Asemakaavan muutos nro 002234, Metla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 11.8.2014
Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. (MRL 62, MRL 63 ) Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Jokiniemessä, Keravanjoen peltoalueiden pohjoisreunalla. Alue on ollut Metsäntutkimuslaitoksen (entinen Maatalouden tutkimuskeskus/jokiniemen koelaitos) käytössä ja sillä sijaitsee laitoksen toimintaan liittyneitä rakennuksia, joista suurin osa on suojeltu asemakaavalla. Mitä alueelle suunnitellaan? Maanomistaja haki asemakaavan muutosta 20.1.2014. Koska merkittävä osa alueen rakennusoikeudesta on nykyisellään käyttämättä ja olemassa oleville rakennuksille ei ole tiedossa valtion omaa käyttöä, pyritään kiinteistölle löytämään uusi käyttötarkoitus ja omistaja Senaatti-kiinteistöjen toimesta. Alueen käyttötarkoitus halutaan muuttaa nykyisestä tutkimustoimintaa palvelevien yleisten rakennusten korttelialueesta (Y-3) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kaavamuutosalueelle suunnitellaan kolme- ja nelikerroksisia asuinkerrostaloja, jotka sijoittuvat olemassa olevien rakennusten luoteis- ja koillispuolelle. Kerrostaloja on tulossa yhteensä seitsemän kappaletta. Autopaikat sijoittuvat pääosin maantasoon. Alueen nykyisen rakennusoikeuden (9000 k-m²) esitetään kasvavan 2800 k-m². Yksi alueella sijaitseva moderni rakennuskulttuurikohde: vuonna 1950 rakennettu talousrakennus on suunniteltu purettavaksi kaavamuutoksen myötä. Tätä purettavaksi suunniteltua rakennusta ei ole suojeltu nykyisessä, voimassa olevassa, asemakaavassa. Miten asemakaava muuttuu? Alueen käyttötarkoitusta suunnitellaan muutettavaksi tutkimustoimintaa palvelevien yleisten rakennusten korttelialueesta (Y-3) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Alueen uudeksi rakennusoikeudeksi esitetään 11 800 k-m². Teille on osallisena varattu tilaisuus osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteenne alueen suunnittelusta. Isännöitsijää pyydetään toimittamaan tieto kaavoituksesta yhtiönsä asukkaille ja osakkaille. Mielipiteenne voitte kertoa 15.9.2014 mennessä puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse. Ilmoittakaa mielipiteessänne kaavatyön numero 002234, nimenne, osoitteenne tai sähköpostiosoitteenne. Kirjeet lähetetään osoitteeseen Vantaan kaupungin kirjaamo, Asematie 7, 01300 Vantaa, tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@vantaa.fi. Asiaa hoitaa: arkkitehti Minna Koskinen Keski-Vantaan asemakaavayksikkö Hänet tavoittaa varmimmin 19.8.2014 ja 9.9.2014 klo 9-11, p. 8392 3440 Asta Tirkkonen, aluearkkitehti 2/8
Lähtötiedot Alueen maanomistaja on valtio/senaatti kiinteistöt. Kaavamuutosalue rajautuu luoteessa Jokiniemenkujaan ja Reissu-Lassin polkuun ja koillisessa Maanviljelijänkujaan. Kaakkoissivulta alue rajautuu Keravanjoen peltoalueisiin ja lounaispuolella Rillitiehen. Kaavamuutos ei vaikuta Rillitien ja Jokiniementien väliin jäävään Metsäntutkimuslaitoksen käytössä olevaan nelikerroksiseen toimistorakennukseen tai sen toimintaan. Alueella sijaitsee seitsemän olemassa olevaa rakennusta, joista viisi on luokiteltu vanhoiksi rakennuskulttuurikohteiksi. Alueen kaksi muuta vuosina 1938 1950 rakennettua tutkimuslaitos-/talousrakennusta on luokiteltu moderneiksi rakennuskulttuurikohteiksi. Vanhoiksi rakennuskulttuurikohteiksi luokitellut kohteet on rakennettu aikavälillä 1909 1920 ja ne ovat liittyneet Jokiniemen maatalouskoelaitoksen toimintaan. Näistä kaksi on vuonna 1909 rakennettuja asuinrakennuksia ja kolme muuta vaatimattomampia talousrakennuksia. Maakuntakaavassa (YM 8.11.2006) Alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alue on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue tai kohde. Alueen pohjoispuolella kulkeva Tikkurilantie on merkitty maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi tieksi (Kuninkaantie). Kaavamuutosalueen eteläpuolelle, Keravanjoen varteen on osoitettu viheryhteystarve. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 8.11.2006. Kaavahanke on maakuntakaavan mukainen. 3/8
Yleiskaavassa (Kv 17.12.2007) Alue on merkitty yleiskaavaan julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Alue varataan julkisille palveluille ja hallinnolle. Alueelle saa sijoittaa palveluasuntoja. Alue on merkitty maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi. Arvokas maaseudun kulttuurimaisema, jonka maisemakuvaa on suojeltava. Rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakenteet, rakennukset pihapiireineen tai puistoineen sekä maisemallisesti merkittävät kujanteet, pensasaidanteet ja yksittäispuut on säilytettävä. Alueella tapahtuva rakentaminen ja ympäristönhoito tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin, kulttuurillisiin ja rakennustaiteellisiin arvoihin. Alueelle rakennettaessa tai tehtäessä muutoksia olemassa oleviin rakennuksiin on huolehdittava siitä, että rakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu ympäristöön. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ei saa purkaa ilman lupaa (maankäyttö- ja rakennuslain 127.1 ) eikä niiden ulkoasua saa muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai miljöön kannalta merkittävä luonne turmeltuu. Asemakaavatilanne Alueella voimassa oleva asemakaava nro 620700 (Jokiniemi 3), on vahvistunut ympäristöministeriön päätöksellä 14.11.1990. Suunnittelualue on siinä osoitettu tutkimustoimintaa palvelevien yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y-3). Suurin osa alueella sijaitsevista rakennuksista on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa merkinnöin sk ja sr-2. Vuonna 1909 rakennetut asuinrakennukset ja kaksi vanhaksi rakennuskulttuurikohteeksi luokiteltua talousrakennusta on merkitty nykyiseen asemakaavaan valtioneuvoston päätöksellä (7.9.1989) kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetun lain nojalla suojelluksi rakennukseksi (sk). Moderniksi rakennuskulttuurikohteeksi luokiteltu vuonna 1938 rakennettu nelikerroksinen tutkimuslaitosrakennus on suojeltu merkinnällä sr-2. 4/8
Sopimukset: Kaavan toteuttamiseen liittyy maankäyttösopimus. Miten kaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan? Asemakaavan selostuksessa esitetään suunnitelman kannalta oleelliset selvitykset ja arvioidaan keskeisiä vaikutuksia, esimerkiksi: - ihmisen elinoloihin ja ympäristöön - maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon - kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen ja liikenteeseen - kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön - valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin - suhde lentomeluun, tieliikennemeluun, rautatiemeluun, tärinään - mahdollinen havainnekuva uudesta toteutuksesta/suunnitelmasta - mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osalliset - Kaavamuutoksen hakijat - Alueen maanomistajat ja maanvuokraajat - Viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset (naapurit) - Kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - Kaupungin asiantuntijaviranomaiset - Valtion viranomaiset: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Liikennevirasto (rautatie- ja vesialueet), Museovirasto jne. - Muut viranomaiset ja yhteisöt: Uudenmaan liitto, HSY, HSL, TUKES, tietoliikenneverkkoja ylläpitävät yhtiöt Vantaan Energia Oy, Fingrid Oy, Gasum Oy, Elisa Oyj jne. - Kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia Kaavamuutostyön alkamisesta kerrotaan jokaiseen kotiin jaettavassa Vantaan kaupungin asukaslehdessä, joka ilmestyy 10. 11.8.2014. Maanomistajille, naapureille ja viranomaisille asiasta ilmoitetaan tavallisella kirjeellä tai sähköpostilla. Yleisötilaisuuksista tiedotetaan Vantaan Sanomissa ja Vantaan kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viimeisin osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä maankäyttötoimen asiakaspalvelussa (, puh. 8392 2242, avoinna ma - to 8.15-16.00 ja pe 8.15-15.00) sekä internetissä (http://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus ja maankaytto). Niistä löytyy myös tietoa asemakaavaprosessin etenemisestä yleensä. Kaavoitustyön vaiheesta kerrotaan internetissä sekä vantaalaisiin talouksiin jaettavassa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan Vantaan kaupungin asukaslehdessä. Miten voitte vaikuttaa kaavatyön eri vaiheissa? Vireille tulon vaihe Mikäli Teillä on huomautettavaa tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä, pyydämme ilmoittamaan mielipiteenne sivulla 2 ilmoitetulla tavalla. 5/8
Kaavamuutoksen vaihe Tavoiteaikataulun mukaan asemakaavan muutosehdotus käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunginhallituksessa kevään 2015 aikana. Kaavamuutosehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Samaan aikaan kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot. Muistutuksen kaavamuutoksesta voivat tehdä nähtävillä olon aikana kunnan jäsenet sekä osalliset. Muistutuksen esittäneille annetaan vastineet, jotka postitetaan kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen niille, jotka ovat jättäneet osoitteensa muistutuksen yhteydessä. Asemakaavamuutoksen julkisesta nähtävillä olosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Vantaan kaupungin internet-sivuilla ja kaupungin ilmoitustaululla. Muussa kunnassa asuville maanomistajille ilmoitetaan tavallisella kirjeellä. 6/8
Maankäyttöluonnos 1/500 22.11.2013, Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Lakiviitteet Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL Maankäyttö- ja rakennusasetus MRA 7/8