Vuosikertomus 2007 Nordea Pankki Suomi
Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla johtava pohjoismainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään. Teemme sen mahdolliseksi - autamme asiakkaitamme pääsemään tavoitteisiinsa tarjoamalla heille laajan valikoiman pankkitoimintaan, varallisuudenhoitoon ja vakuutuksiin liittyviä palveluja. Nordealla on noin 10 miljoonaa asiakasta ja yli 1 200 konttoria. on johtava Internetpankkipalveluiden tarjoaja ja sillä on 4,8 miljoonaa verkkopankkiasiakasta. Nordea noteerataan OMX:n Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Sisältö Toimintakertomuksen viisivuotiskatsaus Tuloslaskelma...3 Tunnusluvut...3 Käsitteet ja valuuttakurssit...4 Hallituksen toimintakertomus rakenne...5 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2007...5 Tuloslaskelman kommentit...6 Taseen kommentit...7 Tilikauden tuloksen käsittely...7 Taseen ulkopuoliset erät...7 Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta...8 Henkilöstöhallinto...31 Ympäristöasiat...32 Oikeudenkäynnit...32 Nordean osakkeet...32 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat...32 Näkymät vuonna 2008...32 Tilinpäätös Tuloslaskelma...34 Tase...35 Tuottojen ja kulujen kirjaaminen...36 Rahavirtalaskelma...37 Tilinpäätöksen liitteet...39 Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle...102 Tilintarkastuskertomus...103 Johto ja tilintarkastajat...104 2
Nordea Pankki Suomi-konserni Toimintakertomuksen viisivuotiskatsaus Tuloslaskelma Miljoonaa euroa 2007 2006 2005 2004 2003 1 Rahoituskate 1 531 1 393 1 210 1 121 2 407 Palkkiotuotot ja -kulut, netto 315 308 271 293 760 Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä, netto 541 430 301 205 224 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 2 31 20 18 37 Muut tuotot 214 292 60 53 184 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 2 603 2 454 1 862 1 690 3 612 Hallintokulut: Henkilöstökulut -515-504 -483-417 -1 205 Muut kulut -375-359 -371-358 -1 049 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -29-18 -48-56 -163 Liiketoiminnan kulut yhteensä -919-881 -902-831 -2 417 Arvonalentumistappiot luotoista 20 63-46 -18-157 Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset 0-2 1-1 - Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot 0 5 0 34 - Liikevoitto 1 704 1 639 915 874 1 038 Satunnaiset erät 1 - - - - 463 Tuloverot -339-358 191 24 55 Tulos 1 365 1 281 1 106 898 1 556 1 Aikaisempien tilinpäätösperiaatteiden mukaan; ei oikaistu IFRS-standardien mukaiseksi. Tunnuslukuja ei ole myöskään oikaistu. Tunnusluvut Oman pääoman tuotto, % 11,2 10,0 5,6 5,5 7,5 Kulu/tuotto-suhde, % 35 36 48 49 65 Vakavaraisuussuhde, ensisijaiset omat varat, % 13,7 13,8 17,8 19,9 19,1 Vakavaraisuussuhde, % 15,3 16,0 20,2 22,9 22,2 Ensisijaiset omat varat, miljoonaa euroa 9 725 8 998 11 426 11 136 10 287 Riskipainotetut saamiset, miljoonaa euroa 71 044 65 270 64 058 55 839 54 005 Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta) 9 347 9 060 8 910 9 012 9 047 Henkilöstö keskimäärin 10 010 9 843 9 717 10 000 22 785 Palkat ja palkkiot, miljoonaa euroa -392-372 -366-362 -917 Koko pääoman tuotto, % 1,0 1,0 0,6 0,6 0,5 Omavaraisuusaste, % 7,3 10,3 9,9 10,1 11,9 3
Käsitteet ja valuuttakurssit Vuosikertomuksessa esitetyt tiedot ovat alla olevien määritelmien mukaiset. Omat varat Omien varojen yhteismäärä koostuu ensisijaisista ja toissijaisista omista varoista. Toissijaisiin omiin varoihin luetaan huonommalla etuoikeudella olevat lainat. Omien varojen yhteismäärästä vähennetään alijäämä odotettujen arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta (IRB). Ensisijaiset omat varat Ensisijaisiin omiin varoihin sisältyvät oma pääoma, josta on vähennetty ehdotettu osinko, verosaamiset ja pankkitoimintaan liittyvä liikearvo sekä puolet odotetun alijäämän vähennyksestä. Odotetut tappiot (Expected losses) Odotetuilla tappioilla tarkoitetaan yksittäisen luoton tai saamisryhmän tilastollista tappiotasoa suhdannekierron aikana. Riskipainotetut saamiset Taseen saamisten ja taseen ulkopuolisten erien vakavaraisuussäännösten mukaan laskettu summa, jossa on otettu huomioon luotto- ja markkinariskit ja konserniyhtiöiden operatiiviset riskit. Summaan ei sisällytetä omista varoista vähennettyjen osakkeiden kirjanpitoarvoa eikä liikearvoa. Vakavaraisuussuhde, ensisijaiset omat varat Ensisijaiset omat varat suhteessa riskipainotettuihin saamisiin, %. Vakavaraisuussuhde Omien varojen yhteismäärä suhteessa riskipainotettuihin saamisiin, %. Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen omaan pääomaan ja vähemmistöosuuteen, %. Keskimääräinen oma pääoma ja vähemmistöosuus on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun pääomamääristä. Kulu/tuotto-suhde Liiketoiminnan kulut suhteessa liiketoiminnan tuottoihin, %. Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen taseen loppusummaan, %. Keskimääräinen taseen loppusumma on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun taseiden loppusummista. Omavaraisuusaste Oma pääoma sisältäen vähemmistöosuuden suhteessa tilinpäätöspäivän taseen loppusummaan, %. Käytetyt valuuttakurssit (vuoden lopun kurssit 31.12.2007) EUR 1.0000 USD 1.4721 DKK 7.4583 EEK 15.6466 GBP 0.7334 CHF 1.6547 LTL 3.4528 LVL 0.6964 NOK 7.9580 PLN 3.5935 SEK 9.4415 SGD 2.1163 Luottoluokitus, Nordea Pankki Suomi 31.12.2007 Lyhyt Pitkä Moody's P-1 Aa1 S&P A-1+ AA- Fitch F1+ AA- 4
Nordea Pankki Suomi Hallituksen toimintakertomus Tässä toimintakertomuksessa Nordea Pankki Suomi, NPS ja pankkikonserni tarkoittavat Nordea Pankki Suomi Oyj:tä ja sen tytäryhtiöitä. Nordea Pankki Suomi Oyj on Nordea-konsernin emoyhtiön Nordea Bank AB:n (publ) kokonaan omistama tytäryhtiö. Tässä toimintakertomuksessa Nordea tarkoittaa Nordea-konsernia. Nordea Pankki Suomi Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja Y-tunnus on 1680235-8. rakenne Nordeassa otettiin vuonna 2007 käyttöön uusi toimintamalli ja organisaatio, joissa painotetaan organisaation eri osien läpinäkyvyyttä, tiimityötä ja tehokkuutta. Pohjoismainen pankkitoiminta, Private Banking sekä yhteisöasiakkaat ja kansainvälinen pankkitoiminta vastaavat uudessa toimintamallissa myyntiin ja asiakassuhteisiin liittyvistä prosesseista. Tuotteiden ja palveluiden jakeluketju jakaantuu kahteen tuotealueeseen: pankki- ja pääomamarkkinatuotteet sekä säästämisen ja henkivakuutuksen tuotteet. Tuki- ja konsernitoimintoja ovat konsernin palvelut ja teknologia, henkilöstö ja identiteetti, konsernin tuki- ja palvelutoiminnot, konsernin luotonanto ja riskienhallinta sekä konsernin lakiasiat. NPS harjoittaa pankkitoimintaa osana Nordeakonsernia ja sen toiminta on täysin integroitu Nordea-konsernin toimintaan. Nordean vuosikertomuksessa selostetaan toimintaa ja tuloksia liiketoimintaalueittain, ja se kattaa myös NPS-konsernin toiminnan. n juridinen rakenne Nordea pyrkii jatkamaan konsernin juridisen rakenteen yksinkertaistamista, ja pohjoismaisten pankkien osalta tavoitteena on, että Nordea Bank AB:stä (publ) muodostetaan eurooppayhtiöitä koskevan asetuksen mukainen eurooppayhtiö (Societas Europaea, SE). Muutoksen toteutuminen edellyttää muun muassa, että tarvittavat hyväksynnät saadaan viranomaisilta. Muutoksen uskotaan tehostavan toimintaa, vähentävän operatiivista riskiä ja monimutkaisuutta sekä tehostavan pääoman käyttöä. Nordea on aloittanut EU:n ja ETA-maiden talletussuojajärjestelmien toiminnasta tehdyn Euroopan komission selvityksen perusteella yhteistyön Pohjoismaiden lainsäätäjien ja valvontaviranomaisten kanssa tarkoituksenaan karsia nykyisen järjestelmän muodostamia esteitä. Lopullisen muutosprosessin toteutuksen arvioidaan vievän noin vuoden. Tytäryhtiöt ja ulkomaiset sivukonttorit NPS:llä on tytäryhtiöitä Suomessa ja ulkomailla. Tytäryhtiöistä suurin on Nordea Rahoitus Suomi Oy, joka vastaa Nordea-konsernin rahoitusyhtiötoiminnasta Suomessa. Nordea Rahoitus Suomi -konserniin kuuluu yksi suomalainen rahoitusyhtiö ja useita kiinteistöyhtiöitä sekä viisi osakkuusyritystä. Lisäksi Puolassa ja Baltian maissa toimii neljä tytäryhtiötä: Nordea Finance Polska S.A., Nordea Finance Estonia Ltd, Nordea Finance Latvia Ltd ja Nordea Finance Lithuania Ltd. NPS:llä on ulkomainen sivukonttori Frankfurtissa, Lontoossa, New Yorkissa, Riiassa, Singaporessa, Tallinnassa, Vilnassa ja Cayman-saarilla. NPS:llä ei ole ulkomaisia edustustoja. rakenteen muutokset NPS:n kokonaan omistama tytäryhtiö Nordea Rahoitus Suomi myi vuoden aikana useita kiinteistöyhtiöitä. Kiint. Oy Lahden Hansa myytiin helmikuussa 2007. Kaupasta saatu myyntivoitto oli 8 miljoonaa euroa. Kiinteistö Oy Multihermia myytiin heinäkuussa. Kiinteistö Oy Tampereen Hatanpään valtatie 30 ja Kiinteistö Oy Turun Ovakonkatu 2 joulukuussa. Myynneillä ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Kiinteistö Oy Ristipellontie 4 fuusioitiin Nordea Rahoitus Suomi Oy:hyn heinäkuussa 2007. NPS sijoitti varoja uuteen perustettuun Profita Fund III Ky -pääomarahastoon toukokuussa 2007. NPS:n osuus sijoitetusta kokonaispääomasta on 27,7 prosenttia. Edellä mainittujen yhtiöiden toimialat, tilikauden tulokset ja taseiden loppusummat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa (liite 46). Lisäksi vuoden aikana myytiin ja purettiin joitakin pieniä tytäryhtiöitä ja osakkuusyrityksiä. Tällä ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tulokseen. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2007 NPS:n tulos kasvoi vuonna 2007 tuottojen vahvan kasvun ansiosta. Myönteistä tuloskehitystä tuki Nordean orgaanisen kasvun strategian johdonmukainen toteuttaminen. Volyymit kasvoivat edelleen kaikilla osa-alueilla. Talletusmarginaalit kohenivat, kun taas luottomarginaaleihin kohdistui paineita. 5
Rahoituskate parani vuodesta 2006. Rahoitusmarkkinoiden levottomuus vuoden 2007 jälkipuoliskolla vaikutti tulokseen vain rajallisesti, ja voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä kehittyivät suotuisasti. Suomen talletussuojajärjestelmästä saatu kertaluonteinen palautus kasvatti muita tuottoja. Henkilöstökulut, muut kulut ja poistot nousivat jonkin verran. Arvonalentumistappioiden nettomäärä oli positiivinen edellisvuoden tapaan. Tulos ennen veroja oli 1 704 miljoonaa euroa (1 639), ja oman pääoman tuotto oli 11,2% (10,0). Tuottojen ja kulujen kasvun välinen ero oli 2 prosenttiyksikköä. Tuloslaskelman kommentit Liiketoiminnan tuotot Liiketoiminnan tuotot kasvoivat 6 prosenttia 2 603 miljoonaan euroon (2 454). Tämä oli etupäässä rahoituskatteen sekä käypään arvoon arvostettavista eristä saatujen voittojen/tappioiden suotuisan kehityksen ansiota. Rahoituskate kasvoi 10 prosenttia 1 531 miljoonaan euroon (1 393) lähinnä luotto- ja talletusvolyymien voimakkaan kasvun ja talletusmarginaalien kohenemisen ansiosta. Luotonannon kasvuprosentit olivat kaksinumeroisia koko vuoden ajan kaikissa tärkeimmissä segmenteissä, mikä kompensoi vuoden aikana koettujen marginaalipaineiden vaikutusta. Luotot yleisölle kasvoivat 16 prosenttia 61 miljardiin euroon. Talletusvolyymit kasvoivat 17 prosenttia 42 miljardiin euroon, ja kasvua oli sekä henkilöettä yritysasiakkaiden segmenteissä. Uusia varoja saatiin erityisesti säästämiseen tarkoitetuille tileille. Tämä on merkki matalariskisten tuotteiden kysynnän kasvusta, ja sitä tukee Nordean strategia tarjota kilpailukykyisiä korkoja. Palkkiotuotot ja -kulut kasvoivat nettomääräisesti 2 prosenttia 315 miljoonaan euroon (308). Palkkiotuotot nousivat 7 prosenttia 532 miljoonaan euroon (497). Säästämisen tuotteisiin liittyvät palkkiotuotot kasvoivat 18 prosenttia lähinnä säilytyspalkkioiden nousun ansiosta. Luotonantoon liittyvät palkkiotuotot kasvoivat 12 prosenttia pääasiassa luotonannon voimakkaan kasvun ansiosta ja norjalaisten takausten Suomeen keskittämisen seurauksena. Palkkiokulut nousivat 15 prosenttia 217 miljoonaan euroon (189). Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä kasvoivat 26 prosenttia 541 miljoonaan euroon (430) vuoden jälkipuoliskon vaikeista markkinaoloista huolimatta. Pääomamarkkinatuotteisiin liittyvä toiminta vilkastui kaikissa segmenteissä ja Nordean yritysasiakkaat ottivat käyttöön runsaasti uusia tuotteita. Tämä piti korkosidonnaiset erät vakaalla tasolla ja niistä saadut tuotot olivat 287 miljoonaa euroa (279). Valuuttatoiminnan nettotuotot kasvoivat merkittävästi 207 miljoonaan euroon (123) vilkkaan asiakastoiminnan ansiosta. Osakesidonnaisten erien tuotot pysyivät suurin piirtein samalla tasolla ja niitä oli yhteensä 44 miljoonaa euroa (41). Tuotot muista rahoitusinstrumenteista kehittyivät suotuisasti ja niitä oli 3 miljoonaa euroa (-13). Osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 2 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 31 miljoonaa euroa. Vähennys johtuu pääosin siitä, että vuonna 2006 myydystä International Moscow Bankista ei enää saatu voitto-osuutta. Osinkoja saatiin 24 miljoonaa euroa (2), ja ne koostuivat pääosin kirjatuista verohyvityssaamisista. Muut liiketoiminnan tuotot alenivat 190 miljoonaan euroon (290), mikä johtui pääosin kertaluonteisista eristä sekä vuonna 2007 että vuonna 2006. Suomen talletussuojajärjestelmästä saatu palautus kasvatti muita tuottoja noin 120 miljoonalla eurolla vuonna 2007. International Moscow Bankin osakkeista saatu 199 miljoonan euron myyntivoitto kasvatti tuottoja vuonna 2006. Liiketoiminnan kulut Liiketoiminnan kulut kasvoivat 4 prosenttia 919 miljoonaan euroon (881). Henkilöstökulut kasvoivat 2 prosenttia 515 miljoonaan euroon (504). Kasvu aiheutuu yleisestä palkkojen noususta ja aiempaa suuremmista tulosperusteisista palkkioista. Eläkekulut ja voittopalkkiojärjestelmän kulut sen sijaan laskivat. Henkilöstön määrä henkilötyövuosilla mitattuna kasvoi 287 henkilöllä vuonna 2007. Syynä oli lähinnä konttoriverkoston laajentuminen Baltian maissa. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina mitattuna oli 9 347 (9 060). Muita kuluja oli 375 miljoonaa euroa (359) eli 4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tietotekniikkakulujen ja markkinointikulujen kasvu johtuu pääasiassa liiketoimintavolyymien kasvusta sekä investoinneista kasvu-alueille ja strategisiin hankkeisiin. Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä kasvoivat 29 miljoonaan euroon (18), kun poistojen palautukset alensivat vuoden 2006 kuluja. Arvonalentumistappiot luotoista Arvonalentumistappioiden nettomäärä oli 20 miljoonaa euroa positiivinen, kun se vuonna 2006 oli 63 miljoonaa euroa positiivinen. Luottosalkun laatu on edelleen hyvä. Verot Tuloverot olivat 339 miljoonaa euroa (358). Efektiivinen veroaste oli 20 prosenttia, kun se vuonna 2006 oli 22 prosenttia. Vuoden 2007 veroaste on matalampi kuin Suomessa käytettävä lakisääteinen 26 prosentin veroaste lähinnä siksi, että aiemmin tulokseen kirjaamattomien verohyvityssaamisten kirjaaminen alensi veroja 95 miljoonalla eurolla. 6
Laskennalliset verosaamiset olivat vuoden 2007 lopussa yhteensä 136 miljoonaa euroa. Tulos Tilikauden tulos oli 1 365 miljoonaa euroa (1 281). Oman pääoman tuotto oli 11,2 prosenttia (10,0). Taseen kommentit Taseen loppusumma kasvoi 16 miljardia euroa eli noin 12 prosenttia vuoden 2007 aikana. Kaikki ulkomaan valuutan määräiset tase-erät on muunnettu euroiksi käyttäen vuodenvaihteen valuuttakursseja. Tilinpäätösperiaatteita selostetaan tarkemmin liitteessä 1. Taseen kasvu aiheutui luottovolyymien kasvusta sekä johdannaisten tasearvojen noususta volyymikasvun seurauksena. Myös korkojen ja valuuttakurssien muutokset kasvattivat johdannaisten tasearvoja. NPS:n pääomarakenne on vahva ja rahoituspohja laaja, mikä osoittaa, että sen taloudellinen asema on vakaa. Markkinoiden levottomuuden vaikutukset jäivät rajallisiksi. Tämä perustuu siihen, että NPS:n suorat ja epäsuorat riskit subprimemarkkinoilla ovat rajalliset ja korkeariskisiin strukturoituihin tuotteisiin sekä matalan luottoluokituksen instrumentteihin liittyvät riskit ovat niin ikään vähäiset. Varat Varat yhteensä olivat vuoden 2007 lopussa 147 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoden lopusta oli 16 miljardia euroa. Saamiset luottolaitoksilta laskivat noin miljardi euroa 46 miljardiin euroon (47). Suurin osa laskusta oli peräisin pankkien välisistä talletuksista. Saamiset yleisöltä kasvoivat noin 8 miljardia euroa 61 miljardiin euroon (52). Kotimaiset asuntoluotot kasvoivat 11 prosenttia huolimatta siitä, että asuntojen hintojen nousu näytti laantuneen Suomessa. Asuntoluottojen kasvu on ollut hyvin voimakasta Baltian maissa, mikä vauhditti asuntoluottojen kokonaiskasvun 14 prosenttiin vuoden takaisesta. Yritysasiakkaat ovat jatkaneet investointeja, mikä on pitänyt luottojen kysynnän korkealla tasolla. Luotonanto yritysasiakkaille kasvoi 19 prosenttia 31,3 miljardiin euroon (26,3). Myös kulutusluotot henkilöasiakkaille kasvavat edelleen. Ne kasvoivat 8 prosenttia 6,3 miljardiin euroon. Korollisten arvopapereiden arvo lähes kaksinkertaistui vuonna 2007 ja oli vuoden lopussa 2,2 miljardia euroa. Likviditeettipuskuri oli vuoden 2007 lopussa jonkin verran suurempi kuin vuotta aiemmin. Velat Velat yhteensä kasvoivat noin 19 miljardia euroa 136 miljardiin euroon. Velat luottolaitoksille laskivat noin 2 miljardia euroa 27 miljardiin euroon (29). Laskua oli kaikissa velkainstrumenttilajeissa. Yleisön talletukset ja muut velat yleisölle kasvoivat noin 6 miljardia euroa. Yleisön talletukset kasvoivat 17 prosenttia 40,3 miljardiin euroon (34,5). Ne ovat konsernin ensisijainen rahoituslähde. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat kasvoivat noin 7 miljardia euroa. Velkakirjat koostuvat etupäässä lyhyistä velkainstrumenteista, joiden juoksuaika on alle vuosi. Määrän kasvu heijastaa lisääntynyttä rahoitustarvetta. Muut velat, joihin sisältyvät huonommalla etuoikeudella olevat velat, kasvoivat noin 8 miljardia euroa, mikä johtui lähinnä johdannaisten tasearvojen noususta. Oma pääoma Oma pääoma oli vuoden 2007 alussa 13 479 miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 1 363 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 lopussa oma pääoma oli yhteensä 10 793 miljoonaa euroa. Tilikauden tuloksen käsittely n jakokelpoiset varat olivat 7 667 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2007. Tilikauden voiton osuus on 1 304 miljoonaa euroa. Esitetään, että osinkoa jaetaan 850 miljoonaa euroa ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 0,2 miljoonaa euroa, minkä jälkeen jakokelpoisia varoja on 6 816 miljoonaa euroa. Taseen ulkopuoliset erät Taseen ulkopuoliset erät muodostavat merkittävän osan pankkikonsernin liiketoimintaa. Niihin sisältyy kaupallisia tuotteita kuten takauksia, rembursseja ja luottolupauksia. Luottolupauksia ja käyttämättömiä luottolimiittejä oli 16,3 miljardia euroa (15,6). Takauksia, käyttämättömiä rembursseja ja muita taseen ulkopuolisia sitoumuksia oli 13,6 miljardia euroa (8,9). Summaan eivät sisälly johdannaissopimusten nimellisarvot. Kaupan rahoituksen ja takaustoimintojen keskittäminen Suomeen on kasvattanut takaus- ja remburssivolyymejä. Johdannaissopimusten nimellisarvo kasvoi 3 017 miljardiin euroon (2 300). Muut varat kasvoivat noin 8 miljardia euroa, mikä johtui lähinnä johdannaisten tasearvojen noususta. 7
Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta ovat rahoituspalvelualalla toimiville yhtiöille keskeisimpiä menestykseen vaikuttavia tekijöitä. Rahoituspalvelujen tarjoajana Nordeaan kohdistuu monenlaisia riskejä osana normaalia liiketoimintaa. Merkittävin näistä riskeistä on luotonantoon liittyvä luottoriski. Koko organisaation riskitietoisuuden ylläpito on sisällytetty Nordean liiketoimintastrategioihin. Nordeassa on vahvistettu tarkat riskien, likviditeetin ja pääoman hallintaa koskevat periaatteet. Näihin sisältyvät esimerkiksi eri riskityyppejä ja pääomarakennetta koskevat periaatteet ja ohjeet. Hallintaperiaatteet ja valvonta Hallitus Nordean hallitus vastaa konsernin riskilimiiteistä ja niiden seurannasta. Hallitus vastaa myös vakavaraisuussuhteita koskevien tavoitteiden asettamisesta. Riskiä mitataan ja siitä raportoidaan hallituksen vahvistamien konsernin yhteisten periaatteiden mukaisesti. Hallitus vastaa luotto-, markkina- ja likviditeettiriskien ja operatiivisten riskien hallinnasta sekä vakavaraisuuden hallintaprosessista. Näitä koskevat periaatteet tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Nordean hallitus päättää luotto-ohjeissaan Nordean liiketoiminta-alueiden eritasoisten luottoryhmien päätösvaltuuksista. Päätösvaltuudet vaihtelevat lähinnä limiittien koon ja asiakkaan luottoluokituksen perusteella. Nordean hallitus asettaa myös konsernin markkina- ja likviditeettiriskirajat. Nordean hallituksen luottovaliokunta Nordean hallituksen luottovaliokunta (Board Credit Committee, BCC) seuraa Nordean luottokannan kehitystä sekä eri toimialoihin ja suurimpiin asiakkaisiin liittyviä riskejä. Hallituksen luottovaliokunta vahvistaa konsernijohdon luottovaliokunnan (Executive Credit Committee, ECC) hyväksymät toimialastrategiat. johtaja ja konsernin johtoryhmä johtajalla on kokonaisvastuu riskien, likviditeetin ja pääoman hallinnan periaatteiden ja tehokkaan valvonnan kehittämisestä ja ylläpitämisestä Nordeassa. johtaja päättää konsernin johtoryhmässä (Group Executive Management, GEM) konsernin rakenteellisen korkoriskin (SIIR) hallintaa koskevista tavoitteista. johtaja päättää konsernin johtoryhmässä hallituksen päätösten rajoissa myös markkina- ja likviditeettiriskien kohdentamisesta eri liiketoiminta-alueille ja tuotealueille sekä konsernin sijoitussalkun tuottotavoitteista. Liiketoiminta-alueiden riskirajat vahvistetaan liiketoimintastrategioiden mukaisesti ja ne arvioidaan uudelleen vähintään kerran vuodessa. Liiketoiminta-alueiden johtajat kohdentavat vahvistetut limiitit omassa liiketoiminnassaan. He voivat myös vahvistaa tarvittaessa alalimiittejä ja käyttävät muita riskin vähentämismenetelmiä kuten tappiorajoja. johtaja ja konsernin johtoryhmä seuraavat säännöllisesti riskiraportteja ja ovat perustaneet seuraavat valiokunnat riskien, likviditeetin ja pääoman hallintaa varten: Asset ja Liability Committee (ALCO), jonka puheenjohtajana toimii konsernin talousjohtaja, valmistelee konsernin taloudellista toimintaa, riskejä ja pääoman hallintaa koskevat esitykset konsernijohtajan päätettäväksi konsernin johtoryhmässä. Capital Planning Forum, jonka puheenjohtajana toimii konsernin talousjohtaja, seuraa pääomatarpeen (taloudellisen ja viranomaisten vaatiman pääoman) ja vakavaraisuuslaskennan omien varojen kehitystä. Lisäksi työryhmä päättää konsernin vakavaraisuuden suunnitteluun liittyvistä toimista. Riskienhallintakomitea, jonka puheenjohtajana toimii konsernin riskienhallintajohtaja, seuraa riskien kehitystä Nordeassa. johdon luottovaliokunta (Executive Credit Committee, ECC) ja konsernin luottoryhmä (Group Credit Committee, GCC), joiden puheenjohtajana toimii konsernin riskienhallintajohtaja, päättävät merkittävistä luottolimiiteistä ja konsernin toimialastrategioista. Luottoriskilimiitit määritetään yksittäisille asiakkaille tai asiakaskonserneille. Lisäksi määritetään limiitit eri toimialoille. n riskienhallintajohtaja, joka toimii konsernin luotonanto ja riskienhallinta -toiminnon johtajana, voi vahvistaa lisäohjeita ja -limiittejä tarpeen mukaan. n riskienhallintajohtaja ja konsernin talousjohtaja n luotonanto ja riskienhallinta sekä konsernin tuki- ja palvelutoiminnot vastaavat konsernin riskien, pääoman, likviditeetin ja taseen hallinnasta. n luotonanto ja riskienhallinta vastaa riskienhallintaa koskevista periaatteista ja ohjeistuksista. n tuki- ja palvelutoiminnot taas vastaa pääoman hallintaa koskevista periaatteista, mukaan lukien pääomatarve ja omat varat. Rakenteellisesta korkoriskistä ja likviditeettiriskistä vastaa konsernin varainhallinta, joka on osa konsernin tuki- ja palvelutoimintoja. 8
n riskienhallintajohtaja on konsernin luotonannon ja riskienhallinnan johtaja ja konsernin talousjohtaja on konsernin tuki- ja palvelutoimintojen johtaja. n riskienhallintajohtaja vastaa konsernin luotto-, markkina- ja likviditeettiriskien sekä operatiivisten riskien hallinnan periaatteista, luokitus- ja pisteytysmenetelmien kehittämisestä, vahvistamisesta ja seurannasta, luottostrategiasta ja politiikasta, luotto-ohjeista sekä luottopäätösprosessista ja luotonvalvontaprosesseista. n talousjohtaja vastaa vakavaraisuuden suunnitteluprosessista, johon sisältyvät vakavaraisuusraportointi, taloudellinen pääoma, riskipainotettujen erien laskennassa käytettävä parametrien arviointi sekä likviditeetin ja taseen hallinta. Liiketoiminta-alueet ja tuotealueet ovat ensisijaisesti vastuussa omaan toimintaansa liittyvien riskien tunnistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista, kun taas konsernin luotonanto ja riskienhallinta seuraa riskejä konsernin tasolla ja organisaation muilla tasoilla. Seuranta ja raportointi Nordeassa valvonta perustuu tehtävien eriyttämiseen sekä siihen, että seuranta on riippumatonta. Markkina- ja likviditeettiriskiä seurataan ja niistä raportoidaan päivittäin. Luottoriskiä seurataan ja siitä raportoidaan kuukausittain ja neljännesvuosittain. Operatiivista riskiä seurataan ja siitä raportoidaan neljännesvuosittain. Riskeistä raportoidaan konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle säännöllisesti. Yhtiöiden hallituksille toimitetaan sisäiset riskiraportit, joissa esitetään sekä markkina-, luotto- että likviditeettiriski. Luottoriskiä koskeva raportointi sisältää erilaisia luottokanta-analyyseja, kuten yritysten luottoluokituksen historiallinen kehitys, nykyinen maksukyvyttömyystodennäköisyys (PD) ja stressitestaus. Sisäiset pääomaraportit sisältävät kaikki riskityypit ja ne toimitetaan säännöllisesti riskienhallintakomitealle, ALCO:lle, Capital Planning Forumille, konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle. n sisäinen tarkastus arvioi riskien ja pääoman hallintaa koskevat prosessit vuotuisen tilintarkastussuunnitelman mukaisesti. Riskienhallinta n luotonanto ja riskienhallinta vastaa riskienhallintaa koskevista periaatteista ja ohjeistuksista. Liiketoiminta-alueet ja tuotealueet ovat ensisijaisesti vastuussa omaan toimintaansa liittyvien riskien hallinnasta, kun taas konsernin luotonanto ja riskienhallinta seuraa riskejä konsernitasolla ja organisaation muilla tasoilla. johdon luottovaliokunnan ja konsernin luottoryhmän päätöksenteon ulkopuolelle jäävistä luottolimiiteistä päätetään luottoryhmissä, joilla on eritasoiset päätösvaltuudet. Luottoriskistä vastaa asiakasvastuullinen yksikkö. Asiakkaille vahvistetaan konsernin ohjeiden mukainen asiakasluokitus luottoriskin mittaamiseksi. Luottoriski Luottoriski toteutuu, jos sopimuskumppani jättää täyttämättä velvoitteensa eikä vakuus kata Nordean saatavia. Luottoriskin tunnistus ja määritelmät Nordean luottoriskeistä suurin osa koostuu luotonannosta yrityksille ja henkilöasiakkaille, mutta luottoriskiä syntyy myös takauksista tai dokumenttimaksuista, kuten rembursseista. Luottoriskeihin luetaan lisäksi johdannaisten vastapuoliriski sekä maa- ja selvitysriskit. Takauksista ja dokumenttimaksuista realisoituu luottoriski, jos Nordealta vaaditaan maksua sen antaman takauksen tai dokumenttimaksun perusteella. Vastapuoliriski realisoituu, kun valuutta-, korko-, hyödyke-, osake- tai luottojohdannaissopimuksessa Nordean vastapuolesta tulee maksukyvytön ja Nordealla on saaminen vastapuolelta. Selvitysriski realisoituu, kun vastapuoli jättää velvoitteensa hoitamatta selvitysprosessin aikana ja Nordea menettää sopimuksen pääoman. Maariski liittyy häiriöihin varojen siirrossa luotonsaajan kotimaasta sen joutuessa ongelmiin taloudellisen ja poliittisen tilanteen muuttuessa. Erikseen määriteltyjen toimialojen riskejä hallitaan toimialaohjeistuksella ja limiiteillä. Niitä valvotaan erityisissä toimialatyöryhmissä. Yritysasiakkaiden ympäristöriskit otetaan huomioon kokonaisriskin arvioinnissa ympäristöriskien arviointityökalun (ERAT) avulla. Työkalua kehitetään vuonna 2008 kattamaan myös yhteiskunnalliset ja poliittiset riskit. Suurissa projektirahoituksissa Nordea noudattaa kansainvälisten rahoituslaitosten yritysvastuun periaatteita (Equator Principles). Näitä rahoitusalan mittareita sovelletaan projektien rahoitukseen liittyvän yhteiskunnallisen riskin ja ympäristöriskin määrittämiseen, arviointiin ja hallintaan. Yritysvastuun periaatteet perustuvat Maailmanpankin ja Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) periaatteisiin ja ohjeistukseen. Asiakkaiden ja asiakaskokonaisuuksien luottolimiittejä koskevat päätökset tehdään konsernin eri tasojen luottoryhmissä. 9
Luottoriskistä vastaa asiakasvastuullinen yksikkö, joka arvioi säännöllisesti asiakkaidensa kykyä selvitä velvoitteistaan. Sen on tunnistettava poikkeamat sovituista ehdoista ja asiakkaan taloudellisen tilanteen heikkeneminen. Asiakasvastuullisen yksikön on myös arvioitava maksuviiveraporttien ja muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella luokitellaanko vastuu ongelmavastuuksi eli onko asiakkaan maksukyky uhattuna. Mikäli on todennäköistä, ettei asiakas pysty hoitamaan kaikkia velvoitteitaan (pääoma, korko tai palkkiot) eikä tilannetta pystytä korjaamaan tyydyttävällä tavalla, asiakas luokitellaan maksukyvyttömäksi. Luokittelu tapahtuu automaattisesti, kun asiakkaan jokin vastuu on ollut erääntyneenä yli 90 päivää. Asiakkaan luotonhoitokyvyn heikentyessä asiakkaan vastuut joutuvat erityishuomion kohteeksi. Jatkuvan seurannan lisäksi laaditaan toimintasuunnitelma mahdollisten luottotappioiden pienentämiseksi. Tarvittaessa asiakasvastuullisen yksikön tueksi perustetaan erillinen projektiryhmä. Yksittäiset ja ryhmäkohtaiset arvonalentumistestit Nordea seuraa jatkuvasti asiakkaiden taloudellista tilaa etsittäessä merkkejä saamisten mahdollisista arvonalentumisista. Luottokelpoisuudeltaan heikkoja luottoja ja ongelmaluottoja tarkastellaan vähintään neljännesvuosittain niiden senhetkisen tilanteen, asiakkaan liiketoimintanäkymien ja velanhoitokyvyn perusteella. Samalla todetaan tarve kirjata arvonalennus. Vastuu määritellään ongelmavastuuksi ja sen arvoa alennetaan, jos objektiiviset havainnot, kuten tappiotapahtumat tai muut todettavissa olevat tiedot, viittaavat siihen, ettei asiakkaan tuleva kassavirta riitä vastuun täysimääräiseen takaisinmaksuun, vaikka vakuudet otettaisiin huomioon. Arvonalentumisen suuruuteen vaikuttavat tulevien kassavirtojen nykyarvo sekä pantatun vakuuden arvo. Saamiset, joiden arvo on alentunut, voivat olla järjestämättömiä saamisia tai muita saamisia. Ongelmavastuut otetaan huomioon toteutuneena luottoriskinä maksukyvyttömyyden todennäköisyyksiä määritettäessä, kun arvioidaan odotettavissa olevaa tappiota ja taloudellista pääomaa. Kaikille yksinään merkittäville asiakkaille tehtävien yksittäisten arvonalentumistestien lisäksi tehdään ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä. Tällaisiin saatavaryhmäkohtaisiin testeihin kuuluvat ne asiakkaat, joiden luottojen arvon ei ole todettu alentuneen yksittäisissä arvonalentumistesteissä. Tämä kaksiportainen testausmenettely perustuu siihen, että tekemällä sekä yksittäisiä että ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä voidaan varmistaa, että kaikki kuhunkin tilinpäätöspäivään mennessä syntyneet tappiot on otettu huomioon. Saatavaryhmäkohtaisessa testissä todetut arvonalentumiset toimivat välivaiheena siihen asti, kun voidaan tunnistaa yksittäiseen asiakkaaseen liittyvät arvonalentumistappiot. Mittausmenetelmät Luottoriskin mittausmenetelmät kehitettiin Nordeassa alun perin taloudellisen pääoman määrittämiseksi. Luottoriskin sisäiset mittausmenetelmät sovitetaan vastaamaan Nordean käyttöön ottamia Basel II vakavaraisuusvaatimuksia. Luokitus- ja pisteytys (scoring) -menetelmät Luokitus- ja pisteytysmenetelmät kuuluvat keskeisesti luottoriskin hallintaan. Nämä mallit pyrkivät ennustamaan maksuhäiriöitä ja arvioimaan asiakkaita. Luokitusmalleja sovelletaan yritysasiakkaisiin ja pankkeihin, kun taas pisteytysmalleja sovelletaan henkilöasiakkaisiin ja pieniin yrityksiin. Sisäinen luottoluokitus on arvio yritys- tai pankkiasiakkaan takaisinmaksukyvystä. Takaisinmaksukyky kullekin luottoluokalle määritellään yhden vuoden maksukyvyttömyystodennäköisyydellä (Probability of Default, PD), jota käytetään riskipainotetun tuloksen laskennassa. Laskennassa käytetään myös tuloksen mittausta, pääoman kohdistusta ja hinnoittelua sekä säännösten mukaista vakavaraisuuslaskentaa. Yritysasiakkaiden luokitusasteikossa on 18 luottoluokkaa velvoitteensa hoitaville asiakkaille. Luokka 6+ kuvastaa parasta mahdollista takaisinmaksukykyä ja luokka 1- heikointa mahdollista takaisinmaksukykyä. Luokka 4- ja sitä ylempänä olevat luokat vastaavat ulkoisten luokituslaitosten (esim. Moody s ja S&P) antamaa investment grade -luokitusta. Luokkien 2+ ja 1- välillä olevia luokkia pidetään heikkoina, ja niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tämän lisäksi on olemassa kolme eri luokkaa (0+, 0 ja 0-) niille vastapuolille, jotka ovat Nordean kannalta maksukyvyttömiä. Asiakkaan luokitus vahvistetaan yleensä limiitti- tai luottoesityksen tai vuosikatsauksen yhteydessä ja sille hankitaan vastuussa olevan luottoryhmän hyväksyntä. Luokitusten johdonmukaisuus ja läpinäkyvyys varmistetaan luokitusmallien avulla. Luokitusmallit koostuvat tarkasti määritellyistä luokitusperusteista, jotka tuottavat asiakaskohtaisen luokituksen asiakkaan ominaisuudet huomioon ottaen. Mallit perustuvat siihen, että asiakkaiden ominaisuuksien perusteella on mahdollista ennustaa heidän tulevaa käyttäytymistään. 10
Nordea käyttää erilaisia luokitusmalleja voidakseen arvioida luotettavasti erityyppisiin asiakkaisiin liittyviä riskejä. Nordea onkin kehittänyt useita sekä yleisiä että toimialakohtaisia luokitusmalleja. Esimerkiksi kiinteistötoiminnalla ja shippingtoiminnalla on omat luokitusmallit. Luokitusmalleja on kehitetty erilaisten menetelmien avulla. Käytetyt menetelmät ovat vaihdelleet tilastollisesta asiantuntijapohjaiseen ja ne on valittu asianomaisen segmentin perusteella. Mallien pohjana on yleensä kokonaisluokitus, jossa yhdistetään taloudelliset, määrälliset ja laadulliset tekijät. Pisteytysmallit ovat puhtaasti tilastollisia menetelmiä asiakkaan maksukyvyttömyystodennäköisyyden ennustamiseksi. Malleja sovelletaan lähinnä henkilöasiakkaisiin mutta myös pieniin yrityksiin. Nordea käyttää räätälöityjä asiakaskäyttäytymiseen perustuvia pisteytysmalleja, jotka on kehitetty omien tietojen pohjalta ja jotka tukevat sekä luotonantoprosessia (esimerkiksi automaattiset luottopäätökset tai tukimateriaalina luottopäätöksiä tehtäessä) että riskienhallintaprosessia, esimerkiksi yksittäisten riskiasiakkaiden aikaisessa tunnistamisessa ja salkkuriskien seurannassa. Pisteytysmallien lisäksi Nordea hyödyntää luottoprosessissa luottotietoyhtiöitä. Sisäisiä asiakaskäyttäytymiseen perustuvia pisteytysmalleja käytetään taloudellisen pääoman laskennassa määriteltäessä pisteytettyjen asiakkaiden maksukyvyttömyystodennäköisyyttä. Nordeassa on käytössä Basel II vakavaraisuusvaatimusten mukainen validointiprosessi, jonka tarkoituksena on parantaa sekä Nordean luokitusmalleja että sisäisiä pisteytysmalleja ja niihin liittyviä toimintatapoja ja järjestelmiä. Vuotuiseen seurantaan kuuluu sekä määrällinen että laadullinen validointi. Luottoriskin mittaaminen Luottoriskiin vaikuttavat keskeiset tekijät ovat: asiakkaan maksukyvyttömyystodennäköisyys (Probability of Default, PD), asiakkaan maksukyvyttömyydestä odotettava tappio (Loss Given Default, LGD) ja asiakkaan vastuun määrä maksukyvyttömyystilanteessa (Exposure at Default, EAD). Nämä tekijät määräävät luottoriskistä syntyvän odotetun tappion ja luottoriskin kattamiseksi tarvittavan taloudellisen pääoman, jotka sitten vaikuttavat riskipainotettuun tulokseen. Samoja tekijöitä käytetään riskipainotettujen saamisten laskentaan, kun Nordea on ottanut käyttöön Basel II vaatimukset vakavaraisuuslaskennassa. Luottoluokkien maksukyvyttömyystodennäköisyydet arvioidaan yleensä historiallisten tappiotietojen perusteella. Maksukyvyttömyydestä johtuvaa tappiota (LGD) arvioitaessa otetaan huomioon vakuuslaji, vastapuolen taseen koostumus ja muu mahdolliset riskinvähentämiskeinot. Monissa tuotteissa vastuut maksukyvyttömyyshetkellä vastaavat maksamatta olevia vastuita. Joidenkin tuotteiden kuten luottolimiittien ja johdannaissopimusten osalta vastuiden määrä maksukyvyttömyyshetkellä voi kuitenkin olla suurempi kuin käytössä olevien vastuiden määrä. EAD:n arviointi pohjautuu samantyyppisiin periaatteisiin kuin LGD:n arviointi. Luottoriskiin kohdennettavan taloudellisen pääoman laskenta perustuu Nordeassa ns. pääomafaktoreihin (capital factors), jotka vastaavat erilaisia maksukyvyttömyystodennäköisyyksien ja maksukyvyttömyydestä odotettavien tappio-osuuksien yhdistelmiä. Pääomafaktorien laskennassa käytetään hyväksi koko luottosalkun riskiä mittaavaa mallia. Samaa mallia käytetään myös esimerkiksi salkussa esiintyvän keskittymisriskin arvioinnissa. Luottoriskin mittaamiseksi tehdään lisäksi vähintään kerran vuodessa laajoja stressitestejä, jotka ovat osa Nordean vakavaraisuuden hallintaprosessia (Internal Capital Adequacy Assessment Process, ICAAP). Luottoriskiparametrien mittaamiseksi ja erilaisten luottokanta-analyysien tekemiseksi Nordeassa käytetään koko konsernin kattavaa luottotietokantaa. Luottoriskianalyysi Luottoriskin määrä on asiakkailta ja muilta vastapuolilta olevien taseeseen kuuluvien saamisten ja taseen ulkopuolisten sitoumusten nettomäärä (jaksotettuun hankintamenoon arvostettuna) arvonalennuksilla vähennettynä. Luottoriski lisääntyi vuoden 2007 aikana 8 prosenttia 162 miljardiin euroon (149). Suurin luottoriski liittyy luotonantoon yleisölle, joka vuonna 2007 kasvoi 16 prosenttia 61 miljardiin euroon (52). Luotot yritysasiakkaille kasvoivat 19 prosenttia, ja niitä oli 31 miljardia euroa (26). Henkilöasiakkaille annettujen luottojen määrä kasvoi 13 prosenttia, ja niitä oli 28 miljardia euroa (25). Yrityksille annettujen luottojen osuus koko luottokannasta oli 52 prosenttia (50) ja henkilöasiakkaille annettujen luottojen osuus 46 prosenttia (47). Vuoden 2007 lopussa saamisia luottolaitoksilta oli 46 miljardia euroa (47) lähinnä pankkienvälisinä talletuksina. Näistä saamisista alle 5 prosenttia oli OECD:n ulkopuolisilta luottolaitoksilta. 11
Luotonanto yrityksille Eniten kasvua oli seuraavilla sektoreilla: kiinteistötoiminta, teollisuus, sekä kauppa ja palvelut. Kiinteistötoiminta on edelleen NPS:n luottosalkun suurin toimiala ja sille myönnettyjen luottojen määrä oli 8,4 miljardia euroa (7,3). Suhteellisen suurten ja taloudellisesti vakavaraisten yhtiöiden osuus salkusta on suuri: sellaisten lainojen osuus, joiden luokitus on 4- tai korkeampi, on 82 prosenttia. Vakuuskattavuus on suuri erityisesti sellaisissa vastuissa, joiden luokitus on matala (3+ tai heikompi). Luottoriski on hyvin hajautettu lainojen määriin nähden, koska noin 82 prosenttia yrityksille annetuista lainoista on suuruudeltaan enintään 50 miljoonaa euroa asiakasta kohden. Jakauma on pysynyt melko vakaana viime vuosina. Riskiä voidaan vähentää huomattavasti käyttämällä vakuuksia. Se on erityisen tärkeää henkilöasiakkaille ja keskikokoisille ja pienille yrityksille suunnatussa luotonannossa. Suurten yritysasiakkaiden luotoissa vakuuksia ei käytetä yhtä paljon. Yrityksille annetuissa luotoissa keskeisiä vakuustyyppejä ovat kiinteistökiinnitykset, yrityskiinnitykset ja leasingkohteet. Taloudelliselta asemaltaan heikkojen asiakkaiden vakuuskattavuus on suurempi kuin taloudelliselta asemaltaan vahvojen asiakkaiden. Luottoriskiä on vähennetty käyttämällä jonkin verran luottoriskinvaihtosopimuksia. Suurien vastuiden määrää on hallittu pääasiassa tavanomaisten syndikoitujen lainojen avulla. Luottoriskit (lukuun ottamatta käteisiä varoja, keskuspankkitalletuksia ja selvitysriskiä) Miljoonaa euroa 31.12.2007 31.12.2006 31.12.2007 31.12.2006 Saamiset luottolaitoksilta 45 549 47 031 50 400 51 709 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 60 597 52 463 55 101 47 230 Käyttämättömät luottolupaukset ym. 16 787 16 136 14 449 14 086 Takaukset ja remburssit 13 201 8 441 13 456 8 705 Johdannaissopimuksiin sisältyvä luottoriski 1 21 002 20 686 21 002 20 686 Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat korolliset arvopaperit 11 730 11 730 Muut korolliset arvopaperit 4 354 3 408 4 354 3 408 Pankkitoiminnan luottoriskit yhteensä 161 501 148 895 158 773 146 554 1 Nettoutussopimusten ja vakuuksien jälkeen, sisältää nykyisen markkina-arvon ja mahdolliset tulevat riskit. Luotot yleisölle asiakasryhmittäin Miljoonaa euroa 31.12 2007 % 31.12 2006 % 31.12 2007 % 31.12 2006 % Yritykset 31 342 51,7 26 315 50,2 28 420 51,5 23 481 49,7 Henkilöasiakkaat 28 065 46,3 24 911 47,5 25 492 46,3 22 511 47,7 Julkinen sektori 1 190 2,0 1 237 2,3 1 189 2,2 1 238 2,6 Yhteensä 60 597 100,0 52 463 100,0 55 101 100,0 47 230 100,0 12
Luotot yrityksille toimialoittain Miljoonaa euroa 31.12 2007 % 31.12 2006 % 31.12 2007 % 31.12 2006 % Kiinteistötoiminta 8 427 26,9 7 348 27,9 8 427 29,6 7 200 30,7 Rakennustoiminta 889 2,8 585 2,2 647 2,3 454 1,9 Maatalous ja kalastus 244 0,8 89 0,3 244 0,9 88 0,4 Kuljetustoiminta 3 089 9,9 2 539 9,7 2 614 9,2 2 188 9,3 Shipping 471 1,5 583 2,2 465 1,6 577 2,4 Kauppa ja palvelut 3 618 11,5 2 733 10,4 3 151 11,1 2 316 9,9 Teollisuus 7 147 22,8 4 723 18,0 6 402 22,5 4 759 20,3 Rahoitustoiminta 1 127 3,6 773 2,9 1 127 4,0 773 3,3 Vuokraustoiminta, konsultointi ja muut yrityspalvelut 1 123 3,6 1 203 4,6 1 111 3,9 1 183 5,0 Muut yritykset 5 207 16,6 5 739 21,8 4 232 14,9 3 943 16,8 Yhteensä 31 342 100,0 26 315 100,0 28 420 100,0 23 481 100,0 Luotot yrityksille lainamäärän mukaan Miljoonaa euroa 31.12 31.12 31.12 2007 % 2006 % 2007 % 31.12 2006 % 0-10 17 008 54,2 14 560 55,3 15 423 54,2 12 932 55,1 10-50 8 552 27,3 6 575 25,0 7 754 27,3 5 901 25,1 50-100 2 878 9,2 2 282 8,7 2 610 9,2 2 048 8,7 100-250 1 947 6,2 1 960 7,4 1 765 6,2 1 758 7,5 250-500 957 3,1 0 0,0 868 3,1 0 0,0 500-0 0,0 938 3,6 0 0,0 842 3,6 Yhteensä 31 342 100,0 26 315 100,0 28 420 100,0 23 481 100,0 Luotot henkilöasiakkaille lainatyypeittäin Miljoonaa euroa 31.12 31.12 31.12 2007 % 2006 % 2007 % 31.12 2006 % Asuntoluotot 1 21 771 77,6 19 058 76,5 21 771 85,4 19 058 84,7 Kulutusluotot 6 294 22,4 5 853 23,5 3 721 14,6 3 453 15,3 Yhteensä 28 065 100,0 24 911 100,0 25 492 100,0 22 511 100,0 Saamiset kiinteistöyhtiöiltä maittain Miljoonaa euroa 31.12 2007 % 31.12 2006 % 31.12 2007 % Suomi 6 962 82,7 6 438 87,6 6 962 82,7 6 290 87,4 Baltian maat 972 11,5 445 6,1 972 11,5 445 6,2 Muut 493 5,8 465 6,3 493 5,8 465 6,4 Yhteensä 8 427 100,0 7 348 100,0 8 427 100,0 7 200 100,0 31.12 2006 % Asuntoluotot henkilöasiakkaille maittain 31.12 31.12 31.12 31.12 Miljoonaa euroa 2007 % 2006 % 2007 % 2006 % Suomi 1 19 678 90,4 17 760 93,2 19 678 90,4 17 760 93,2 Baltian maat 2 093 9,6 1 298 6,8 2 093 9,6 1 298 6,8 Yhteensä 21 771 100,0 19 058 100,0 21 771 100,0 19 058 100,0 1 Sisältää vapaa-ajan asuntolainat. Euroopan keskuspankin määritelmän mukaiset asuntolainat olivat Suomessa 19 141 miljoonaa euroa (17 273). 13
Luokitusjakauma Luokka 4- ja sitä ylempänä olevat luokat vastaavat ulkoisten luokituslaitosten (esim. Moody s ja S&P) antamaa investment grade -luokitusta. Luokkien 2+ ja 1- välillä olevia luokkia pidetään heikkoina, ja niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Saamisia, joiden arvo on alentunut, ei ole laskettu mukaan luokitusjakaumaan. Kaaviossa esitetään yritysten ja yhteisöjen luokitusten jakauma. Noin 80 prosenttia vastuista on luokiteltu luokkaan 4- tai sitä korkeampaan luokkaan. Yritysasiakkaisiin liittyvä riski (luokitellut asiakkaat)* asiakasluokituksen mukaan, 31.12.2007 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 6+ 6 6-5+ 5 5-4+ 4 4-3+ 3 3-2+ 2 2-1+ 1 1- *Luokiteltuihin yritysasiakkaisiin liittyvä riski on yhteensä 82 miljardia euroa Luotonanto henkilöasiakkaille Asuntolainat kasvoivat 14 prosenttia ja kulutusluotot 8 prosenttia vuonna 2007. Asuntolainojen osuus oli 78 prosenttia (77). Vakuuskattavuus on korkea henkilöasiakkaille myönnetyissä asuntolainoissa, kun taas henkilöasiakkaiden kulutusluotoissa vakuuskattavuus on pienempi. Maantieteellinen jakauma Kun annetut luotot jaotellaan luotonsaajan kotipaikan mukaan, Pohjoismaiden osuudeksi tulee 79 prosenttia (83). Suurin osa muualle kuin Pohjoismaihin myönnetyistä luotoista on annettu muihin EUmaihin. Kehittyville markkinoille annettujen luottojen määrä on vähäinen. Nordea Pankki Suomi - konsernin suora ja epäsuora osuus Yhdysvaltain subprime-lainamarkkinoista on hyvin pieni. Luotot yleisölle, maantieteellinen jakauma 31.12. 31.12. 31.12. 31.12. Miljoonaa euroa 2007 % 2006 % 2007 % 2006 % Pohjoismaat 47 586 78,5 43 418 82,8 42 833 77,8 38 697 82,0 josta Tanska 553 999 553 999 josta Suomi 46 458 41 888 41 729 37 184 josta Norja 168 178 168 178 josta Ruotsi 407 353 383 336 Puola ja Baltian maat 5 928 9,8 3 494 6,6 5 187 9,4 2 996 6,3 Muut EU-maat 3 562 5,9 2 363 4,5 3 561 6,5 2 361 5,0 Yhdysvallat 1 011 1,7 986 1,9 1 011 1,8 986 2,1 Aasia 1 113 1,8 1 092 2,1 1 113 2,0 1 092 2,3 Latinalainen Amerikka 186 0,3 185 0,3 186 0,3 185 0,4 Muut OECD-maat 675 1,1 424 0,8 675 1,2 424 0,9 OECD:n ulkopuoliset maat 536 0,9 501 1,0 535 1,0 489 1,0 Yhteensä 60 597 100,0 52 463 100,0 55 101 100,0 47 230 100,0 14
Maariski 1 Maariski Maariskiä esiintyy lähinnä muutaman valtion kohdalla. Se liittyy kaupankäyntiin ja on paljolti lyhytaikaista. Suurin riski liittyy Kiinaan, jolla on suuri merkitys Nordean pohjoismaisille yritysasiakkaille. Nordea tunnistaa kehittyviin maihin annettaviin luottoihin liittyvän riskin ja tekee maariskivarauksen ja arvonalentumisia niiden valtioiden osalta, joilla ei ole investment grade -luokitusta. Maariskivarauksen kokonaismäärä oli vuoden 2007 lopussa 29 miljoonaa euroa (57). Arvopaperistaminen Taseeseen kuuluvasta tavanomaisesta luottokannasta ei ole Nordeassa arvopaperistettu omaisuuseriä. Nordea järjestää strukturoituja johdannaistransaktioita ja CDO (collateralized debt obligations) transaktioita, jotka tarjoavat sijoitusmahdollisuuksia Nordean asiakkaille. Miljoonaa euroa 31.12.2007 31.12.2006 31.12.2007 31.12.2006 Aasia 513 506 513 506 Latinalainen Amerikka 109 100 109 100 Itä-Eurooppa ja IVY-maat 63 216 63 216 Lähi-Itä 263 212 263 212 Afrikka 109 76 109 76 1 Maariskivarauksen perusta, sisältää kaikki muut kuin EIU:n A-luokituksen saaneet maat ja Puolan ja Baltian. Sisältää riskit, joilla ei ole virallisen vientitakuulaitoksen (ECA) takausta. Saamiset, joiden arvo on alentunut Vuonna 2007 arvoltaan alentuneiden saamisten bruttomäärä väheni 623 miljoonaan euroon (651). Saatavakohtaisesti arvostettujen saamisten kirjatut arvonalentumiset laskivat 193 miljoonaan euroon (263). Kirjattujen arvonalentumisten suhde niiden saamisten bruttomäärään, joiden arvo on alentunut, oli 31 prosenttia (40). Lisäksi saatavaryhmäkohtaisesti arvostettujen saamisten arvonalentumiset olivat 166 miljoonaa euroa (122). Vuonna 2007 tuloslaskelmaan kirjattiin 20 miljoonan euron positiivinen arvonalentumistappioiden nettomäärä (63 miljoonaa euroa positiivinen). Tästä määrästä yritysasiakkaiden osuus oli 16 miljoonaa euroa (51) ja henkilöasiakkaiden osuus 3 miljoonaa euroa (11). Nordea Pankki Suomi -konsernin toteutuneiden arvonalentumistappioiden nettomäärä oli 3 miljoonaa euroa (4), uusien arvonalentumisten määrä oli 125 miljoonaa euroa (87) ja arvonalentumisten peruutusten määrä oli 122 miljoonaa euroa (130). Aikaisempina vuosina toteutuneiden tappioiden palautusten määrä oli 26 miljoonaa euroa (24). Selvitysriski Selvitysriskillä tarkoitetaan arvopaperikaupan selvityksen tai maksun suorittamisen yhteydessä syntyvää luottoriskiä. Riskin määrä vastaa kaupan pääoman määrää. Nordealle voi aiheutua tappio, jos sen vastapuoli ei suorita velvoitteitaan sen jälkeen kun Nordea on antanut peruuttamattoman määräyksen pääoman tai arvopaperin siirrosta mutta ei ole vielä saanut lopullista vahvistusta vastaavan maksun tai arvopaperin vastaanottamisesta. Yksittäisiin vastapuoliin liittyvää selvitysriskiä rajoitetaan selvitysriskilimiittien avulla. Kukin vastapuoli arvioidaan luottoprosessin aikana, ja selvitysosapuolet, kirjeenvaihtajapankit ja säilytysyhteisöt valitaan siten, että selvitysriski on mahdollisimman pieni. Nordea on kansainvälisen valuuttakauppojen selvitysjärjestelmän CLS:n (Continuous Linked Settlement) osakkeenomistaja ja jäsen. Järjestelmän tarkoituksena on poistaa selvitysriski sellaisten valuuttojen ja vastapuolten osalta, jotka täyttävät CLSselvityksen edellytykset. Nordean suurimpiin vastapuoliin liittyvä selvitysriski onkin pienentynyt huomattavasti viime vuosina. 15
Luotot, joiden arvo on alentunut Miljoonaa euroa Yritysasiakkaat 31.12.2007 31.12.2006 Henkilöasiakkaat Yritys- Henkilöasiakkaat Yhteensä asiakkaat Yhteensä Saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, brutto 412 211 623 362 289 651 Arvonalentumiset saatavakohtaisesti arvostetuista luotoista 152 41 193 218 45 263 Saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, netto 260 170 430 144 244 388 Arvonalentumiset / saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, brutto (%) 36,9 19,4 31,0 60,2 15,6 40,4 Luotot, joiden arvo on alentuntu, brutto / saatavakohtaisesti arvostetut luotot (%) 1,3 0,8 1,0 1,4 1,2 1,2 Arvonalentumiset saatavaryhmäkohtaisesti arvostetuista luotoista 156 10 166 112 10 122 Arvonalentumiset yhteensä / luotot yhteensä 1,0 0,2 0,6 1,2 0,2 0,7 Miljoonaa euroa Yritysasiakkaat 31.12.2007 31.12.2006 Henkilöasiakkaat Yritys- Henkilöasiakkaat Yhteensä asiakkaat Yhteensä Saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, brutto 382 150 532 289 289 578 Arvonalentumiset saatavakohtaisesti arvostetuista luotoista 141 19 160 210 23 233 Saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, netto 241 131 372 79 266 345 Arvonalentumiset / saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, brutto (%) 36,7 12,9 30,0 72,7 8,0 40,3 Luotot, joiden arvo on alentuntu, brutto / saatavakohtaisesti arvostetut luotot (%) 1,3 0,6 1,0 1,2 1,3 1,2 Arvonalentumiset saatavaryhmäkohtaisesti arvostetuista luotoista 156 10 166 112 10 122 Arvonalentumiset yhteensä / luotot yhteensä 1,0 0,1 0,6 1,4 0,1 0,8 16
Yrityksille annetut saatavakohtaisesti arvostetut luotot, joiden arvo on alentunut, toimialoittain, brutto Osuus Osuus Osuus toimialalle toimialalle toimialalle annetuista annetuista annetuista luotoista, luotoista, luotoista, % % % Osuus toimialalle annetuista luotoista, % Miljoonaa euroa 31.12. 2007 31.12. 2006 31.12. 2007 31.12. 2006 Kiinteistötoiminta 43 0,5 22 0,3 40 0,5 22 0,3 Rakennustoiminta 19 2,2 13 2,2 17 2,7 13 2,8 Maatalous ja kalastus 6 2,3 3 3,6 5 2,1 3 3,6 Kuljetustoiminta 15 0,5 13 0,5 14 0,5 13 0,6 Shipping - - 0 0,0 - - 0 0,0 Kauppa ja palvelut 82 2,3 47 1,7 78 2,5 46 2,0 Teollisuus 153 2,1 117 2,5 144 2,3 117 2,5 Rahoitustoiminta 32 2,3 16 2,1 27 2,4 17 2,1 Vuokraustoiminta, konsultointi ja muut yrityspalvelut 45 4,0 27 2,2 43 3,9 27 2,2 Muut yritykset 17 0,3 104 1,8 14 0,3 31 0,9 Yhteensä 412 1,3 362 1,4 382 1,3 289 1,2 Arvonalentumiset yrityksille annetuista luotoista toimialoittain 31.12.2007 31.12.2006 Saatava- Saatava- Miljoonaa euroa Saatavakohtaisesti arvostetut luotot % ryhmä- kohtaisesti arvostetut luotot % Saatavakohtaisesti arvostetut luotot % ryhmä- kohtaisesti arvostetut luotot % Kiinteistötoiminta 12 7,5 91 58,4 16 7,3 - - Rakennustoiminta 4 2,8 - - 8 3,7 - - Maatalous ja kalastus 1 0,9 3 1,9 1 0,5 6 5,4 Kuljetustoiminta 4 2,8 5 3,2 7 3,2 7 6,2 Shipping - - - - 0 0,0 - - Kauppa ja palvelut 24 15,9 - - 31 14,2 0 0,0 Teollisuus 62 40,5 23 14,8 100 45,9 34 30,3 Rahoitustoiminta 6 3,8 - - 9 4,1 - - Vuokraustoiminta, konsultointi ja muut yrityspalvelut 14 9,4 - - 20 9,2 - - Muut toimialat 25 16,4 34 21,7 26 11,9 65 58,1 Yhteensä 152 100,0 156 100,0 218 100,0 112 100,0 31.12.2007 31.12.2006 Saatava- Saatava- Miljoonaa euroa Saatavakohtaisesti arvostetut luotot % ryhmä- kohtaisesti arvostetut luotot % Saatavakohtaisesti arvostetut luotot % ryhmä- kohtaisesti arvostetut luotot % Kiinteistötoiminta 12 8,2 91 58,4 16 7,5 - - Rakennustoiminta 4 3,1 - - 8 3,8 - - Maatalous ja kalastus 1 1,0 3 1,9 1 0,4 6 5,4 Kuljetustoiminta 4 2,9 5 3,2 7 3,2 7 6,2 Shipping - - - - 0 0,0 - - Kauppa ja palvelut 24 17,2 - - 31 15,0 - - Teollisuus 62 43,8 23 14,8 100 47,6 34 30,3 Rahoitustoiminta 6 4,1 - - 9 4,2 - - Vuokraustoiminta, konsultointi ja muut yrityspalvelut 14 10,2 - - 20 9,4 - - Muut toimialat 14 9,5 34 21,7 18 8,9 65 58,1 Yhteensä 141 100,0 156 100,0 210 100,0 112 100,0 17
Arvonalentumiset luotoista ja taseen ulkopuolisista eristä Miljoonaa euroa Tase 31.12.2006 Tulosvaikutteiset muutokset Tase 31.12.2007 Kohdistetut arvonalentumiset saatavakohtaisesti arvostetuista saamisista 263-70 0 193 Saatavaryhmäkohtaiset olennaiset saamiset 104 48-1 151 Saatavaryhmäkohtaiset vähäiset saamiset 18-3 - 15 Arvonalentumiset yhteensä 385-25 -1 359 Miljoonaa euroa Tase 31.12.2006 Tulosvaikutteiset muutokset Valuuttakurssimuutokset Valuuttakurssimuutokset Tase 31.12.2007 Kohdistetut arvonalentumiset saatavakohtaisesti arvostetuista saamisista 233-73 0 160 Saatavaryhmäkohtaiset olennaiset saamiset 104 48-1 151 Saatavaryhmäkohtaiset vähäiset saamiset 18-3 - 15 Arvonalentumiset yhteensä 355-28 -1 326 Uudelleenjärjestellyt luotot ja muut saamiset 31.12. 31.12. 31.12. 31.12. Luotot ja saamiset ennen uudelleenjärjestelyä, kirjanpitoarvo 3 14 3 7 Luotot ja saamiset uudelleenjärjesteyn jälkeen, kirjanpitoarvo 2 14 2 7 Johdannaissopimuksiin liittyvä riski Johdannaissopimuksilla tarkoitetaan sellaisia rahoitusinstrumentteja, joiden arvo perustuu niiden kohde-etuuden arvoon. Kohde-etuus voi olla korko, valuutta, osake, luotto tai raaka-aine. Yleisimpiä johdannaisia ovat futuurit, termiinit, swapit ja optiot. Useimmat johdannaissopimukset ovat pörssin ulkopuolella tehtyjä, jolloin osapuolet sopivat keskenään tietyn sopimuksen ehdot. Nordea käy johdannaiskauppaa asiakaskysynnän vuoksi. Kauppaa käydään sekä suoraan että tällaisesta toiminnasta syntyvien positioiden suojaamiseksi. Nordea käyttää koronvaihtosopimuksia ja muita johdannaisia myös taseessaan olevien varojen ja velkojen suojaamiseen. Suojaustoimintaa hoitaa konsernin varainhallinta. Johdannaissopimukset arvostetaan jatkuvasti käypään arvoon ja ne vaikuttavat raportoituun tulokseen ja taseeseen. Nordeassa vakioimattomien johdannaisten markkina-arvo lasketaan käyvän arvon arvostusmallilla. Johdannaiset vaikuttavat vasta-puolija markkinariskiin, rakenteelliseen korkoriskiin ja likviditeettiriskiin. Vastapuoliriski Vastapuoliriski realisoituu, kun sopimuksen vastapuolesta tulee maksukyvytön samalla kun sopimuksen markkina-arvo on Nordealle positiivinen eli Nordealla on sopimuksen mukainen saaminen vastapuolelta. Tämäntyyppistä vastapuoliriskiä käsitellään samalla tavalla kuin muitakin luottoriskejä ja se lasketaan mukaan asiakkaan limiitteihin kohdistuvaan riskiin. Nordea käyttää tapahtumaperusteista mallia vastapuoliriskin laskennassa. Tällöin lasketaan yhteen asiakkaan nykyiset vastuut ja mahdolliset tulevat vastuut. Tulevien vastuiden määrä on arvio, joka kuvastaa mahdollisia markkina-arvojen muutoksia yksittäisen sopimuksen jäljellä olevana juoksuaikana. Arvio saadaan kertomalla vastuiden nimellisarvo riskipainolla, joka määräytyy sopimuksen jäljellä olevan juoksuajan ja sen kohde-etuuden volatiliteetin perusteella. Vastapuoliriskin kokonaismäärä vuoden 2007 lopussa oli 20,3 miljardia euroa. Tästä määrästä nykyisten vastuiden osuus on 3,1 miljardia euroa. 18
Johdannaissopimuksiin liittyvä vastapuoliriski (nettoutussopimusten ja vakuuksien jälkeen) Nykyiset riskit Mahdolliset tulevat riskit Riskit yhteensä Miljoonaa euroa 31.12.2007 31.12.2006 31.12.2007 31.12.2006 31.12.2007 31.12.2006 Yhteensä 3 123 1 979 21 002 21 375 20 258 20 686 Nordeassa yksittäisiin vastapuoliin liittyvää riskiä vähennetään erilaisten riskienhallintamenetelmien avulla. Yleisin näistä on nettoutussopimusten käyttäminen. Sopimus antaa pankille oikeuden nettouttaa yhden sopimukseen piiriin kuuluvien kauppojen positiiviset ja negatiiviset jälleenhankinta-arvot, mikäli vastapuoli ei suorita velvoitteitaan. Suuriin pankkeihin, hedge-rahastoihin ja yhteisövastapuoliin liittyvää riskiä rajoitetaan käyttämällä enenevässä määrin vakuusjärjestelyjä, joissa vakuuksilla katetaan nykyisten vastuiden määrä. Vakuudet ovat suureksi osaksi käteisvakuuksia (valuuttana euro, Yhdysvaltain dollari, Tanskan kruunu, Ruotsin kruunu, Norjan kruunu), mutta vakuudeksi hyväksytään myös valtionlainoja ja jossain määrin kiinteistöluottolainoja. Nettoutussopimusten ja vakuusjärjestelyjen vaikutukset ovat huomattavia, sillä 90 prosenttia nykyisistä vastuista (bruttomäärä) eliminoitiin tällaisten riskienhallintamenetelmien avulla. Lisäksi Nordea pienentää riskiä sopimuksilla, joiden mukaan Nordealla on oikeus sulkea positiot tiettyinä aikoina tai mikäli tapahtuu jokin luottoon liittyvä maksuhäiriötapahtuma. Nordea käyttää luottojohdannaisia yrityslaina- ja luottojohdannaiskoripositioiden suojaukseen. Nordea ei käytä aktiivisesti luottojohdannaisia oman luottokantansa yhteydessä. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan salkkuihin ja rahoitusinstrumentteihin liittyvää mahdollista markkinaarvon menetystä (markkinahintariski) tai rahoitusmarkkinoiden muuttujien liikkeitä, jotka heikentävät tulosta tai omaa pääomaa (rakenteellinen markkinariski). Nordea Pankki Suomessa markkinahintariski liittyy etupäässä korkoihin ja osakekursseihin ja vähemmässä määrin valuuttakursseihin, raaka-aineiden hintoihin ja luottoriskimarginaaleihin. Nettoriski aiheutuu paljolti konsernin varainhallinnan sijoitussalkuista ja Nordea Marketsin asiakkaiden kaupankäynnistä. Markkinariskiä aiheutuu myös sisäisiin etuuspohjaisiin eläkejärjestelmiin liittyvistä eri tase-eristä. n asiakasliiketoiminnassa ei ole markkinariskejä konsernin varainhallinnan huolehtiessa asiakasliiketoiminnan taseeseen kuuluvien ja taseen ulkopuolisten erien tasapainottamisesta. Rakenteellinen markkinariski liittyy korkoihin ja valuuttakursseihin: n rakenteellinen korkoriski (SIIR) osoittaa, miten markkinakorkojen muutos 12 kuukauden aikana vaikuttaa rahoituskatteeseen (mukaan lukien luotonanto, rahoitus ja talletukset). Rakenteellinen korkoriski kuvataan jäljempänä. Perusperiaatteena on, että rakenteellista korkoriskiä vähennetään tasapainottamalla taseeseen kuuluvat ja taseen ulkopuoliset erät. Näin riski pyritään pitämään tavoitteiden mukaisena ja ennalta määriteltyjen rajojen sisällä. Rakenteellista valuuttakurssiriskiä syntyy lähinnä tytäryhtiöihin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä ulkomaan valuutan määräisistä sijoituksista. Rakenteelliset avoimet valuuttakurssipositiot katetaan aina. Rakenteellista valuuttakurssiriskiä voivat aiheuttaa myös valuuttamääräiset tai ulkomaisten sivukonttorien kautta tulevat tuotto- ja kuluvirrat. Tämäntyyppistä riskiä hallitaan Nordea-konsernin yksittäisissä yhtiöissä niiden valuuttaposition avulla. Tytäryhtiöiden emoyhtiöille maksamat osingot muunnetaan emoyhtiön toimintavaluutaksi. Raportointi ja valvontaprosessit Kaikkien riskienhallintaprosessin osien läpinäkyvyys on erittäin tärkeää, jotta koko organisaatiossa säilyy tietoisuus riskeistä ja jotta organisaatiossa muodostuu vahva riskikulttuuri. Nordeassa läpinäkyvyys saavutetaan muun muassa seuraavin keinoin: Johdolla on prosessissa aktiivinen rooli. n riskienhallintajohtaja saa raportin konsernin markkinariskistä joka aamu. n johtoryhmä saa raportin kuukausittain ja Nordea Pankki Suomen hallitus ja konsernin hallitus neljännesvuosittain. 19
ssa määritellään selvät riskivaltuutukset (osasto-, ryhmä- ja yksilötasoilla), jotka määrittävät limiitit ja ne instrumentit, joilla kauppaa voidaan käydä. On erittäin tärkeää, että limiittejä noudatetaan. Asianmukaiselle päätöksentekotasolle ilmoitetaan välittömästi, mikäli limiitti ylittyy. ssa määritellään kattavat periaatteet ja ohjeistukset, joissa vastuut ja tavoitteet esitetään yksiselitteisesti. Periaatteista päättää konsernin hallitus ja Nordea Pankki Suomen hallitus hyväksyy ne. Periaatteita täydentävät konsernin riskienhallintajohtajan vahvistamat ohjeet. lla on yksityiskohtaiset toimintatavat, joista käy selvästi ilmi, miten periaatteita ja ohjeistuksia tulkitaan. lla on riskienhallintamallit, joiden avulla riskilukujen rakenne on helppo selvittää. ssa määritellään periaatteet sellaisten rahoitusinstrumenttien hyväksymiselle, joilla käydään kauppaa pörssissä, ja niiden arvostusmenetelmille. Periaatteissa vaaditaan tällaisten rahoitusinstrumenttien ominaisuuksien ja niihin liittyvien riskitekijöiden yksityiskohtaista analyysia ja dokumentointia. Hyväksymisestä vastaa konsernin riskienhallintajohtaja. lla on "business intelligence" tyyppinen riskien käsittelyyn tarkoitettu tietojärjestelmä, jolla välittäjät ja controllerit voivat helposti seurata ja analysoida riskilukuja. lla on työkaluja, joilla voidaan laskea välittäjän, ryhmän tai osaston päivän aikana käsittelemien positioiden VaR-luvut. Mittausmenetelmät Mikään yksittäinen riskimittari ei pysty arvioimaan markkinariskin kaikkia puolia. Siksi Nordea Pankki Suomessa käytetään useita erilaisia markkinariskin mittausmenetelmiä, kuten Value-at-Risk-analyysiä (VaR), stressitestejä, Jump-to-Default-malleja, skenaariosimulointia ja muita ei-tilastollisia menetelmiä, joita ovat korkopistearvot, avointen positioiden nettomäärät ja optioiden tunnusluvut. Tavanomaiset markkinaolosuhteet VaR-analyysiä käytetään Nordeassa mittaamaan kaikkia korko-, valuutta-, osake- ja luottomarginaaliriskejä. Sen lisäksi käytetään kaikki nämä riskiluokat kattavaa VaR-analyysiä, jossa otetaan huomioon eri riskiluokkien välinen hajautus. Korko-, valuutta- ja osakeriskin VaR-analyysiin sisältyvät lineaariset positiot sekä optiot. VaR on tilastollisen riskianalyysin menetelmä. Nordeassa analyysin perustana käytetään kahden viime vuoden aikana tapahtuneita muutoksia markkinahinnoissa ja kursseissa, 10 pankkipäivän pitoaikaa ja 99 prosentin todennäköisyyttä. VaR on menetelmänä ns. historiallinen simulointi, jossa lasketaan keskimääräinen tappio aineiston huonoimmista päivähavainnoista. Tiettyjen Nordean VaR-mallin ominaisuuksien perusteella VaR-luvut voidaan tulkita tappiona, joka ylittyy vain yhtenä sadasta 10 päivän kaupankäyntijaksosta. On kuitenkin tärkeää huomata, että vaikka VaR-mallista pyritään kaikin tavoin tekemään mahdollisimman realistinen, kaikki VaR-mallit perustuvat oletuksiin ja arvioihin, joilla on huomattava vaikutus tuloksiksi saataviin riskilukuihin. Lisäksi tulee huomata, että laskennassa käytettävät markkinoiden muuttujien historialliset arvot eivät välttämättä anna luotettavaa kuvaa muuttujien tulevasta kehityksestä. Historiallisten arvojen perusteella voi olla vaikea ennustaa erityisesti markkinoiden äärimmäisiä liikkeitä. VaR-mallilla lasketaan Nordeassa osakkeisiin ja korkoihin liittyvän yleisen ja erityisen markkinariskin ja valuuttoihin liittyvän yleisen markkinariskin pääomavaade kaupankäyntisalkussa. Strukturoituihin osakejohdannaisiin liittyvä markkinariski on rajoitettu ja sitä seurataan päivittäisessä riskienhallintaprosessissa. Se ei kuitenkaan sisälly VaR-menetelmällä laskettuihin lukuihin. Raaka-ainepositioihin liittyvää lineaarista ja epälineaarista riskiä mitataan myös skenaariosimuloinnin avulla. Skenaariot mittaavat positioiden arvon herkkyyttä raaka-ainehintojen muutoksille ja niiden volatiliteetille. VaR- ja simulaatiomallien luotettavuus varmistetaan päivittäin tehtävillä, Baselin pankkivalvontakomitean suositusten mukaisilla jälkikäteistesteillä. Mallit ovat osoittautuneet tilastollisesti luotettaviksi koko vuoden 2007 ajan. Stressitestit Stressitestien avulla arvioidaan tappiovaaraa äärimmäisissä markkinaolosuhteissa. Nordeassa päivittäiset stressitestit perustuvat salkun nykytilanteeseen ja rahoitusmarkkinoiden päivämuutosten historiatietoihin vuodesta 1993 alkaen. Tämän lisäksi käytetään myös subjektiivisia skenaarioita. Ne perustuvat yleensä valikoituihin, vuotta 1993 edeltäviin historiatietoihin tai nykyisessä suhdanteessa tai geopoliittisessa tilanteessa oleviin skenaarioihin. Markkinariski on myös osa Nordean ICAAPprosessin laajaa stressitestausta. Markkinariskianalyysi Markkinariskianalyysissä otetaan huomioon sijoitustoiminnasta ja kaupankäynnistä aiheutuva kokonaisriski konsernitasolla. Kaiken kaikkiaan eri riskiluokkien riskitasojen vaihtelu ei ole ollut suurta vuoden aikana. Sisäisistä eläkejärjestelyistä aiheutuva markkinariski analysoidaan erikseen. 20