpito. Taloudenpitoon ja sen hoitoon liittyvät asiat on ohjeistettu erillisellä asiakirjalla Hyvinkään Ponteva ry:n talousohje. Jokaisen joukkueen ja seuratoimijan tulee toimia talouden pidossa kyseisen ohjeen mukaisesti. Kaikessa tilinpidossa tulee noudattaa Suomen lakeja ja verosäännöksiä. Talouden suunnittelussa ja budjetoinnissa aikuiskoripallo pidetään erillään junioritoiminnasta. Aikuispelaajien /-joukkueiden toimintaa ei rahoiteta junioritoiminnan kautta. Seura hankkii erityisosaamista vaativat taloudenhoito- ja maksupalvelut ns. ostopalveluina kilpailuttamaltaan tilitoimistolta. Seuran taloudenhoidon ohjeistamisesta ja tiedottamisesta vastaa hallitukseen nimetty taloudenhoitaja. 3.1.1 Juniorijoukkueiden talous Seura tarjoaa jokaiselle joukkueelle mahdollisuutta saada käyttöönsä pankkitili. Pankkitili avataan seuran toimenpitein. Seura vastaa tilin avaamisesta sekä sen käytöstä ja ylläpidosta syntyneistä kustannuksista. Joukkueella ei saa olla käytössään muita tilejä. Seuran avaamaa tiliä ei saa yhdistää kenenkään yksittäisen henkilön omiin pankkitunnuksiin. Seura suosittelee, että tilin omaavalla joukkueella olisi erikseen rahastonhoitaja. Muussa tapauksessa rahastonhoitajan tehtävät kuuluvat joukkueenjohtajalle. Jokaiselle tilinkäyttäjälle on luotu oikeudet laskujen maksamiseen sekä tilinsaldon seurantaan. Jokaisessa joukkueen tiliä veloittavassa laskussa

10 tulee olla viitenumero. Seuran sihteeri ja junioripäällikkö neuvovat ja opastavat joukkueiden vastuuhenkilöitä tilinkäyttöön liittyvissä asioissa. Seura valvoo jokaisen joukkueen tilien käyttöä. Kausimaksujen avulla katetaan suurin osa juniorijoukkueen toimintaan liittyvistä pakollisista menoista. (kts. kohta 2.2.2). Muista joukkueiden menoista vastaavat joukkueet itse. Menojen rahoittamista voidaan kattaa mm. talkootyöllä, kotiotteluiden buffetilla, mainostulojen tai avustuksien hankinnalla. Joukkueen rahojen käyttöperiaatteista tulee sopia kauden alussa pidettävässä vanhempaintilaisuudessa. Periaatteena on, että joukkueen yhteisiä rahoja käytetään vain sellaisiin yhteisiin tapahtumiin ja hankintoihin, jotka koskettavat kaikkia pelaajia. 3.1.2 Edustusjoukkueiden ja muiden aikuisjoukkueiden talous Edustus- ja aikuisjoukkueiden toimintaa ei rahoiteta junioritoiminnan kautta. Joukkueiden taloudesta, varainkeruusta sekä budjetin laatimisesta vastaa seuran hallitus. 3.2 Kuluvelvoitteet Seuran hallitus on päättänyt, mitkä kulut kuuluvat seuran tai joukkueen/yksilön vastuulle. 3.2.1 Jäsenmaksu Jokaisen seurassa virallisesti toimivan henkilön tulee olla seuran jäsen. Seuran jäsenyyden saa maksamalla vuotuisen jäsenmaksun. Jäsenmaksun suuruuden määrittää seuran hallitus. 3.2.2 Kausimaksu Aikuis- ja junioripelaajien kausimaksuilla katetaan toiminnasta aiheutuvia kuluja, kuten erotuomaripalkkiot, salivuokrat, sarjamaksut, valmentajien koulutustilaisuuksista aiheutuneet kustannukset, valmentajien lisenssimaksut sekä junioripäällikön tehtävästä aiheutuvat palkkakustannukset. Kausimaksun suorittaneella pelaajalla on oikeus osallistua seuran johdettuun toimintaan sekä erilaisiin tapahtumiin. Kausimaksu ei oikeuta pelaamaan virallisia sarjapelejä. Kausimaksun suuruuden määrittää hallitus kullekin toimikaudelle erikseen. 3.2.3 Pelaajalisenssi ja vakuutusturva Pelaajan tulee maksaa ennen sarjakauden alkua pelaajalisenssi, jolla hän lunastaa oikeuden pelata koripalloliiton järjestämissä sarjoissa. Pelaajalisenssien hankinta- ja maksuajankohdasta informoi joukkueita joukkueenjohtajat sekä junioripäällikkö. Joukkueiden johtajat seuraavat joukkueidensa osalta lisenssien hankintatilannetta ja informoivat tästä vastuuvalmentajaa. Joukkueiden vastuuvalmentajien tulee huolehtia siitä, että sarjapeleissä ei peluuteta lisenssin lunastamattomia pelaajia. Vakuutuksen hankinnasta vastaa kukin pelaaja tai hänen holhoojansa itse. Lisenssin ostamisen yhteydessä on mahdollisuus ostaa myös vakuutus. 3.2.4 Peliasut Seura järjestää/hankkii peliasut mikroikäisille tai tätä nuoremmille pelaajille. Ko. peliasut ovat seuran omaisuutta ja joukkue saa ne käyttöönsä määräajaksi. Mini-ikäisten ja sitä vanhempien junioreiden peliasut hankitaan ns. omakustantaisesti. Ko. peliasut eivät ole seuran omaisuutta. Edustusjoukkueiden peliasujen hankkimisesta vastaa varainkeruu- ja markkinointiryhmä. Peliasut ovat seuran omaisuutta ja joukkue saa ne käyttöönsä määräajaksi, kuittausta vastaan. Kauden päätyttyä peliasut tulee palauttaa pestyinä seuran varustevastaavalle. Mikäli pelaajan peliasu on kadonnut tai väärän käsittelyn johdosta menettänyt käyttöarvonsa, tulee hänen korvata seuralle aiheuttamansa vahinko. Peliasujen hankintamenettelyä on käsitelty tarkemmin kohdassa 3.6.1.

3.3 Varainhankinta Seura rahoittaa toimintaansa avustuksilla, sponsorituloilla, kausimaksuilla sekä muilla tulojen hankkimiskeinoilla (esim. talkootyöt). Seuran ulkopuolisen rahoituksen järjestelyjä johtaa sekä koordinoi varainhoito- ja markkinointiryhmä (edustusjoukkueet). 3.3.1 Sponsoritulot Pääosa seuran sponsorituloista muodostuu varainhoito- ja markkinointiryhmän toimesta. Yksittäisillä joukkueilla on oikeus osaltaan hankkia sponsoreita tukemaan omaa toimintaansa. Em. sponsorituloista seura perii 15 %:n osuuden. Sellaisista mainos- tai sponsorituloista, missä mainos tulee yhteiskäyttöön (esim. Martinhallin seinämainokset), seuran osuus tuloista on 85 %. 3.3.2 Talkootyö Talkootyöllä tarkoitetaan yleensä toisen lukuun korvauksetta tehtävää työtä. Talkoilla tehtävä työ on jokamiehen työtä, mikä ei edellytä erityistä ammattitaitoa tai pätevyyttä. Talkootyö ei siten vaativuudellaan rajoita kenenkään osallistumista talkoisiin. Yhdistyksen jäsenten korvaukseton työ, yhdistyksen varsinaisen toiminnan yhteydessä, ei synnytä verotuksellista ongelmaa. Joukkueen kaikille jäsenille tulee antaa mahdollisuus osallistua talkoisiin. Joukkueen tulee ennen talkootöiden suunnittelua/alkua päättää yhteisesti (esim. vanhempainilta jojon ja vastuuvalmentajan johdolla), mihin yhteiseen kohteeseen/hankkeeseen talkootöistä saadut varat käytetään tai kohdennetaan. Em. varat tulee käyttää täysimääräisesti joukkueen yhteiseksi hyväksi, ennalta sovitulla tavalla. Käyttökohteina voivat olla esimerkiksi turnausmaksut, joukkueen tekstiili- ja materiaalihankinnat, joukkueelle järjestetyt maksulliset koulutustilaisuudet (esim. joukkueelle varattu valmennusleiri urheiluopistolla), joukkueen osallistuminen ulkomailla pelattavaan turnaukseen jne. Talkootyössä tulee toteutua seuran edellyttämät viisi kriteeriä: 1. Talkootyöstä maksettava korvaus voi olla veroton vain rekisteröidylle, yleishyödylliselle yhdistykselle. Hyvinkään Ponteva ry on antanut, verottajan edellyttämin ohjein, joukkueille oikeuden kerätä talkootöin varoja oman toimintansa kehittämiseen. Seuralla on valvontaoikeus em. toimintaan ja oikeus tarvittaessa puuttua tähän. 2. Talkootyöstä saatava hyöty on jaettava laajemmalle piirille, kuin työn suorittajille. Työn suorittajat eivät voi ns korvamerkitä hankkimiaan varoja omaan käyttöönsä. Näin ollen henkilökohtaisten maksujen (esim. kausimaksut, jäsenmaksut, yksittäisen pelaajan osallistumismaksu susi leiritykseen tai muuhun maksulliseen tapahtumaan) maksattaminen talkootöillä kerätyistä varoista on ehdottomasti kiellettyä. Henkilökohtaisen talkootyön määrän perusteella ei siis voi myöntää myöskään alennuksia tai vapautuksia esim. matka- ja harjoitusmaksuista. 3. Talkootyö ei ole työ, joka tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Toimeksiantaja ei esim. saa nimetä tai hyväksyä talkooväkeä. Työ ei saa olla sellaista, joka muuten tehtäisiin toimeksiantajan omilla työntekijöillä. Tyypillinen talkootyö ei edellytä mitään erityistä ammattitaitoa. 4. Talkootyö on luonteeltaan tilapäistä. Jatkuva, pitkäaikainen toimeksianto viittaa yleensä muuhun, kuin verottomaan talkootyöhön. Omaan lajiin välittömästi liittyvä talkootyösopimus voi olla pitkäaikainenkin (esim. hiihtoseura kunnostaa latuja talkootöinä). 5. Talkootyö ei saa olla elinkeinotoimintaa. Pitkäaikainen, jatkuva ja laaja talkootyö saatetaan lukea verotettavaksi elinkeinotoiminnaksi. Lisäksi työpalvelut tai tavaroiden myynti saattavat kilpailla yritysten tarjoamien palvelujen kanssa ja siten toimintaa voidaan joissakin tapauksissa kilpailuneutraalisista syistä pitää elinkeinotoimintana. Talkootyöstä saatava palkkio tulee laskuttaa seuran nimissä ja se maksetaan seuran pankkitilille. Em. palkkio tallennetaan ko. joukkueelle täysimääräisenä. Maksaja tarvitsee ennen maksamista seuran ennakkorekisteriotteen, jonka joukkueen edustaja hänelle toimittaa. 11

12 3.3.3 Buffetti Kotiotteluissa joukkueilla on mahdollisuus pitää buffettia. Juniorijoukkueiden osalta buffetin pidosta vastaa junioreiden vanhemmat. Buffetmyynnin tuotto jää joukkueelle täysimääräisenä. Martinhallin tiloihin suunnitellusta buffetmyynnistä tulee joukkueella olla aina seuran puheenjohtajan lupa. 3.3.4 Mainosten myynti Mainosten myyntiä Martinhalliin (seinämainokset ja vastaavat) sekä edustusjoukkueiden peliasuihin koordinoi varainkeruu- ja markkinointiryhmä. Yhteistyössä em. ryhmän kanssa, jokaisella joukkueella tai yksittäisellä henkilöllä on oikeus hankkia em. mainoksia. Mikäli mainos on hankittu joukkueen toimenpitein, tuloutetaan mainoksen hinnasta ko. joukkueelle 15%. Mikäli joukkueet haluavat hankkia mainoksia omiin peli- tai lämmittelyasuihinsa, tuloutetaan mainoksen hinnasta kyseiselle joukkueelle 85%. Mainosten myynnistä on sovittava etukäteen varainkeruu- ja markkinointiryhmän johtajan kanssa, ettei joukkueen hankkimista mainoksista synny seuran sponsorisopimuksia loukkaavia tilanteita. 4 URHEILUTOIMINNAN PERIAATTEET JA VASTUUT 4.1 Aikuistoiminnan periaatteet Edustusjoukkueiden valmentajat ja pelaajat sitoutetaan toimintaan ennen pelikauden alkua laadittavilla sopimuksilla. Edustusjoukkueet sekä A-juniorit harjoittelevat ja toimivat kiinteässä yhteistyössä, junioripolku-suunnitelman mukaisesti. Edustusjoukkueet toimivat kaikessa esimerkillisesti ja kilpaurheilujoukkueen tavoin. Toiminnan tulee olla aina tavoitteellista, hyvin suunniteltua ja johdettua sekä sitoutunutta. Niille aikuispelaajille, joille koripallon pelaaminen kilpailumielessä ei ole tärkeää, järjestetään myös mahdollisuus harrastaa lajia. 4.2 Junioritoiminnan periaatteet Junioritoiminnan periaate on turvata seuran toimintaedellytykset ja kilpailukyky myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on, että seura pystyy tarjoamaan neljä vuotiaille ja tätä vanhemmille lapsille mahdollisuuden päästä mukaan ohjattuun seuratoimintaan. Tämän ikäisten koripallo-harrastus sisältää pääosin lajiin perehdyttämistä leikinomaisin keinoin. Seura laatii jokaisen juniorivalmentajan (vastuuvalmentaja) kanssa valmentajasopimuksen, missä on huomioitu myös mahdollisten kulukorvausten maksaminen. Hyvän ja pitkäjänteisen juniorityön tavoitteena on tuottaa pelaajia seuran edustusjoukkueisiin. Seura tarjoaa jokaiselle juniorilleen mahdollisuuden valita joko kilpailu- tai harrastekoripallon (C-ikäiset ja tätä vanhemmat). Juniorilta, joka on valinnut kilpapolun, edellytetään hyvää sitoutumista ja harjoittelua. Harrastepolun valinneelle juniorille tarjotaan mahdollisuus kehittyä ja harrastaa lajia, ilman kilpaurheilun edellyttämiä velvoitteita. Kaikki ottelut, oli kyseessä kilpa- tai harrastejoukkue, pelataan aina esimerkillisesti ja hyvässä urheiluhengessä. Juniorivalmennuksen tulee olla suunnitelmallista, tavoitteellista sekä yksilön oppimista ohjaavaa. Juniorivalmennuksen onnistuminen edellyttää kaikilta valmentajilta ja muilta seuratoimijoilta hyvää yhteistyötä eri joukkueiden välillä. Valmennustiimejä luomalla ja tarvittaessa eri ikäluokkia yhdistelemällä pystytään turvaamaan hyvä tasoinen valmennus ja harjoittelu. Niiden luominen on junioripäällikön ja kyseisten ikäluokkien vastuuvalmentajien vastuulla. Tasoharjoittelun avulla mahdollistetaan yksilötaitojen kehittäminen. Junioritoiminta on jaettu seuraaviin ikäryhmiin: A-juniorit (16-18 v)

13 B-juniorit (14-15 v) C-juniorit (12-13 v) Minit (10-11 v) Mikrot (8-9 v) Supermikrot (7 v) Pallokoulu (5-6 v) Satukoris (4-5 v) 4.3 Pelaajat Seura edellyttää, että jokaisen uuden ikäluokkajoukkueen perustamisen yhteydessä joukkueen johto (valmennus ja joukkueenjohtaja) laativat joukkueelle yhteiset pelisäännöt, joissa on huomioitava seuran toimintaperiaatteet ja arvot. Pelaajien tulee noudattaa seuran ja joukkueen laatimia sääntöjä. HYPO- pelaajalta edellytetään esimerkillistä käytöstä aina, kun hän osallistuu seuran toimintaan (harjoitukset ja muut yhteiset tapahtumat) tai edustaa muuten seuraansa (esim. koti- ja vieraspelit). 4.4 Valmennus 4.4.1 Junioripäälliköltä edellytetään, että hän toimii hyvässä vuorovaikutuksessa yhdessä valmentajien, johtokunnan ja pelaajien kanssa tunnistaa vastuunsa asemastaan ja käyttäytyy sen edellyttämällä esimerkillisellä tavalla tukee valmentajaa HYPO-koriksen ohjeiden mukaisen toiminnan toteuttamisessa tukee valmentajaa ristiriitatilanteissa ja pyrkii yhteistyöllä ratkaisemaan ne järjestää valmentajille HYPO-koriksen sisäistä koulutusta kerää valmentajilta ja muilta seuran jäseniltä palautetta valmennustyön osalta ja pyrkii huomioimaan sen valmennustoimintaa kehitettäessä Junioripäällikön tehtävistä on seuran johto laatinut erillisen tehtävänkuvauksen. 4.4.2 Juniorijoukkueen vastuuvalmentajalta edellytetään, että hän on suorittanut vähintään koripallovalmennuksen perustutkinto (I tason valmentajatutkinto) kehittää pelaajia parhaan kykynsä mukaan noudattaen HYPO-koriksen junioritoiminnan ohjeita ymmärtää, että valmentaja on pelaajia varten, pelaajat eivät ole valmentajia varten työskentelee valmennuspäällikön alaisena ja hänen ohjauksessaan pyrkii luomaan valmennettaviensa keskuuteen hyvän hengen ja innostavan ilmapiirin kohtelee kaikkia pelaajia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, antaen kaikille pelaajille mahdollisuuden harjoitella ja kehittyä näyttää hyvällä käytöksellään esimerkkiä pelaajille kaikissa tilanteissa järjestää kaikille pelaajille peliaikaa. Kilpakoripalloikäisten (C-juniorit ja tätä vanhemmat) peliaika määräytyy ansaitsemis-periaatteen mukaisesti (juniorin sitoutuminen harjoitteluun, pelilliset taidot, hyvä käytös jne.) korostaa pelaajille täsmällisyyden, ohjeiden noudattamisen ja toisten pelaajien kunnioittamisen tärkeyttä. Valmentaja vastaa siitä, että harjoituksissa säilyy työrauha puuttuu joukkueen toiminnassa esiintyvään kurittomuuteen heti suunnittelee harjoitukset kirjallisesti sekä merkitsee läsnäolokortteihin harjoituksissa olleet pelaajat. Läsnäolokortit palautetaan seuran sihteerille viipymättä syys- ja kevätkauden jälkeen päättää lajiharjoitteluun liittyvien asioiden suuntaviivoista ja toteuttamisesta

neuvottelee kauden alussa joukkueenjohtajan kanssa joukkueen tavoitteista ja työnjaosta sekä on osaltaan laatimassa joukkueen toimintasuunnitelmaa on vastuussa valmennustoiminnastaan seuran johdolle sekä junioripäällikölle 14 4.4.3 Valmentajien lajitaitojen kehittäminen Valmentajalla on oikeus ja velvollisuus itsensä kehittämiseen valmentajana. Hänellä on oikeus osallistua seuran kustannuksella koripalloliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin, junioripäällikön laatiman koulutustarvesuunnitelman mukaisesti. Junioripäällikkö tiedottaa valmentajia erilaisista koulutustilaisuuksista sekä kartoittaa seuran juniorivalmennuksessa toimivien valmentajien koulutustarpeen Valmentaja osallistuu seuran järjestämään koulutustarjontaan Junioripäällikkö ja valmentajat käyvät kehityskeskustelun ennen seuraavan kauden alkua. Tällöin valmentaja saa palautteen toiminnastaan ja tarvittaessa ohjeita tehtävänsä hoitamiseen Edellä luetellut asiat koskevat myös aikuisjoukkueiden valmentajia 4.4.4 Muut valmennuksessa huomioitavat asiat Koulunkäynnin merkitys Seuran yhtenä tehtävänä on huolehtia osaltaan nuorten lasten kasvatustyöstä. Tähän kasvatustyöhön kuuluu, että urheilutoiminnasta ei aiheudu kohtuutonta haittaa nuoren koulunkäynnille. Tavoitteena on, että harrastaminen ja koulunkäynti tukevat toinen toisiaan. Alue- ja maajoukkuetoiminta Seuravalmennuksen yhtenä tavoitteena on tukea osaltaan nuorten alue- ja maajoukkuetoimintaa. Valmennuspäällikön ja valmentajien yhteistyö eri ikäluokkien alue- ja maajoukkuevalmentajien kanssa on suotavaa. Junioripelaajan käytettävyys eri ikäluokissa/joukkueissa Periaatteena on, että jokainen juniori pelaa omassa ikäluokassaan. Seuran tavoitteena on, että kunkin joukkueen valmennus on tasokasta ja se antaa pelaajalle riittävät mahdollisuudet kehittyä hyväksi pelaajaksi. Poikkeuksia saattaa aiheuttaa esimerkiksi juniorin myöhäinen aloitusikä (vajaat perustaidot muihin ikäisiin nähden) tai pelaajan mahdollisuus osallistua joukkueen harjoitteluun esim. hankalien kulkuyhteyksien johdosta. Lahjakkaimpien junioreiden käyttö vanhemmassa ikäluokassa on mahdollista C-ikäisistä alkaen. Tällaisen menettelyn tulee olla aina perusteltua ja luvanvaraista (vastuuvalmentajat ja junioripäällikkö) eikä siitä saa aiheutua haittaa sille joukkueelle, mihin juniori ikänsä perusteella varsinaisesti kuuluu. Muu juniorivalmennukseen liittyvä koulutustarjonta Seura tarjoaa kaikille pelaajilleen mahdollisuuden kehittyä hyväksi koripalloilijaksi. Pelaajakoulutukseen kuuluu, lajivalmennuksen lisäksi, myös toimitsija-, erotuomari- ja ohjaajakoulutusta. Valmentajan tehtävänä on ohjata pelaajia C-ikäisinä toimitsijakursseille, B- ikäisinä erotuomarikursseille ja viimeistään A-ikäisinä mukaan ohjaajakoulutukseen. Seura vastaa syntyneistä koulutustapahtumien järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista. 4.5 Joukkueen johto ja pelaajien omaiset 4.5.1 Joukkueenjohtajan tehtävät Joukkueenjohtajan tehtävissä onnistuminen perustuu merkittävästi joukkueen valmennuksen, pelaajien sekä omaisten hyvään vuorovaikutukseen. Uuden ikäluokkajoukkueen perustamiseen liittyy oleellisena asiana hyvän joukkueenjohtajan valitseminen. Pääsääntöisesti joukkueenjohtaja pyritään valitsemaan heti joukkueen pelaajien omaisille järjestettävässä ensimmäisessä vanhempainillassa. Joukkueenjohtajan työn sisällöstä sekä tehtävistä on laadittu erillinen joukkueenjohtajan ohjekirja ( Joukkueenjohtajan salkku ), mihin jokaisen ko. tehtävässä toimivan velvoitetaan tutustuvan. Joukkueenjohtajan tärkeimpiä tehtäviä ovat Kannustaa vanhempia mukaan joukkueen toimintaan

Toimia linkkinä vanhempien, pelaajien ja valmennuksen välillä Hyvän joukkuehengen luominen Valvoa osaltaan, että joukkueen toiminta on pelaajia kohtaan oikeudenmukaista ja tasapuolista sekä seuran arvojen mukaista Puuttua joukkueen toiminnassa esiintyvään kurittomuuteen heti Huolehtia joukkueen sisäisestä tiedottamisesta Huolehtia kotiotteluiden, leirien ja turnauksien järjestelyistä Huolehtia ja varmistaa, että joukkueen pelaajien lisenssi- ja vakuutusasiat ovat kunnossa Huolehtia, että joukkueella on käytössään ensiaputarvikkeet Tukea joukkueen valmentajia heidän työssään. Tämä asia korostuu eteenkin nuorten valmentajien kohdalla. Ymmärtää, että valmennuksen ja joukkueenjohtajan yhteistyön tulee perustua hyvällä vuorovaikutuksella luotuun keskinäiseen luottamukseen Laatia toimintasuunnitelma ja joukkueen budjetti yhdessä valmentajan kanssa Toimia tarvittaessa joukkueen rahastonhoitajana Toimittaa salivuorojen käyttöön liittyvät läsnäolokortit seuran sihteerille Osallistua kotipelien ajankohtien suunnittelutyöhön (yt yhteistyössä vastuuvalmentaja ja junioripäällikkö). Samassa yhteydessä tulee sopia, kuka em. henkilöistä syöttää yhdessä päätetyt päivämäärät tietojärjestelmään (baskethotel). Järjestää toimintakauden alussa vanhempainillan sekä järjestää joukkueen pelaajille ja heidän vanhemmilleen palautekeskustelun kauden lopussa Huolehtii joukkueen varustehankinnoista yhdessä seuran edustajan ja valmentajan kanssa Toimittaa seuran toimistosihteerille luettelon joukkueen pelaajista yhteystietoineen kauden alussa Laatia yhteystietolomake pelaajista joukkueen käyttöön Osallistua seuran heille järjestämiin tapahtumiin ja palavereihin 15 4.5.2 Pelaajien vanhemmat Vanhempien tärkein tehtävä on tukea lastaan hyvän harrastuksen parissa. Heidän roolinsa on kannustaa, kustantaa ja kuljettaa (kolmen K:n sääntö). On tärkeää, että vanhemmat: Kannustavat kaikkia joukkueen pelaajia, eivät pelkästään omaa lastaan Tukevat lapsensa harrastusta Osallistuvat junioreiden kuljetuksiin harjoitus- ja ottelutapahtumissa Osallistuvat kotiotteluiden toimitsijatehtäviin ja buffetin pitoon Osallistuvat yhteisiin talkoisiin ja joukkueelle määrättyihin työtehtäviin (esim. Martinhallin valvontatehtävät) Maksavat lapsensa kausimaksun

Osallistuvat joukkueen pelisääntökeskusteluihin ja noudattavat yhteisiä pelisääntöjä Toimivat hyvien käytöstapojen mukaisesti Seura järjestää junioripäällikön johdolla toimitsijatehtäviin liittyviä koulutustapahtumia 1 2 kertaa kaudessa. Tätä täydentää jokaisen joukkueen sisäisessä toiminnassa annettu perehdyttäminen ko. tehtäviin. 16 4.6 Muun toiminnan ohjeistus 4.6.1 Peliasut Peliasu käsittää pelipaidan ja -housun. Peliasun tulee olla virallisesti hyväksytyn mallinen kuosiltaan ja väriltään. Seuran viralliset peliasut ovat väriltään valkoinen (kotipelit) ja vihreä (vieraspelit). Seura hankkii mikroikäisille ja tarvittaessa sitä nuoremmille ikäluokille peliasut. Seura vastaa tällöin myös ko. peliasujen painatusmenettelystä ja tästä työstä aiheutuneista kustannuksista. Peliasut ovat seuran omaisuutta ja ne tulee kuitata seuran varustevastaavalta. Jokainen pelaajan vanhempi/omainen on korvausvastuussa peliasusta, mikäli se häviää tai menettää käyttöarvonsa huolimattoman käsittelyn seurauksena. Vanhempien junioreiden (mini-ikäisistä A-junioreihin) peliasuhankinnoista ja peliasujen painatuskustannuksista vastaa kukin joukkue itse. Tällöin hankinta on ns omakustantainen ja peliasu on kunkin pelaajan omaisuutta. Seuran varustevastaava neuvoo ja ohjeistaa joukkueenjohtajia peliasujen hankintaan ja niiden painatukseen liittyen. Peliasujen hankinnoissa suositellaan tukeutumista seuran sopimustoimittajaan. 4.6.2 Varustehankinnat Joukkueella on mahdollisuus saada harjoittelukäyttöönsä seuran omistuksessa olevaa välineistöä. Joukkueen valitsema vastuuhenkilö (esim. joukkueen huoltaja) vastaa joukkueen käyttöön luovutetuista seuran omistamista varusteista. Kaikesta seuran omaisuudesta on pidettävä hyvää huolta. Omaisuuden lainaaminen tai myyminen ulkopuoliselle taholle on ehdottomasti kiellettyä. Joukkueet huolehtivat itse käytössään olleiden varusteidensa palauttamisesta seuran varustevastaavalle. Jokaisella joukkueella on oikeus hankkia myös omakustantaisesti toiminnassaan tarvitsemiaan varusteita. Varustehankinnoissa kannattaa hyödyntää seuran neuvottelemaa sopimustoimittajaa. 4.6.3 Matkustaminen harjoituksiin tai vieraspeleihin Vanhemmat vastaavat lastensa kulkemisesta harjoituksiin sekä ottelutapahtumiin. Yhteiskuljetuksista kannattaa sopia vanhempainilloissa sekä eri perheiden välillä. Vieraspeleihin liittyvät kuljetustarpeita koordinoi joukkueenjohtaja. 4.6.4 Pelipallot ja jalkineet Jokainen pelaaja on velvollinen hankkimaan pelipallonsa ja pelijalkineensa itse. Pieneksi käyneet pallot tai jalkineet voi laittaa kierrätykseen/myyntiin seuran nettisivuille. Myynti-ilmoituksen siirtämisestä seuran kotisivuille vastaa seuran sihteeri. Pelipallojen ja pelijalkineiden hankinnoissa kannattaa tukeutua ensisijaisesti seuran neuvottelemaan sopimustoimittajaan. 4.6.5 Lämmittelyasut Joukkue voi hankkia omakustantaisesti käyttöönsä lämmittelyasut (suositus C-ikäisistä ylöspäin). Hankinnan ja asusteen vaatimat painatukset hoitaa joukkue itse. Asuihin tulee painattaa HYPO-koriksen logo. Lämmittelyasujen hankinnoissa kannattaa tukeutua ensisijaisesti seuran neuvottelemaan sopimustoimittajaan.

4.6.6 Joukkueen ensiapuvälineet Kullakin joukkueella tulee olla käytössään ensiapuvälineet. Ensisijaisesti ensiapulaukku tai vastaava tulee sisältää kylmäpusseja, sidostarpeita, laastaria, haavanpuhdistusainetta, urheiluteippiä ja sakset. Kylmäpusseja myydään esim. Martihallin kahviossa. Ensiapuvälineet tulee olla mukana joukkueen jokaisessa harjoituksessa ja ottelussa. 4.6.7 Martinhallin valvontatehtävä Seura on saanut Hyvinkään kaupungilta Martinhallin valvonta- ja kahviotehtävät hoidettavakseen. Tästä tehtävästä kaupunki maksaa seuralle korvauksen, millä on suora vaikutus mm. kausimaksujen edullisuuteen. Tehtävien hoitaminen edellyttää, että kaikki juniorijoukkueet osallistuvat osaltaan, vuorolistan mukaisesti, valvontatehtävään toteutukseen. Työ pitää sisällään: valvontaa kahviotoimintaa katsomoiden ajoa siivousta ja valojen sammuttamista sekä ovien lukitsemista Katsomoiden liikuttamiseen on oikeus vain sellaisella henkilöllä, joka on saanut siihen koulutuksen. Koulutuksen järjestää seuran toimistosihteeri, joka pitää myös seurantarekisteriä koulutuksen saaneista henkilöistä. Yksittäiselle joukkueelle määrätään Isännyysviikonloppuja 2-3 kpl/pelikausi. Seuran toimistosihteeri laatii syys- ja kevätkauden alussa joukkueiden isännyysviikonloppu-vuorolistan ja selvittää, viimeistään viikkoa ennen, tehtävään määrätyn joukkueen joukkueenjohtajalle työvuoroon liittyvät tehtävät. Samassa yhteydessä tulee sopia avainten luovutus ja niiden palautus. 17 5 TIEDOTTAMINEN, SIDOSRYHMÄT JA PALKITSEMINEN 5.1 Tiedottaminen Tiedottaminen käsittää seuran sisäisen sekä ulkoisen viestinnän. Seuratoiminnan markkinointi ja medianäkyvyys kuuluvat seuran ulkoiseen tiedottamiseen. 5.1.1 Seuran sisäinen tiedottaminen Seuran sisäisestä tiedottamisesta vastaa seuran tiedottaja, joka on myös hallituksen jäsen. Hänen vastuulla on mm. seuran internetin kotisivujen päivittäminen. Seuran tiedottamiseen osallistuu lisäksi seuran toimistosihteeri ja junioripäällikkö. Seuran toimistosihteerin vastuulla on välittää kaikki se informaatio, mikä koskettaa joukkueiden johtoa (tapahtumat, ilmoitukset, hallituksen päätökset tai ohjeet jne). Junioripäällikkö vastaa lähinnä juniorien toimintaan vaikuttavien asioiden viestinnästä (valmennus, kilpailutoiminta, tapahtumat jne.). Joukkueiden tiedottamisesta vastaa joukkueenjohtaja. Joukkueen sisäistä viestintää hoidetaan pääosin nimenhuuto -ohjelman sekä sähköpostiviestien avulla. Joukkueenjohtajat vastaavat myös siitä, että seuran kotisivuilla olevat tiedot joukkueen pelaajista ja yhteyshenkilöistä ovat ajan tasalla. 5.1.2 Seuran ulkoinen tiedottaminen Seuran ulkoisesta tiedottamisesta vastaa hallituksen tiedottaja, seuran puheenjohtajan linjauksen mukaisesti. Ulkoinen tiedottaminen käsittää pääosin markkinointiin ja medianäkyvyyteen liittyviä asioita. Joukkueiden johtajat vastaavat kotiotteluiden tulosten ilmoittamisesta baskethotelliin. Samoin jokaisella joukkueella on oikeus laatia ja lähettää otteluselosteita esim. paikallislehden toimitukseen. 5.2 Sidosryhmät Sidosryhmillä käsitetään eri yhteistyötahoille suunnattua toimintaa.

18 5.2.1 Yhteistyö koulujen kanssa Hyvinkään Ponteva järjestää muutaman kerran kaudessa lajiin liittyviä rekrytointi- ja koululaiskoristapahtumia. Seuran edustajana toimii seuran junioripäällikkö, joka samalla vastaa kouluyhteistyön käytännön järjestelyistä sekä sen suunnittelusta. 5.2.2 Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa Hallituksen puheenjohtaja vastaa seuran ulkoisesta edustamisesta. Apunaan hänellä on hallituksen varainkeruu- ja markkinointivastaava. Em. vastuuhenkilöiden toimesta laaditaan eri yritysten kanssa yhteistyösopimuksia, joissa sovitaan yhteistyön käsittävät asiat (mainonta, VIP-tilaisuudet jne.). Yhteistyökumppanit esitellään seuran kotisivuilla ja edustuskoripallon ottelutapahtumien yhteydessä. Kaikki seuran yhteistyökumppanit näkyvät myös seuran järjestämissä turnauksissa ja muissa tapahtumissa. 5.2.3 Muut yhteistyötahot Seura pitää yllä aktiivista vuorovaikutusta Hyvinkään kaupungin johtoon. Muita yhteistyötahoja ovat mm. Suomen koripalloliitto, muut koripalloseurat, ELU ja Nuori Suomi-järjestö. Yhteistyön vastuuhenkilöt määräytyvät hallituksen työjärjestyksen mukaisesti. 5.3 Palkitseminen Seura järjestää kevätkauden lopuksi pelikauden päätöstilaisuuden, missä palkitaan kauden aikana kunnostautuneet ja menestyneet pelaajat, valmentajat ja muut ansioituneet henkilöt. seura-aktiiveja, valmentajia sekä juniori- ja aikuispelaajia. Pelaajien palkitsemista (C-ikäiset-aikuispelaajat) esittävät joukkueiden valmentajat. Seuran hallitus päättää muut huomionosoitukset tai laatii esitykset niille ansiomerkeille, jotka myöntää seuran ulkopuolinen taho (esim. Suomen koripalloliiton tai Työväen Urheiluliiton myöntämät ansiomerkit). Mini-ikäiset ja nuoremmat pelaajat saavat jokainen mitalin. Kauden päätöstilaisuudessa jaetaan seuraavat palkinnot: Kauden paras tyttö- ja poikajuniori (yleensä A-ikäinen) Kauden valmentaja Kauden esimerkkijuniorit (muut, kuin pelilliset ansiot) Kauden kehittynein tyttö- ja poikajuniori Jokaisesta C- ja A-juniorijoukkueesta: Paras pelaaja, esimerkkipelaaja ja joukkueen tsempparipelaaja Kauden juniorierotuomari Kauden aikuispelaaja (naisten ja miesten edustusjoukkueet) Kauden korisperhe Em. lisäksi seuran hallitus voi myöntää jäsenistölleen myös muita palkintoja tai huomionosoituksia, kuten esim. seuran ansiomerkki. 6 SEURATOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 6.1 Arviointi- ja kehittämisjärjestelmä Kauden päätyttyä arvioidaan seuran toimintaa tyytyväisyyskyselystä saadun palautteen ja kaudelle asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella. Arviointi tehdään aina ennen seuraavan kauden toimintasuunnitelman laatimista. Arvioinnin perusteella määritetään seuraavan kauden parantamiskohteet, mitkä kirjataan toimintasuunnitelmaan. Samassa yhteydessä tarkastetaan voimassa olevan ohjeistuksen päivittämistarve. 6.2 Tavoitteellisen toiminnan mittarit Tavoitteiden saavuttamista mitataan vuosittain mm. seuraavilla mittareilla: Harrastajien määrä ikäluokittain Lopettamisprosentti ikäluokittain Uusien pelaajien lukumäärä ikäluokittain

Harjoitusryhmien lukumäärä Juniorijoukkueiden määrä valtakunnallisissa sarjoissa ja aluesarjoissa sekä kyseisissä sarjoissa menestyminen Nuorten maajoukkueissa olevien pelaajien lukumäärä Valmentajien määrä ja valmentajien Valmentajien koulutustasot Em. tietojen keräämisestä vastaa toimistosihteeri sekä junioripäällikkö. 19 6.3 Tyytyväisyyskysely Tyytyväisyyskysely järjestetään keväällä sarjakauden päätyttyä ja sen järjestämisestä vastaa seuran sihteeri. Tyytyväisyyskysely lähetetään internetin välityksellä kaikille jäsenille ja siihen vastataan anonyyminä. Sen tarkoituksena on tarjota jäsenistölle mahdollisuus palautteen antamiseen ja sen kautta vaikuttaa seuratoimintamme kehittämiseen. Sihteeri laatii kyselyn tulosten perusteella koosteen, mikä toimitetaan hallitukselle. Tyytyväisyyskysely käsittää ainakin seuraavat aiheet: Toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden toteutuminen Junioripäällikön toiminta ja toiminnan taso Eri joukkueiden valmentajien toiminta ja toiminnan taso Ideoita seuraavan kauden kehittämissuunnitelmaan Esityksiä toiminnan parantamiseksi Halukkuuskartoitus seuratoimintaan liittymisestä seuran jäsenistölle 6.4 Palautekysely Seuran sihteeri järjestää jokaiselle seuraa vaihtavalle tai harrastuksensa lopettavalle jäsenelle palautekyselyn. Palautekyselyn avulla pyritään selvittämään niitä syitä tai tekijöitä, mitkä ovat vaikuttaneet henkilön siirto- tai lopettamispäätökseen. Palautekyselyjen tulos toimitetaan hallitukselle.