PROLEKO? 3/99. Tuotantotalouden Kilta Prodekon aikakauslehti

PROLEKO? 3/99 Tuotantotalouden Kilta Prodekon aikakauslehti

Proleko? 3/99 Pääkirjoitus Äitienpäivä on tärkeä päivä. Viimeisetkin fuksit saavat teekkarilakkinsa, mikäli ovat pisteensä keränneet. Mutta vielä paljon tärkeämpi on päivän varsinainen tarkoitus, äitien juhliminen. MM-henkisesti jääkiekon kielikuvia käyttäen voidaan sanoa, että äidit ovat ne työmyyrät, jotka pelaavat nöyrästi omaa peliä, pitävät oman pään puhtaana ja tekevät tärkeää näkymätöntä työtä. Siitä suurkiitos äideille! Mutta äitien lisäksi äitienpäivänä on syytä juhlia muitakin henkilöitä. Sillä kun asiaa tarkemmin ajattelee, äideillä on melkoiset tukijoukot: ilman isää ei olisi äitiä, ja sama pätee lapsiin. Siispä juhlan aihetta on meillä itse kullakin. Kuka oletkin, vietä äitienpäivää, ja onnittele itseäsi! (ja isänpäivänä sama uudestaan...) Espoossa, äitienpäivänä Markku Multamäki Tuotantotalouden Kilta Prodekon julkaisu Päätoimittaja Markku Multamäki Toimituksen sähköposti: mmultama@cc.hut.fi Proleko? ilmestyy viisi kertaa vuodessa 2

Sisällysluettelo Proleko? 3/99 Pääkirjoitus... 2 Onnittele itseäsi äitienpäivän kunniaksi! Sisällysluettelo... 3 Tämä. Kuulumisia kabineteista... 4 Jussi Räisänen kertoilee korkeakoulun, osaston, edustajiston ja kiltojen viimeisimmät kuulumiset. Informaatioverkostot... 5 Informaatioverkostojen koulutusohjelmatoimikunnan Prodekon edustaja Jaakko Ollila kertoo, mistä tässä ensi syksynä alkavassa uudessa koulutusohjelmassa oikeastaan on kyse. Ulkomailla koettua... 9 Ulkoministeri Tiina Suvannon kokoama paketti prodekolaisten kokemuksista ulkomailla harjoittelusta ja työskentelystä. Raittiuskilpakirjoitus... 17 Perinteisen kilpailun vesittyneimmät tarinat. Rantzu-Roopet... 21 Proleko?:n tämänkertainen tiedepläjäys käsittelee Rantzu-Roopeja käyttäen aineistona Rantzujen omia tutkimustuloksia. TIMES 1999... 22 Perinteisesti Prodeko on pärjännyt TIMES-kilpailussa. Niin tänäkin vuonna. Joukkue kertoo kokemuksistaan kisassa. Juoksuaika... 25 Onko sinulla juoksuaika? Jos on, niin kannattaa lukea tämä juttu. Saatat innostua vaikka maratonin juoksemaan... Wappu... 29 Wappu päätettiin tänä vuonnakin järjestää. Omasta Walpurin vietostaan kertovat Wapun puoliammattilaiset - fuksikapteenit Timo Ala-Risku ja Jarno Alhonen. Proffatreffi... 32 Tällä kertaa esittelyvuorossa kansainvälinen projektiliiketoiminta - pää- ja sivuaineista vastaava professori Karlos Artto. Ruokatorstai... 34 Viikon maukkaimmat vinkit. Joukosta poistuneet... 35 Valmistuneet diplomi-insinöörit. Prodeko vs. Laszlo... takakansi Maailman pisimmässä shakkiottelussa julistetaan välirauha kesän ajaksi. 3

Proleko? 3/99 Kuulumisia kabineteista Mitä on tapahtunut viime aikoina TKY:n edustajistossa, kiltaneuvostossa ja muilla pääkallonpaikoilla? Siitä seuraavassa. Edustajiston pääsihteerinä pian kaksi vuotta toimineelle Tuomas Pippolalle valittiin seuraaja huhtikuun puolessa välissä. Lähinnä Jouni Lounasmaan ja Jyrki Noposen välillä käyty vaalitaisto päättyi jälkimmäisen voittoon. Noponen on piakkoin valmistuva vuoriteekkari, jolla on pitkä tausta niin edustajisto- kuin kiltatyöskentelystä. Myös monipuolisen työkokemuksen kerännyt Noponen sanoi hylkäävänsä äskettäin saamansa työtarjoukset pääsihteerin työn hyväksi. TKY:n viime vuoden tilinpäätös hyväksyttiin samassa kokouksessa, minkä johdosta myönnettiin vuoden 1998 hallitukselle vastuuvapaus. TKY:n hallituksen tiedotussektorin uudistukset ovat tapetilla. Edustajiston kokouksessa päätettiin keskustella tiedotusuudistuksista tarkemmin, koska hallituksen valmisteleman esityksen katsottiin olevan ristiriidassa aiemmin keskustellun suunnitelman kanssa. Esitetty tiedotusrakenne käsitti mm. uudistetun, nykyisen T-lehden pohjalle rakennetun lehtikonseptin sekä uusmediaelementin, johon varatun rahoituksen ei katsottu riittävän suunnitellun laajuiseen kehitystyöhön, vaikka Contactorin loputtua varoja onkin enemmän käytössä. Tiedotuksesta keskustellaan lisää iltakoulussa 5.5. ja edustajiston kokouksessa 11.5. Korkeakoulujen arviointineuvosto on lähettänyt yliopistoille kirjeen, jossa pyydetään ehdotuksia korkealaatuisen perus- ja/tai jatkokoulutuksen yksiköiksi 27.9. mennessä. Arviointineuvoston mukaan aiemmin nimetyt opetuksen huippuyksiköt tai koulutuksen laatuyksiköt voivat osallistua valintaan poislukien kuitenkin ne, jotka ovat olleet laatu- / huippuyksiköinä yhtäjaksoisesti vuodesta 1997 kaksi kertaa peräkkäin (ts. kausina 1997-1998 ja 1999-2000). Niinpä Tuotantotalouden osasto, jonka kohdalla karsiva ehto toteutuu, ei ole tässä kilvassa mukana. Käytännössä seuraus on taloudellinen, eli laatu-/huippuyksiköiden nauttima extraraha jää nyt saamatta. Kiltaneuvosto elin joka koostuu eri kiltojen puheenjohtajista on kommunikoinut vireästi ja mm. kiertänyt toistensa asumuksia eräänä viikonloppuna. Samalla on puitu kiltojen toiminnan kannalta keskeisiä ongelmia ja mietitty teekkarihenkisiä muutenkin. Viimeisimmässä kokouksessa Kemistikillan puheenjohtaja Jani Turku esitti kannatusta keränneen ajatuksen järjestää suunnittelukilpailu TF:n edustalla olevan alikäytävän maalaamiseksi graffitityylillä. Kiltaneuvoston puheenjohtaja Tomi Nyman selvittää asiaa. 4

Informaatioverkostot Proleko? 3/99 Ensi syksynä aloitetaan uusi koulutusohjelma - informaatioverkostot - Teknillisessä Korkeakoulussa. Mistä oikein on kyse, ja minkälainen uusi ohjelma tulee olemaan? Tästä kertoo Prodekon edustaja informaatioverkostojen koulutusohjelmatoimikunnassa, Jaakko Ollila. Informaatioverkostojen koulutusohjelma - diplomiinsinöörejä uuden vuosituhannen tarpeisiin Suomalaisessa korkeakoulumaailmassa eri opetusohjelmien ja tutkintojen välinen integraatio on ollut päättäjien huulilla jo pitkän aikaa. Työelämän tarpeet edellyttävät akateemisilta työnhakijoilta sekä poikkitieteellistä moniosaamista että jonkin valitun alueen syvällistä tuntemusta, jotta alati muuttuvan yhteiskunnan asettamiin haasteisiin pystytään onnistuneesti vastaamaan. Tätä taustaa vasten Teknillisen korkeakoulun hallitus päätti syksyllä 1998, että Otaniemeen on mahdollisimman nopealla aikataululla perustettava uusi koulutusohjelma, joka yhdistää opintoja eri osastoilta ja mahdollisesti tarjoaa myös uusia omia kursseja lähtökohtana tulevaisuuden verkottunut yhteiskunta. Yhtenä alkuperäisenä tarkoituksena oli selkeästi eriyttää koulutusohjelman profiilia muista osastoista, jotta ohjelmaan saataisiin hakemuksia perinteisen teekkariaineksen ulkopuolelta. Ohjelma kohdistettiin tarkoituksellisesti enemmän yhteiskunnallisesti ja taiteellisesti lahjakkaille ylioppilaille, yhtenä taka-ajatuksena oli lisätä myös naisten määrää jokavuotisessa fuksikiintiössä. Koulutusohjelman käytännön suunnittelu lähti ripeästi käyntiin, sillä ensimmäiset opiskelijat päätettiin hyväksyä jo syksyksi 1999. Suunnittelua toteuttamaan rehtori Uronen nimitti koulutusohjelmatoimikunnan, johon kuuluu edustajat professorikunnasta, tutkijoista ja opiskelijoista. Alusta alkaen vastuu uudesta koulutusohjelmasta sysättiin tietotekniikan, automaatio- ja systeemitekniikan sekä tuotantotalouden osaston yhteisille harteille. Nämä kolme osastoa vastaavat keskeisestä kurssitarjonnasta ja suunnittelevat koulutusohjelmalle sopivat uudet kurssit. Ensimmäisinä tuloksinaan toimikunta pääsi yhteisymmärrykseen koulutusohjelman nimestä - informaatioverkostojen koulutusohjelma - ja hallinnollisesta sijoituspaikasta. Tietotekniikan osasto katsottiin sopivimmaksi isännäksi, koska käyttäjälähtöinen tietotekniikan soveltaminen on koko koulutusohjelman kantava ajatus. Tämän lisäksi suuren kokonsa ansiosta tietokillalla arvioitiin olevan parhaat resurssit nivoa uudet fuksit nopeasti Otaniemen tiedeyhteisöön. Koulutusohjelman suunnittelu on jatkunut vilkkaana läpi talven sekä kevään, ja alkuperäiset ajatukset ovat hiljalleen muuttuneet toteuttamiskelpoisiksi suunnitelmiksi. Opiskelijavalinta suoritetaan muusta valinnasta erillisenä siten, että hakijat suorittavat saman matematiikan kokeen kuin muut 5

Proleko? 3/99 Informaatioverkostot teknillisiin korkeakouluihin pyrkijät ja tämän lisäksi lääketieteellisten tiedekuntien kanssa saman aineistokokeen. Sisäänpääsykanava on siis oikeasti erilainen. Opintojen rakenne on edelleen hahmottumisasteella, mutta suurista linjoista on päästy jo yksimielisyyteen. Soveltavien aineiden, kuten työpsykologian, verkottuneen talouden ja käytettävyyden osuutta lisätään perinteisten insinööriaineiden kustannuksella. Matematiikasta luetaan peruskurssit, mutta fysiikasta vain yksi pintapuolinen kehyskurssi. Opiskelijoiden oppimiseen todella panostetaan, sillä uusia opetusmuotojakin ollaan lanseeraamassa. Ryhmätyötaitoja ja kokonaisvaltaista oppimisprosessia painottavaa Problem-based-learning (PBL) -metodia ollaan soveltamassa koulutusohjelman peruskursseilla. Koulutusohjelman pääaineet muotoillaan omiksi kokonaisuuksikseen kolmen mukana olevan osaston kursseista. Esimerkiksi tuotantotalouden alaan kuuluvan uuden pääaineen nimi on Tietoyritykset, ja se koostuu pääosin TU-91 ja TU-53 kursseista. Mitä tämä käytännössä sitten tarkoittaa? Osastonjohtaja povasi taannoin, että uusi kolutusohjelma voi tulevaisuudessa muodostua uhaksi perinteiselle tutalle. Tällainen skenaario on tietenkin olemassa, mutta ainakin tämänhetkisten suunnitelmien mukaan uuden koulutusohjelman opintojen sisältö eroaa niin paljon tuotantotalouden opinnoista, että lyhyen aikavälin uhkaa tuskin muodostuu. Uusia opiskelijoita otetaan ensi syksyksi vähän, vain noin 40, joten heidän näkyvyytensä muiden tietotekniikan fuksien joukossa ei liene järin suuri. Meille tutalaisille näkyvimmät vaikutukset tulevat olemaan uudet sivu- ja pääainevaihtoehdot, sekä ne muutamat vierailevassa fuksissa, jotka silloin tällöin tulevat kuokkimaan tutan ensi syksyn fuksitilaisuuksiin. 6

Ulkomailla koettua Proleko? 3/99 Teknillisen korkeakoulun tavoite on, että jokainen teekkari jossain opintojensa vaiheessa käy ulkomailla joko opiskelemassa tai töissä. Prodekolaiset ovat perinteisesti tätä muita enemmän harrastaneetkin. Tässä kahdeksan kertomusta siitä, millaista harjoittelu ja työnteko ulkomailla voi olla. Cervezaa, kreikkalaisia miehiä ja puuduttavia työpäiviä Nimi: Jarna Hakala Vuosikurssi harjoittelun aikaan: 4 Maa ja kaupunki: Espanja, Madrid Harjoittelun kesto: 2 kk Yritys: IDOM Palkka: noin 2500-3000mk/kk Vuokra: noin 1500mk/kk Saldo harjoittelun jälkeen: -10 000 mk Viime talvena päätin, että seuraavaksi kesäksi hakisin harjoittelemaan ulkomaille ja IAESTE-haun aikaan huomasin siellä juuri itselleni sopivan paikan. Työtehtävinä oli mainittu projektien assistenttina toimiminen, ja kyseessä oli espanjalainen konsultointiyritys. Ajattelin, että jeeps, opin espanjaa, saan hyvää työkokemusta ja voin nauttia lämmöstä. Negatiiviset kokemukset: IAESTE hoiti kaikki alkujärjestelyt kiitettävästi. Lentokentältä IAESTEn edustaja haki minut ja vei minut asuntooni. Asuntoon saapuminen oli tosin yllätys. Minulle selvisi, että asun kahden kreikkalaisen pojan kanssa. No, teekkarina minulle mies- ten kanssa oleminen ei ole mitenkään vaikeaa ja uskoin selviäni hyvin. Muutaman tunnin päästä kreikkalaisia saapui kymmenen lisää. No, ei se mitään. Filosofitkin olivat kreikkalaisia ja hyviä jätkiä, joten uskoin homman sujuvan. Jo muutaman päivän päästä tajusin todellisen tilanteen. Minä olen nainen. Naiset siivoavat, laittavat ruokaa ja ovat hiljaa. Siispä minä siivoan, laitan ruokaa ja olen hiljaa. Kreikkalaista filosofiaa parhaimmillaan. Pojat eivät kuunnelleet toiveitani yömelun vähentämisestä ja ovien lukitsemista tai mistään muustakaan. En myöskään ymmärtänyt asuinkumppanieni puheesta mitään, koska he puhuivat asunnolla vain kreikkaa. Asuntomme oli IAESTEharjoittelijoiden kreikkalaisen mafian kokoontumispaikka myöhään yöhön joka päivä, eikä nukkumisesta oikein tullut mitään. Kun kuukauden päästä kreikkalaiset 9

Proleko? 3/99 Ulkomailla koettua lähtivät, siivosin ruoantähteet, homeet ja torakat ja tunsin ensimmäistä kertaa, että kotiinmeno ei ollut epämiellyttävää. Työpaikastani. En olettanut työn olevan kovin hääppöistä, mutten olettanut sen olevan kovin tylsääkään, koska hakemuksessa oli eritoten haettu opintojen loppuvaiheessa olevaa ihmistä. Aloitin työni kopioimalla paperilta tekstejä sähköiseen muotoon. Etsin myös netistä tietoja, joista tiesin ettei niitä netistä löydy. Toisen harjoittelukuukauteni projekti oli tutkia paperiteollisuusmarkkinoita. Kukaan ei oikein neuvonut taikka ohjannut minua ja myöskään 14 mk tuntipalkka ei motivoinut. Mietin alussa työn lopettamista, mutta koska en halunnut pilata IAESTE-harjoittelijoiden mainetta päätin kestää loppuun asti. En kokenut saavani paljoa kokemusta siitä, minkälaista työskentely ulkomailla on, koska olin suuren osan aikaa toimistossa yksin ja kollegani (kaikki miehiä) eivät oikein osanneet ottaa minua juttuihinsa mukaan. Kukaan ei myöskään yrittänyt puhua minulle espanjaa, koska englantini oli niin paljon parempaa. Näiden kahden asian (asunto ja työ) lisäksi negatiivisia seikkoja ei juuri ollut. Positiiviset kokemukset Sain suuren kaveripiirin IAESTEharjoittelijoista. IAESTE-harjoittelijat tapasivat kerran viikossa suunnittelemaan menoja. Ystävystyin paremmin yhden tanskalaisen ja yhden saksalaisen pojan kanssa, joiden kanssa kiersimme Espanjaa, kävimme härkätaistelussa ja bailasimme. Ystävien lisäksi Madrid oli oikea kaupunki minulle samoin kuin sen ilmasto. Useiden mielestä Madrid on liian kuuma kesällä. (päivisin lähelle 50 astetta, öisin vähän päälle 30 astetta), mutta minä rakastin kesän lämpöä. Koko kahden kuun aikana satoi vain yhden kerran. Asuntoni oli ihan keskustassa ja turvallisella alueella, mikä myös oli hyvä. Yllätykset Edellä mainittujen seikkojen lisäksi yllätti mm. firman tapa laskea palkkaa viikonlopuille. Mikäli ei ollut maassa viikonloppuna, ei saanut palkkaa. Täten palkkani oli pienempi kuin olin odottanut. Elämänrytmi Espanjassa on myös erilainen, mutta olin valmistautunut tähän. Sain onneksi 10

Ulkomailla koettua Proleko? 3/99 neuvoteltua työpaikassani niin, etten pitänyt kahden tunnin siestaa, vaan pääsin kotiin sellaiseen aikaan, että kerkesi vielä kauppoihin tai vaikka uimaan. Toinen yllätys oli, etten kokenut työskentelyä kovin erilaiseksi Suomessa työskentelystä. Matkustamisen helppous ja vapaa-aikamahdollisuudet yllättivät positiivisesti. Yhteenveto ja neuvoja Espanjaa en juuri oppinut, enkä myöskään saanut kovin hyvää työkokemusta - mutta sitäkin enemmän rusketusta ja kavereita. Jälkikäteen katsoen olisi ollut järkevämpää olla looseri ja lopettaa työ, josta en saanut mitään tyydytystä, ja etsiä vaikka hyvä kieli- kurssi ja mennä sille. Mielestäni ei ole järkevää kärsiä kahdeksaa tuntia päivässä. Harjoittelemaan lähteville neuvoisin, että he eivät odottaisi liikaa työpaikaltaan, koska kuten näkyy, joskus työ saattaa olla todella puuduttavaa. Uskoisin, että olisin nauttinut työstäni enemmän, jos olisin heti alussa panostanut enemmän suhteiden luomiseen työkavereihini. Eli kannattaa heti alussa yrittää tutustua työkavereihin hyvin, vaikka he olisivatkin kaikki puolisen metriä pidempiä miehiä, joilla ei tunnu olevan sinulle mitään sanottavaa. Mikäli haluat lisätietoja, voit lukea harjoitteluraporttini Dipolin arkistoista tai lähettää mailia: jarna.hakala@hut.fi. Perttu Nihti harjoittelemassa/ töissä Panamálla, Ciudad de Panamássa kesän 1998, tehtävät muun muassa BPR:ään liittyviä. Mikä yllätti? Paikallisten yllättävänkin korkea työmoraali. Ei oikein ollut sellaista Hasta Mañana meinikiä, kuin olisi olettanut. Mikä oli hauskin kokemus? Viikonloppulomat Karibialla, tai sitten tyynellämerellä... Entä huonoin? Noh, enpä tiedä oliko huono, mutta kokemus kuitenkin. Eli mukava maan sisäinen lento kuusipaikkaisella potkurikoneella. Hieman kylmäsi. Kuinka pitkiä työpäivät olivat? Kello 07.00-16.15 + lauantaina klo 07.00-12.30. Ja näitä sitten kyllä myöskin noudatettiin, tosin lauantaipäiviä pidettiin hiukan vapainakin. Omia lisäkommentteja Kaikenkaikkiaan aivan loistava mesta. Hieman liikaa jenkkejä, mutta toisaalta ne piti sitten huolen siitä, että maassa oli kaikki mukavuudet tarjolla. Muun muassa vesijohtovettä saattoi juoda ihan rauhassa, eikä ruokailuista tullut kipeäksi, riippumatta siitä missä söi. Safka oli aivan loistavaa ja halpaa, niin kuin oikeastaan lähes kaikki muukin. Tämä tietenkin tarkoitti sitä, että liksaakaan ei oikeastaan pahemmin saanut. Lennot olivat 6000 mk, eli se oli aika paha menoerä. 11

Proleko? 3/99 Ulkomailla koettua Jussi Räisänen Harjoittelijana Afrikan kehityspankin Itä- Afrikan osastolla rahoitusanalyytikon avustajana, Abidjan, Norsunluurannikko kesäkuu - elokuu 1998 Mikä yllätti? Juuston helvetillinen hinta ja se, että luvattu sadekausi jäi tulematta. Mikä oli hauskin kokemus? Pyrkimys ostaa 1,5 tunnin ranskanopiskelutaustalla ruokaa ravintolasta. Entä huonoin? Vähäiset mahdollisuudet päästä matkustelemaan ympäriinsä (vain viikonloppuisin), kielitaidon muodostamat esteet small talkille. Kuinka pitkiä työpäivät olivat? 7.30-17.00 ja puoliltapäivin puolentoista tunnin ruokatauko Omia lisäkommentteja Sopii aiheeltaan hyvin tutalaiselle. Aloita prosessi syksyllä - hakemus on lähetettävä jo tammikuussa. Ranskaa kannattaa opiskella ennen harjoittelua, mutta töissä kyllä selviää englannilla. Maa sekä ihmiset ovat hyvin mielenkiintoisia. Hyvä oppitunti elämästä tropiikissa. Janne Heikkinen Kesätöissä Ulkomaankauppaliiton (nyk. Finpro) Lontoon vientikeskuksessa, Infocom-klusterissa kesän 1998, tehtävänä markkina-analyysien tekeminen ja markkinoilletulostrategioiden rakentaminen ja implementointi suomalaisille pienille ja keskisuurille ITja telekommunikaatioalan yrityksille Mikä yllätti? Asuin kesän Brixtonissa Etelä-Lontoossa. Elämä siellä oli aika värikästä. Töissä oli ehkä pienoinen yllätys se, että pääsi tekemään heti tosi mielenkiintoisia hommia. Mikä oli hauskin kokemus? Kesä Lontoossa oli varsin hauskaa aikaa - joskus jopa niin hauskaa, että kaikkea on vaikea muistaa. Entä huonoin? Minulle ei ole jäänyt mieleen mitään erityisen huonoa kokemusta. Välillä tosin rupesi pännimään ruuhkainen liikenne ja yksinkertaisten asioiden hoitamisen vaikeus. Kuinka pitkiä työpäivät olivat? Normaalisti 8.30-17.00, välillä meni pidempään. Omia lisäkommentteja Kokonaisuutena kokemukseni oli erittäin positiivinen. Taloudellisesti tuli takkiin, mutta se oli odotettavissakin. 12

Ulkomailla koettua Proleko? 3/99 Oula Järvinen Bonnissa TEKESin/Suurlähetystön harjoittelijana kesä-elokuun 1998, tehtävänä laatia teollisuussihteeriraportti Saksan elektronisesta kaupankäynnistä. Tein siitä samalla sekä pää- että sivuaineen erikoistyön. Raportti löytyy TEKESin webbisivujen verkkojulkaisuluettelosta. Mikä yllätti? No eipä juuri mikään. Ehkä se, kuinka paljon saksalaisia firmoja haastatellessa paransi asennoitumista se, että on suurlähetystöstä, ja se, että NÄIN NUORELLA KAVE- RILLA ON KÄYNTIKORTTI! Mikä oli hauskin kokemus? Hauskinta kesässä oli työympäristö, matkustelu ympäri Saksaa työasioissa ja hyvä sijainti keskellä Eurooppaa. Entä huonoin? Asuin suurlähetystöalueella, joten illat oli usein aika tylsiä. Kävin joissain opiskelijahommissa - olisikohan ollut AIESEC - Bonnissa, mutta ei oikein sytyttänyt. Niinpä käytin vapaa-aikaani mm. kavereiden majatalona toimimiseen (mikä liittyy tuohon ylläolevan viimeiseen kohtaan). Kuinka pitkiä työpäivät olivat? Normaalit valtion ajat, mutta täysin järjesteltävissä pomon kanssa (ei voi yleistää muihin TEKESin tai valtion hommiin). Omia lisäkommentteja Koin ulkomailla työskentelyn tehokkaammaksi tavaksi saada kv-kokemusta kuin opiskelun, koska pääsin tekemään jotain todellista paikallisten firmojen kanssa. Hanttihommiin tämä ei tietenkään päde, ja toisaalta en ole kokeillut sitä opiskelua. Kimmo Jaakkola Brasilia, Ribeirão Preto, Dabi Atlante, kesä 1997 ja Panama, Panama City, Hojalatería Hopsa, kesä 1998. Brasiliassa työ oli hammaslääketieteellisten laitteiden tuotannonohjauksen kehittäminen niitä valmistavassa firmassa. Lisäksi katsastin markkinointipuolta vähäisemmässä määrin. Panamassa hommaan kuului monipuolisia tutahenkisiä hommia metallituotteita valmistavan, myyvän ja maahantuovan yrityksen eri puolilla. Ylipäätään kummassakin maassa työtehtävät liittyivät omaan alaan ja olivat pääosiltaan hyvinkin kiinnostavia. Mikä yllätti? Vaikka yritän aina olla optimisti, ajoittain siinä onnistuenkin, niin yllättävintä ehkä oli, että kaikki meni kummassakin maassa niin hyvin. Päiväntasaajamaihin mentäessä täytyy kuitenkin pitää mielessä, että pieleenmenomahdollisuuksiakin on. Niitä ei kuitenkaan osunut kohdalle käytännössä ainoatakaan. Pieniä verenpainetta nostattavia vastoinkäymisiä toki tuli vastaan - harvoin kylläkin - mutta ei sellaisista kannata välittää. Jos niistä liikaa stressaa, kannattaa pysyä poissa lämpimistä maista. Mikä oli hauskin kokemus? Brasiliassa työnantajayritys järjesti 13

Proleko? 3/99 Ulkomailla koettua ekskursioita hammaslääketieteen opiskelijoille, joita saapui yritykseen kerran pari viikossa. Aamupäivällä opiskelijat tutustuivat tehtaaseen, ja iltapäivälle heille järjestettiin grilli- ja sambabileet uima-altaan äärellä. Palkka ei firmassa ollut kovin hyvä, mutta ekskursioluontaisetu oli hyvä (kieltämättä aika poikkeuksellinen) palkanlisä. Panamassa pidennetyt viikonloppulomat Karibian ja Tyynenmeren rannoille olivat oikein mukava kokemus. Trooppiset saaret ovat niin ikään visiitin arvoisia. Ruoka oli usein todella hyvää. Kaiken kaikkiaan hieno maa. Entä huonoin? Likööripullo hajosi kerran matkalaukkuun. Kuinka pitkiä työpäivät olivat? Brasilia: 7.00-17.00 viisi päivää viikossa Panama: 7.00-16.00 viisi päivää viikossa + 7.00-12.30 lauantaina Omia lisäkommentteja Ulkomaille kannattaa lähteä. Siellä voi oppia uutta, tutustua uusiin kulttuureihin plus muut kliseet. Hyvällä tuurilla oppii ja kokee paljonkin. Huonolla vähemmän. Mikäli Etelä-Amerikka (kesä)työpaikkana kiinnostaa, voi minulta luonnollisesti kysellä lisää; tunnen jonkin verran muitakin maanosan maita kuin Panamaa ja Brasiliaa. Yhteystiedot löytyvät Prodekon puhelinluettelosta. Tiina Vilkamo Töissä CERNissä (European Laboratory for Particle Physics) Genevessä (molemmin puolin Sveitsin ja Ranskan rajaa) kesäelokuun 1998. Toimenkuvana Suomen ja Cernin välisistä teollisuusyhteyksistä vastaavan Industrial Liaison Officerin assistenttina toimiminen. Suomen ILO vastaa siitä, että Suomi saa teollisuushankkeina vastinetta maksamalleen vuosittaiselle Cernin jäsenmaksulleen. Tehtävänkuvaani kuului ottaa selvää tulevista suuremmista hankkeista, etsiä näihin sopivia yrityksiä Suomesta ja muista Pohjoismaista, auttaa ja tukea heitä tarjouksen tekemisessä jne. Yksittäisenä projektina rakensin myös suomalaisten kehittämää Tuovi-www-sovellusta käyttäen on-line -työkalun tukemaan Suomen ILOn ja teollisuuden välistä yhteistyötä. Mikä yllätti? Geneve onkin melko pieni paikka, joskin tapahtumia riittää kesäisin! Jos Cernistä lähtee Ranskaan päin, on edessä pelkkää maaseutua. Mikä oli hauskin kokemus? Oli todella mielenkiintoista nähdä maailman suurin ja kuuluisin laboratorio, jossa työskenteli ihmisiä kymmenistä maista. Lisäksi Cernin sijainti lähellä (=automatkan päässä) Grenoblea, Chamonix ta, Välimerta, 14

Ulkomailla koettua Proleko? 3/99 Milanoa, Mt. Blancia, Lausannea jne. teki vapaa-ajasta todella hauskaa. Yleensäkin läheiset vuoret, Genevejärvi ja hyvä sää tekivät vapaa-ajasta mahtavan. Entä huonoin? Kämpän löytäminen oli aluksi vaikeaa, mutta asumalla muiden nurkissa tutustui hyvin ihmisiin ja paikkoihin.j Viihdyn myöskin paremmin porukassa kuin yksin, joten olisin kaivannut vähän enemmän työkavereita, kun nyt tein omia projektejani useimmiten yksin. Kuinka pitkiä työpäivät olivat? Työtä tehtiin sellaisella tahdilla, että projektit saatiin tehtyä syksyyn mennessä, mikä tarkoitti siis melko rauhallista työskentelyä. Periaatteessa työpäivä on samanlainen kuin Suomessakin, mutta aurinkoisena päivänä mikään ei estänyt lähtemästä altaalle lueskelemaan työasioita. Ja jos viikonloppuisin oli huono sää, voi töitä tehdä myös silloin, ja vastaavasti pitää lomaa jonain aurinkoisena päivänä keskellä viikkoa. Todella joustavaa menoa työnajan suhteen. Omia lisäkommentteja Mielenkiintoinen ja rento kesä. Hiukkasfysiikan tutkimuskeskus ei kuitenkaan ole niitä paikkoja, jossa tapahtuu paljon, joten eloisimmat eivät siellä välttämättä viihdy kovinkaan pitkään. Ikärakenne Cernissä on todella vanha ja lähivuosina paikkoja vapautuu runsaasti. Koska Cern on kahden maan rajalla, ei siellä päde minkään maan lait, ja Cernin palkkalistoilla olevat eivät maksa veroa lainkaan :). Sveitsin palkkataso näkyy myös Cernin palkoissa, vaikkakin ensimmäisen vuoden kesäharjoittelija saa vain Suomen tasoista palkkaa ja lennot maksetaan edestakaisin. Diplomityöntekijät otetaan töihin vuodeksi hyvällä verottomalla palkalla. Ranskan kielen taito on kyllä erittäin hyödyllistä alueella, vaikka ilmankin ilmeisesti jotkut pärjäsivät. Mika Uusitalo Töissä Nokian palveluksessa Argentiinassa, Buenos Airesissa heinä-elokuun 1998. Mikä yllätti? Majoitus olikin hotellissa. Mikä oli hauskin kokemus? Pingan, eli brasilialaisen sokeriruokoviinan, reipas juominen brasilialaisten ihmetykseksi ja yleisesti ottaen hengailu heidän kanssaan... Entä huonoin? Pyöräretkellä Patagonian rannikolla yllätti myrsky ja meinasi tulla vilu ja väsy ihan oikeasti. Kuinka pitkiä työpäivät olivat? 8 tuntia. Omia lisäkommentteja Matkailu avartaa! 15

SUOMALAISTA ASIANTUNTEMUSTA KANSAINVÄLISIÄ YHTEYKSIÄ HEX OY, HELSINGIN ARVOPAPERI- JA JOHDANNAISPÖRSSI, SELVITYSYHTIÖ PL 361 (FABIANINKATU 14) 00131 HELSINKI, PUH. (09) 616 671, FAKSI (09) 6166 7366 WWW.HEX.FI

Raittiuskilpakirjoitus Proleko? 3/99 Polyteknikkojen Raittiusseuran perinteisen Raittiuskilpakirjoituksen voittokirjoitukset on valittu. Voittajakirjoituksen nähdessään arvovaltainen Raati saattoi vain tokaista sihteerilleen, jotta typy, yrittäjä jätti ryypyt!. Ja tällä ottamatta jättämisellä siis voitto Jaakko Tuomaiselle. Alla voittajakirjoitus sekä A. Thegmanin kunniamaininnalla palkittu vuodatus. Hana! Jano! Kiivi se valehteli. Ihania noi on aina hiilet hela Vesiviikon ajan, ah. Ja koska ystävämme kiivi alkaa vähitellen ymmärtää veden ja hiilitablettien tehon, toistettakoon sama lausahdus Vesiviikon kunniaksi vielä takaperoisesti alkaen vastanpohjasta ja lopulta huulilta ulos pulpahtaen: RAITTIUS- KILPAKIRJOITUS 1999 I PALKINTO Hana! Jano! Kiivi se valehteli. Ihania noi on aina hiilet hela Vesiviikon ajan, ah. Oppimista wiinan wiettelyksistä. 1999 Kunniamaininta Raittius-ihmisen elo on hamasta syntymästä asti varsin ankaraa koitosta. Jo varhaislapsuudessa ovat monenlaiset kiusaukset ja viekotukset piinaamassa vilpitöntä ja puhdasotsaista kirkasmaksaa. Moni lankeaa, koska olemme kaikki niin heikot. Onneksi tämmöisistä kiusauksista ja tapainturmeluksista voi aina oppia. Aivan alusta asti sisältyy näihin koitoksiin tärkeitä oppitunteja, jotka on syytä panna plakkariin ja muistaa vanhempana, ettei enää toista virheitä taas vielä uudelleen. Seuraavassa onkin yleisten lankeemusten opetustarkoitus tuotu esiin niin, että alempiälysetkin ne voivat tajuta, jos vaan lukea osaavat. 17

Proleko? 3/99 Raittiuskilpakirjoitus I oppitunti: maidon myrkytys. Ensimmäinen oppitunti saadaan vain kuukausien iässä; vaan harva meistä sitä tuolloin oivaltaa. Usein nimittäin jo oma äiti houkuttelee erilaisiin lihan kiroihin ja vettä väkevämpien maisteluun puuhassa, jota erilaiset lastenpuoskarit n.s. imetykseksi tituleeraavat. Vain harvat ovat nuorella iällä kykeneväiset vastustamaan moista. Seuraa riippuvuus, joka on seuraavanlainen: 1. Riippuvainen itkee. 2. Riippuvainen saapi imeä maitoa (1 annos ) 3. Riippuavinen on hiljaa ja hyvänolontunne valtaa sen. 4. Maito häviää sen kehosta ja se alkaa taas itkeä (mene kohtaan 1.) Tämän riippuvuuden lopputuloksena on se, että liikaa maitoa kehoonsa saaneelle maidon orjalle kasvaa suuhun luisia ulokkeita, mikä on saatanallisen kipeä prosessi (lukija on varmasti kuullut, kuinka pieni lapsi usein rääkyy tuskissaan: ei ole kaunista kuultavaa). Yleensä tässä vaiheessa maidon toimittaja (ammattikielellä diileri ) eli äiti ei enää toimita maitoa kuten ennen. Silloin pitää lapsen totutella muihin annostelutapoihin. Tästä voi oppia sen, että jos juo maitoa, niin a) tulee riipuvaiseksi siitä b) tulee luuta suuhun Miten välttyä vastaisuudessa: vettä juomalla. Ei tule lisää luuta suuhun eikä muuanne. II oppitunti: teolliset tuotteet, jotka tenhoavat lapsia ja nuoria. Iän karttuessa tulee mukaan monta muuta villitystä. On mehukekkereitä, syntymäpäiviä ja muita riettaita bakkanaaleja, joissa mitä erilaisimmat nautinto -aineet ( virvoitusjuoma mikä irvokas väännös!) miltei kaadetaan pikku pellavapäiden nieluihin. Siitä alkaa kierre, joka säilyy usein loppuiän ja lopulta saattaa jatkua aina hautaan asti! Seuraukset ovat hirmuisia. Hiilihapot, sokurit, aroomit y.m. vieraat aineet, joita on limonaadiin piiloitettu tekevät tuhojaan lasten ja nuorten suissa. Useimmiten joutuu virvokkeiden orja parantuakseen turvautumaan hammaslääkärien y.m. hoitoon. Ne ovat piinallisia klinikoita, joissa suussa oleviin luihin poraillaan ja liimaillaan tavaroita erilaisilla laitteilla. Semmoisiin ei kukaan ihminen, joka on terve kuin pukki, halua mennä. Mutta limonadinjuojanpa on mentävä! (yleensä) Ja hoito-kulunki on usein varsin mittava. Kaikki on maksettava (paitsi jos on sukua t.m.s)! 18

Raittiuskilpakirjoitus Proleko? 3/99 Mitä tästä voi raittius-ihminen oppia? Voi oppia sen, että jos juo virvokejuomia, niin taas on tiedossa harmia suuhun! Ja rahanmenoa. Miten välttyä vastaisuudessa: vettä juomalla. Siinä ei ole vieraita molekyylejä, atomeja tai yhdistyksiä. III oppitunti: viina ja sen vääristymät Entäpä sitten kuninkuusluokka: alkoholijuomat. Ne ovatkin suoranainen pahuuden suur-vitsaus! Kun niihin kerran tottuu, on tiedossa taas suuria vaivoja. Usein nautinto on hetkellinen ja vääristynyt: juoppo näkee m.m. hallusinaatioita, harhanäkyjä, kuulee hälyä ja aiheuttaa itse erikoista hämmennystilaa ympäristössään. Usein on myös puheenmuodostus vaikeaa ja sosialisuhteiden solmiaminen saattaa johtaa provokatioihin. Tämmöisestä voi seurata monia asioita. Mutta eräitä ikävimmistä on herääminen aamulla (tai pahimmillaan: päivällä). Usein on tällöin paha maku suussa. Lisäksi nielusta voi tulla myrkyllistä happoa suuhun lisää, y.m. reaktioita. Mikäli on nautittu todella paljon alkoholia, on myös voineet luut hävitä suusta kokonaan tai osittain esim. nyrkkeilyottelun myötä. Tästä voi oppia sen, että alkoholi ei ole pelastus, paitsi että se voi poistaa suusta luita, jos kyseessä on urheilullinen henkilö. Miten välttyä vastaisuudessa: vettä juomalla. Vaikka joisi erikoisen paljon vettä, niin ei aamulla maistu pahalta. Voi kyllä joutua vessaan, mutta eipä tule suun kautta hapot! Loppusanat Raittius-ihminen voi edellämainitusta todeta merkittävän seikan. Kaikkein viattomimmissakin olosuhteissa on aina joitain tahoja, jotka pyrkivät saattamaan raittiusihmistä kiusaukseen. Lankeemuksista seuraa monenlaista piinaa ja kauhua. Niinpä on läpi elämän jatkuva epäilys ja valppaus paras konsti raittius-ihmisen hyvinvoinnin takaamiseen. Kätyreitä on kaikkialla, paitsi vesilaitoksella 19