Vuosikatsaus 2015 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Samankaltaiset tiedostot
Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus

KESKI-KARJALAN MAASEUTUPALVELUT

Vuosikatsaus Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö. maaseutuverkosto

Vuosikatsaus Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö

Vuosikatsaus Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa

Miten olemme hyötyneet Pohjois- Savossa hyötyneet Eu-tuista ja mitä niillä on saatu aikaan?

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

MAATINKI , Kiuruvesi

Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020

Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020

Maaseutuviraston ajankohtaiskatsaus

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen osuus ELY-keskusten yhteiseen toimintakertomukseen vuodelta 2015

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Maaseudun kehittämisohjelman toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)

Maaseuturahaston tilastoja 2017

Hanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa

Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020

Ympäristökorvaukset (koodi M10.1)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki


Maaseudun rahoitustilastot 2015

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Ei-tuotannollisten investointien haku v Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle Merja Lehtinen

Maatalouden investoinnit ja rahoitus

Maaseudun rahoitustilastot 2014

YMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla

Yleistä maaseutuohjelmasta

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

Uusi ohjelmakausi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelma vuosille Pohjois-Karjalan ELY-keskus

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit. Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisohjelma

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010

Maaseudun kehittämisohjelma

Ajankohtainen maatalouspolitiikka. Juha Lappalainen

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Maaseudun rahoitustilastot 2014

Maaseudun kehittämisohjelma

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

Liite F. Maa- ja puutarhatalouden tuet 2018

Leaderrahoituksen. yritystuet

YMPÄRISTÖSOPIMUKSET INVESTOINTIKORVAUKSET EI-TUOTANNOLLISET. Ohjelmakausi Tiedot ovat tilanteen mukaisia.

Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Yritysrahoituskatsaus 1/ Kalevi Pölönen Tuomo Hämäläinen Ritva Saarelainen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

LAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi /01.02/2017

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

Tilakohtaisia esimerkkejä

Viisari. Saarijärven kyläilta

Siun sote palvelupaketeissa 2014

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Liite F. Maa- ja puutarhatalouden tuet 2017

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Ympäristötuki ja LFA

Oriveden kaupunki maaseutupalvelut maaseutuhallinnon YTA. Markku Mäkelä Viljelijäkoulutus, Oriveden Opisto,

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi. Tilannekatsaus loka/marraskuu Sivu 1

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit Luonnonmukainen tuotanto Neuvo Sivu 1

Tukikoulutus UKK-instituutti Marika Arrajoki-Alanen

Ympäristösitoumuksen ehtoihin ei ole tulossa muutoksia Vna:ssa

Energiaomavarainen maatilaseminaari/

Transkriptio:

Vuosikatsaus 2015 Maaseuturahasto 2014-2020 Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Tavoitteena - Luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyödyntäminen - Kilpailukykyiset ja uusiutuvat maaseutuyritykset ja maatilat - Yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön syventäminen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen - Osaamisen vahvistaminen ja uusiutumisen edistäminen - Asuminen, työ- ja vapaa-aika

Innovaatiotoiminta biotaloudessa ohjelman teemana vuonna 2015. Toiminta: - Alueellinen maaseutuverkostopäivä lokakuussa - Hankeideoiden kartoittaminen kyselyn ja haastattelujen avulla - Tiedottaminen ja asian esillä pitäminen Tulokset: - Alueelliseen verkostopäivään osallistui 55 henkilöä - Haastatteluilla ja kyselyillä on tavoitettu 122 henkilöä - Biotalouteen liittyvien innovaatioiden rahoitus Pohjois-Karjalassa opas - Tuloksena on 63 hankeideaa, joista kahdeksan ideaa valittiin jatkokehitykseen: 1. Aurinkoenergian neuvonta- ja konsultointipalvelu 2. Miehittämättömät ilma-alukset maa- ja metsätalouden tukena yritystoimintaa uusien teknologioiden avulla 3. Ruokaketjun toimijoiden yhteen saattaminen 4. Nuorten työllistäminen kylätasolla (ympäristönhoitoon liittyvät työt) 5. Kustannustehokas virkistyskäytön infrastruktuuri ja sen sijoittaminen 6. Pyöräilyturismi 7. Komposiittirakenteet 8. Innovaatiotoiminnan tehostaminen biotaloudessa Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, innovaatioasiantuntija Leena Kärkkäinen, puh. 0295016087, leena.karkkainen@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2015. Maatalouden tulotuet 92 % Maatalouden investointituet 4 % Nuorten viljelijöiden tuki 0 % Ympäristösopimukset 4 % Tukimuoto Euroa Kehittämishankkeet - Yritystuet - Leader-toiminta - Maatalouden tulotuet* 64 987 000 Maatalouden investointituet 3 100 000 Nuorten viljelijöiden tuki 240 000 Ympäristösopimukset** 2 548 000 Yhteensä 70 875 000 *Maatalouden tulotukiin kuuluvat mm. luonnonhaittakorvaus, perustuki, viherryttämistuki, ympäristökorvaus, kansalliset tuet ja kotieläintuet. **Ympäristösopimukset ja luomutuotantositoumukset. Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen, puh 0295 026 107, pekka.tahvanainen@ely-keskus.fi

Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, asiantuntija Terho Sirviö, puh 0295 026 103, terho.sirvio@ely-keskus.fi Maaseudun kehittämishankkeet 2015. - Vireillä on yhteensä 39 hankehakemusta. - Haettu tuki on yhteensä 11,5 miljoonaa euroa.

Rahoitettaviksi valitut maaseudun kehittämishankkeet 2015. - vuoden 2015 aikana oli kaksi valintajaksoa: 11.5.- 31.8. ja 1.9.- 31.10.2015 - vuodelle 2015 varattu rahoituskehys yhteensä 4,6 miljoonaa euroa - rahoitettaviksi valitut hankkeet ovat ensimmäiseltä valintajaksolta - ensimmäisen valintajakson hankkeiden rahoituskehys on 3,35 miljoonaa euroa 1. Poveria Biomassasta 2. SieVi - sientenviljely biotalouden toimenpiteenä 3. Viestintästartti Pohjois-Karjalassa 4. Turvaa maaseudulle 5. Tulevaisuuden elintarvikkeet - kuluttajaosaaminen ja verkostot 6. Tuottava itäsuomalainen naudanlihatuotanto hanke 7. EU-tukitiedotus Pohjois-Karjalassa 2015 8. Katras 9. Liikennebiokaasua Pohjois-Karjalaan esiselvityshanke 10. Internet-pohjaisten palveluiden kehittämishanke (Ilomantsi) 11. 5E kylät - vähähiiliset yhteisöt 12. Laajakaistan kyläverkkohanke 2015-2016 (Ilomantsi) 13. Ravinnerenki hanke Bioenergia 12 % Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, asiantuntija Terho Sirviö, puh 0295 026 103, terho.sirvio@ely-keskus.fi

Yritystuet vuonna 2015. - Saapuneita on hakemuksia kaikkiaan 97 kappaletta. - Haettu tuki on yhteensä 7,9 miljoonaa euroa. Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, yritysasiantuntija Tapani Mikkonen, puh 0295 026 079, tapani.mikkonen@ely-keskus.fi

Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. - yritystukea haettiin yhteensä 7,9 miljoonaa euroa - yritysinvestointitukea haettiin yhteensä 19,7 miljoonan euron investointeihin Perustamistuki 0,97 mil. 12 % Investoinnit 6,7 milj. 86 % Kokeilu 0,11 milj. 1 % Investointien selvitys 0,05 mil. 1 % Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, yritysasiantuntija Tapani Mikkonen, puh 0295 026 079, tapani.mikkonen@ely-keskus.fi ja yritysasiantuntija Mauri Räsänen, puh 0295 026 100, mauri.rasanen@ely-keskus.fi

Yritystuet kunnittain vuonna 2015. - yritystukea haettiin yhteensä 7,9 miljoonaa euroa 97 eri kohteeseen 1600 000,00 1400 000,00 16 kpl 14 kpl 6 kpl 1200 000,00 1000 000,00 6 kpl 800 000,00 600 000,00 10 kpl 11 kpl 15 kpl Kokeilu Selvitys Perustamistuki Investointituki 400 000,00 200 000,00 3 kpl 2 kpl 2 kpl 3 kpl 5 kpl 4 kpl 0,00 Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, yritysasiantuntija Tapani Mikkonen, puh 0295 026 079, tapani.mikkonen@ely-keskus.fi ja yritysasiantuntija Mauri Räsänen, puh 0295 026 100, mauri.rasanen@ely-keskus.fi

Leader-toiminta. Vuoden 2015 aikana Leader-tukea haettiin 90 eri kohteeseen: 66 kehittämishankkeeseen ja 24 yrityskohteeseen yhteensä 3 826 200 euroa. Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, asiantuntija Tuomo Hämäläinen, puh 0295 026 053, tuomo.hamalainen@ely-keskus.fi

Leader-toiminta vuonna 2015. -Leader-tukea haettiin yhteensä 3 826 200 euroa, 90 kohteelle. Vaara-Karjalan Leader ry 1 196 500, 23 kpl Joensuun seudun Leader ry 1 421 900, 33 kpl Keski-Karjalan Jetina ry 1 027 800, 34 kpl Leader-tuki koostuu Euroopan unionin ja Suomen valtion rahoitusosuuksista. Lisäksi Leader-hankkeissa on mukana toimialueen kuntien rahoitusta ja yksityistä rahoitusta sekä soveltuvilta osin talkootyötä. Lisätietoja: Vaara-Karjalan Leader ry, toiminnanjohtaja Hannele Pyykkö, puh 040-104 4905, hannele.pyykko@lieksa.fi Joensuun seudun Leader yhdistys, toiminnanjohtaja Antero Lehikoinen, puh 040-508 6416, antero.lehikoinen@joensuu-leader.net Keski-Karjalan Jetina ry, toiminnanjohtaja Maare Laakkonen, puh 050-367 7660, maare.laakkonen@jetina.fi

Maatalousyrittäjyys 2015. - Maatalouden tulotuet 67,5 miljoonaa euroa. - Maatalouden investointiavustukset yhteensä 3,1 miljoonaa euroa. - Sukupolvenvaihdoksia maatalousyrityksissä tehtiin yhdeksän. Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, yksikön päällikkö Pekka Tahvanainen, puh 0295 026 107, pekka.tahvanainen@ely-keskus.fi ja tarkastuspäällikkö Hannu Järvinen, puh 0295 026 058, hannu.jarvinen@ely-keskus.fi

Pohjois-Karjalan maatalousyrittäjyys lukuina vuonna 2015. - Pohjois-Karjalan peltopinta-ala on 86 367 hehtaaria, joista luomutuotannossa on 17 882 ha. - Maataloustukia haki yhteensä 2 201 tilaa, joista luomusitoumustiloja on 305. - Maatilojen keskipeltopinta-ala on 39 hehtaaria; luomutilojen keskipeltopinta-ala on 59 hehtaaria ja tavanomaista tuotantotapaa harjoittavien tilojen 36 hehtaaria. Maataloustukien hakijamäärien ja maatilojen keskipinta-alan kehitys Pohjois-Karjalassa. 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Tukien hakijamäärä (kpl) Maatilojen keskipeltopintaala (ha) 4 449 3 909 3 513 3 098 2 988 2 847 2 751 2 615 2 505 2 376 2 201 19,2 21 23,8 26,9 28,9 32,9 31,1 32,7 34,1 36,3 39,2 Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, tarkastuspäällikkö Hannu Järvinen, puh 0295 026 058, hannu.jarvinen@ely-keskus.fi

Euroa ( ) Maatalouden investointituet ja korkotukilainat kunnittain vuonna 2015. - avustusta myönnettiin 25 investointihankkeeseen yhteensä 3,1 miljoonaa euroa - korkotukilainoja myönnettiin yhteensä 3,5 miljoonaa euroa - investointiavustuksilla ja korkotukilainoilla tullaan saamaan aikaan yhteensä 7,2 miljoonan euron maatilainvestoinnit 4000 000 3500 000 3000 000 2500 000 2000 000 1500 000 1000 000 500 000 0 Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Kustannusarvio 0 270 620 1105 276 833 390 0 12 500 305 486 26 925 0 209 901 679 838 3542 118 151 296 Avustus 0 131 756 385 448 367 226 0 3 750 91 646 8 077 0 62 970 316 463 1701 779 49 000 Korkotukilaina 0 178 482 613 554 468 834 0 0 161 662 0 0 103 168 357 738 1553 343 84 000 Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, yritysasiantuntija Tapio Leinonen, puh 0295 026 073, tapio.leinonen@ely-keskus.fi

Sukupolvenvaihdokset maatalousyrityksissä 2015. - vuodesta 2007 lähtien Pohjois-Karjalassa on tehty yhteensä 257 tuettua maatilan sukupolvenvaihdosta. - vuonna 2015 nuoren viljelijän aloitustukea myönnettiin yhdeksän maatilan sukupolvenvaihdokseen yhteensä 240 000 euroa. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä Ilomantsi - - 1-3 - 1 3 1 9 Joensuu 2 2 2 5 2 3 0 6 1 23 Juuka 2 1 2-2 - 2 4-13 Kitee 4 2 3 1 6 7 5 4 2 34 Kontiolahti - 2-1 1 1 0 1 1 7 Lieksa 2 4 1 2 4 4 2 5 1 25 Liperi 3 7 10 5 3 5 6 8-47 Nurmes 3 6-2 1 1 1 1-15 Outokump u 2 4 - - - - 0 4-10 Polvijärvi 3 7-4 1 2 5 5-27 Rääkkylä 2 2 2 3 1 3 0 2-15 Tohmajärvi 1 1 1 3 1-5 2 1 15 Valtimo 4 2 2 1 2 2 0 2 2 17 Yhteensä 28 40 24 27 27 28 27 47 9 257 Pohjois-Karjalan ELY-keskus teki NEUVO2020-tukipäätöksiä vuoden 2015 yhteensä 657 kappaletta. Maatilojen neuvontajärjestelmä, NEUVO2020 tarjoaa laadukasta neuvontaa monista tukiehdoista arvonlisäveron hinnalla. Neuvojarekisteri löytyy osoitteesta www.mavi.fi/neuvojarekisteri. Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, yritysasiantuntija Mauri Räsänen, puh 0295 026 100, mauri.rasanen@ely-keskus.fi

Maataloudelle maksetut tuet kunnittain vuonna 2015. - yhteensä 67,5 miljoonaa euroa; EU-tukea 24,9 miljoonaa euroa ja kansallista tukea 42,6 miljoonaa euroa. Valtimo 1 589 2 985 Tohmajärvi 2 698 4 601 Rääkkylä 1 457 2 174 Polvijärvi 2 696 4 242 Outokumpu 980 1 484 Nurmes 1 873 3 928 Liperi 3 851 6 301 Lieksa 2 035 3 747 Kontiolahti 703 1 091 Kitee 2 836 4 644 Juuka 1 309 2 341 Joensuu 2 237 3 926 Ilomantsi 639 1 167 EU-tuki Kansallinen tuki (1 000)

Maataloudelle maksetut tuet Pohjois-Karjalassa vuosina 1995-2015. - vuonna 2015 tuet olivat yhteensä 67,5 miljoonaa euroa. 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 EU-tuki Kansallinen tuki

2527 2447 2344 Maitotilojen ja meijerimaidon määrän kehitys vuosina 1986-2015 Pohjois-Karjalassa. - vuonna 2015 Pohjois-Karjalassa tuotettiin 136 miljoonaa litraa maitoa, maitotiloja oli 528. 250 5000 4538 Maitoa milj.ltr 200 198 4168 187 Maitotiloja kpl 4000 175 180 185 3641 3446 164 3278 150 158 156 159 158 154 155 154 154 158 159 157 152 150 149 147 2821 143 141 140 140 137 136 135 138 136 3000 100 2197 2032 1896 1763 1618 2000 1490 1396 1311 1235 1169 1080 50 979 892 826 769 733 1000 679 635 589 561 528 0 0

Meijerimaitomäärä kunnittain vuonna 2015. - vuonna 2015 Pohjois-Karjalassa tuotettiin 136 miljoonaa litraa maitoa, maitotiloja oli 528. Maitotiloja kpl Meijerimaitoa, litraa 90 20000000 80 70 71 78 18000000 16000000 60 50 40 30 20 10 36 51 24 46 18 46 58 9 29 50 12 14000000 12000000 10000000 8000000 6000000 4000000 2000000 0 0

Eläinten hyvinvointituki vuonna 2015. - tukea maksettiin 318 maatilalle 701 600 euroa vuoden 2015 aikana - tuki perustuu maatilan kanssa tehtävään sopimukseen 60 50 40 30 kpl 20 10 0 Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, tarkastuspäällikkö Hannu Järvinen, puh 0295 026 058, hannu.jarvinen@ely-keskus.fi

Ympäristön hoito 2015. Maaseudun maisemat ovat säilyttämisen arvoisia. Maisemat ovat paitsi ilo silmälle, myös koti useille lintu-, kasvi- ja eläinlajeille. Hyvin hoidettu maisema tuottaa viihtyisyyttä meille kaikille! - Vuonna 2015 Pohjois-Karjalassa haettiin 46 alkuperäisrodun kasvatussopimusta. - Tukea haettiin myös 19 kosteikon perustamiseen. Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, maaseutuasiantuntija Kaisa Rummukainen, puh 0295 026 097, kaisa.rummukainen@ely-keskus.fi Ja yritysasiantuntija Tapio Leinonen, puh 0295 026 073, tapio.leinonen@ely-keskus.fi

Ympäristösopimukset vuonna 2015. - vuonna 2015 ympäristösopimuksia haettiin yhteensä 209 kappaletta 1077 hehtaarin alalle - lisäksi ELY-keskus vastaanotti 46 kappaletta alkuperäisrotujen kasvatussopimuksia ja yhden alkuperäiskasvien ylläpitosopimuksen Kurki-, hanki ja joutsenpellot 88 ha 4 % Kosteikkojen hoito 38 ha 2 % Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito 952 ha 88 % Ympäristösopimusten kesto on viisi vuotta. Alkuperäisrotuja ovat itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarja, suomen-, ahvenanmaan ja kainuunharmaslampaat, suomenhevoset ja maatiaiskanat ja kukot. Alkuperäiskasvilajikkeella eli ns. maatiaislajikkeella tarkoitetaan viljelykasvin kantaa, joka on luonnostaan sopeutunut kasvualueensa ympäristöolosuhteisiin. Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, maaseutuasiantuntija Kaisa Rummukainen, puh 0295 026 097, kaisa.rummukainen@ely-keskus.fi

Investointituki kosteikkojen ja perinnebiotooppien perustamiseen. - vuonna 2015 Pohjois-Karjalassa haettiin rahoitusta 19 kosteikon perustamiseen ja kahdeksan perinnebiotoopin alkuraivaukseen ja aitaamiseen - tukea haettiin yhteensä 477 300 euroa 581 000 euron investointeihin 120 000,00 100 000,00 80 000,00 60 000,00 40 000,00 Kustannusarvio Avustus 20 000,00 0,00 Monivaikutteinen kosteikko on puron, joen, valtaojan tai muun vesistön yhteyteen tehty alue, joka on suuren osan vuodesta veden peitossa. Perinnebiotooppeja ovat esimerkiksi kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet, joilla on nähtävissä selviä merkkejä esimerkiksi laidunnuksesta. Tuenhakijana voi olla sekä viljelijä että yhdistys. Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, yritysasiantuntija Tapio Leinonen, puh 0295 026 073, tapio.leinonen@ely-keskus.fi

Luomu 2015. Luonnonmukaista viljelyä harjoittaville tiloille maksetaan korvausta luomusitoumuksen perusteella. Tuen tavoitteena on maataloudesta aiheutuvan ympäristö- ja vesistökuormituksen vähentäminen sekä luomutuotteiden tarjonnan lisääminen. Tukea maksetaan viisivuotisen sitoumuksen perusteella. Vuonna 2015 luomukorvausta maksettiin Pohjois-Karjalassa yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, maaseutuasiantuntija Kaisa Rummukainen, puh 0295 026 097, kaisa.rummukainen@ely-keskus.fi ja maaseutuasiantuntija Merja Ignatius, puh 0295 026 054, merja.ignatius@ely-keskus.fi

Hehtaaria (Ha) Luomutuotanto suhteessa kokonaispeltopinta-alaan vuonna 2014. - luomun osuus kokonaispeltopinta-alasta Pohjois-Karjalassa oli 21 prosenttia. - eniten luomupeltoja kokonaispeltopinta-alaan verrattuna oli Valtimolla, Polvijärvellä ja Nurmeksessa. 14000 14000 12000 12000 10000 10000 8000 8000 6000 6000 4000 4000 2000 2000 0 Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Sopimukset kpl 8 17 14 47 11 16 33 33 16 39 15 26 30 Luomu ha 222 852 915 2136 365 851 2228 1940 791 2706 688 2296 1893 Tavanomainen tuotanto ha 2125 7617 3605 7848 2283 6596 10896 4383 2734 6191 4132 6761 3563 Luomu % pinta-alasta 9 10 20 21 14 11 17 31 22 30 14 25 36 Kokonaispeltopinta-ala ha 2347 8447 4520 9983 2648 7448 13125 6323 3525 8897 4820 9062 5223 0

Luomutuotanto kunnittain vuonna 2015. - luomusitoumustiloja Pohjois-Karjalassa on yhteensä 305. - luomuhehtaareja on yhteensä 17 882, joka on 20,7 prosenttia Pohjois-Karjalan peltopinta-alasta. Vastaava luku valtakunnan tasolla on 10 prosenttia. - luomusopimustukea maksettiin yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. - luomutilan keskikoko on 59 hehtaaria. Polvijärvi Tohmajärvi Liperi Kitee Nurmes Valtimo Juuka Joensuu Lieksa Outokumpu Rääkkylä Kontiolahti Ilomantsi 39 26 33 47 33 30 14 17 16 16 15 11 8 222 365 915 852 851 791 688 Sopimukset (kpl) 2296 2228 2136 1940 1893 Hehtaarit (Ha) 2706

Luomutuotanto vuosina 1995-2015 Pohjois-Karjalassa. - vuonna 2015 luomusitoumustiloja Pohjois-Karjalassa on yhteensä 305. - vuonna 2015 luomuhehtaareja on yhteensä 17 881. 350 300 250 200 20000 18000 16000 14000 12000 10000 150 100 50 0 8000 6000 4000 2000 0 Luomusopimustilojen lukumäärä (kpl) Luomusopimustilojen pinta-ala (ha) Lisätietoja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, maaseutuasiantuntija Merja Ignatius, puh 0295 026 054, merja.ignatius@ely-keskus.fi

Ympäristötuki - Typpi-tase. Typpitase kertoo, kuinka suuri osa kasvustolle annetusta typestä lähtee sadon mukana pois pelloilta. Mitä pienempi typpitaseen arvo on, sitä enemmän typpeä jää peltoon altistumaan huuhtoutumiselle vesistöihin. 80 70 60 50 40 30 Koko maa kg N/ha Pohjois-Karjala kg N/ha 20 10 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Typen poistuminen pellolta sadon mukana on viljelijälle tärkeää niin ympäristön kuin taloudenkin kannalta. Typpi on kallis tuotantopanos hukattavaksi, joten huuhtoutumista tulee välttää. Satoon sitoutunut typpi kertoo tehokkaasta typen otosta, jolloin typpeä jää peltoon vähemmän lisäämään huuhtoutumisriskejä.

Ympäristötuki - Fosfori-tase. Fosforitase kertoo lannassa, lannoitteissa ja siemenissä tulevan sekä pellolta poiskorjatussa sadossa poistuvan fosforimäärän erotuksen. 14 12 10 8 6 Koko maa kg P/ha Pohjois-Karjala kg P/ha 4 2 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kun fosforin lisäys ja poistuma ovat yhtä suuria, fosforitase on nolla. Fosforilannoituksen ja -taseen hienosäätö vaikuttaa maan fosforitilaan ja siitä riippuvaan vesistöjen rehevyyteen.

Ympäristötuen muut toimenpiteet vuonna 2015. 1. Talviaikainen kasvipeitteisyys - kasvipeitteisyysala oli vuonna 2015 64-65 prosenttia ympäristösitoumuksiin sitoutuneesta peltoalasta (n. 76 600 ha) Pohjois-Karjalassa 2. Lietelannan sijoittaminen peltoon - toimenpidettä toteutettiin 10 740 hehtaarin alalla vuonna 2015 joka on noin 14 prosenttia ympäristösitoumuksiin sitoutetusta peltoalasta Pohjois-Karjalassa 3. Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen - ilmoituksen jätti 33 tuenhakijaa - toimenpidettä toteutettiin 364 hehtaarin peltoalalla 4. Kerääjäkasvien viljely - valtakunnallinen tavoite oli 7 500 hehtaaria ja toteuma 264 253 hehtaaria 5. Suojavyöhykkeet - valtakunnallinen tavoite oli 23 000 hehtaaria ja toteuma 57 890 hehtaaria - Pohjois-Karjalassa suojavyöhykkeitä oli 2 410 hehtaaria