Jäsenet 2013 SUOMEN AUDIOVISUAALISEN ALAN TUOTTAJAT RY ASSOCIATION OF INDEPENDENT PRODUCERS IN FINLAND Fabianinkatu 4 B 14 FIN-00130 Helsinki Finland tel. +358 (0)10 219 6880 satu@satu.fi www.satu.fi 1
Sisällysluettelo Sisällysluettelo!NOOB Films... 30 3D Arts Oy... 32 3Dolli Oy... 34 Aava & Bang Oy... 36 Aito Media Oy... 38 Amigos Media... 40 Anima Vitae Oy... 42 BandFilm Oy... 44 Bastella Media Oy... 46 Blue Media Productions Oy... 48 C-Media Oy... 50 Castrén Engine Osakeyhtiö / Sound Engine... 52 Cityportal Ab... 54 Common Sense Finland Oy... 56 CopperSky Oy... 58 CultFiction Oy media productions... 60 Director s Cut Finland Oy Ltd... 62 Douglas Productions Oy... 64 DreamMill Oy... 66 Fake Graphics Oy... 68 Femkanten Media Oy... 70 Filmaattiset Oy... 72 Fisher King Production Oy... 74 Five Corners Production Oy... 76 Franck Media Oy... 78 FremantleMedia Finland Oy... 80 Generator Post Oy... 82 Gimage Oy... 84 Gimmeyawallet Productions Oy... 86 GoodMood... 88 Grillifilms Oy... 90 Hohtokari Oy... 92 Ikoni ja Indeksi Oy... 94 2
Ilotuotanto Oy... 96 ITV Studios Nordic... 98 Indav Oy... 100 Intervisio Oy... 102 James Post Oy... 104 Jari Salmi Tuotannot Oy... 106 Kennel Helsinki Oy... 108 Klaffi Tuotannot Oy... 110 KOMIA Helsinki Oy... 112 Kroma Productions Oy... 114 Kuvakasvot Oy... 116 Kuvapäät Oy... 118 Långfilm Productions... 120 Metronome Film & Television Oy... 122 Mogulmedia Oy Ltd... 124 Moskito Television Oy... 126 Motel Royal Finland Oy... 128 Nedea Brands Oy... 130 Nitro... 132 Nordisk Film TV Finland Matila Röhr Nordisk Oy... 134 Nouhau Productions Oy... 136 Otto Tuotanto Oy... 138 Pampas Production... 140 Perfectpet... 142 Pohjantähti-Elokuva Oy... 144 Post Control Helsinki Oy... 146 Procam Tuotanto Oy... 148 Production House Oy Finland... 150 Productum Oy... 152 Produs Oy... 154 Rabbit Films Oy Ltd... 156 Red Green Blue RGB Oy... 158 Solar Television Oy... 160 3
Standup Etcetera Oy... 162 Stereoscape Oy... 164 Sun in Eye Productions... 166 Suomen Loisto Oy... 168 Susamuru Oy... 170 Talvi Digital Oy... 172 Ten Years Production Oy... 174 Transmix Oy Ltd... 176 TS Media Production... 178 Tuotanto Oy Säihky... 180 Tuotantotalo Werne Oy... 182 Tuotantoyhtiö Aranu Oy... 184 Tuotantoyhtiö Kassette Oy... 186 Tuotantoyhtiö Legenda Oy... 188 Tuotantoyhtiö Ta-Daa!... 190 Twisted Films Oy... 192 Undo Oy... 194 Vertigo Production Oy... 196 Videcam Oy... 198 Video-Match Oy... 200 Wester Production Oy... 202 Woodpecker Film Oy... 204 Yellow Film & TV -konserni... 206 Zodiak Finland Oy... 208 4
5
Toiminnanjohtajan pöydän takaa Hallituksemme on päivittänyt SATU ry:n tavoitteeksi nostaa audiovisuaalinen sisällöntuotanto merkittävimpien toimialojen joukkoon Suomessa! Tämä vaatii kauppatapojen kehittämistä, uusien rahoitusinstrumenttien luomista ja liiketoiminnan kasvattamista sen kaikissa muodoissa siten, että tuotantoyhtiöillä säilyy mahdollisuus ansaintaan eri jakelukanavissa yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa. Tavoitetta tukee nykyinen hallitusohjelma, joka painottuu taiteen ja kulttuurin sisällön luomiseen ja tehokkaaseen levittämiseen, kulttuuriyrittäjyyteen sekä luovien alojen työpaikkojen syntymiseen. Hallitusohjelmaan sisältynyt sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma on saatu laadituksi ja Yleisradion rahoitus ratkaistua. SATU ry on osallistunut molempiin tapaamalla lukuisia poliitikkoja, virkamiehiä ja alan toimijoita, kirjoittamalla lausuntoja sekä osallistumalla työryhmiin. Sähköisen median viestintäpoliittisessa ohjelmassa todetaan yleisenä tavoitteena, että sen tulee turvata kotimaisen sähköisen median toimintaedellytyksiä ja ylläpitää laadukasta, monipuolista ja moniarvoista televisio- ja radiotarjontaa. Erityisenä tavoitteena tulee olla monimuotoisen ja kotimaisen sisältötuotannon turvaaminen määrällisesti ja laadullisesti. Viestintäpoliittisilla ratkaisuilla vaikutetaan televisiotoimijoiden mahdollisuuksiin panostaa kotimaiseen sisältöön ja tätä kautta audiovisuaalisen alan tuottajien ansainta- ja toimintamahdollisuuksiin. Liikenne- ja viestintävaliokunta korosti päätöksessään myös, että tekijöille kuuluvista korvauksista huolehtiminen on välttämätöntä, jotta kotimaisen sisällön tuottaminen on kannattavaa ja tätä tuotantoa myös syntyy. SATU ry on ajanut muutosta televisio- ja radiolakiin riippumattomien tuottajien kiintiön nostamiseksi nykyisestä 15 %:sta 30 %:iin siten, että tämä osuus laskettaisiin ohjelmabudjeteista ja että se kohdistuisi suomen- ja ruotsinkielisiin ohjelmiin. Nyt näyttää siltä, että prosenttiosuus nousee 19 %:iin, mikä on selkeästi kompromissiratkaisu, kuten liikenne- ja viestintävaliokuntakin on todennut, mutta eurooppalaisittain korkea ja edistää siten asetettuja tavoitteita. Kun sääntelyä tietoyhteiskuntakaaren valmistelussa uudistetaan, tulee vielä selvittää kiintiön sitominen alkuperäiskieleen, jotta investoinnit ja hankinnat kohdistuisivat riittävässä määrin kotimaiseen tuotantoon. Tämä ja ohjelmistotoimilupamenettelyn keventäminen toivottavasti tarjoavat tuotantoyhtiöille enemmän tilauksia jatkossa ja kansalaisille laadukasta kotimaista ohjelmistoa. Yleisradion taloudellinen tilanne on ollut haastava pari viimeistä vuotta, mutta 1.1.2013 voimaan astuneen yleisradioveron myötä tilanne paranee merkittävästi ja se toivottavasti näkyy myös kasvuna tuotantoyhtiöissä. Yleisradion hallitus on linjannut, että vuosina 2013-2015 ohjelmia hankittaisiin 20-24 milj. eurolla vuosittain. Puheenjohtajisto on käynyt aktiivista keskustelua YLE:n kanssa uusien kotimaisten ohjelmien kehittämis- ja tuottamisprojektista ja tulokset näyttävät tällä hetkellä lupaavilta. Projektille haetaan myös muita rahoittajia ja omaa ohjelmaa TEKES:istä. Päätavoitteemme on kasvattaa nopeasti kansainvälisiä vientituloja tekemällä TVohjelmia enemmän, laadukkaammin ja uskottavilla budjeteilla. 6
Audiovisuaalinen kulttuuri digitaalisessa ympäristössä, poliittisen linjaukset 2012-2015 (OKM) lupaa, että Suomen elokuvasäätiön tukijärjestelmää kehitettäessä selvitetään mahdollisuus laajentaa tuotannon ja kehittelytuen myöntämistä televisiodraaman tukemiseen riippumattomille tuotantoyhtiöille. Tämän toteutumista tulemme seuraamaan tarkasti. TV-draama tavoittaa parhaimmillaan lähes miljoona katsojaa yhtäaikaisesti ilman maantieteellisiä tai ikään liittyviä rajoituksia ja on samaa tarinan kerrontaa kuin elokuvat. On siksi ollut erikoista, että juuri draaman ensiesityspaikka ja muoto (elokuvateatterielokuva) on määrittänyt elokuvasäätiön tukipolitiikkaa niin monet vuodet. Samanaikaisesti, kun alalle haetaan kasvua on kaupanteon esteet lisääntyneet. Sekä työehtosopimukset että raamisopimus tehtiin paremmassa taloudellisessa tilanteessa. Ne ovat taanneet tekijöille korkeamman palkkatason kuin mihin meillä olisi nyt varaa. Lisäksi tekijä- ja tekijänoikeusjärjestöt pyrkivät rajoittamaan tuotantoyhtiöiden mahdollisuutta hankkia kaikkia tarvitsemiaan oikeuksia suoraan tekijöiltä. Musiikin käyttöoikeuksien suhteen olemme käyneet keskustelua niin Teoston kuin Gramexin kanssa ja toivomme, että vuonna 2013 pääsemme tilanteeseen, jossa tuotantoyhtiöt voisivat ulkomaisen katalogimusiikin sijaan käyttää enemmän kotimaisia tekijöitä. Samanlaista neuvotteluhalukkuutta toivomme näkevämme jatkossa myös työntekijäjärjestöissä. Nykyinen tilanne, jossa voimassa olevan elokuva- ja tvtuotantoa koskevan työehtosopimuksen ehdot koetaan jäykiksi, kalliiksi ja tuotantojen todelliset olosuhteet heikosti huomioiviksi ylläpitää tilannetta, jossa työehtosopimus ei ole yleissitova. Joustava ja markkinaolosuhteet paremmin huomioiva työehtosopimus hyödyttäisi sekä tuotantoyhtiöitä että tekijöitä ja toisi sopimiseen helppoutta ja osapuolille turvaa. Kasvuun vaikuttaa myös televisiokanavien tarve saada laajat yksinoikeudet tuotantoyhtiöiden sisältöihin. Tuotantoyhtiöiden katteet ovat niin heikot, ettei niillä käytännössä ole rahaa tuotekehittelyyn ilman ohjelmiensa hyödyntämisoikeuksien aktiivista myyntiä mahdollisimman laajasti ja monelle jakelijalle. Mainoselokuvapuolella on aloitettu keskustelut Suomen Näyttelijäliiton kanssa minimikorvaussuositusten kohtuullistamisesta. Suomessa palkkiot ovat yli kaksinkertaiset verrattuna muihin pohjoismaihin, mikä on johtanut siihen, että suomalaisia ammattinäyttelijöitä käytetään todella harvassa mainoselokuvassa paitsi äänenä! Tuotantoyhtiöiden tahtotila on kuitenkin käyttää ammattinäyttelijöitä enemmän myös kuvassa ja tehdä se yhteisesti sovittujen kohtuullisempien ehtojen mukaisesti. Iloa ja menestystä kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille! Helsingissä 6. tammikuuta 2013 Stiina Laakso, toiminnanjohtaja 7
Kaukomarkkinat Oy:n ratkaisut kuvaamisesta esittämiseen Interaktiiviset näytöt Projektorit Broadcast-tuotteet Diagnostiset näytöt Studio- ja serveritilojen jäähdytys Valvontatuotteet DOME Vahvistetut tietokoneet Ammattilaisnäytöt Lisätiedot: 09 5211 avsystems@kaukomarkkinat.com www.kaukomarkkinat.fi Myynti ja markkinointi: Lintulahdenkuja 10, 00500 Helsinki Esittelytilat ja huolto: Koskelontie 20, 02920 Espoo
9
FILMLAND.FI WANTS YOUR VIDEOS!
Sähköisten medioiden kiinnostavimmat brändit ja parhaat sisällöt www.mtvmedia.fi Ilmalantori 2, 00240 Helsinki puh. 010 300 300 11
Kotimainen ohjelmahankinta Kristiina Werner-Autio johtaja, televisio Olli Suominen ohjelmapäällikkö Elina Piepponen kanavapäällikkö/ Nelonen Ville Toivonen kanavapäällikkö/ Liv ja Jim Jorma Paakkari kanavapäällikkö/ Nelonen Pro 1 ja 2 Iina Eloranta kanavapäällikkö/ Ruutu, Nelonen Kino, Nelonen Maailma, Nelonen Perhe Anne Nokelainen päällikkö, ohjelmaoikeudet Katja Santala sisältöpäällikkö/ Liv 360 Tatu Ferchen vastaava tuottaja Tea Panula vastaava tuottaja Meira Ruonavaara vastaava tuottaja Tiina Kivikari assistentti Tiedotus Nina Käkelä Paula Rintamaa Anu Räsänen tiedotustiimin vetäjä tiedotuspäällikkö tiedotuspäällikkö NELONEN MEDIA Tehtaankatu 27-29 D PL 350, 00151 Helsinki Puhelin (09) 4545 400 etunimi.sukunimi@nelonenmedia.fi www.nelonenmedia.fi
13
INTERNET-TV:N PERUSTEET TUOTANTOYHTIÖILLE Internetistä on tullut teknisesti toimiva jakelukanava myös televisiosisällöille. Myös internetin kautta tarjottavien tv-palveluiden määrä on kasvanut: tv-kanavien ja teleoperaattorien netti-tv-palveluiden lisäksi Suomen markkinoille tulostaan ovat ilmoittaneet kansainväliset voimatekijät Netflix sekä HBO omalla HBO Nordic palvelullaan. Internet on toisaalta vain yksi uusi jakelutapa muiden joukossa, mutta eräistä sen ominaisuuksista seuraa oleellisia muutoksia koko tv-alalle. Aikaisempi tvjakelutekniikka on sanellut, että televisio-ohjelmat tulee lähettää tiettyyn aikaan ja kaikille katselijoille samanaikaisesti. Tv-lähetykset on myös teknisistä syistä toteutettu maakohtaisesti, eikä muissa maissa lähetettyjä ohjelmia ole voinut katsoa ilman erityisjärjestelyjä. Tekniset syyt ovat sanelleet myös maksutelevision toteutusmallin, jossa kuluttajille tarjotaan tv-kanavia yleensä usean kanavan pakettina. Internet-jakelussa tällaisia rajoitteita ei enää ole. Vaikka perinteinen ohjelmakarttoihin perustuva tv-toiminta vielä elää ja voi hyvin, muutos on jo käynnistynyt. Internet-jakelun tuomat muutokset muuttavat kuluttajien tv-katselutapoja, tv-kanavien ja tv-yhtiöiden kilpailutilannetta sekä lisäksi todennäköisesti mullistavat kansainvälisen tv-oikeuksien kaupan. Myös tv-alan ansainnan kannalta kriittinen tv-mainonta on periaatteellisten muutosten edessä. Perinteisessä lähetystekniikassa tv-kanavilla on ollut itseoikeutettu asema tv-mainonnan myyjänä. Internet-ympäristössä myös operaattorit, nettimainonnan välittäjät tai vaikkapa sisältöjä tarjoavat tuotantoyhtiöt voisivat myydä mainontaa tv-ohjelmiin. Aivan triviaalia toimintaa mainonnan myyminen ei kuitenkaan ole ja tv-kanavilla on etunaan vuosien varrella kertynyt osaaminen. Tv-kanavat myös aktiivisesti kehittävät omia internet-tv-palveluitaan saadakseen pidettyä ohjelmien mainoseurot mahdollisimman hyvin omissa käsissään. Kaiken tämän lisäksi internet-jakelun tarjoama tarkka kontaktien mittaaminen ja liitännät verkkokauppoihin ja muihin palveluihin vaikuttavat tv-mainosalaan. Tämä kaikki vaikuttaa myös tuotantoyhtiöiden toimintaympäristöön. Sisältöjen kysyntä kokonaisuudessaan kasvaa. Samalla kuitenkin sisältöjen keskihinta laskee, sillä kysynnän kasvu kohdistuu edullisten tuotantokustannusten sisältöihin. Tv-yhtiöiden kilpailuympäristön muutos ei myöskään lisää kanavien satsaushaluja. 14
Toisaalta internet-tv-yhtiöistä tulee uusia potentiaalisia asiakkaita tuotantoyhtiöille. Esimerkiksi Netflix on käyttänyt USA:ssa suuria rahamääriä oikeuksien hankintoihin sekä oikeuteen näyttää hittielokuvia aiempaa nopeammin teatteriensi-iltojen jälkeen. Netflix ja HBO Nordic ovat Pohjoismaiden lanseerausten yhteydessä ilmaisseet mielenkiintonsa myös paikallisen sisällön hankkimiseen, mutta mitään konkreettista tietoa tuotantojen tilauksista ei vielä tätä kirjoitettaessa ole. Teleoperaattorien internet-tv-palveluiden hankinnat ovat Suomessa keskittyneet lähinnä urheiluoikeuksien hankintoihin. Internet-tv tarjoaa myös mahdollisuuden vanhojen sisältöoikeuksien hyödyntämiseen. Vanhojen ohjelmien katsojamäärät eivät välttämättä ole suuriakaan, mutta ne voidaan tarjota kuluttajille nettipalveluissa ja tätä kautta saada lisäansaintaa. Internet-katselussa katselulaitteena on yhä useammin tablettilaite tai matkapuhelin. Samalla myös television katselutilanteet voivat olla hyvinkin erilaisia, kuin perinteinen olohuonekatselu. Tällä voi olla vaikutusta myös tv-sisältöjen suunnitteluun. Sisältöjen vapautuminen ohjelmakaavoista synnyttää myös uudenlaisia katselutapoja: kuluttajat voivat esimerkiksi katsoa tv-sarjan kaikki jaksot kerralla. Internet-jakelun yleistyminen vaikuttaa eri tavoin eri tuotantoyhtiöiden toimintaan. Varmaa kuitenkin on, että kaikkien tuotantoyhtiöiden toimintaympäristössä tulee muutoksia. Joidenkin kannalta muutokset ovat hyviä ja joidenkin huonoja. Monien muiden mullistusten tavoin internet-tv ei muuta kaikkea tv-toimintaa yhdessä yössä, vaan valtaosa tv-katselusta on vielä pitkään samanlaista kuin mihin olemme tottuneet. Kyse on kuitenkin sen verran perustavan laatuisesta muutoksesta, että jokaisen tuotantoyhtiön kuuluu olla selvillä internet-tv:n kehityksestä ja ottaa tulossa olevat muutokset huomioon oman toimintansa suunnittelussa. Timo Argillander toimii konsulttina Digital Media Finlandissa. Digital Media Finland tekee tuotantoyhtiöille ja media-alalle konsultointia liiketoimintastrategioiden ja digitaalisten palveluiden kehittämisen alueilla. 15
Audiovisuaalisen alan kansainvälistymisjärjestö Favex ry:n (Finnish Film & Audiovisual Export) säännöt ja jäsenistö muuttuivat vuoden 2012 alussa. Varsinaisia jäseniä ovat nykyään SATU ry, SEK ry, Kopiosto ja Tuotos ry. Partnerijäseniä ovat SEL ry, Oy Yleisradio Ab, Finnanimation ry ja (perusteilla oleva) Suomen elokuvakomissio ry. Favex ja Music Finland (entinen Musex) ovat jatkaneet erityisesti hallinnollista yhteistyötään, mutta neuvottelevat parasta aikaa myös muista tavoista löytää synergiaa (esim. toimitiloja jakamalla ja yhteishankkeilla). Favex, kuten muut vastaavat sisarjärjestöt, on kansainvälistymisen alusta, ja sen tehtävänä on varmistaa puitteet, jotka mahdollistavat alan vientitulojen ja ulkomaisten investointitulojen kasvun. Pääasiallisesti toiminnot voidaan jakaa kolmeen koriin: 1) Toiminnot, jotka parantavat alan ja tuotantojen kansainvälistä kilpailukykyä (erit. kotimaan rahoitusmahdollisuuksiin liittyvää lobbausta, jatkossa todennäköisesti enemmän myös work shop -toimintaa). 2) Yritysten yhteishankkeet ulkomailla, erit. suurten market-tapahtumien yhteydessä (erit. markkinointiviestintää, messuosallistumista, seminaareja, screening-tapahtumien järjestämistä, fact finding matkoja, bileitä ). 3) Maksuttomat palvelut kotimaisille ja ulkomaisille toimijoille (erit. alkuvaiheen sparrausta sekä match making palveluita, kun ulkomainen toimija etsii jotain tiettyä sisältöä Suomesta). Favexin avulla yritykset saavat kustannustehokkaasti tietoa alan kansainvälisistä toimijoista ja myynnin edellytyksistä, sekä saavuttavat näkyvyyttä ja yhteyksiä. Ulkomailta saatujen tulojen, rahoituksen ja investointien perimmäinen päämäärä on nostaa yrityksiä PK-yritysluokkaan ja siitä ylöspäin, sekä kasvattaa osaamista. Vuonna 2012 suunnitelmissa on TV-puolella erityisesti pilotoida Rio Content Market tapahtumaa Brasiliassa sekä uudistaa MIPTV/MIPCOM-toimintaa. Lokakuusta 2012 Favexilla on vuoden verran Moskovassa työntekijä (Anna Morozova), johon saatte vapaasti olla yhteydessä Venäjään liittyvissä kysymyksissä (anna@favex.fi). New Yorkissa on puolestaan helmikuusta 2013 alkaen käynnissä New Cut!, eli monialainen (elokuva, TV, muoti, musiikki, muotoilu) tapahtumien sarja, jonka sisällä luodaan myös yrityksille suunnattuja vaihto-ohjelmia. Lisätietoa kulloisestakin tilanteesta saa New Yorkissa vuoden 2013 asuvalta Atte Laurilalta (atte.laurila@favex.fi). Muita kuin tapahtumahankkeita ovat mm. AV- ja pelialan kannustinlobbauksen koordinaatio, kvtulojen ja rahoituksen tilastointi sekä FILMLAND.FI verkkoikkuna Suomen AV-alaan. Esittelemme myös sitä kautta messuilla suomalaista tuotantoa, joten kannattaa pitää huoli siitä, että omat tiedot ovat kunnossa ja ajantasaiset! Vuonna 2013 lanseerataan myös Jussi-gaalassa ensimmäinen AV-alalle suunnattu vientiteko-palkinto! Toimintamme on erittäin avointa. Lähtökohtana on, että kaikki päänavaukset kansainvälisillä areenoilla auttavat kaikkia alan toimijoita eteenpäin. Meihin saa olla yhteydessä erilaisin toivein ja tarpein, sekä tiedottaa meille päin yrityksenne uusista hankkeista, joilla uskotte olevan kansainvälistä potentiaalia. Uutiskirjeemme lähetetään n. 4 kertaa vuodessa. Tervetuloa mukaan! Petra Theman (toiminnanjohtaja): petra.theman@favex.fi www.favex.fi (FB:ssä omat ryhmänsä Favexille, Filmland.fi:lle sekä AV- ja pelialan kannustinlobbaukselle.) www.facebook.com/filmland.fi 16
Kansainväliset rahavirrat Suomen audiovisuaaliselle alalle Favex ry tuottaa vuosittain tilastoselvityksen AV-alalle jokaisen kalenterivuoden aikana ulkomailta tulleista rahavirroista. Lukuja tarvitaan, jotta audiovisuaalisella alalla olisi mahdollisimman hyvät valmiudet osallistua menestyksekkäästi muun muassa juuri nyt tärkeään poliittiseen keskusteluun resurssien jaosta. Ensimmäinen tilastointitutkimus, joka käsitteli AV-alalle ulkomailta virtaavia rahavirtoja tehtiin vuonna 2009. Tutkimuksessa selvennettiin kansainvälisen toiminnan kokonaiskassavirtoja ja niiden lähteitä yritysten näkökulmasta. Näin ollen käsiteltiin sekä kansainvälisestä toiminnasta saatuja tuloja (esim. jakelutuloja tai palvelumyynnit ulkomaalaisille yrityksille) ja kansainvälisistä lähteistä saatua rahoitusta (esim. ennakkomyynnit, tuet ja investoinnit ulkomailta). Uusimmassa vuoden 2012 tutkimuksessa saatiin AV-alan tuotantoyhtiöiden ilmoittamien tietojen mukaan kansainvälisten tulojen ja rahoituksen summaksi vuonna 2011 yli 43 miljoonaa euroa. Tästä luvusta kv-tulojen (sis. ennakkomyynnit ja palvelumyyntitulot) osuus oli noin 25 miljoonaa euroa ja kv-rahoituksen osuus 18 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 yhteenlaskettu summa oli 12 miljoonaa euroa. Toki luvut voivat vuosittain myös vaihdella suurten tuotantojen mukaan kuten millä tahansa alalla, mutta nekin huomioon ottaen vuosi 2011 lunasti monia alan antamia lupauksia. Tutkimuksen pohjana on verkkopohjainen kysely, jolla kerättiin vuonna 2012 kaiken kaikkiaan 87 audiovisuaalisen alan yrityksen tiedot. Voidaan arvioida, että kysely kattaa noin 90 % koko alan niistä tuotantoyhtiöistä, joilla on merkittävämpää kansainvälistä toimintaa. Lisäksi aineistoa täydennettiin haastatteluilla. Huomionarvoista on myös se, että yritysten määrä, joiden kv-tulot olivat yli 100 000 euroa vuodessa, lisääntyi jälleen edellisvuodesta. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kyselyyn vastanneilla yrityksillä ei ollut merkittävässä määrin omistuksia tai omistajia ulkomailla. Tarkasteltaessa kansainvälisiä tuloja ja rahoitusta, muodostivat elokuvien ennakkomyynnit suurimman osuuden (14,5 %). Seuraavaksi merkittävin ulkomainen tulonlähde oli yksityiset investoinnit elokuviin (13,8 %) sekä ulkomainen julkinen tuki elokuvalle (noin 13,7%) ja TV-tuotannoista saadut oheistuotetulot(12,1 %) Myös TV-tuotantojen jakelutulot olivat suhteellisen tärkeitä kv-tulojen lähteitä (12%). Tilastointikyselyssä selvitettiin myös minkä maalaisille toimijoille suomalaiset tuotantoyhtiöt olivat vuonna 2011 myyneet palveluita. Suurin osa yhteistyöstä tapahtui lähialuemaiden toimijoiden kanssa, kuten Ruotsi (18%) ja Iso-Britannia (13 %). Muita merkittäviä palveluiden ostajamaita olivat Yhdysvallat (16 %) sekä Viro ja Venäjä. Suomalaiset tuotantoyhtiöt olivat myyneet palveluja vuonna 2011 lähes jokaiselta mantereelta kotoisin oleville yrityksille. Viime vuoden aikana Suomen audiovisuaalisella alalla on tapahtunut paljon ja voidaan puhua muutamista kansainvälisistä läpimurroista. Pienten yritysten resurssit ja mahdollisuudet panostaa kansainvälistymiseen ovat kuitenkin vielä rajatut, mutta kiinnostus kansainvälisiä markkinoita kohtaan on kovassa kasvussa. Suurin osa (72%) kyselyyn vastanneista yrityksistä odotti, että kansainväliset tulot ja rahoitus tulee kasvamaan myös vuonna 2012. Koko selvitys: http://www.favex.fi/index.php?id=9&news_action=view&news_id=99 Favex toteuttaa kyselyn uudestaan vuoden 2012 lukujen osalta huhtikuussa 2013. Kaikkien alan tuotantoyhtiöiden, tuotantopalveluyritysten ja jälkituotantoyhtiöiden osallistuminen siihen on erittäin toivottavaa! 17
PROFESSIONALS NOUHAU PROFESSIONALS OY www.nouhauprof.fi Sinä, työnantaja Tarvitsetko tekijää sapattivapaan paikkaajaksi, lisälihasta studioon, tuotantoon tai verkkotoimitukseen? Ehkä etsit toimittajaa, käsikirjoittajaa, tuotantoassistenttia, editoijaa tai kuvaajaa tiimiisi? Me löydämme heidät puolestasi. Sinä, tekijä Asiakkaamme tarvitsevat ammattilaisia sekä määräaikaisiin että pysyviin tehtäviin. Palvelemme henkilöstömme kautta merkittäviä media-alan toimijoita. Kauttamme saat erinomaisen startin urallesi ja jalan suuren tai pienen mediatalon oven väliin. Pidämme huolta omistamme. Tarjoamme henkilöstöllemme heidän tarvitsemansa tuen sekä turvan. Soita ja tule keskustelemaan lisää! Virvatuulia Nurminen Toimitusjohtaja 045 112 5264 virva.nurminen@nouhauprof.fi Santtu Palm Asiakkuuspäällikkö 040 725 3373 santtu.palm@nouhauprof.fi
Gramex palvelee äänitemusiikin käyttäjää Kun tahdot käyttää äänitemusiikkia, tekijänoikeusjärjestö Gramex palvelee sinua lupien ja korvausliikenteen hoitamisessa. Kun asiasi koskee av-tuotantoa, ota yhteyttä Heidi Wilska-Lehtoseen Gramexilla (puh. 09-6803 4013). Tekijänoikeusjärjestö
Tarvitsetko tietoa television katselusta? Finnpanel Oy on TNS Gallupin ja A.C. Nielsen Finland in yhteisesti omistama tutkimusyritys. Finnpanel mittaa television katselua ja radion kuuntelua. Tutkimusten tarkoituksena on seurata henkilöiden ja talouksien TV/Radio-käyttäytymistä sekä siihen liittyviä muutoksia. www.fi 22 nnpanel.fi
Miten moni katsoo heti entä viiveellä? Finnpanel tekee päivittäin raportteja suomalaisten TVkatselusta. Yliyönraportin lisäksi Finnpanel raportoi myös ajansiirrosta. Viikon viiveellä voit saada tietoa siitä, miten moni katsoi ohjelmaasi varsinaisen esitysajan jälkeen tallentavan boksin kautta. Ketkä katsovat? Kaikki eivät katso televisiota samalla tavalla. Eri ohjelmat on suunnattu erityyppisille ihmisille. Jos haluat tietää minkä tyyppiset ihmiset katsoivat juuri sinun ohjelmaasi, tilaa raportti Finnpanelista. Ketkä jäivät koukkuun? Finnpanelin avulla voit analysoida, miten moni suomalainen katsoi ohjelmasarjaa syksyn aikana kuka katsoi viikoittain ja mikä oli sarjan kokonaistavoittavuus? Kenelle raportoidaan? Finnpanelin raportteja tilaavat mm. tv-kanavat, tuotantoyhtiöt, mediatoimistot ja konsultit. Tarvitsetko koulutusta? Pääset lukujen ytimeen neljä kertaa vuodessa järjestämässämme koulutuksessa. Katso lisätietoja www.finnpanel.fi. Ota yhteyttä!
Tarvitseeko yrityksesi liiketoiminta, tuotekehitys tai kansainvälistyminen kehittämistä ja vauhdittamista? Kaipaako yrityksesi rahoituspohja vahvistusta? Diges ry on valtakunnallinen yhdistys, joka edistää luovien alojen pk-yritysten valmiuksia kannattavaan liiketoimintaan, auttaa alkuun alan uusia yrityksiä sekä edistää innovatiivista palvelu- ja tuotekehitystoimintaa sparraamalla ja jalostamalla luovia hankkeita. Verkostomme kattaa koko Suomen. Diges täyttää 10 vuotta 2013. Jo 10 vuoden ajan olemme sparranneet luovan alan yrityksiä ja yrittäjiä menestyksellisempään liiketoimintaan. Luovan alan liiketoiminnan asiantuntemustamme käyttävät myös virastot, ministeriöt, hankkeet ja koulutusprojektit ympäri Suomea. Ota yhteyttä etunimi.sukunimi@diges.info ja tule keskustelemaan luottamuksellisesti kanssamme: Helsinki: Pekka Krook p. 045 6318384 Helena Pekkarinen p.040 7632623 Petteri Huvio p. 045 1333296 Hanna Kosonen p. 040 7171114 Heidi Moberg p. 044 3556730 Jyväskylä: Carita Harju p. 040 5662481 Turku: Lars Norrgård p. 050 5508503 24
Diges ry edistää ja kehittää aktiivisesti luovan alan toimintakenttää; Se toteuttaa mm. selvityksiä eri ministeriöille sekä kehittää uudenlaisia palveluita ja tukimuotoja yhteistyössä julkisen sektorin sekä laajan verkostonsa kanssa; Esimerkiksi rahoituksellisesti tärkeä on monelle SATUlaiselle tutun AVEKin digitaalisiin sisältöihin ja tuotekehitykseen keskittyneen DigiDemon rinnalle saatu CreaDemo. CreaDemo on luovan alan tekijöille tarkoitettu konseptointi - sekä proto- ja pilottivaiheen tukimuoto. (www.kopiosto.fi/avek) Immateriaalioikeuksien merkityksen kasvaessa jatkuvasti yritystoiminnassa, on niille kehitetty myös erilaisia arvonmääritysmenetelmiä. Immateriaalioikeudellisia tilanteita ja tarpeita eri toimialoilla selkeyttääkseen, on TEM julkistanut raportin tekijänoikeuksien arvonmäärityksestä keskittyen erityisesti elokuva-, musiikki-, peli- ja tv-alaan. Diges ry on toteuttanut Culminatum Oy Ltd:n toimeksiannosta konsulttityönä selvityksen Uudenmaan audiovisuaalisen resurssikeskuksen tarvekartoituksesta ja toimintamallista. Selvityksen perusteella Diges ry:n työryhmä on esittänyt Commission Helsingin perustamista. Sen toiminnan keskeisenä tavoitteena on av-alan kansallisten ja kansainvälisten projektien tuominen Uudellemaalle sekä näiden hyödyntäminen alan kehittämisessä. www.diges.info 25
ISAN av-tuotantojen henkilötunnus ISAN on kansainvälinen standardi audiovisuaalisten teosten tunnistamiseen. Kirjakustannusalalla on käytössä ISBN ja musiikkialalla ISWC teosten tunnistamista varten. Audiovisuaalisella alalla vastaava teoksille annettu yksilöllinen tunnus on ISAN (International Standard Audiovisual Number). Se estää teoksen sekoittumisen muihin teoksiin sekä mahdollistaa teoksen eri versioiden ja sarjojen eri jaksojen yksilöimisen. Kansainvälistyminen ja digitaaliset palvelut tuovat uusia vaatimuksia av-tuotantojen sekä oikeudenomistajien tunnistamiselle. ISAN-tunnuksella varustettu tuotanto ei sekaannu muihin ja sen käyttöä pystytään seuraamaan. Tunnus auttaa tuotantojen levityksen valvonnassa, edistää digitaalista kauppaa sekä tiedonvaihtoa erilaisten tietojärjestelmien välillä. ISAN-tietokanta ei sisällä oikeudenomistajatietoja. Tietokantojen linkittämiselle lisensoinnin tarpeisiin on kuitenkin tarvetta ja ISAN-järjestelmää hyväksi käyttäen on mahdollista linkittää lisenssien ostajat ja myyjät. Marraskuussa 2012 ISAN-tunnuksia oli rekisteröity lähes 800 000 tuotannolle 58 eri maassa. Tuotantoyhtiö on luontevin taho tunnuksen hakijaksi, mutta sen voi hakea myös esim. levittäjä, agentti tai arkisto. ISAN-tunnus hankitaan rekisteröimällä ISAN-tietokantaan av-teosta kuvaavat tiedot. Tämän metadatan perusteella teokselle muodostuu ainutlaatuinen pysyvä numerosarja, jota voidaan hyödyntää maailmanlaajuisesti. Numerosarjan lisäksi ISAN-tunnus sisältää QR-koodin. Tunnusta voidaan käyttää kaikissa teosta koskevissa materiaaleissa ja kopioissa, niin digitaalisena kuin fyysisenä versiona. ISAN Finland palvelee suomalaisia tuotantoja - kansainvälisesti Suomalaisia av-tuotantoja palvelee parhaiten suomalainen toimisto. Rekisteröintiin ja hallintoon tarvitaan kotimainen toimija, joka tuntee niin aineiston, toimijat kuin kielenkin. ISAN-rekisteröinnissä hyödynnetään Tuotoksen jo on olemassa olevaa, varsin kattavaa kotimaisten riippumattomien tuotantojen rekisteriä. Avainasemassa ISAN-koodin käyttöönotossa ovat SES, TV-yhtiöt, tekijänoikeusjärjestöt, levittäjät, KAVA ja muut av-aineistoja käyttävät palveluntarjoajat. Kansainvälisellä tasolla ISAN-tunnisteen käyttöönotosta on kiinnostunut mm. YouTube. ISAN-toimistoja on Genevessä toimivan keskustoimiston ISAN-IA:n lisäksi Euroopassa, Aasiassa, Australiassa ja Amerikassa. Pohjoismaista Ruotsia, Suomessa ja Tanskassa toimii ISAN-agentuuri ja Norjaan sellainen on perusteilla. ISAN ja vastaava amerikkalainen EIDR- järjestelmä tiedottivat 12.12.2012 ryhtyneensä yhteistyöhön järjestelmien yhteentoimivuuden toteuttamiseksi. Yhteistyön tavoitteena on molempien järjestelmien saumaton yhteentoimivuus, joka mahdollistaa molempien järjestelmien samanaikaisen käytön. Kirsi Niittyinperä Tuotos ry kirsi.niittyinpera@tuotos.fi
ISAN - Tee tuotoksestasi numeroa Audiovisuaalisia tuotantoja syntyy tuhansia joka päivä, ja niiden digitaalinen levitys on yhä laajempaa. ISAN on audiovisuaalisen alan tarpeisiin luotu ISO-järjestelmä. Se helpottaa teosten seurantaa. ISAN yksilöi teoksen ja toimii kuten henkilötunnus. ISAN Selkeyttää levityksen seurantaa Tehostaa oikeuksien hallintaa Mahdollistaa uudenlaiset lisensiointiratkaisut Edistää tiedonvaihtoa sähköisten järjestelmien välillä Tukee sähköistä kaupankäyntiä Hanki nyt teoksillesi ISAN-tunnukset ISAN:in Suomen toimistosta. Täytä asiakassopimus osoitteessa www.isan-finland.fi tai ota yhteyttä info@isan-finland.fi tai 09-440471 ja kysy lisää. ISAN Finland ry Mechelininkatu 21 A 7 00100 Helsinki www.isan-finland.fi info@isan-finland.fi 09-440471
28
SATU ry jäsenet 29
!NOOB Films!NOOB Films Osoite Address Puhelin Phone Matkapuhelimet Mobile phones Internet E-mail Perustamisvuosi Year of foundation Toimitusjohtaja Managing Director Ohjaajat, tuottajat Directors, Producers Kiinteä henkilökunta Permanent staff Yhteyshenkilöt Contact persons Päätoimialue Main business area Muuta tuotantoa Other productions Salmisaarenkatu 1, 00180 Helsinki +358 20 794 009 +358 40 820 5000 www.inoob.com olli.korpiala@inoob.com 2011 Olli Korpiala Olli Korpiala Sami Kuusela Jarkko Vuorela Dermot Gallagher, animaattori Olli Korpiala Tuottajien palveluita mainostoimistoille liikkuvan kuvan tuotannossa mihin mediaan tahansa. Agency producing eli mainoselokuvatuotannon kokonaisvaltainen konsultointi ja hallinnointi käsikirjoituksesta mediaan ja liikkuvan kuvan tuotanto Internet tuotantoja varten ovat vahvimmat alueemme. Taktiset mainoselokuvat ja normaali korkealaatuinen mainoselokuvatuotanto. 30