OULU 2015 F 10 ACTA Juhani Iivari (toim.) UNIVERSITATIS OULUENSIS F SCRIPTA ACADEMICA ALUSSA OLI MIES, METSÄ JA INNOSTUS JUHLAKIRJA EMERITUSPROFESSORI PENTTI KEROLAN 80-VUOTISPÄIVÄNÄ OULUN YLIOPISTO, TIETO- JA SÄHKÖTEKNIIKAN TIEDEKUNTA, TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS
ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS F Scripta Academica 10 JUHANI IIVARI ALUSSA OLI MIES, METSÄ JA INNOSTUS Juhlakirja emeritusprofessori Pentti Kerolan 80-vuotispäivänä IN THE BEGINNING THERE WERE THE MAN, THE FOREST AND ENTHUSIASM Festschrift in honour of professor emeritus Pentti Kerola on his 80th birthday OULUN YLIOPISTO, OULU 2015
Copyright 2015 Acta Univ. Oul. F 10, 2015 ISBN 978-952-62-0745-2 (Paperback) ISBN 978-952-62-0746-9 (PDF) ISSN 0781-1306 (Printed) ISSN 1796-2250 (Online) Kannen suunnittelu Raimo Ahonen JUVENES PRINT TAMPERE 2015
Iivari, Juhani (Ed.), In the beginning there were the man, the forest and enthusiasm. Festschrift in honour of professor emeritus Pentti Kerola on his 80th birthday University of Oulu, Faculty of Information Technology and Electrical Engineering, Department of Information Processing Science Acta Univ. Oul. F 10, 2015 University of Oulu, P.O. Box 8000, FI-90014 University of Oulu, Finland Abstract This book was compiled in honour of professor emeritus Pentti Kerola from the University of Oulu on his 80th birthday. The book consists of eight essays written by his colleagues, former students and friends. They address a variety of topics related to information systems (IS). The first four essays are related to IS development that was Pentti Kerola s major research interest especially in the beginning of his research career. The fifth essay discusses IS education and in particular Ph.D. education in Information Systems, issues of Pentti Kerola s continued interest when he created the IS curriculum at the University of Oulu and later when he initiated the nation-wide Finnish doctoral program in Information Systems serving at its first director. The last three essays address special topics related to ICT management and mobile applications. They are also close to Pentti Kerola s interests because of his practical experience in managerial positions and consultancy in industry and because of his role as one of the key academic figures when the University of Oulu created the knowledge foundations for the birth and growth of the IT industry in Oulu. Keywords: abstraction, digital services, doctoral programs, e-government, information systems, information systems development, information systems education, information technology, management cultures, management of information technology companies, meta-modeling, method engineering, mobile applications, mobile services, organizational routines, performative IS research, PSC model, senior citizens, wellness services, young elderly
Iivari, Juhani (toim.), Alussa oli mies, metsä ja innostus. Juhlakirja emeritusprofessori Pentti Kerolan 80-vuotispäivänä Oulun yliopisto, Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, Tietojenkäsittelytieteiden laitos Acta Univ. Oul. F 10, 2015 Oulun yliopisto, PL 8000, 90014 Oulun yliopisto Tiivistelmä Tämä juhlakirja ilmestyy Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen emeritusprofessori Pentti Kerolan 80-vuotispäivänä. Kirja koostuu kahdeksasta esseestä, joiden kirjoittajat ovat Pentti Kerolan kollegoita, jatko-opiskelijoita ja ystäviä. Esseet käsittelevät laajasti tietojärjestelmätieteen aihealueita. Neljä ensimmäistä liittyvät tietojärjestelmien suunnitteluun, joka oli Pentti Kerolan päätutkimuskohde erityisesti hänen tutkijauran alkuvuosina. Viides essee pohtii tietojärjestelmäasiantuntijoiden koulutusta ja erityisesti tutkijakoulutusta aiheita jotka olivat Kerolan jatkuvan mielenkiinnon kohteena erityisesti, kun hän käynnisti tietojärjestelmätieteen koulutuksen Oulun yliopistossa johtaen myös sen jatkokehitystä muun muassa vuonna 1980 toteutetun tutkintouudistuksen yhteydessä, ja myöhemmin, kun hän käynnisti tietojärjestelmätieteen valtakunnallisen tohtoriohjelman Suomessa toimien sen ensimmäisenä johtajana. Kirjan kolme viimeistä esseetä käsittelee tietojärjestelmätieteen erityiskysymyksiä: johtamista tietotekniikka-alan yrityksissä ja mobiileita sovelluksia. Ne myös heijastavat Pentti Kerolan mielenkiintoalueita, jotka kumpusivat hänen käytännön kokemuksesta johto- ja konsultointitehtävissä yritysmaailmassa ja hänen roolistaan yhtenä akateemisena avainhenkilönä, kun Oulun yliopisto loi tiedollisia ja taidollisia edellytyksiä informaatioteknologiateollisuuden synnylle ja kasvulle Oulussa. Asiasanat: abstraktio, digitaaliset palvelut, hyvinvointi palvelut, johtamiskulttuurit, menetelmäkehitys, metamallintaminen, mobiilit palvelut, mobiilit sovellukset, nuoret ikäihmiset, organisaationaalinen rutiini, PSC-malli, seniorikansalaiset, suorittava tietojärjestelmätutkimus, sähköinen hallinto, tietojärjestelmien kehittäminen, tietojärjestelmä, tietojärjestelmäasiantuntijoiden koulutus, tietotekniikka, tietotekniikka-alan yritysten johtaminen, tutkijakoulutus
Professori Pentti Kerolan muotokuva Portrait of professor Pentti Kerola (Maalaus/painting: Martti Mäki 1997 valokuva/photo Kari Kuutti 2015) Oulun yliopiston taidekokoelma Art Collection of the University of Oulu Parhaimmat onnittelut merkkipäivän johdosta Congratulations on your birth day Kirjoittajat Authors Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Sciences, University of Oulu Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry Finnish Information Processing Assocciation
8
Esipuhe Preface Tämä kirja sai alkunsa professori Pertti Järvisen yhteydenotosta joskus vuoden 2012 alkupuolella. Keskustellessamme yhteisestä ystävästämme emeritusprofessori Pentti Kerolasta Pertti kertoi, että professori Martti Tienarin toimittaman kirjan Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa (Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 1993) piti sisältää Pentin haastattelun, mutta se oli jostakin syystä jäänyt kirjasta pois ja kadonnut jonnekin. Sovimme, että käyn haastattelemassa Penttiä niin kuin teinkin. Haastattelun jälkeen keskustelin Pertin kanssa, että missä se voitaisiin julkaista. Siinä yhteydessä heräisi ajatus juhlakirjasta Pentin kunniaksi, kun hän täyttää 80 vuotta 23.3. 2015. Päädyttyämme tähän ratkaisuun lähetin kutsun pienelle joukolle Pentin aikaisia kollegoita ja entisiä tohtoriopiskelijoita, jotka olivat aikoinaan saaneet nauttia hänen ohjauksesta ja tuesta, ja kysyin heidän halukkuuttaan osallistua kirjan tekoon kirjoittamalla siihen luvun. Sen seurauksena tähän kirjaan valikoitui kymmenen kirjoittajaa, jotka tällä tavalla haluavat onnitella Penttiä hänen juhlapäivänään. Vilpittömät kiitokseni heille tästä avusta. Ilman heidän kirjoituksiaan tämä kirja ei olisi ollut mahdollinen. Jokainen suomalainen tunnistaa, että kirjan otsikko on muokattu Väinö Linnan romaanin Täällä Pohjantähden alla (Werner Södeström Osakeyhtiö Oy, Porvoo, 1959) lähes raamatullisesta aloituslauseesta Alussa oli suo, kuokka ja Jussi. Pentti oli myös raivaaja tienraivaaja erityisesti kun suomalaista tietojärjestelmätiedettä luotiin 1970-luvulla. Hänessä yhdistyy monet tällaiselta tienraivaajalta vaadittavat piirteet kokemus, näkemys, älykkyys, uteliaisuus ja innostus. Kun mietin hänen ominaisuuksia, lopulta minulle tuli näistä alkuvuosista päällimmäisenä mieleen hänen valtava innostus, joka vieläpä oli varsin tarttuvaa laatua innoittavaa innostavuutta. Tämä kirjaan julkaisemista on tukenut Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry (aikaisempi Tietotekniikan liitto), joka samalla yhtyy onnitteluihin. Lämpimät kiitokseni tuesta. The history of this book goes back to early 2012, when professor Pertti Järvinen called me. When speaking about our common friend, professor emeritus Pentti Kerola, Pertti told that a book edited by professor Martti Tienari Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa ( Early Years of Information Technology in Finland ) (Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 1993) was planned to include an interview of Pentti. For some reason it was not included and was lost somewhere. We 9
agreed that I will interview Pentti, as I did. Later I discussed with Pertti where to publish the interview. Knowing that Pentti will be 80 years 23.3.2015, an idea of a festschrift in his honour came into our mind. After this idea I contacted a small group of Pentti s former colleagues and Ph.D. students, who have enjoyed his support and guidance, and asked if they were willing to contribute by writing a chapter in the book. As a result this book includes ten authors who in this way wish to congratulate Pentti on his birthday. I wish to express my sincere gratitude to them. Their contributions made this book possible. Every Finn knows that the title of the book is adpapted from the almost biblical opening sentence In the beginning there were the swamp, the hoe and Jussi in the classic novel of Väinö Linna Under the North Star (translated by Richard Impola, Aspasia Books, Beaverton, Ontario, 2001). Pentti was also a pioneer, forerunner and settler, especially when Information Systems as an academic discipline was created in Finland in the 1970 s. He has many qualifications required from such a pioneer experience, insightfulness, intelligence, curiosity, and enthusiasm. When considering all his characteristics, ultimately it was his immense enthusiasm during those pioneering years that came topmost into my mind. Furthermore, his enthusiasm was very contagious inspiring enthusiasm. The publishing of this book is funded by Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry (Finnish Information Processing Association), which in this was joins the congratulations. I wish to express my gratitude for this financial support. Oulussa 15. tammikuuta 2015 Oulu, the 15 th of January 2015 Juhani Iivari 10
Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tervehdys Pentti Kerolalle hänen 80-vuotispäivänään Professori Pentti Kerolan nelikymmenvuotinen työura kietoutuu erottamattomasti yhteen suomalaisen tietotekniikan kehittymisen ja nousun kanssa: 1950-luvun lopun haparoivista kokeiluista 1990-luvun nousuun Nokian vetämänä yhdeksi maan talouden tukipilareista. Noiden vuosikymmenten aikana Pentti teki monipuolisen uran niin teollisuuden eri tehtävissä kuin yliopistolla opettajana ja tutkijanakin. Yhden tärkeimmistä saavutuksista urallaan hän teki kuitenkin hallintomiehenä ja johtajana: Oulun yliopiston tietojenkäsittelyopin, nykyisin tietojenkäsittelytieteiden laitos on mitä suurimmassa määrin hänen luomuksensa. Pentti oli laitoksen ensimmäinen vakinainen professori, hän suunnitteli (ilman omaa vastaavaa koulutusta!) laitoksen ensimmäisen maisterikoulutuksen, kirjoitti sekä yksin että yhdessä Pertti Järvisen kanssa useita oppikirjoja tuon opetuksen tarpeisiin, ja johti laitosta yliopistopolitiikan kuohuissa kaikkiaan viisitoista vuotta kohti yhä vakiintuneempaa ja arvostetumpaa asemaa. Kun hän aloitti 1971, laitoksella oli yksi professori ja muutama muu työntekijä, ja sen asema yliopiston laskentakeskuksen kylkiäisenä oli hyvin epämääräinen; kun hän jäi eläkkeelle 1998, laitos oli kuuden professorin ja viidenkymmenen työntekijän instituutio, jolla oli tunnettu ja tunnustettu ainelaitoksen asema yliopiston rakenteessa, ja tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä Oulun kasvavan tietotekniikkateollisuuden työvoiman kouluttajana. Pentti loi myös 1970-luvulla laitoksen opetukseen ja tutkimukseen oman linjansa. Yhdistelemällä omaperäisesti sekä yhdysvaltalaisia että skandinaavisia vaikutteita hän kehitti oman käyttäjä- ja käyttökeskeisen suunnittelun suuntauksensa. Sitä voidaan pitää avarakatseisempana ja organisaatioiden todellisuuden paremmin huomioonottavana varianttina siitä suuntauksesta, jolle Donald Norman 1980-luvun puolivälissä antoi nimen "user-centered design" ja josta vihdoin 1990- luvulla tuli yksi suunnittelun valtavirroista. Pentin ajatukset olivat siis selvästi edellä aikaansa, ja toivottavasti tietojenkäsittelytieteen tuleva historiankirjoitus antaa hänelle tässä suhteessa ansaitsemansa tunnustuksen. Pentin muotoilema linja vaikutti suuresti ja vaikuttaa yhä laitoksen koulutuksen sisältöihin ja tutkimusaiheiden valintaan; vaikka koulutusohjelman rakenne onkin myöhemmin muutettu kansainvälisiä normeja mukailevaksi, on tuon linjan vaikutus edelleen selvästi näkyvissä, eritoten kandidaattivaiheen kursseissa, mutta myös maisterivaiheen nyt jo englanninkielisten kurssien sisällöissä. Johtajana Pentti piti myös huolta työnsä jatkumisesta: hän valitsi, palkkasi, koulutti ja loi kehittymisedellytykset laitoksen seuraavalle sukupolvelle. Viidestä 11
hänen assistenteiksi palkkaamastaan tohtoriopiskelijasta (Juhani Iivari, Jouni Similä, Ilkka Tervonen, Kari Kuutti, Harri Oinas-Kukkonen) tuli aikanaan laitoksen professoreja, ja kun kolme meistä on lisäksi palvellut laitoksen johtajina, on Pentin perintö ollut hyvin vahvasti mukana laitoksen toiminnassa. Tällä hetkellä laitos elää sukupolvenvaihdoksen kautta: meidän sukupolvemme ihmiset eläköityvät ja tilalle palkataan uusia. Parin viime vuoden aikana laitos on saanut neljä uutta professoria. Kun yksi näistä uusista (Netta Iivari) on Pentin oppilaiden omia oppilaita, on tämä perintö siirtymässä jo kolmannelle sukupolvelle. Tätä kirjoitettaessa tammikuussa 2015 tietojenkäsittelytieteiden laitos on kenties vahvempi kuin koskaan; vuonna 2014 valmistui 10 tohtoria ja yli 80 maisteria, laitoksen opetus on yliopiston tunnuslukujen valossa tiedekunnan parhainta, laitoksen tutkimusryhmät on äskeisessä RAE-arviossa arvioitu hyvätasoisiksi, niin julkaisutoiminnan laajuudessa kuin laadussakin päästäneen uuteen ennätykseen; vieläpä talouskin on reilusti positiivinen. Siksi tuntuukin hieman haikealta, että kuluva vuosi tulee jäämään laitoksen viimeiseksi: yliopistossa on parhaillaan menossa organisaatiomuutos, jossa laitostasosta luovutaan, ja tiedekuntien toiminta organisoidaan 2016 alkaen tutkimusryhmien pohjalta. Nykyiseen yliopistojen hallintotapaan tämä muutos on äkillinen, saneltu ylhäältäpäin, eikä sen motivaatiota tai tavoitteita ole selvitetty, laajasta keskustelusta puhumattakaan. On toki mahdollista, että kun taloudellista valtaa ja vastuuta hajotetaan tutkimusryhmätasolle, siellä kyetään fokusoimaan ja tehostamaan tutkimustoimintaa. Mutta samalla menetetään varmasti jotain siitä jatkuvuudesta, jota laitostaso on turvannut. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin esimerkiksi opetuksen jatkuvuus ja pitkän aikavälin kehittäminen ovat sovitettavissa yhteen tutkimusryhmien lyhyen aikavälin taloudellisen tuloksen optimoinnin kanssa. Vaikka laitos siis häviääkin ja sukupolvet vaihtuvat, Pentin työ, ajatukset ja linjanvedot eivät tietenkään katoa, vaan jatkuvat edelleen niissä tutkimusryhmissä, joiden vastuulle tietojärjestelmien opetus tulee uudessa rakenteessa lankeamaan. Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen puolesta kiitän Pentti Kerolaa hänen elämäntyöstään laitoksen ja tietojärjestelmätieteen opetuksen ja tutkimuksen hyväksi, ja toivotan hänelle terveyttä ja pitkää ikää. Oulussa 10. tammikuuta 2015 Kari Kuutti Laitoksen johtaja 12
Sisällys Contents Abstract Tiivistelmä Esipuhe Preface 9 Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tervehdys Pentti Kerolalle hänen 80-vuotispäivänään 11 Sisällys Contents 13 Emeritusprofessori Pentti Kerolan haastattelu 3.10.2012 15 Juhani Iivari Oppikirjan sisällön säilymisestä ajankohtaisena: Esimerkkinä Systemointi II 27 Pertti Järvinen Key Elements of Routines in Organizations and Levels of Abstractions 47 Mats Lundeberg The Origins and Contributions of Pentti Kerola to Methodology Engineering and Meta Modeling 57 Richard Welke Ph.D. Education in Information Systems: Cross-cultural Observations 65 Inger Eriksson-Dickson and Gary Dickson Johtamiskulttuurien muutoksen hallinta ICT-alan ohjelmisto- ja palveluyrityksissä historia opettaa 89 Mikko Ruohonen Five Finnish Innovations in Mobile Government and Their Root Factors Eight Years Later 103 Reima Suomi Challenges and Opportunities for IS Methodology Digital Wellness Services for Young Elderly 111 Christer Carlsson 13
14
Emeritusprofessori Pentti Kerolan haastattelu 3.10.2012 Juhani Iivari 1 1 Taustaa Virallisen professorimatrikkelin (Ellonen 2008) mukaan emeritusprofessori Pentti Kerola tuli ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1953, opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1958 ja filosofian lisensiaatiksi 1965. Pentti toimi Munkkiniemen yhteiskoulun matematiikan nuorempana lehtorina 1958 1959 siirtyen vuonna 1960 Oy IMB Ab:n palvelukseen ja sieltä vuonna 1966 Enso-Gutzeit Oy:n tietojenkäsittelypäälliköksi. Vuosina 1969 1973 hän toimi Teknillisen korkeakoulun apulaisprofessorina ja vuodesta 1973 alkaen Oulun yliopiston tietojenkäsittelyopin (myöh. -tieteen) professorina aina vuoteen 1998 saakka, jolloin siirtyi eläkkeelle. Opin tuntemaan Pentin siinä vaiheessa, kun hän oli palannut Ouluun vuonna 1971 ja aloittelin tietojenkäsittelyopin laudaturopintoja. Hän oli laitoksen ensimmäinen nimitetty professori ja saavuttuaan Ouluun joutui tekemään suuren työn laitoksen opetuksen kehittämisessä. Pentti piti tärkeänä, että opetus on sisällöllisesti yliopistotasoista ja samalla valmentaa ammatilliseen käytäntöön. Niinpä laudaturopetus sisälsi heti alusta saakka koko lukukauden kestäneen projektityön, pääosin ulkopuolisen toimeksiantajan kanssa. Pentin edustama organisaatio- ja ihmiskeskeinen lähestymistapa tietojenkäsittelyyn oli silloin täysin uutta minulle. Se kuitenkin vaikutti paljon kiinnostavammalta kuin aikaisemmin opetettu tekninen lähestymistapa ja osaltaan innosti minua jatko-opintoihin. Valmistuttuani vuonna 1974 filosofian maisteriksi, siirryin pian jatko-opiskelijaksi ja assistentiksi laitokselle. Jatko-opiskeluvaiheessani suuri tutkinnonuudistus Suomen yliopistoissa antoi uuden sysäyksen kehittää laitoksen koulutusohjelmaa. Sen seurauksena laitoksella suunniteltiin huolellisesti uusi koulutusohjelma, joka otettiin asteittain käyttöön vuodesta 1980 alkaen. Erkki Koskela ja Risto Nuutinen olivat pääasiallisina työjuhtina Pentin toimiessa ohjaajana. Se myös johti joihinkin kansainvälisiin julkai- 1 Emeritusprofessori, Oulun yliopisto, juhani.iivari at oulu.fi 15
suihin (Iivari ym. 1981, Koskela ym. 1982, Nuutinen ym. 1986), joissa olin mukana ja jotka osaltaan johdattivat minut kansainväliseen julkaisutoimintaan. Pentti toimi sekä lisensiaattityöni että väitöskirjatyöni ohjaajana. Hän oli erittäin inspiroiva ohjaaja, jonka hämmästyttävä assosiaatiokyky jaksoi jatkuvasti ihmetyttää. Hän saattoi nähdä jonkinlaisen yhtäläisyyden kahden, toisilleen täysin vieraalta vaikuttavan ilmiön välillä. Pohdittuani asiaa muutaman päivän, viikon, kuukauden tai kenties vuodenkin ymmärsin, että Pentti oli taas kerran ollut oikeassa. Jo lisensiaattityövaiheessa aloitin tutkimusyhteistyön Pentin kanssa. Lisensiaattityöni pitkälti nojautui Valtionhallinnon atk-toiminnon seurantajärjestelmän kehittäminen -projektiin (Iivari ja Kerola 1977), jonka Pentti organisoi ja jossa toimin tutkijana. Väitöskirjatyössäni (Iivari 1983) keskityin kuitenkin PIOCOmallin kehittelyyn, joka pitkälti perustui Pentin ja Pertin PSC-mallin (Kerola ja Järvinen 1975) yhteydessä esittämiin ajatuksiin. PSC-mallin esitys Systemointi II-kirjassa (Kerola ja Järvinen 1975) vaikutti minusta sen kirjoittajien ja erityisesti Pentin intuition käsitteellistämiseltä ja teoretisoinnilta enemmän kuin valituista teoreettisista lähtökohdista johdetulta mallilta. Se teki mahdolliseksi laajentaa PSC-mallin taustalla olevaan argumentaatiota ja täydentää mallia PIOCO-mallin muotoon. Mutta mistä Pentin intuitio kumpusi. Oletan, että käytännön kokemuksesta kuten intuitio yleensä eli Pentin työstä IBM:llä ja Enso-Gutzeitilla. Niinpä haastatellessani Penttiä 3.10.2012 olin erityisesti kiinnostunut siitä. Oheisessa JI viittaa haastattelijaan (Juhani Iivari) ja PK haastateltavaan (Pentti Kerola). Hakasuluissa olevat tekstit ovat minun lisäyksiä ja kaarisuluissa olevat pisteet osia vastauksista, jotka olen jättänyt pois. Esitän haastattelun raakamuodossa toivoen, että siitä kuuluu Pentin ääni ainakin hänet tunteville. 2 Niin Pentti, mistä kaikki alkoi? JI: Niin Pentti, jos keskustellaan vähän vanhoista. Järvisen Pertti oli huolissaan, että Pertti Jotunin tekemä sinun haastattelu meni hukkaan joskus 1990- luvulla. Senhän piti tulla Tienarin tekemään teokseen ( ) mutta jäi sitten pois. 2 2 Tienari, M. (toim.); Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa, Suomen Atk-kustannus Oy, 1993 16
Pertin kanssa oli puhetta, että muisteltaisiin tätä systeeminsuunnittelujuttua, että miten sinä siihen eksyit. Minähän tiedän, että sinä menit IBM:lle töihin. Siellähän sinä tietysti törmäsit tähän tietojenkäsittelyyn, mutta joko törmäsit siihen ennen, kun olit Munkkiniemen yhteiskoulussa opettajana? PK En siinä vaiheessa. Minun lehtoraatti oli matematiikan, fysiikan ja kemian nuorempi lehtori. Se oli aivan normaali lukion lehtoraatti. Sillä ei ollut suoranaisia yhteyksiä mihinkään tietojenkäsittelyyn. JI Mistä sinä keksit sitten IBM:n? PK Siihen oli kyllä taloudelliset syyt. Lehtorin palkka oli silloin semmoinen, ettei se riittänyt juuri mihinkään. Niin minä sanoin Ainolle, että olen nähnyt lehdessä ensimmäisiä ilmoituksia tietojenkäsittelypuolen systeemisuunnittelu[työpaikoista], [joissa on kohteena] organisaatioiden tietojenkäsittelyongelmat. Se rupesi minua mahdottomasti kiinnostamaan. Sitten siellä oli tämä OR [Operations Research]. He hakivat sellaista projektin vetäjää ja osallistujia, joilla on erilainen pohja. Ja sitten minä laitoin paperit vetämään IBM:lle. Sieltä tuli heti vastaus, että heillä on tällainen projekti, joka pannaan heti pystyyn. Olli Varho oli siinä kokoonkutsuja, turkulainen kaveri, joka oli aivan fantastinen ihminen. Puhui yhdeksää kieltä. Hänellä oli traaginen kohtalo. Hän oli siinä sotilaslenkokoneessa, jonka piti tulla Kuopiosta Helsinkiin, mutta putosi välillä. 3 Siinä oli mukana myös kansanedustajia. Ollia koulutettiin joihinkin armeijan strategisiin suunnittelutehtäviin. Hän oli lopun lopuksi IBM:n varsin erikoislaatuinen toimitusjohtaja. 4 JI Jos palataan IBM:ään, joko silloin puhuttiin systeeminsuunnittelusta, kun hait sinne? PK Ei, vaan operaatiotutkijasta. Olli Varho oli ottanut sen termin käyttöön. Sitten alettiin setvimään, että mitä sillä tarkoitetaan. Siitä tuli sovelletun matematiikan ja vaikeiden tehtävien (.) Minulla oli ensimmäisenä tehtävänä laskea matematiikan keinoin tähtikuvioiden ikäjakaumia. Minä olin Fourier-sarja-asioihin perehtynyt. Siihen tuli sellainen sovellus ( ). Metsätutkimuslaitoksella (MTL) oli professori, 3 Rissalan lentoturma 1978 (http://fi.wikipedia.org/wiki/rissalan_lentoturma) 4 Suomen IBM:n toimitusjohtajana 1973 1978 17
joka tutki kasvulustojen paksuuksia ja sitten laskettiin Fourierin sarjoja ja katsottiin, että millaisia jakaantumia tuli eri paksuisille lustoille. Minähän en tiennyt siitä kasvulustoasiasta, mutta sitten kävi, että minä olen ollut muutaman kerran konsulttina MTL:lle. Siellä haettiin kiinnekohteiksi metsäalueilla tapahtuneita tulipaloja ja mitä ne merkitsevät puuston kasvulle. JI Sitten sinulla oli päätöstauluja koskeva kirja? 5 PK Minun lempiaiheita oli sahausmallit, joiden perusteella kenttäsaha asettaa terät optimaalisesti. Veitsiluodon sahalla oli oikein innostunut metsänhoitaja, jonka kanssa tein yhteistyötä ainakin puoli vuotta. IBM oli hirmuisen innostunut siitä, että siellä on yhtä aikaa optimointi eli sahan asetteiden suunnittelu ja määrällinen optimointi eli minkä paksuinen on se, jota eniten tarvitaan, ja mitä niille tehdään, joita ei oikein tarvita mihinkään. Siinä optimointi on lineaarinen optimointi. Siitä tuli oikein hyvä probleemakenttä, jossa saattoi soveltaa OR:ää useammalla tasolla. IBM:n Euroopan tasolla, ne pyysivät kirjoittamaan englanninkielisen raportin siitä. Ja sitten minut julistettiin IBM:n kuukausipalkinnon [saajaksi]. Ei kukaan ollut tehnyt sellaista aikaisemmin, enkä minäkään oikeastaan siinä vaiheessa. Minua kiinnosti kauheasti niitten probleemoitten eli miten niiden [sahan] asetteiden valinta tapahtuu ja mitä lineaarinen optimointi tuo siihen lisää ja lopputulos oli sitten sellainen. Ne oli yrityksiä, jotka saivat hyviä taloudellisia tuloksia. Ei ne olleet niin kauhean kiinnostuneita siitä, että IBM julkistaa. IBM saa julkistaa talossaan sisällä, mutta ei saanut liian voimakkaasti panna esille. Minulla on kuitenkin tallessa ne tärkeimmät raportit. 6 JI Niin, tämä oli sitä IBM:n aikaa PK Se oli sitä aikaa, kun minä en ollut enää mukana niissä alkuprojekteissa, vaan minulla oli sellainen koulutuksellinen hanke. Sen nimi oli ASEP (Advanced Scientific Education Program). Tämä oli neljä vuotta kestävä hanke. Meitä 5 En löytänyt viitteitä kyseiseen kirjaan Oulun yliopiston bibliografisesta tietokannasta (OULA). Muistini mukaan olen kuitenkin omistanut kyseisen kirjan, joka on vuosien saatossa kadonnut jonnekin. ATK:n Tieto-Sanomien numerossa 15(2), 1969 on kuitenkin viittaus ATK-tutkimuskerhon työryhmään Kerola, Heinäsmäki, Marjamäki ja Sainio joka on julkaissut kolmiosaisen artikkelisarjan aiheesta Päätöstaulut systeemityössä kyseisessä lehdessä. Luulen, että siitä koottiin erillinen kirja. 6 Kauko Kivistö (1993) kuvaa lyhyesti tämän sahasimulaattorin vaiheita (s. 139). Sen mukaan kyseinen innostunut metsänhoitaja oli Klaus Pörhölä ja kyseessä oli Kemi Oy:n saha. Mielenkiintoista siinä on, ettei sahaussimulaattori saanut myönteistä vastaanottoa Kemi Oy:ssä, vaan idean piti kiertää Ruotsin kautta Suomeen ennen kuin se hyväksyttiin sahateollisuudessa. 18
oli vähän yli kymmenen mukana. Me saatiin kaikki omista firmoista rahat. Ja minä ja pari muuta Olli Varho, oli taas silloin hiljainen viisas mies, joka ymmärsi, että mitä tässä tehdään. 7 Minä olin innokas projektipäällikkö ja minulla oli rahaa vaikka kuinka paljon, jota olisi voinut käyttää, mutta IBM:n sääntö oli sellainen, että ei mitään ( ) Me saimme mennä mihin halusimme, mutta miten sen sanoisi en saanut rohmuta siellä liikaa. JI Sisältyikö sinun lisensiaattitutkinto siihen? Teit sen 1965. Oliko se osa tätä ASEP ohjelmaa? PK Kyllä, mutta se oli taas semmoinen sattuma. Virallisesti sen lisensiaatti- ja väitöskirjatutkimuksen aiheen esitti minulle Olli Lokki, joka oli hyvin tunnettu sovellusorientoitunut matematiikan professori. 8 Hän oli minulle henkinen isä. Ollilta minä opin paljon sitä mitä hän oli tehnyt, ( ) joka koski monimutkaisten järjestelmien suunnittelu- ja optimointikysymyksiä. Minun lisensiaattitutkielma Elfving tuli siihen tarkastajaksi. 9 Elfving sanoi, että tämä on asiallisesti loistava lisensiaattitutkielma, mutta jossakin määrin matemaattista tarkastelua olisi pitänyt syventää. Sitten hän sanoi, että oleellinen asia on, että, jos hän antaa laudaturin, tämä on suoraan väitöskirja; jos hän antaa siitä eximian, silloin kannattaa syventää se matemaattinen tarkastelu. Siinä vaiheessa olin jotenkin passiivinen, etten pitänyt sitä riittävän kiinnostavana. Toinen ongelma oli, että ylemmän tason optimointiongelmatehtävätasolla, yksi englantilainen nuori nainen teki justiinsa samasta aiheesta ja julkaisi väitöskirjan ja sen jälkeen sainkin Ensolta kutsun Ahti Hirvosen vetämään [tietojenkäsittelytoimintoon]. 10 Sitten alkoi sellainen väliaika, jolloin näin nämä huonot [puolet] tässä yritysmaailmassa. Kun minä menin Ahti Hirvosen kutsumana yrityksen ensimmäi- 7 Kauko Kivistön (1993) mukaan ASEP-hanke käynnistyi 1965. Sen tarkoitus oli tehdä operaatiotutkimusta tunnetuksi Suomessa ja samalla edistää matemaattisen laskennan kysyntää. 8 Olli Lokki toimi Teknillisen korkeakoulu matematiikan apulaisprofessorina vuosina 1953 1962 ja professorina 1962 1979. Hän oli Tietokoneyhdistyksen puheenjohtaja 1962 1995, Valtion tietokonekeskuksen johtokunnan jäsen 1965 1979 ja Tietotehdas Oy:n tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja 1966 1979 (Ellonen 2008). 9 Gustav Elfving oli Helsingin yliopiston matematiikan professori 1948 1995 (Ellonen 2008). Nordström (1999) on kirjoittanut elämänkerran Elfvingistä. 10 Ahti Hirvonen työskenteli Enso-Gutzeitilla vuosina 1955 1966, vuodet 1964 1966 laskentapäällikkönä. Jätettyään Enso-Gutzeitin hän oli mm. Tietotehdas Oy:n toimitusjohtajana 1968 1971 siirtyen vähitellen pankkialalle ja toimien Suomen Yhdyspankin (SYP) varatoimitusjohtajana (1975 1983), toimitusjohtajana (1983 1988) ja pääjohtajana (1989 1991) (Tienari 1993). 19
siin tilaisuuksiin, niin Ahti lähti pois ( ). Minulta myös kysyttiin, että haluanko minä lähteä, mutta sanoin etten. Silloin Ensossa vaihtui toimitusjohtaja. Englannin Essosta tuli nuori, innokas ja erittäin vauhdikas toimitusjohtaja. Hän oli suomalainen, mutta oli ollut Englannissa monta vuotta. Siitä seurasi sitten, että Enso-Gutzeitin tietojenkäsittelyn kokonaissuunnittelu. Sitten tuli ensimmäisen kerran nämä systemointiasiat. 3 Million ja miten törmäsit systeeminsuunnitteluongelmaan? JI Sinä et silloin IBM:n aikana vielä törmännyt niihin systeeminsuunnitteluasioihin? PK Kyllä se oli ehdottomasti meillä. Me tajuttiin aika pian, että meidän probleema oli se, että Stora Ensolla [Enso-Gutzeitilla] on tietojenkäsittelyongelmia prosessitasolla, yksikköjen erilaisten reaaliprosessien samankaltaisuuksia piti hakea, ja siinä sitten kahdenlaisia asioita. Ensin oli hyvin yksinkertaiselta tuntuva prosessin ohjausprobleema, jossa paperin kosteutta ja sellun paksuutta ohjattiin reaaliaikaisesti. Kun sitä oli muutama kuukausia katsottu, tuli sellainen asetelma, että Hyvärisen Lassi, joka oli insinööri ja oli jo lähtenyt IBM:ltä, palasi äkkiä takaisin ja hän rupesi sitten [hoitamaan] tätä prosessinohjausosaprojektia. Hän oli se substanssin ammattilainen, oikein fiksu kaveri. Ja se prosessiohjaussysteemi onnistui. Se oli jo yksi iso näyttö. Sitten oli tämä sahapuolen optimointihomma. Se oli toinen näyttö. Siinä vaiheessa Enso tilasi semmoisen tietojenkäsittelylaitekokonaisuuden, johonka tuli prosessinohjauskone, ja sitten optimointipuolelle yksi IBM:n nk. scientific computer. Nämä kun pantiin yhteen, niin Euroopassa ensimmäinen tällainen kokonaisuus saatiin aikaan. Ja systeemisuunnittelupuolella me heräsimme, että tässä on aivan luontojaan seuraavana se edessä, että täytyy meidän ensin ymmärtää että mikä tämän homman nimi on. Sen jälkeen asiasisällön suhteen tehdä hyvä [ratkaisu]. Siihen aikaan oli tietynlaisia atk-ohjelmiston asiasisällön kuvausjuttuja. Sitten tuli se graafiset, visuaaliset kuvaukset. Ja päätöstaulut oli näitä loogisia malleja. Kaikki nämä oli, joita piti kokeilla. Me olimme innokkaita käyttämään [niitä]. Meillä oli toistakymmentä ihmistä silloin. Minä olin tämän kokonais- 20