Vesienhoito Etelä-Savossa Puhdas vesi ja ympäristö -seminaari, 8.12.2016, Mikkeli Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1
Vesienhoidon tavoitteet Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004 Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin Pintavesien vähintään hyvä ekologinen ja kemiallinen tila Pohjavesien hyvä kemiallinen ja määrällinen tila Tietyin edellytyksin tavoitteita voidaan lieventää tai määräaikoja pidentää Ensimmäinen vesienhoitokausi 2010-2015 Tilatavoitteita ei saavutettu kaikilta osin 2. vesienhoitokausi 2016-2021 on käynnistynyt 3. vesienhoitokauden 2022-2027 suunnittelu on käynnistymässä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto 2
Vesienhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan vesienhoitoalueilla Vuoksen vha Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, tekijän nimi ja osasto 3
Vesienhoitosuunnitelmat 7 kpl +Ahvenanmaa tehty vesienhoitoaluekohtaisesti kuvattu vesistöjen ominaispiirteet, ihmistoiminnan vaikutukset ja esitetty ympäristötavoitteet ja toimenpidetarpeet vesistöjen tilan parantamiseksi valtioneuvosto hyväksyy ja raportoidaan EU:lle päivitetään 6 vuoden välein Vesienhoidon toimenpideohjelmat vesienhoitosuunnitelmaa yksityiskohtaisempia valmisteluasiakirjoja laadittu maakunnallisesti tai valumaalueperusteisesti (ELY-keskus, vesistöalue, vesienhoitoalue) päivitetään 6 vuoden välein 17 kpl Suunnitteluvaiheessa järjestetään kuulemisia Asiakirjat internetissä: www.ymparisto.fi/vaikutavesiin
Vesienhoitosuunnitelmalla on välillinen vaikutus Viranomaiset: päätökset lainsäädännön perusteella, vesienhoitosuunnitelmat huomioitava Ympäristönsuojelulaki Vesilaki Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtio ja kunnat: edistävät toteuttamista määrärahojen ja puitteissa ja muilla käytettävissä olevilla keinoilla Toiminnanharjoittajat: erityisesti lupapäätösten ja kaavoituksen kautta Useat toimenpiteistä perustuvat vapaaehtoisuuteen ja eri tahojen valmiuteen kehittää ja osallistua niiden rahoitukseen ja toimeenpanoon Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Lupapäätös Asetus vesienhoidon järjestämisestä Hoitosuunnitelmissa esitetyt tavoitteet TOIMINNANHARJOITTAJA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet -maakuntakaava -yleiskaava
Pintavedet tyypiltään erilaisia Suomessa kaikkiaan 13 järvi-, 11 joki- ja 11 rannikkovesityyppiä Tyypittelyn taustalla maantieteelliset ja luonnontieteelliset ominaispiirteet, mm: valuma-alueen maaperä (turve, kivennäismaa, savi vesistön koko (joet ja järvet) syvyys ja viipymä (järvet) Etelä-Savossa 12 järvi- ja 6 jokityyppiä Mukana > 50 ha järvet ja valumaalueeltaan > 80 km 2 joet Tyyppikohtaiset raja-arvot ekologisen luokittelun pohjana 6
Ekologisen luokituksen laatutekijöitä Kasviplankton, piilevät,haittalevät Pohjaeläimet Makrofyytit (vesikasvit) Fysikaalis-kemiallinen näytteenotto Kalat
Vuoden 2013 ekologisessa luokittelussa käytetyt pintavesien seurantapaikat 8
Pintavesien ekologinen tila Etelä-Savossa 2013 93 % järvipinta-alasta ja 80 % jokipituudesta vähintään hyvässä tilassa ranta- ja lahtialueet paikoin nuhraantuneet, mikä ei välttämättä näy luokittelussa koska seuranta kattaa yleensä vain selkävedet
Pintavesien ekologisen luokittelun taso Etelä-Savossa 10
Riskinalaisiksi arvioidut pintavesimuodostumat Etelä-Savossa 11
Pohjavesien tila ja riskialueet 2014 Etelä-Savossa 126 kpl 5 kpl 7 kpl 12 kpl 12
Arvio vesistöihin kohdistuvan kokonaisfosforikuormituksen jakautumisesta päästölähteittäin Etelä-Savossa Lähde: VEMALA, Suomen ympäristökeskus ihmistoiminnan paineista maatalous kuormittaa eniten erityisesti maatalousvaltaisilla valuma-alueilla metsätalouden merkitys kuormittajana (ravinteet ja orgaaninen kuorma) on paikoin merkittävä erityisesti turvemailla pistemäisellä kuormituksella paikallista merkitystä (yhdyskuntien jätevedet, turvetuotanto) 13
Pistemäiset fosforipäästöt vesistöihin Etelä-Savossa Lähde: Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI 14
Vesiensuojelun painopistealueita Etelä-Savossa Maatalous Metsätalous 15
Vesienhoidon painopistealueet Etelä-Savossa Vesienhoidon painopistealue Pieksämäen seutu Juva-Joroinen- Rantasalmi Kyyveden alue Savonlinnan seutu Mikkelin seutu
EU:n maaseutuohjelman rahoitus, mm: ympäristökorvaus investoinnit Toimenpiteiden rahoituskanavia Leader EU:n LIFE-rahoitus Metsätalouden KEMERA-tuki EAKR (rakennerahasto) MMM:n ja YM:n rahoitus laaja-alaisiin hankkeisiin (erit. hallituksen kärkihankkeisiin liittyvät teemat) ravinteiden kierrätys vaelluskalakannat MMM:n ja YM:n vesienhoitoon tarkoitetut määrärahat: ELYt jakavat vuosittain avustuksina vesienhoidon toteutussuunnittelu ja toteutus mm. poistokalastus, vesikasvien niitto, virtavesikunnostukset ja pohjapadot jne. ELYn myöntämä tuki yleensä 20-50 % usein yhteistyöhankkeita kuntien ja kalavesien omistajien (osakaskunnat kanssa) talkootyö lasketaan osaksi kustannuksia Tavoitteena, että hankkeiden rahoituspohja laajenisi nykyisestä 17
Toteutettuja ja suunniteltuja toimenpiteitä Etelä-Savossa 2016- Yhdyskuntien vesiensuojelu Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo rakenteilla, valmis arviolta 2020 puhdistamojen saneeraukset (v. 2016 esim. Valamo) Haja-asutuksen vesiensuojelu Viemäröintihankkeita Kyyvesi, Kurkisensaari, n. 50 taloutta, alkaa 2017 Mli alapuoli, Löytö, n. 60-80 taloutta, valmistumassa viemäröintihankkeet loppumassa 2018 kun avustukset loppuvat? Omavesi-neuvontahanke (-> 2018) (Mli seudun ympäristöpalvelut) neuvonta painottunee ranta- ja pohjavesialueille Metsätalouden vesiensuojelu erityisesti painopistekohteissa (toimenpideohjelma, Etelä-Savon metsäohjelma) vesiensuojelun yleissuunnittelua tehty mm. Kyyveden latvavaluma-alueella ja Puruvedellä) vesiensuojelun koulutus ja neuvonta maanomistajille ja toimijoille mm. Kuormitus kuriin infohanke (Metsäkeskus) Vesiensuojelurakenteita hankkeissa esim. Freshabit LIFE Puruvesi, toteutetaan n. 30 kpl v. 2017 (Metsäkeskus) 18
Toteutettuja ja suunniteltuja toimenpiteitä Etelä-Savossa 2016- Maatalouden vesiensuojelu Ympäristökorvauksen tilatason toimenpiteitä toteutetaan Etelä-Savossa n. 86 % käytössä olevasta maatalousmaasta kun valtakunnallinen sitoumustavoite on ollut 83 %. Suojavyöhykeala kasvanut 100 -> 1000 ha; sijoittuminen ja vesiensuojelullinen merkitys? Kasvipeitteisyysala tasoa 48 000 ha eli 86 % peltoalasta Lietelannan sijoittaminen 6540 ha, ravinteiden kierrättäminen 354 ha Kosteikkojen hoitosopimuksia 2015 hakemusten perusteella 18 kpl / 82 ha, kosteikkojen perustamista koskevia myönteisiä rahoituspäätöksiä 5 kpl Kosteikkojen perustamiseen kiinnostusta, mutta v. 2016 jälkeen rahoitus epävarmaa Neuvonta- ym. hankkeita käynnissä, joissa panostetaan vesiensuojelun painopistealueisiin. Osarahoitus maaseuturahastosta, hankkeissa mm. kiertotalousteema - Resurssitehokas Maanosaaja (Envitecpolis Oy) - Peltohavainto-hanke (Luke) - Ravinnepiika (ProAgria) 19
Toteutettuja ja suunniteltuja toimenpiteitä Etelä-Savossa 2016- Vesistökunnostukset Freshabit LIFE Puruvesi EU-hanke keskeisin poistokalastus v. 2016 mm. Mikkelin alap. Saimaa, Joroisselkä, Kyyvesi, Rantasalmen lähivedet, Puruvesi uusia kohteita 2017 mm. Puulan Ruovedenselkä kohteet tarkentuvat koekalastustulosten perusteella vesikasvien niitto v. 2016 Puruvesi, 10 ha / 30 tn, 3-vuotinen hanke 2016-2018 v. 2017 mm. Mikkelin alapuoli? virtavesien kunnostus- ja kalatiet Puulaan laskevat virtavedet ja Vuojakosken kalatie (Kangasniemi), hanke käynnistyy v. 2017 Enojoen-Kolkonjoen (Joroinen) kunnostusten ja kalatien toteutus mahdollisesti v. 2018 Vuokalan kalatie (Savonranta), suunnittelu- ja lupahakemusvaiheessa Erityisalueiden kunnostus Kangasniemen Pukkiselkä (lintuvesi) valmistui v. 2016, 12 000 m 2, n. 8000 m 3 Muut Pieksämäellä Vehka- ja Uuhilampien kunnostuksen (lintuvesi) suunnittelutyö jatkuu v. 2017 20
Poistokalastus, tilanne marraskuu 2016 Seutu Poisto/koekalastus Järvi Poistettu kalamäärä (tn) Mikkelin seutu Poistokalastus Mikkelin alap. Saimaa Savonlinnan seutu Pieksämäki- Kyyvesi 56 Rysä Pyyntiväline Poistokalastus Puruvesi 32 Nuotta Poistokalastus Poistokalastus Kyyveden pohjoisosa Kyyvesi, Suovunselkä 34 Nuotta 9 Rysä Koe/poistokalastus Iso-Naakkima 1 Nuotta Koe-/poistokalastus Vangasjärvi 10 Nuotta Koe-/poistokalastus Pieksäjärvi 2 Nuotta Poistokalastus Jäppilän lammet (Ylä-Lyly, Lahnankuttava, Heikinlampi) 5 Nuotta JJR-seutu Poistokalastus Joroisselkä 23 Rysä Yhteensä 172 Kalastusta ei voitu tehdä tai se jouduttiin keskeyttämään aikaisen talven tulon takia mm. Puulan Ruovedenselällä, Kyyvedellä ja Rantasalmen Raudanvesillä 21
Toteutettuja ja suunniteltuja toimenpiteitä Etelä-Savossa 2016- Suunnittelua ja hankkeita toimenpiteiden toteutuksen pohjaksi Osakaskuntien yhdistämiseen tähtäävä hanke (2017-2019) käynnistyy (Metsähallitus ja ESAELY) Veden ja ilman monitorointi (VIM) ympäristön tilan turvaamiseksi; mm. hulevedet Mikkelin kaupunkialueella (Mamk) 2015-2016 Ympäristömittauksesta myyntivaltti hanke, kohdealueena Mikkelin alapuolinen Saimaa, mm. VEMALA-mallin tarkentaminen Niskajärven metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma v. 2016 (Metsäkeskus) Kyyveden kalastusalueen uuden käyttö- ja hoitosuunnitelman valmistelu v. 2017 Kyyveden lähialueen ja Niskajärven kuormitusselvitykset v. 2017 Pieksänjärven ainetaseselvitys v. 2016 Luontoarvo- ym. selvitykset vesikasvien niittoym. kunnostuskohteissa Koekalastuksia useassa kohteessa 2016, kalastusta jatketaan v. 2017 useassa kohteessa 22
Toteutettuja ja suunniteltuja toimenpiteitä Etelä-Savossa 2016- Pohjavesien suojelusuunnitelmat, rakenneselvitykset ym. Mikkelissä Hanhikankaan, Pursialan ja Porrassalmen pohjavesialueille laadinnassa yhdistetty rakenneselvitys Pertunmaan Kuortin pohjavesialueelle laaditaan parhaillaan suojelusuunnitelmaa Parhaillaan laaditaan rakenneselvitystä ja virtausmallia Hiidenlammen pohjavesialueelle, jossa sijaitsee Pieksämäen Matoniemen päävedenottamo Pieksämäen Naarajärven pohjavesialueen rakenneselvitys ja pohjaveden virtausmallinnus valmistui 2015 Joroisten Tervaruukinsalon pohjavesialueella valmistumassa selvitys entisten öljysora- ja asfalttiasemien pohjavedelle mahdollisesti aiheutuvista riskeistä. Eri toiminnanharjoittajien tekemien erillisten pohjavesitarkkailujen yhdistämistä suunnitellaan Rantasalmen Ruutanaharjun pohjavesialueella vedenottamon pohjaveden nitraattipitoisuus jatkanut nousuaan peltoviljelyn erityissopimuksista huolimatta. Lisätoimenpiteiden suunnittelu vedenhankinnan turvaamiseksi aloitettava. Kuvat: Anne Petäjä-Ronkainen Koiralahti 23 VT5 Mikkeli
Toteutettuja ja suunniteltuja toimenpiteitä Etelä-Savossa 2016- Pilaantuneiden maiden ja pohjaveden puhdistaminen Mikkelissä VR:n entisen kyllästämön alueella pohjaveden puhdistuspumppaus jatkuu edelleen ja puhdistamisen jatkotoimia pohditaan Vapo Oy:n entisen Pursialan sahan maaperää ja pohjavettä kunnostetaan koetoimintana 2016-2017 Suunnitteilla valtakunnallinen hanke (2017-2018) kemiallisesti huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden kokonaisvaltainen riskinhallinta esitetty Mikkelin Pursialan ja Hanhikankaan pohjavesialueita ELY-keskus priorisoinut valtak. pilaantuneiden alueiden kunnostusohjelmaan tulevat pohjaveden suojelun kannalta kiireellisimmät kunnostuskohteet (13 kpl) Suomenniemen Koiralahden ja Mikkelin Huosiuskankaan pohjavesialueilta poistettu pilaantuneita maita v. 2016 Liikenne VT 5 Mikkelin kohdan tiehankkeessa rakennettu pohjavesisuojauksia ja veden johtamisrakenteita sekä tarkkailtu rakentamisen mahd. vaikutuksia pohjaveteen Kuvat: Anne Petäjä-Ronkainen Setrinmäen kyllästämöalueen kunnostus 24 Huosiuskangas
Vesistöt tummuvat pohjoisella pallonpuoliskolla Muutos kiihtynyt 2000-luvulla, humuksen ja raudan pitoisuus vesissä kasvanut Ilmiö näkyy mm. veden väriluvussa ja kemiallisen hapenkulutuksen arvoissa sekä näkösyvyydessä Kehitykseen ei ole yhtä selkeää syytä, todennäköisesti ainakin - happaman laskeuman väheneminen - Ilmastonmuutos; sademäärät, valumaalueelta tulevien huuhtoumien vuodenaikaisvaihtelun muuttuminen, orgaanisen aineksen hajotusprosessien nopeutuminen Maankäytön merkitys: esim. pohjaveden kautta vesistöihin tuleva hajakuormitus lisääntynyt? Vaikutuksia mm. eläin- ja kasviplanktoniin ja kalastoon -> voi heikentää ekologista tilaa sekä vesien virkistyskäyttöä Sopeutumiskeinoja ravinnekuormituksen vähentäminen, maankäytön ja viljelytapojen muutokset, maankäytön suunnittelu, tulvariskeihin varautuminen mg/l Pt 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Valunta Kyyveteen Iso Haukivesi 37, väriluku, syvyys 1 m 1963 1971 1976 1980 1983 1987 1991 1992 1994 1995 1996 1998 1999 2000 2002 2003 2004 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2013 2014 2015 25
Lisätietoja internetistä Etelä-Savon vesienhoidon blogi-sivut: https://esvesienhoito.wordpress.com/ Etelä-Savon Ely-keskuksen vesienhoidon sivut: www.ymparisto.fi/vesienhoito/etela-savo Vesikartta: http://paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta Vedenlaatutiedot ympäristötietojärjestelmistä: http://www.syke.fi/fi- FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat Vesistökunnostusverkosto: www.ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto 26
Kiitos! 27