KESÄ 2015 Päijät-Hämeen kylissä Päijäthämäläisten kylien kesälehti Julkaisija Päijät-Hämeen Kylät ry. Odotettavissa koko maassa: Avoimet kylät kesälauantaina 6.6. Heinolan kylät voimissaan s. 14 Vuoden 2015 kylä on Mustjärvi s. 2 Urajärven akat tulevat! s. 3 sivuilla 16-19 1
Päijät-Hämeen kylissä kesällä 2015 Kyläelämää Päijät-Hämeessä kyläelämä näyttäytyy suurelle yleisölle varmaankin aika verkkaisena. Totuus taitaa olla toisenlainen läheltä katsoen. Kylillä on toimintaa ja tapahtumia jatkuvasti, ei mitään uutiskynnystä ylittäviä megaluokan stadiontapahtumia. Mutta kyllä kylillä tapahtumissa liikkuu väkeä ja tapahtumat ovat lähellä, kaikkien tavoitettavissa,usein ilmaiseksikin. Onneksi kylillä ja kortteleissa vielä löytyy tulisieluja,jotka jaksavat ja haluavat tehdä yhteistä hyvää. Päijät-Hämeen kylät ry:n ja Hämeen kylät ry:n yhteinen Yhdessä tulevaan hanke päättyi 31.12.2014. Kyläasiamiehet Timo Taulo ja Elina Leppänen toimittivat hankkeessa kirjan: Likidemokratiaa! Kirjoituksia hämäläisestä kyläelämästä. Kesäisenä sadepäivänä voit lukea kirjan vaikka e-kirjana, joka löytyy Päijät-Hämeen kylät ry:n kotisivuilta Yhdessä tulevaan, ajankohtaista osiosta. Hanke teki myös yhteistyötä Etelä Suomen Sanomien kanssa ja nyt lehden kotisivuilla olevalla teemat osion alla on kylät ja korttelit. Sinne paikalliset voivat kirjoittaa oman alueensa tapahtumista ja ilmiöistä. Kannattaa joskus vilkaista niitäkin, kivoja pikkujuttuja meitä läheltä. Avoimet Kylät -tapahtuma sai hyvän vastaanoton viimevuonna ja nyt tapahtumaformaatti on levitetty miltei koko Suomeen. 6.6 järjestettävä Avoimet Kylät tarjoaa monenlaista tapahtumaa ympäri Päijät-Hämettä ja Suomea. Nyt on helppoa lähteä kylämatkailemaan. Rentoa kyläilykesää kaikille! Tiina Malm puheenjohtaja Päijät-Hämeen kylät ry KESÄ 2015 Päijät-Hämeen kylissä Julkaisija Päijät-Hämeen kylät ry Päätoimittaja Tiina Malm Toimitusihteeri Timo Taulo Painos 15 000 kpl Paino Esan Kirjapaino Oy, Lahti 2015 Kesä Päijät-Hämeen kylissä -lehti on maksuton. Irtojakelu toukokuun alusta eri puolilla Päijät-Hämettä. Voit littyä Päijät-Hämeen kylät ry:n jäseneksi maksamalla jäsenmaksun tilille FI17 5612 1120 3695 97, henkilöjäsen 15, yhdistys 30. www.phkylat.fi FB: Paijät Hämeen kylät Kyläaktiivi ja puuhamies Raimo Sievinen on ollut monessa mukana kehittäen Mustjärven kyläyhteisöä. Vuoden kylän avainpaikka on seurantalo Riuttala. Vuoden kylä 2015 on pieni ja pippurinen Mustjärvi Päijät-Hämeen kylät ry:n hallitus vahvistettuna maakuntajohtaja Jari Parkkosella ja YLE Lahden toimittaja Vihtori Koskisella teki päätöksen Mustjärven valinnasta seitsemän kyläehdokkaan joukosta 15.4. pidetyssä kokouksessa. Mustjärvi on pieni ja pippurinen kyläyhteisö, joka koostaan huolimatta on säilyttänyt yhteisöllisyytensä ja saanut kyläläiset puhaltamaan samaan suuntaan. Mustjärven keskustana pidetään aluetta, jossa aikoinaan toimi mm. kaksi kauppaa, posti, taksi, koulu ja seuratalo. Näistä vielä seuratalo Riuttala on edelleenkin toiminnassa. Seutua halkoo legendaarinen mutkistaan ja mäistään kuuluisa Kopsuontie (3132), jonka kunnostus saatettiin viimein päätökseen syksyllä 2013, kun tien viimeinenkin osa sai päällysteen. Mustjärven seutuun kuuluu osia useista eri kylistä, kuten Kalkkisista, Särkijärvestä ja Iso-Äiniöstä. Keskusta-alue kuuluu Salon kylään, ja etelässä siihen kuuluvat Keltaniemen kylä sekä osia Kopsuon ja Vesivehmaan kylistä. Asutusta alueella on ollut jo kauan, mistä todisteena ovat mm. kivikautiset asuinpaikat Kotaniemessä Pyhäjärventien varrella ja Torniemessä Keltaniemellä sekä kalliomaalaukset Patalahdessa ja Huonpohjassa. Nykyään Mustjärvellä on noin 170 asukasta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana asukkaita on tullut jopa takaisin. Kesäasuntoja alueella on noin 650 ja kesäaikana asukasluku kohoaa helposti jopa yli tuhanteen asukkaaseen. Toivo Kärki Mustjärven mökin kasvihuoneellaan 1972. KÄRJEN SÄVELIN Vuoden kylä viettää kyläpäiväänsä 11.7. säveltäjä Toivo Kärjen merkeissä. Topi Kärjen syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta joulukuussa 2015. Toivo Kärki vietti pitkiä viikonloppuja Mustjärvellä Taivatlammen rannalla ympäri vuoden. Hän saapui mökilleen torstaisin Helsingistä. Postin Topi haki kävellen Liuhtolasta ja poikkesi joskus kahvillekin. Kävellessään hänellä oli aina kirja kädessä ja muistiinpanovälineet mukana. Mitä kyläkaupan hyllyltä ei löytynyt, luonnollisesti tilattiin varta vasten. Suuri osa sävellyksistä on syntynyt juuri Taivatlammen rannalla luonnon rauhassa. www.mustjarvi.fi Vuoden kylän Päijät-Hämeessä palkitsee Etelä-Päijänteen Osuuspankki 2
Kyläkirjeen vaihtajilta Urajärvellä esitetään suuria tunteita Kesällä Urajärven kartanolla esitetään kesäteatteria. Urajärven Kartanoteatteri valmistaa kantaesityksenä Valkea kuin uni -näytelmän ensi-iltaan heinäkuuksi 2015. Urajärven Nuorisoseuran perustama teatteri aikoo esittää kolmen kesän näytelmäsarjan Urajärven kartanon historiasta. Asikkalalaiseen kesäteatterielämään syntyi uusi harrastajateatteriryhmä, kun Urajärvelle perustettiin teatteri nuorisoseuran yhteyteen. Hanke käynnistyi kirjailija Elisabet Ahon ideasta: hänen Urajärveä käsittelevät romaaninsa dramatisoitaisiin näytelmiksi ja esitettäisiin aidossa ympäristössä Urajärven kartanon pihamaalla. Päijät-Hämeen Kylät ryhtyi teatterin kätilöksi, kylän yhdistykset innostuivat vetojuhdiksi ja pian harjoiteltiin ensimmäistä esitystä. HARTIAPANKILLA Urajärven nuorisoseuran puheenjohtaja Hannu Markkanen kertoo, että teatteritoiminta on pienelle kylälle suuri ponnistus. Siksi mukaan on otettu mm. kyläyhdistys, koulu, Museovirasto, Päijät-Hämeen Kylät ja Päijänne-Leader. Teatteria on synnytetty maakunnallisen kyläyhdistyksen avulla. Museovirasto on innokkaasti mukana laajentamassa vastakunnostetun kartanon vetovoimaa, kertoo Hannu Markkanen. Urajärven kesään teatteri tuo hyvän lisäpiristyksen. Viime kesänä kartanoon kävi tutustumassa lähes 5000 kesävierasta. Kesäteatteriesitysten toivotaan vetävän lisää kiinnostuneita. Esitysympäristö on mitä parhain. Suurin investointi on katsomon rakentaminen, joka aiotaan tehdä kyläläisten talkootyönä niin pitkälle kuin mahdollista, toteaa Hannu Markkanen. Trilogian ensimmäinen näytelmä Valkea kuin uni kertoo nuoren kartanonemännän Sofian, talousmamselli Fredrika Johanna Beckerin ja kartanonherra Axel Kartanonherra Axel von Heidemann (Markus Lahtinen), Sofia (Henna Määttänen) ja talousmamselli Johanna Becker (Päivi Kiviharju) kesän kartanodraamassa. von Heidemanin tarinaa 1830-luvulta alkaen. Teatterituotannon käynnistämisessä apuna ollut kyläasiamies Timo Taulo kertoo, että innostus oli niin suuri, että näytelmään saatiin kirjoittaa parikymmentä uutta roolia. Näyttelijöitä löytyi Urajärven ja Asikkalan ulkopuoleltakin. Kartanoteatterin produktiossa on mukan noin 50 harrastajaa. DRAAMAA JA NAURUA Näytelmän esityspaikkana on kartanon pihamaalla vanhan Herrassaunan edusta. Museovirasto on toiminut mukana urajärveläisten hankkeessa. Näytelmän ohjaaja Timo Taulo kertoo, että Valkea kuin uni on kaikista suurista ja koskettavista tapahtumistaan huolimatta piristävä teatterikokemus. Kartanon väen elämä muistuttaa niin paljon meidän aikamme arkea. Siksi näytelmässä on posiiivinen ja pirteä pohjavire; siitä pitävät huolen Urajärven kartanolle saapuva teatteriseurue Pietarista ja Urajärven kyläläiset, jota osallistuvat innokkaasti kartanon elämään, kertoo Taulo. Museovirasto järjestää esitysten yhteyteen opastettuja museokierroksia. Näytelmän aitoihin tapahtumapaikkoihin voi käydä siis tutustumassa ennen esitystä. Uusittu Hugo&Lilly-kahvila palvelee myös teatterin katsojioa monipuolisesti. Mukana on myös näytelmän teemoihin valmistettuja tuotteita. Ehkä saamme maistaa kesällä Mamsellin korvapuusteja tai Sofian pusuja? Sofia on kaunis kuin enkeli ja vasta viidentoista kun hänet vuonna 1830 vihitään Urajärven kartanon Axel von Heidemanin kanssa Itäisen Hämeen mahtikartanoihin kuuluvan Urajärven kartanon värikkääseen historiaan mahtuu monta tarinaa. Yksi niistä kertoo Axel ja Sofia von Heidemanin avioliitosta, jonka onnistumisen mahdollisuudet olivat jo alun alkaen vähäiset. Vielä kahden pojan äitinä Sofia on itsekin kuin lapsi, hauras, suloinen ja ailahtelevainen. Kartanon emännyydestä hän ei ymmärrä mitään. Traagisen onnettomuuden seurauksena hän menettää kokonaan mielensä tasapainon ja asuu viimeiset vuotensa kartanon sivurakennuksessa. Kartanon emännyys - ja lopulta myös Axelin onni - jää reippaan ja lämpimän talousmamsellin Fredrika Johanna Beckerin vastuulle. Romaani (Otava 2000). Esitykset 2015 La 4.7. klo 17 ensi-ilta Su 5.7. klo 13 ja 17 La 11.7. klo 13 ja 17 To 16.7. klo 17 La 18.7. klo 17 Su 19.7. klo 13 ja 17 La 25.7. klo 22 yönäytös Teatteriliput * aikuiset: 15 e * lapset: 10 e * yli 10 hengen ryhmät: ryhmänjohtaja veloituksetta * perhelippu (sis. 2 aikuista ja 1 4 lasta): 30 e Lippuvaraukset: www.ideaticket.fi Ryhmät puh. 0400 441661 Hugo&Lilly -kahvila@phnet.fi, puh. 044 977 4487 3
Villähteelle uusi pienyrityskeskus Vanhaan autotehtaaseen syntyi uusi yhteisöllinen liikepaikka Nastolan Villähteen kylässä perheyrityksenä toiminut Lahden Autokori Oy lopetti toimintansa v. 2014 ja sen jälkeen tehtaan tyhjissä tiloissa starttasi lukuisia uusia innovatiivisia pienyrityksiä alkaen linja-autojen korjauksista valokuvataiteeseen ja lastenvaatteisiin. Vanha tehdas nimettiin uudelleen v. 2015 ja nimeksi valikoitui monien mielenkiintoisten ehdotusten joukosta Liike- ja yrityskeskus Kori, joka kuvaa hyvin nykyistä toimintaa kiinteistössä. Yrityksiä on tällä hetkellä n. 30 ja lisää mahtuu tehtaan tiiliseinien suojaan. Paikalliset yrittäjät järjestivät kyläyhdistyksen tiloissa Villähteellä syksyllä -14 PopUp-tapahtuman, jossa esittelivät toimintaansa. Tällä kertaa päätettiin kyseinen tapahtuma järjestää maaliskuussa Liike-ja yrityskeskus Korissa, jossa on hyvät puitteet järjestää erilaisia tapahtumia. Pöydät ja tuolit lainasi Villähteen Nuorisoseura Pyrylän seurantalolta. Mukaan oli ilmoittautunut 14 ulkopuolista yrittäjää ja 10 Korin omaa yrittäjää. Lisäksi Nastolan eduskuntavaaliehdokas Villähteen kylässä perustettiin liikekeskus lopettaneen Lahden Autokorin tiloihin. Korissa on järjestetty monet popup-tapahtumat. Vintage-kauppa Retrosisko on yksi Korin pikkuyrityksistä. Pasi Karjalainen, jolla myös on työhuone Korilla, oli kutsunut valtionvarainministeri Antti Rinteen vierailemaan tapahtumassa. Antti Rinne oli erittäin vaikuttunut vanhan tehtaan uusiokäytöstä ja piti toimintaa esimerkillisenä myös muihin vastaaviin rakennuksiin Suomessa. Edustettuina PopUp-tapahtumassa oli laidasta laitaan yrityksiä renkaanvaihdosta kauneudenhoitoon, värikkääseen vanhaan tavaraan ja kasvomaalaukseen. Paikalliset taiteilijat olivat myös tuoneet töitään näytille. Villähteeläinen ruokalayrittäjä tuli Korille pitämään PopUp-kahvilaa tapahtumaan.yleisö pääsi kahvittelun jälkeen tutustumaan yrittäjien tarjontaan ja tehtaan toimitiloihin. Talon pihalla oli Villähteen kyläyhdistys paistamassa makkaraa suolaisen nälkäisille sekä Autoliiton toimitsijoita ohjaamassa vierailijoiden autot parkkiin tehtaan pihalle. www.korinyrittajat.fi NELIAPILA ja UUSI KESÄ -yhdessä tai erikseen neliapila Ilmestyy 3.6. Jakelu Hollolassa, Kärkölässä, Hämeenkoskella, Asikkalassa, Nastolassa, Orimattila/Artjärvellä, Pukkilassa ja Myrskylässä 39 000 kpl ja lisäksi koko kesän yli 100 noutopisteessä. Kokonaispainos 45.000 kpl. Ilmestyy 6.6. Jakelu Lahdessa 52.800 kpl ja lisäksi koko kesän 31 noutopisteessä. Kokonaispainos 58.000. Lehdessä kattavasti koko kesän tapahtumat ja paikalliset menovinkit. Varaa paikkasi p. 03-884 800 Varaa paikkasi p. 03-876 876 Lehdessä alueittain runsas kesän tapahtumakalenteri, kerro tapahtumastasi tapahtumat@seutuneloset.fi Molempiin lehtiin ilmoitusvaraukset ja -aineistot 25.5. mennessä. Neliapila aineistot: ilmoitukset@seutuneloset.fi Uusi Kesä aineistot: ilmoitukset@uusilahti.fi 4
Suomen kylissä perustettiin 1800-luvun lopulla innokkaasti nuoriso-, urheilu- ja voimistelu-, raittiusseuroja ja muita yhdistyksiä, jotta saatiin mahdollisuus kokoontua, vaihtaa mielipiteitä ja toteuttaa yhdessä tarpeelliseksi katsottuja asioita. Venäjän vallan aikana kaikki sallittu kansalaistoiminta oli sovitettava em. yhdistysten suojiin. Putulankulmalla (Hämeenkosken pohjoiset kylät Hyrkkälä, Järvenpää ja Putula) ja Lammin ja Asikkalan rajakylien asukkaiden erityinen tarve oli oma lukupiiri eli kirjasto. Valistuneet kyläläiset perustivat Lukutupayhdistyksen v. 1898. Ensi töikseen yhdistys hankki kolmisenkymmentä kansaa valistavaa kirjanidettä, sidotutti ne yksityistupaan kirjakaappiinsa ja alkoi lainata kirjoja kylien asukkaille. Oman talon hankkiminen oli heti suunnitelmissa, varainhankinta alkoi ja peninkulman päästä Lammilta löytyi talo, joka siirrettiin tontille keskelle kylää. Luutapayhdistys lahjoitti talonsa Nuorisoseura Riennolle (perustettu 1902) ja yhdistykset toimivat lähes samoin jäsenten voimin yhdessä siitä alkaen. Ns Riennon kuukausikokousten pöytäkirjat (syksystä 1902 alkaen) ja seuran jäsenten kuukausittain toimittamat Tähkä-lehdet (v. 1902 alkaen, osin 1950-luvulle saakka) sisälsivät mm. värikkäitä kokous- ja arkielämän kuvauksia, humoristisia naima- ym. ilmoituksia, opettavaisia kertomuksia ja satuja, elämänohjeita ja varoituksiakin erityisesti 1900-luvun alun vuosilta. Autonomian ajan nuorisoseuran lehtikirjoituksissa mm. suorasukaisesti pelättiin venäläisiä, ryssiä, torjuttiin muukalaisavioliittoja, kehotettiin suomentamaan muukalaisperäiset nimet, toivottiin yhden arvoisuutta toimijoiden kesken, hyvien tekojen tekemistä hyvän maineen ansaitsemiseksi, toivottiin ajoittain ilmenneen eripuraisuuden asettuvan yhdistystoiminnassa, erikseen sallittiin jokaisen esittää asioista oman katsantokantansa mukaan kuului puolueeseen tai toiseen, CAMPING SYSMÄ Tervetuloa viihtymään! Kaunis, vehreä Camping Sysmä sijaitsee Päijänteen rannalla, keskustan tuntumassa. Juuri remontoidut mökkimme ja uudet siistit huoltorakennukset tarjoavat upeat puitteet lomailuun luonnon helmassa. Kaikki karavaanipaikkamme sijaitsevat rannan tuntumassa, hyvin hoidetuilla nurmialueilla. Alueella on mm. uimaranta hyppytorni beach volley -kenttä minigolf pihapelejä veneitä kajakkeja Pehmeät löylyt voit nauttia perinteisessä rantasaunassa! Arvostamme rauhallisuutta, kunnioitamme ympäristöämme ja asiakkaitamme. Olet sydämellisesti tervetullut viettämään meille kesän parasta aikaa! Mia Camping Sysmä Huitilantie 3, 19700 Sysmä 044 974 9378 www.campingsysma.fi www.facebook.com/campingsysmä Putulan kylän ensimmäinen auto kaupan pihalla 1914. Ratissa varatuomari Juho Kivi-Koskinen. KYLÄTOIMINTAA YLI SADAN VUODEN TAKAA kiitettiin Jumalaa ja rukoiltiin avoimesti Herran siunausta yhdistystoiminnalle. Nykyajankin kyläyhdistyksissä voitaisiin vastustaa yöhuutoa ja kortinpeluuta, väkijuomia ja tupakkaa, ehkä liiallista kahvinjuontiakin. Säällisen elämän viettäminen lienee myös toivottavaa nykyäänkin. Suurimpana esteenä menestyksellisen yhdistystoiminnan alulle on ollut vanhoillinen ajattelu, jonka torjuminen ja avoimemman tien raivaaminen kaikelle hyvälle on edelleen ajankohtaista ja tavoiteltavaa kaikessa yhteistoiminnassa. Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistys ry on Lukutapayhdistyksen ja Ns Riennon rintaperillinen ja vaalii em. yhdistykseltä säilyneitä dokumentteja ja esittelee niitä kiinnostuneille. 5 Putulan Nuorisoseuran talo. Taustalla näkyy Ruuttakoppi eli palo-asema, Tuloiselan rakennuksia ja muuntaja. (Kuva: Helka Rokkila). Iso-Äiniölle avattiin yksityinen kirjasto Iso-Äiniöllä avattiin historian havinaa sisältävien teosten kirjasto huhtikuussa. Perinteiden vaaliminen, rakkaus kirjoihin ja kirjojen esille asettaminen kyläläisten käyttöön on kunnioitettava kulttuuriteko Leena ja Pentti Etu-Seppälältä. Kirjasto tulee olemaan kylää yhdistävä paikka, se tuo kirjaihmisiä kokoon ja kyläläisillä on uusi tapaamispaikka viisi kertaa kevään aikana. Pellilän navetassa huhtikuussa avattava kirjasto istuu täydellisesti Kirjavuosi 2015-hankkeen ideaan ihmisten innostamisesta kirjojen lukemiseen. Hyvä kirja pitää pintansa, vaikka maailma on pullollaan muita tiedonlähteitä, viestintävälineitä ja ajanvietemuotoja. Tiloiltaan pieni, mutta valikoimaltaan suuri kirjasto perustuu Etu-Seppälän perheen omaan laajaan kirjakokoelmaan sekä muilta saatuihin lahjoituksiin. Monipuolista luettavaa riittää niin vakituisille kuin vapaa-ajan asukkaillekin. Vielä joitakin vuosia sitten Äinään seudulla kierteli säännöllisesti kirjastoauto, ja Äinää-Vähimaan koululla oli lisäksi nuorille luettavaa. Koulua ei enää ole eikä kirjastoautoakaan. Toiminnan käynnistyessä kirjasto on auki yhtenä päivänä klo 16-19 joka toinen viikko. Toukokuussa kirjasto on auki tiistaina 12.5. ja tiistaina 26.5. Kesäkuukausien aukioloajat ilmoitetaan Infokeskuksen tauluilla sekä kyläyhdistyksen facebookissa ja nettisivuilla.
Monen kylän tärkein kokoontumispaikka ja sydän on oma seuratalo. Padasjoen Maakeskessä se on Rientola, jonka historiaa on Touko Kaunisto tutkinut. Teatterinjohtaja ja elokuvaohjaaja Teuvo Puro asettui vuoden 1920 tienoilla kesäasukkaaksi Maakeskeen. Virittääkseen nuorison keskuudessa aatteellista toimintaa, hän ehdotti nuorisoseuran perustamista kylään. Anttilan isäntä Sulo Häkkä oli vastikään ollut oppilaana Lahden kansanopistossa ja saanut siellä samansuuntaisia herätteitä. Niinpä hän innostui ajatuksesta ja kutsui Lahden kansanopiston opettajan Ville Hynysen perustamaan Maakeskeen nuorisoseuraa. Perustamiskokous pidettiin 15. huhtikuuta 1922. Kokouksen puheenjohtajana toimi opettaja Emil Brusila ja sihteerinä Alma Uotila. Runsaasta osanottajajoukosta löytyi heti 30 jäsentä. Seuran ensimmäiseksi esimieheksi valittiin Väinö Helleri. Johtokuntaan valittiin Elli Suppula, Uuno Suppula, Väinö Suppula, Sulo Häkkä, Laimi Lohtari, Hjalmar Hannukkala, Senja Teppinen ja Alma Uotila, joka valittiin myös sihteeriksi. Alusta alkaen seuran toiminta oli hyvin vilkasta ja pian syntyi myös ajatus oman talon hankkimisesta. Hankkeen takana oli jälleen teatterinjohtaja Teuvo Puro. Rientolan kesää 2015 6.6. Maakesken kesänavajaiset ja kirppistapahtuma 9-14 vanhalla kyläkaupalla ja Punaisella Tuvalla ja kaupalla. Kirppispöytävaraukset Maija Ojala p. 0405165217. Rientola on auki klo 9-13. Vanhalla kyläkaupalla vanhojen valokuvien näyttely klo 9-13. 11.7. Rompetori Rientolassa klo 9-13. Kyläyhdistyksellä on buffetti ja arvontaa. Pöytävaraukset Maija Ojala p. 0405165217. Mikä yhdistää elokuvaohjaaja Teuvo Puroa, mäkihypyn olympiamitalisti Niilo Halosta ja näyttelijätär Elli Tolosta? MAAKESKEN RIENTOLA KUISKAAJAN LUUKKU Pantiin toimeen puutavaran keräys. Talojen isännät lahjoittivatkin hirsiä rakennusaineiksi. Myös valtio saatiin mukaan, koska Anttilan virkatalo oli valtion omistuksessa. Anttilan metsistä irtosikin 100 hirttä rakennuspuiksi. Myös rahalahjoituksia saatiin, mm. teatterinjohtaja Teuvo Puro lahjoitti rahaa rakentamiseen, ja kun Väinö Helleri lahjoitti tarkoitukseen sopivan tontin kylä keskeltä, rakentaminen voi alkaa. Piirustukset laati rakennusmestari A.V. Nieminen Lahdesta ja työtä valvoi seuran esimies Hjalmar Hannukkala. Teuvo Purolla oli selkeä näkemys tilaratkaisuista, mutta e.m. rakennusmestari ei ottanut hänen näkemyksiään huomioon ja sen seurauksena näyttämön sivuun tehtiin ikkuna ja kuiskaajan luukku sijoitettiin lattian sijasta kattoon. Näyttämön kulissit maalasi taiteilija Jussi Kari ja näyttämön upean esiripun valmisti omakätisesti rouva Puro. Toiminta jatkui vilkkaana ja onnistuneet arpajaiset ja tuottivat niin hyvin, että talo oli muutaman vuoden päästä velaton. Urheilu oli alusta alkaen vilkkaimpia toimintamuotoja ja maakeskeläiset menestyivä hyvin niin kesäisessä yleiurheilussa kuin talven hiihdoissa ja mäenlaskussa. Puitteet tarjosi läheinen Linnamäki, johon rakennettiin hyppyrimäki. Sen vihkiäisjuhlaa vietettiin 24.2.1934. Vihkiäisjuhlissa esiintyi nimekäs taiteilijajoukko, mm. näyttelijätär Elli Tolonen. Rientola oli keskuksena kaksipäiväisissä talvikisoissa, joissa vierailivat monet nimekkäätkin yhdistetyn ja mäenlaskun mestarit. Tunnetuimpia lienevät olleet Kirjosen veljekset ja Niilo Halonen. Mäenlaskussa kunnostautuivat myös oman kylän pojat mm. Usko Korkeela ja Olli Häkkä. Ensimmäisenä kisapäivänä, lauantaina, oli Rientolassa aina illanvietto, joka kokosi väkeä tuvan täydeltä. Myös pesäpallossa maakeskeläiset pärjäsivät erinomaisesti, samoin mies- ja naisvoimistelussa. Maakesken tanhuryhmä osallistui menestyksekkäästi moniin maakunnallisiin tapahtumiin. Näytelmäharrastus oli vilkasta ja kylästä löytyi monia erinomaisa luonnenäyttelijöitä. Teatterinjohtaja Teuvo Puro ohjasi itse monet näytelmät. ja harjoituksia pidettiin usein Puron huvilalla Ilolanrannassa. Koko Puron perhe osallistui monella tavalla nuorisoseuran toimintaan. Vastapalveluksena kylän nuoret tekivät talkootöitä heidän huvilallaan. TALO MYYNTIIN Vuonna 1962 nuorisoseura vietti 40-vuotisjuhlaansa Rientolassa. Toiminta alkoi kuitenkin 60-luvun loppupuolella vähitellen hiipua ja Rientolan käytöstä on vuoden 1968 pöytäkirjassa päätös, jossa nuorisoseura luovuttaa taloa ilman korvausta kylän käyttöön kuitenkin niin, ettei käyttö häiritse nuorisoseuran mahdollisia tilaisuuksia. Kylä puolestaan lupautui maksamaan Säästöpankille nuorisoseuran 1500 markan velan. 1970 luvulle tultaessa talon ylläpito tuli vähitellen nuorisoseuralle mahdottomaksi. Niinpä vuoden 1976 joulukuun 8:ntena päivänä pidetyssä kokouksessa talo päätettiin myydä Maakesken Maamiesseuralle. Rientolan kunnostamistöistä ei ole asiakirjamerkintöjä ennen vuotta 2006, jolloin Maatalousseura anoi ja sai EU-tukea talon peruskorjaukseen. Kunnostus tapahtui pääosin talkootyönä. Sisätilat uusittiin aina salin permantoa myöten ja ravintolan keittiö ajanmukaistettiin. Talo liitettiin kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon, joka mahdollisti WC-tilojen rakentamisen ravintolan yhteyteen. Remontti valmistui 2007. Lakkautetusta Maakesken koulusta saatiin keittiöön tarvittavat kalusteet, jotka Padasjoen kunta lahjoitti korvauksetta Maakesken Kyläyhdistykselle. Rakennuksen vesikatto vaatii vielä uusimisen ja se onkin tulevan kesän ohjelmassa. Rientola on uusittuna osoittautunut varsin käyttökelpoiseksi juhlien ja tapahtumien pitopaikaksi, jota kysellään ja tilataan kauempaakin. Maakesken Nuorisoseuran pöytäkirjojen ja Inkeri Häkän v. 1947 laatiman historiikin pohjalta maaliskuussa 2014 koonnut Touko Kaunisto. www.korinyrittajat.fi RIENTOLAN vihkiäisiä vietettiin 27.7.1924 KORI LIIKE- JA YRITYSKESKUS KORI LIIKE- JA YRITYSKESKUS AJONEUVOJEN KORJAUS, MAALAUS & PESU GRAAFINEN TYÖ, FOTO & SISUSTUS HYVINVOINTIALAN PALVELUITA KAHVILA, LOUNAS LIIKKEITÄ & KIRPPUTORI RAKENNUS & REMONTOINTI VAATE & OMPELU Tervetuloa tutustumaan paikallisiin yrityksiin ja palveluihin! p. 0500 715 797 juhani.saario@tecadvance.fi KORITIE 2, 15540 VILLÄHDE, NASTOLA KATSO AUKIOLOT KOTISIVUILTA! AVOIMET KYLÄT: KORIN AVAJAISET 6.6. 2015 6
Päijät-Hämeen paras kylä juhli Arktisessa Hysteriassa Päijät-Hämeen vuoden 2014 parhaaksi kyläksi valittua Padasjoen kirkonkylää juhlittiin maaliskuussa Arktinen Hysteria -tapahtuman yhteydessä Padasjoen satamassa. Juhla keräsi osallistujia padasjokelaisten lisäksi ainakin Asikkalan, Orimattilan, Hollolan ja Kärkölän kyläyhdistyksistä. Padasjoen kirkonkylän kyläyhdistys perustettiin elokuussa 2011 kokoamaan yhteen kylän asukkaat ja kunnan keskustaajaman kehittämisestä kiinnostuneet. Yhteisvoimin ajetaan kirkonkylälle tärkeitä asioita, vaalitaan kylän kulttuuriperintöä, edistetään alueen viihtyisyyttä sekä vakiasukkaiden ja mökkiläisten yhteistyötä. NÄKYVIÄ TULOKSIA Vajaassa neljässä vuodessa onkin saatu jo paljon aikaiseksi: näkyvimpinä frisbeegolfrata Kullasvuoreen Leader-hankkeena, koirapuisto, auringonkukkapelto ja alikulkutunneleiden maalaus. Kylälle on saatu yhdistyksen aloitteesta lisää roskiksia ja levähdyspenkkejä, keskustasta on raivattu talkoilla kotiloiden suosima ryöttäinen tontti ja keväisin katukuvaa siistitään ros- Ohjelmassa oli lisäksi musiikkiesityksiä, jumppatuokio ja keppiheppaesitys. Täytekakkukahvien jälkeen yleisö kiersi vielä katsomassa juhlatelttaan pystytetyn, Padasjoen kirkonkylän kyläyhdistyksen vaiheista kertovan valokuvanäyttelyn. karynnäkössä. Kyläyhdistyksen ideoimana kunnan tapahtumakalenteriin on saatu kaksi uutta tapahtumaa: pääsiäiskokko noitakarkeloineen ja venetsialaiset. - Yhdistyksemme kunnianhimoisena tavoitteena on tulevaisuudessa saada Laivarannan läheisyyteen monitoimihalli, paljasti kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Kaija Koivukoski tervetulopuheessaan. Hän toivoo, että Päijät-Hämeen ainoa kirkonkylän kyläyhdistys voisi toimia muillekin hyvänä esimerkkinä tiiviin keskuskylän yhteistyöhengen nostattajana ja kotiseuturakkauden ylläpitäjänä. - Riippumatta siitä, miten kuntarakenneuudistuksessa käy, haluamme porukalla tehdä keskeisestä kylästämme entistä viihtyisämmän. TULISIELUISET TEKIJÄT Päijät-Hämeen Kylät ry:n hallituksen puheenjohtaja Tiina Malm kiitteli Padasjoen kirkonkylän kyläyhdistystä, joka on saanut lyhyessä ajassa paljon aikaan. - Ilman tulisieluisia tekijöitä tämä ei olisi mahdollista, hän totesi. Malmin mukaan kyläyhdistysten järjestämät tapahtumat ovat tärkeitä sekä tekijöilleen että osallistujilleen yhteisöllisyyden luojina. Hän kannusti pieniä yhdistyksiä tekemään myös yhteistyötä keskenään, jolloin voidaan saada aikaan merkittävää toimintaa. Padasjoen kunnanjohtaja Heikki Jaakkolan mukaan vapaaehtoistoimijoiden järjestöissä tekemä työ on ensiarvoisen tärkeää varsinkin aikoina, jolloin julkisten yhteisöjen talous on tiukoilla. Padasjoen sivukylillä kylätoiminta on alkanut jo varsin varhain, 1970-luvulla. Kirkonkylän kyläyhdistys luovutti juhlassa kunnanjohtajalle kunniakirjan kiitokseksi sujuvasta yhteistyöstä kunnan kanssa. Viime vuonna 60 vuotta täyttänyt Padasjoen Lentokerho muisti tilaisuudessa ansioituneita jäseniään. KESÄLLÄ KALKKISISSA Kalkkisten juhannuskokko juhannusaattona 19.6. klo 18 Kalkkisten kylän satamassa. Tervetuloa kaikki lähitienoon asukkaat ja kesäasukkaat. Pelimannien lauluilta Erstan puukoululla 2015 / Kuva: Tommi Johnsson Villähteelle musiikin harrastajat kerääntyvät kauempaakin Vuonna 2006 Aimo Kotokorpi laittoi kuulutuksen Villähteen kyläyhdistyksen Villäheinen-lehteen soittajista. Heino Hemmi oli ensimmäinen joka vastasi kutsuun, saapui paikalle soittimineen ja yhteistuumin, aloittivat avoimen, joka viikkoisen pelimannien lauluillan. Tapahtumaryhmän muodostamisen jälkeen ensin ei soittajia ollut kuin muutama, mutta sanan levittyä, soittajia alkoi ilmaantua ja tänä päivänä soittajia ja laulajia on kaiken kaikkiaan yli 50 henkilöä. Kaikki eivät tästä Villähteen kylältä ole, vaan pelimanneja/laulajia saapuu tänne myös ympäristökylistä ja kunnista. Lauluiltaan kuuluu myös perinteinen kahvitauko, jossa pöytä on koreena väliajalla. Pelimanneissa mennään kansan- ja viihde musiikintahdissa viikoittain, torstaisin klo 17:00-19:00. Ensimmäiset soittajat saapuvat kuitenkin jo klo 15:00 jälkeen virittelemään soittimiaan. Kaikille on tänne vapaa pääsy ihan vaikka kuuntelemaan elävää musiikkia. Vuosittain pelimannet järjestävät myös suuren pelimanni ja lauluillan jota on vietetty Erstan koulun juhlasalissa. Viime vuonna suuren lauluillan yllätysvieraana oli oopperalaulaja/ tangokuningas Mika Pohjola. Kalkkisten Kyläpäivä lauantaina 4.7. klo 9 14 Tule mukaan aidon maalaiskylän ohjelmallisen markkinapäivän tapahtumiin. Kymmeniä markkinamyyjiä, kylän omat hyvät palvelut: kyläkauppa, baari, viini- ja puutarhatila, nuorisoseurantalossa runsas lounaspöytä. Kalkkisten 10 starttaa taas lauantaina 29.8. Tule juoksemaan 10 kilometrin maastolenkki aidoissa maalaismaisemissa. Haasta kisaan tai mukavalle kuntolenkille myös kaveriporukat. Sarjojen parhaille mukavat palkinnot. Ilmoittaudu kylämme sivujen kautta. Kannustusjoukotkin, tervetuloa viettämään hauskaa päivää Kalkkisissa. Paljon oheisohjelmaa, lounasravintola, telttakahvila, ym. www.kalkkinen.fi 7
Ravioskorven kyläläisiltä tuli toive elvyttää vanha perinne yhteen kokoontumisesta, jossa voisi vaihtaa kuulumisia ja kahvitella. Ravioskorvessa rupateltiin ja tiivistettiin ikkunoita Nythän meillä on oiva tilava ja monipuolinen paikka tähän kun kyläyhdistys osti vuonna 2007 lakkautetun koulukiinteistön kunnalta kyläläisten käyttöön. Lisäksi kaikki tilat ovat lämpimät. Vuonna 2011 asennetiin maalämpöjärjestelmä entisen öljylämmityksen tilalle lämpölaskun pienentämiseksi ja kotimaisen energian suosimiseksi. Tälläisiä kokoontumisia on harrastettu kylällä vanhemman väen mukaan ennenvanhaan kokoontuen jonkin kotiin. Päätettiin kokeilla miten tälläinen istuu nykypäivään. Rupattelu-illoissa on pidetty tietovisaa, vanhemmat kyläläiset ovat kertoneet hauskasti elämästä kylällä aiemmin ennen kuin suurin osa nykyravioskorpelaisista on tänne muuttanut. Hersyvän hupaisa oli juttu sianteurastuksesta syyskyntöjen jälkeen. Samoin oli mielenkiintoista kuulla vanhempien kyläläisten kertomana kylällä eletyistä alkuvuosista. Ravioskorven kylän seutuhan koki suuren mullistuksen 40-luvun lopulla kun kylän asumattomaan korpiseen keskiosaan raivattiin noin 500 hehtaaria peltoa siirtokarjalaisten ja hämäläisten rintamamamiesten toimesta. Asunnot ja muut tarpeelliset rakennukset he rakensivat muutaman vuoden aikana. Kesäisin lähes tauotta kaikui vasaran pauke jollain suunalla, kertovat alkuperäiset korpelaiset. Näin syntyi Suomen lähes suurin yhtenäinen sodanjälkeinen asutusalue, jonka Museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti arvokkaaksi asuinalueeksi. On siis historiaa mistä ammentaa! Sekä nuoremman polven syytä nöyrästi kumartaa sille valtavalle työlle, joka kylällämme on tehty. Rupatteluiltoja tu- lemme jatkamaan ainakin syys-talvikaudella kerran kuukaudessa, jos kiinnostusta riittää niin useamminkin. Pingiksen peluuseen ei vielä ennätetty ja illat muotoutunevat käyttäjien tarpeisiin. Kylätalon punttisalille on pystytetty keväällä yhdet kangaspuut ja mattoloimi on viritetty kiinnostuneille. Syksyllä siitä on helppo jatkaa kutomista. Kyläyhdistyksen naiset tiivistivät uusiksi viime syksynä kylätalonsa yleishyödyllisen osan kaikki ikkunat, jotta lämpöhävikki saadaan pienemmäksi. Tiivistettä meni noin 250 metriä. Samalla ikkunat pestiin sisäpuolelta välejä myöten. Kesäistä tapahtumaa, kyläpyöräilyä on toivottu. Kenties saamme sopivan ajankohdan sille järjestetyksi. Tervetuloa tutustumaan ainutlaatuiseen kyläämme pyöräillen tai muuten! Ulla-Maija Luodemaa, vpj Ravioskorven kyläyhdistys Mattolointa tukille veivaamassa Saara. Kilipoika Justus asuu kylän vuohitilalla. Ravioskorven kylälle tetiin turvallisuusuunnitelma. Turvapäivänä pohdittiin yhdessä tärkeitä turva-asioita. EKOLOGINEN KESÄNÄYTTELY URAJÄRVELLÄ Hiekkaa, multaa, kiviä... Nahilankulman navettagallerian kesänäyttelyn teoksissa on käytetty maanläheisiä materiaaleja. Toisaalta tarjolla on myös palanen taivasta - valmistettuna kierrätysmateriaaleista. Näyttelyn otsikko Maata ja taivasta kuvaa myös näyttelyn teemoja. Navettagallerian kesänäyttely pohtii tänä vuonna ihmisen perimmäisiä kysymyksiä: Mistä elämä alkaa, mihin se päättyy? Mitä on elämän jälkeen? Mitä meistä ihmisistä ja muista luoduista jää jäljelle vai jääkö mitään? Onko maailmassa kaiken katoavaisen rinnalla jotakin kestävää, pysyvää? Näyttelyssä on vahvasti läsnä elämän kiertokulku luonnossa sekä elämän jatkuminen sukupolvien ketjuna. Näyttely painottaa myös kestävää kehitystä ja kierrätystä. Teoksiin on käytetty paitsi maa-aineksia ja luonnonmateriaaleja myös kaikenlaista aitoista ja varastoista löytynyttä kierrätystavaraa kuten vanhoja ikkunaruutuja, lasipulloja ja perunasäkkejä. Monet teoksista on luotu ainutkertaisiksi vain tätä näyttelyä varten. Kesän jälkeen ne puretaan ja materiaali palautetaan luontoon tai kierrätetään. Vanhan navettarakennuksen tilat on otettu haltuun kokonaisvaltaisesti: Jäähdyttämöön on rakentunut Aatamin ja Eevan paratiisi. Sikalaan ja karjakeittiöön on perustettu Muotihuone, jossa on esillä sekä muotipiirroksia että upeita muotiluomuksia useilta vuosikymmeniltä. Navetan puolella kimmeltää vanhassa lantakourussa Elämänvirta, jonka rannalla iloinen vasikka kirmailee Pelastuksen Auringon alla! Myös muita vanhan navetan rakenteita, kuten lehmien kaltereita ja syöttökaukaloita, on hyödynnetty taideteosten osiksi. Joitakin teoksia on sijoitettu ulos pihapiiriin. Näyttelykokonaisuus on kaiken kaikkiaan monipuolinen ja pyrkimyksenä on tarjota katsottavaa ja koettavaa monenlaisille näyttelyvieraille. Jokainen voi katsoa tämän näyttelyn omalla tavallaan. Kesän taiteilijoita ovat Eeni Kokko, Tiina ja Jussi Saarijärvi, Rose Savovaara ja Mia Wilkman. Näyttely avoinna 6.6.-26.7.2015 ti-su klo 10-15. 8