JALKAVÄKI RYKM ENTTI 56 ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA 1941 1944

JALKAVÄKI RYKM ENTTI 56 ISÄNMAAMME JA KANSAMME SUOJANA 1941 1944 ja sen henkilökunta rauhan oloissa vv. 1944-1982 itsenäisyytemme ja vapautemme valvojana VUOSIKOKOUS Laitilassa 22.5.1982

511 A LINE 19 5 1961 Koska meiltä o otetaan paljon. Uusi KOTISAM O korvaa sillä sen korvauspiiri on huomattavasti laajempi kuin tavallisen kotivakuutuksen. 5 SAM O-Y TIöT

1 4 ANINEN LAA KA

Rykmentin vuosijuhla palauttaa mieliin jatkoso an ankarat taistelut raskaan rauhan ja runnelun isämaan vaikeat vuo et. Kotiuttaminen merkitsi rykmentille myös tehtävän päättymistä isänmaan palveluksessa. Jokainen sotilas voi hyvällä omatunnolla ja vakaumuksella to eta että he täyttivät velvollisuutensa ja antoivat kaikkensa isänmaan puolesta. SitÄ osoittivat rykmentin harvenneet rivit sen taistelut ja maineteot. Kun esitän terveh ykseni JR 56 n Kiilalle en voi muuta kuin teh Ä kunniaa rykmentille ja esittää Kiilalle parhaat kiitokset siitä että se on vaalinut maineikkaan rykmenttinsä perinteitä ja erikoisesti sitä että se on säilyttänyt yksimielisyytensä ja yhtenäisyytensä näin pitkälle ja siirtänyt rykmentin hen en maanpuolustustah on nuorisolleen. JR 56 hen essä rakentakaamme vastaisuu essakin itsenäistä Suomeamme. Erkki Tuuli Maanpuolustuskillat ry n puheenjohtaja 4

MAAN UOLUSTUSKILLAT RY N ERIAATEO JELMA 1 erusta Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevien maanpuolustuskiltojen päätarkoitukset ovat maanpuolustustah on kasvattaminen maanpuolustustietou- en levittäminen ja maanpuolustusharrastuksen e istäminen. Maanpuolustustahto on isänmaallisuutta joka ilmenee pyrkimyksenä jättää Suomi seuraavalle sukupolvelle turvallisena ja rakastamisen arvoisena. Siksi siihen kuuluu myös ahkera työ suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Koska kaikkien suomalaisten tulisi kokea isänmaallisuus myönteisenä innostavana ja yh istävänä aatteena yhteiskunnallisen oikeu enmukaisuu- en vaatimukset on tunnustettava. JÄrjestönÄ maanpuolustuskillat ovat avoimia kaikille miehille sotilasarvoon katsomatta. ei Än välityksellään ne saavuttavat lähes koko kansan. Maanpuolustuskillat ry näkeekin erityisen tarpeelliseksi kiltojen avaamisen täysin tasavertaisesti myös naisille. Siten mah ollistetaan perhekuntien laajamittainen tuleminen vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön jossa killat saavat kansalaisjärjestöjen luonteen. Maanpuolustustahtoa ei nuorissa herätetä istuttamalla valmiita asenteita vaan antamalla puolueetonta asiatietoa. Sen varassa nuoret voivat arvioi a myös ne maanpuolustukselle kielteiset suuntaukset joihin he joka tapauksessa joutuvat tutustumaan. KiltatyötÄ tulee kehittää siten että se vastaa myös nuorison isänmaallisia harrastuksia. erintei en kunnioittaminen ja ennen kaikkea oman aselajin tai joukkoosaston historian vaaliminen ovat kiltatyön olennainen osa. Esisijaisesti killat kuitenkin suuntaavat toimintansa nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. ToimintapiirissÄÄn palvelevien asevelvollisten keskuu essa ne koettavat e istää sellaista ajattelutapaa että varusmiehet yleisesti kokisivat asepalveluksensa suorittamisen ja muun puolustusvoimissa tehtävän työn mielekkäinä. Maanpuolustuskillat ry ja sen jäsenjärjestöt tukevat Suomen virallista turvallisuuspolitiikkaa ja toimivat sen periaattei en mukaisesti. Siksi nii en ohjelma on sopusoinnussa myös Yh istynei en Kansakuntien peruskirjan 1945 ariisin rauhansopimuksen 194 sekä Suomen ja Neuvostoliiton kesken solmitun ystävyys- yhteistyö- ja avunantosopimuksen 1948 kanssa. Suomen virallista turvallisuuspolitiikkaa killat pyrkivät tekemään tunnetuksi. Turvallisuuspolitiikka käsittää ne toimet joi en tarkoituksena on ehkäistä kansainvälisiä riitoja sekä ne toimet joi en avulla voi aan selviytyä kriisitilanteista jos niitä ponnisteluista huolimatta syntyy. arlamentaaristen puolustuskomiteain kannan mukaisesti turvallisuuspolitiikan osat ovat ulkopolitiikka ja maanpuolustus joista rauhan aikana ulkopolitiikalle kuuluu pääosa. Suomen ulkopolitiikka on puolueettomuuspolitiikkaa. Sen onnistumisen e ellytyksinä ovat oman kansan tuki ja tarvittaessa valmius puolustautumi- 5

seen. Tte on lisääntyminen e istää kansalaisissa Suomen turvallisuuspoliit - tisten ratkaisujen omakohtaista omaksumista. Siten myös turvallisuuspoli - tiikkamme uskottavuus lisääntyy. KansainvÄliset kriisit eivät yleensä ole vain paikallisia. NiinpÄ kiltojen olisi kiinnitettävä huomiota myös kansainväliseen tilanteeseen ja sen vaihtelua hin. Silloin tulee erityisesti pyrkiä mieltämään oman maan turvallisuuspoliit - tinen tilanne maailmanpolitiikan kokonaisuu en osana. Maanpuolustuskillat ry n ja sen jäsenjärjestöjen toiminta on puoluepolitii - kasta riippumatonta. II Kiltalainen Maanpuolustustahtoiselle kansalaiselle kiltatyö tarjoaa sekä yksilön että isänmaan kannalta hyö yllisen vapaa-ajan harrastuksen. MeillÄ toteutettu alueellinen puolustusjärjestelmä samoin kuin nykyaikainen johtamistaitokin arvostavat saman yhteisön jäsenten keskinäistä tuntemusta ja lujia ystävyyssiteitä. Juuri näitä tavotteita kiltatyö mui en ohessa palvelee. Koska kiltojen jäsenyys on sotilaallisen koulutuksen asteesta riippumaton kanssakäyminen perustuu muutenkin jäsenten keskinäiseen yh enarvoisuuteen. Kiltalaiset ovat keskenään kiltaveljiä ja -sisaria. Maanpuolustuskeskustelun puolustusvoimain tapahtumien ja oman aselajin kehityksen seuraaminen samoin kuin oman yysisen kunnon hoitaminen ovat kiltalaiselle reserviläisenä kuuluvia tehtäviä. Työpaikallaan ja perhepiirissään hänen tulisi pystyä antamaan luotettavaa ja oikea-aikaista tietoa Suomen turvallisuuspolitiikasta. NÄin teh essään hänen on pi ettävä mielessään kiltatyön puoluepoliittinen riippumattomuus. Vain siten hän e istää Maanpuolustuskillat ry n ja sen jäsenkiltojen päämääriä. Kiltatyö menestyy sillä e ellytyksellä että jokainen kiltalainen tuntee vastuunsa omasta järjestöstään ja omasta osuu estaan koko vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. III Kiltatoiminnan alueet Maanpuolustuskillat ry on kiltojen valtakunnallinen keskusjärjestö ja yhteistyöelin. Sen tarkoitus on yleisiä suuntaviivoja antava ohjaava ja jäsenkiltoja tukeva. Valtakunnalliset yhtey et hoitaa Maanpuolustuskillat ry n hallitus tavoitteenaan e uskunnan hallituksen ja puolustusvoimain joh on sekä kaikkien poliittisten puoluei en luottamus ja tuki. Kiltojen alueelliset yhteistyöelimet tukevat ja avustavat kukin alueensa kiltoja ja killanosastoja. Kaikilla niillä tulee olla yhtäläinen mah ollisuus osallistua toimintaan. Varsinainen kiltatoiminta on itsenäisten kiltojen asia. Vain niissä voi aan saa a aikaan toiminnalle välttämätön kiinteä kosketus omaan joukko-osastoon tai aselajiin. Ulkomaiset yhtey et hoi etaan siten että Maanpuolustuskillat ry n hallitus huolehtii kosketuksista valtakunnallisiin yhteisöihin erityisesti pohjoismaisiin ja kukin kilta omaan veljesjärjestöönsä. 6

KARI Kari opyri ht ä 198 y arran oment ith elsin in Sanomat Kas tässä juhlapuheeni. 9

Asialla on kaksi puolta Viime aikoina rauhanliikkeet ovat olleet varsin näyttävästi esillä joukkotie otusvälineissä. Liiankin näyttävästi toteavat kenties maanpuolustusaktivistit. SinÄnsÄ hyvä asia kumpuaa nyt hieman eri lähtökoh ista kuin aikaisemmin. Liikkeelle ovat lähteneet poliittisesti sitoutumattomat kansalaisryhmät. KÄyttövoimansa ne ovat saaneet y inaseen mah ollisen käytön uusista piirteistä. LÄhinnÄ keskusteluista sen rajoitetusta käyttömah ollisuu esta jolloin kauhun tasapaino sotia ehkäisevänä tekijänä järkkyy. Rauhanliikkeet saattavat kuitenkin teh Ä maalleen karhunpalveluksen. Kun y inasei en vastustamiseen sekoitetaan myös oma maanpuolustuksemme sen tapaisilla väitteillä kuin maanpuolustus ja väestönsuojelu johtavat kansalaiset väärään turvallisuu entunteeseen ja maanpuolustus sisältää sinänsä jo aiheen tulla ve etyksi mukaan y insotaan ollaan vaarallisella tiellä. erustellummin voi aan väittää että ellemme huoleh i maanpuolustuksestamme ve Ämme kriisin tullen maahamme y inasevaltojen joukkoja ja näin to ellisen y inaseuhkan kansamme päälle. Voi aan niin ikään väittää että mitä huonommin olemme suojautuneet y inasei en vaikutusta vastaan sitä to ennäköisemm-in voimme joutua y inasekiristyksen kohteeksi. Rauhanliikkei en aktivoituminen on aaltomaista liittyen to ellisiin maailmantapahtumiin. Tutkimukset ovat osoittaneet että kansalaisten maanpuolustusasenteet eivät kuitenkaan muutu nii en myötä. erusasennoituminen on vankasti turvallisuuspoliittisten ratkaisujemme takana. Rauhanliikkei en väärän puun haukkuminen saattaa kuitenkin aiheuttaa ajoittaista haittaa maanpuolustukselle siinä muo ossa että päätöksentekijät ja joukkotie otusvälinei en e ustajat suhtautuvat maanpuolustukseen lakaisemalla sitä käsittelevät asiat enemmän tai vähemmän maton alle. 1

TAUNO TUOVISEN MUISTOLLE r Olimme tavanomaisella jouluterveh yksellämme Kaunialan sotavammaisairaalassa 16.12.81. Tuolloin oli sinne kiltaveli Viljo Salosen lisäksi Meilah en sairaalasta siirtynyt Tauno Tuovinen. Veimme tavanomaiset joulutuomiset kahvitarjoilun kera. Kuten kuvasta näkyy Tauno istuu kiltamme lahjoittamassa pyörätuolissa itse eh ottamassaan. LÄsnÄ oli myös hoitajatar ja Kaunialan talouspäällikkö. Tutustuimme Kaunialan uuteen osaan ja totesimme sen tasoltaan parhaimmaksi mah olliseksi. Viljo Salonen sokea käsipuoli joka palveli 1 I11 ssa Alpo Maasillan joukkueessa on ollut jo niin monia vuosia Kaunialassa että on tottunut siellä olemaan ja liikkumaan. Sanoipa asuntopuolella kulkiessamme tule aussila opastan Sinua. NÄin siis sokea aseveli. 4 Kauniala 16.12.81 Matti aussila Veikko Mattila Juhani SÄynÄslahti Aimo eikkilä Martti Ylilammi Juhani Valsta er ert Suovankoski Erik ikström Tauno Tuovinen Viljo Salonen Kaunialan talouspäällikkö sekä hoitajatar. 1 1

Oli ilah uttavaa näh Ä mitä on saatu aikaan keräyksellä sairaala sotavammaisille Tauno Tuovinenkin kuten monet meistä osallistui siihen jotkut kiltaveljet varojensa mukaan henkilökohtaisin lahjoituksin. Otin nauhalle Taunon lausumia hän tapansa mukaan kehotti kiltaveljiä e elleenkin osallistumaan avustustoimintaan varsinkin kun valtiovalta lupauksistaan huolimatta jättää sotainvali it ja veteraanit aina viimeiseksi ja vähemmälle. Än joka kymmenet vuo et oli järjestänyt mm. KaunialakÄyntejÄ totesi kyynelsilmin miltä tuntuu nyt näh Ä veljet niinkuin hän sanoi hänkin toiselta puolelta. TÄmÄ jäikin sitten viimeiseksi tapaamiseksemme sillä 28.12. sain tie on hänen poismenostaan. TÄmÄ tietysti oli o otettavissakin jo pitkään kehittyneen vaikean sairau en seurauksena. Siunaus tapahtui 11.1.82 elsin in Krematoriossa. Siihen osallistui lukuisa joukko kiltaveljiä n. lippupartiot ja kukkaterveh ys jonka laskivat Matti Aarnio Antero Kallio Yrjö Salo Veikko Mattila ja Matti aussila. Siunauksen jälkeen osa meistä osallistui muistotilaisuuteen. Olimme etukäteen sopineet etteivät kiltaveljet tuo kukkia eivätkä a resseja vaan osallistuvat muistokeräykseen jonka tuotto luovutettiin Karin Tuoviselle. Kiitokset osallistujille tätä tapaa suosittelen yleisemminkin käytettäväksi. Tauno Tuovinen toimi jatkoso assa hyökkäysvaiheen III JR 6 n jääkärijoukkueessa ja sen jälkeen Motti-Matin autonkuljettajana. So an loppuvaiheessa hän haavoittui vaikeasti jalkaansa. TÄmÄ vamma oli vaikeana haittana koko hänen elämänsä loppuun asti vaikka lopullinen poismenon syy olikin toinen. Killan toimintaan hän osallistui tarmokkaasti alusta alkaen. Tilaiuuksien retkeilyjen ym. järjestäminen oli hänen toimenaan. uomattava oli hänen toimintansa sotainvali iveljien anomusten ym. laa innassa ja neuvonnassa. Monet kerrat oli hänen kanssaan keräämässä olutta ja makkaraa tilaisuuksiamme varten. uolisonsa Karin ja poikansa Teemu kuitenkin jatkavat toimintaansa killassamme. Kiltaveljemme vanhenevat ja heitä poistuu riveistä koko ajan. Toimintamme Taantuu ja varsinkin kun tarmokas kiltatyöntekijä lähtee tulee huomattava aukko toimintaamme. enkilökohtaiseti koen suurena menetyksenä uskollisen veljen ja työtoverin poismenon. Otamme kaikki osaa omaisten murheeseen. Matti aussila 1 2

Vuonna 1981 oli kiltamme historiassa juhlavuosi täyttihän komentajamme - Montti-Mattimme - 8 vuotta. Kyörin sanat hänelle osuivat vuosijuhlassamme naulan kantaan. Olemme uu en vuosikymmenen myötä siirtymässä uuteen vaiheeseen isänmaamme kohtalojen tiellä. Suuntaan näyttää oma miehemme - Mauno Koivisto joka aloittaessaan presi- enttikautensa sai myös meiltä - JR 56 Killalta - onnittelusähkeen. Toivotimme hänelle rohkeutta ja päättäväisyyttä jota aikaisemmat presi enttim- me ovat vuosikymmenien saatossa kukin omalla tavallaan osoittaneet. Varmaa on että Manu ei vanu eikä veny. Toivon että kiltatoimintamme saisi tästä uutta virikettä ja että me - ikääntyvät kiltaveljet - ottaisimme kokouksiimme mukaan myös aviosiippamme että seuraavat sukupolvet - on korkea aika siirtää maanpuolustamisen ajatus uusien vahvojen hartioi- en varaan. Antero Kallio 1

Omistettu JR 56 n aseveljille kotiuttamisen -vuotisjuhlassa 19 4. Motti - Matti e mie - hil - le har - maan-tu - neil - le taas muis - tot mie - liin tuo. 9 A m i i otat- kal- la niin tuon-ta tiel - lä pois uu - pui kes - ken työn. A Kol - laati päi- vät mie - teen jäi - vät jat-koimme näin ƒä- nis- tä päin m s nyt vel- jet lau- la - kaam-ute Ilot-ti - Mat - ti Mot - ti- Mat- ti lau- lu jälleenrai-ku-koon Motti-Mat-ti Mot-ti-Alat-ti vie-lä kau-an kai-ku-koon 2. RetkillÄ huimilla veimme me venhot vuolteisiin puurautatien oivan teimme myös soihin kaukaisiin. Maan alla korsuissa saimme yöt viettää kuunnellen joskus me polkua haimme -luo korven kyynelten. Linjaan tuosta saatiin juosta jatkoimme näin huomista päin nyt veljet laulakaamme Motti-Matti jne. 1 4. Johtomme taktiikka kesti kun voitot ratkaistiin valloitusmarssit se esti tiet kaikki katkaistiin. Laajoilla SuojÄrven soilla kuin sissit kuljettiin rautainen renkaamme noilla kun kiinni suljettiin. Umpeen otti tehtiin motti jatkoimme näin huomista päin nyt veljet laulakaamme Motti-Matti jne.

4. Rykmentti taistossa työssä noin kunniansa loi Karjalan korpien yössä se maata vartioi. Jos meitä vammat ja vaivat jo veivät maahan päin rakkaamme vainolta saivat he turvan silloin näin. Kalleimpaamme suojelkaamme Jatkamme näin huomista päin nyt veljet laulakaamme Motti-Matti jne. 5. Joukkomme harvennut täällä nyt rauhaa puolustaa kansalla näin ryh ikkäällä on kallis synnyinmaa. Lasten ja lastemme lasten se olkoon kasvupuu ihmisten niin onnekasten kun laulu vaientuu. Toivein innoin täysin rinnoin jatkamme näin huomista päin nyt veljet laulakaamme Motti-Matti jne. Sanat Antti enttonen Motti-Matti on ÄÄnitetty nauhalle. ƒänite on elsin in oliisisoittokunnan Arthur uhrmanin sovituksena ja solistina kiltaveli ekka Aaltonen kertosäkeessä joukko kiltaveljiä. Tekniikaltaan ÄÄnite kasetti on tämän ajan korkeinta tasoa. Kasettia on saatavissa juhlapaikalta omakustannushintaan. Myös alueosastot ja kiltasihteeri ottavat tilauksia vastaan. Kiltaveljet ja ystävämme käyttäkää toki tilaisuutta hankkimalla tämä kiltajärjestömme piirissä ainutlaatuinen historialliseksi muuttuva ÄÄnite. k15 6I 1 5

TervehtiessÄni Killan v n 1982 vuosikokousta Laitilassa kiitän 8 vuotispäivänäni huomionosoituksista kiltaveljiä. ErittÄin iloinen olin saamistani pitäjäviireistä. KiitÄn myöskin elsin in alueosastoa Santahaminan juhlasta ja erikoisesti puheenjohtajaamme ja sihteeriämme jotka loppujen lopuksi ovat jo vuosia taanneet tilaisuuksien onnistumisen. Toivon voivani olla mukana Laitilassa Tei Än kanssanne. Kiltaveljet nouskaa valleille ja jatkakaa toimintaamme vanhaan malliin onhan teillä vielä tarmokkaita toimihenkilöitä. Lopuksi vielä haluan tuo a kiitokseni Uu enmaan JÄÄkÄripataljoonan joh- olle olihan sentään so assa J 2 kin komentaja. Motti-Matti Matti A. Aarnio 16

TAVARATALO IKLUN tuttu turkulainen Aseveljet 4 vuo en takaa Matti aussila Yrjö Salo ja Urpo Levo. 22

Motti saa Uu. J n plaketin ev.ltn eisaselta. Etualalla hänen saamiansa pitäjäviirejä. Vuosikokousohjat jämerissä käsissä il in Ny a ka ja Juuso Lilja. 2

Kunnanjohtaja Eero onkinen TERVETULOA TUTUSTUMAAN VAN AAN JA UUTEEN LAITILAAN 1 So anaikaisen JR 56 n juuret monilta haaroiltaan juontavat Laitilaan joka on valmistautunut vastaanottamaan rykmentin killan sisaret ja veljet vuosijuhlaansa. Laitilan keskuskustan kylänraitti ei enää tarjoa samoja näkymiä kuin neljä vuosikymmentä sitten. Kunta on paljon muuttunut. Osuukaupan vanhaa päämyymälää kylän keskustassa ei enää ole ei apteekintaloa Ali-Eerolan tilan rakennuksia vanhaa kunnantaloa linja-autojen pysäkkilaituria eikä vanhaa kansakoulua. Tilalle ovat tulleet tavaratalot hotelli-ravintola pankit valtion virastotalo koulukeskus ja ja monet kymmenet kerrostalot. TÄmÄ kaikki ja uusi tieverkko ovat muuttaneet kunnan ulkoisen rakenteen niin ettei sitä enää tuntisi entisekseen ellei Talan kahvilaa Kustaa iekan Lukutupaa Isotuvan taloa ja puutarhaa rukoushuoneen mäkeä ja tietysti aikojen vaihteluissa pysyvää harmaakivikirkkoa vielä olisi paikoillaan. Uutta leimaa Laitilan elämään antavat kymmenet teollisuus- ja liikelaitokset jotka muutamassa vuosikymmenessä ovat tänne syntyneet. NÄmÄ ovat myös muuttaneet kunnan asutusrakennetta niin että maatalou en 4 vuo en takaista o a nyt vastaa 25 o. Teollisuus on yltänyt 5 iin ja palveluelinkeinot 4 iin kunnan elinkeinojakautumassa. Uutta aikaa kuvastavat Laitilan avoin korkeakoulu ja kesäyliopisto uimahalli musiikkiopisto Kaivolan kesäteatteri ja Krouvinummen virkistysalue. JR 56 n veteraanien jälkipolville ja tänne muuttaville Laitilan asukkaille rakennetaan monipuolista tasapainoista ja viihtyisää asuinpaikkaa. TÄmÄ kaikki on mah ollista saa essamme elää vapaassa maassa laajan itsehallinnon omaavassa virkeässä kuntayhteisössä. Tervetuloa Laitilaan pitämään JR 56 n killan vuosijuhlaa.

LAITILAN KOM ANIAN TIE SUOMEN SO ASSA V. 18 8-19 9. Jussi Lin renin muistelma MnÄ olen syntyn KatinhÄnnÄn kyläs Laitilan pitäjän emäkirkol ja käven kahtkymment kon Ryss maahan tuli 21.2.. Silloin olin mnä trenkin KatinhÄnnÄn unslas. Tuli sitt tiät tieto ett jo innerjoel on Ryssi ehkä 21... MitÄst täst mnä läksi sinn menemä ja kon paikal pääsin oli innerjoen kylä juur Ryssi täynn. Ihmse oli paennu niitun lattoihin ja tuva tuvat ikän sikanavetot olkki laatjoil riipin raapin. Kanuunei sitt ol jokijääl eurun ja Mattlan kohral koh alla. Mut en maar minä vaan olis Ryssi ymmärtän peljät kyl ne oli ohkaisi poikki poikia. Torpas eli isä ja Äiti. Minul tuli nii armoto halu sotta sotaan lähti. Venhemma kielsi ja rukkoili oikein itkivä. Mut vähä mnä siit hualin jos olsiva käskeny en kukatiäs olis menn. Otin sitt sotamiähen pesti ja läksin eluntain keskimäs-pyhän.6. kottu yhämaahan ja siält muitten vapaehtoisten poikkain kans Turkku päin. EnsmÄine tappelus josa mnä olin ol Ala-Lemun tykön kaks virsta Turust etelään päi. Lauantai-ehtosten puhristetti kiväri ja sitt annetti amusioni. Sunnuntai huameltain 19.6. ruvetti sotima. Ala-Lemu rannas oli neli kanunsluuppi jos me oli tullu yhämaasta. Rantta rantaa oli kans teht patterei. Ruatin pualel seisos viis tuhat miäst mut RyssÄtte Ryssien kumminki viistoist tuhatt. Ryss tule lankmarsis luule saavas saavansa pattereist aika tavaran. Ei muut kon päästetti kroohaulei joukko niin ett kiljus vaa ja ne poja tei puhrast ikän viikatet. Ryss vähän palas mut tul viäl toisen kerran ja huusiva iiha MitÄs täst päätetti kroohaulei jäll vaa ei 5

tullu kolmatt kertta. Siin soras so assa tapeltti sunnuntai aamust maanantai-ehtosse yht paino. Kon aljetti mnä ajatteli ettei täst hen is pois pääs luori luo it kiljusi ja paukkusi. Mut kon näke kanuna leimaukse lyä ittes maahan ja luar mene ylitte nii ett vinku vaa. Kova ol kon voorkaure vuorokau en tuli seisoma heikoks poja pakkasi menemä. VÄlist sitt annetti viina-jum ru joka sotamiähel ett rajumaks piti tleman tuleman. Lemus oli Ruatin kaartti kans. Ei ne poja ottanu Ryssi an iks kon tapo vaa. Ryss mistas menetti enemän kon kymmenentuhat miäst. Sillail kumminki juttel yks RyssÄn ÄltvÄÄvÄr jonk me an iks oti. Se sanos olevas kotosi siält vanhast voittomaast ja puhuski simmost Viron suami. MeijÄn väki kon huurretti huu ettiin nimelt oli satayh eksänkymment kualleit ja plaseratui haavoittunutta. Me olisi menny Turkku riisten helposti mut ei ollut luussi luotsia. LÄhretti sitt taas maanantai ehtosten merel. Yhre viiko me oli Oolannis ja siält viätti Ruatin pualel. Ruatis me sai neli viikko Äkserat huamispual ja ehtopual. Kunin as tuli ite kattoma katsomaan paraatti. Me oli sitt tällätty asetettu nelikulmasest ikän huane niät niin että yhrel pualel vaa auki oli. Kunin as tul ai aina ajutanttis kans kon kunin as meil puhus ajutantt tulkitt sen suameks. Jollei kunin as olis maat myyn ja jos herroil olis uskollisuus ollu me olisi ajanu RyssÄ tois pual ietarpori. Ne oli kovasten ohkaisi poikki. an eil oli siäni sieniä ja muit lakeis eik sitt muut ruakka kon jottan limpui ja sualo hiuka. Ä illäs sitt varasteliva kon rupesi nälkkää kualema. Mut meil oli kaikki lai ja Suamen väki oli raju ja vahva voimalist väkki. Nii ei sellane voi tapell kon ne vanha RyssÄ oliva. Kyll olis toisemin käyny mut kunin as oli maan juan ja pelann kuitiks. Sitt lähretti Ruatist taas seilama ja nousti maal Kaskisten kaupun in tykön yhten lauantai-ehton. Sunnuntai-huamelttain tuli NÄrppiöön kasakoi. Ryss poltt kaik mitä vaa kynsis sai. Olisiva polttanu kaunin kivikirkonkin. Kirkk oli sisält viritett tervatynnyreil mut me kerkesi appu ja ajo RyssÄ takasi La - Ärtin taa 29.8. Oltti sen jälkke La Ärtis pari viikko nii Ryss palas jäll. Komennetti Äll pajunett ja ruvetti ampuma eik kumpikan perän antanu. 6

Taas me Suomlaise karkasi pää Äll pajunett ja sitt RyssÄtte täyry jo paet. Nyten marssitti irttijärvell Ulvilan pitäjäs ja ai vaa ajetti Ryssi takka. Mut kon sinn päästi me sai kuuli ett taas oli määräs takasi lähte. Sitt me miähe suutusi kon ei pääs päisi menemä. ÄÄtetti sitt ehtoste ettei huamispäivän paraatis tehrä lainka mittä komannon jälkken. Mut ei uskaltanu yks ensin sannu kon kaikki huuretti yhrest suust ett ei ole takaperin menemist kyl me vaa päisi mene erra sitt sanosi Jos nii Ryss tule etti ja takka VÄhemÄ herra pelkäsi henkkiäs ei uskaltanu kovitell meit menemä mut meil oli hyvä herra everstluutnant Jyllenpöök yllen ö el se ol nii ilone ja nöyrä miäs ja hän sai meijän tottlma. Sitt palatti Vaasaan ja Vaasast me viätti Uumoosse kakstoist penikulma merimatka. MnÄ tulin kippiäks. Ryss tuli peräs ja ruvetti jäll sotima. Mut mentti ai erel vaa. Sitt Ruatin hallitus tek rauhan Tanskan kans ja lähetti sotaväkki pohjoisse. Ne nousi merelt maall RyssÄtte ette ja läksivä Ryssi takka ajama. Sitt RyssÄtten täyry tätyi tehrä rauhan. Mut kyl me kans heit oli kiusannu. Meil oli paha aikomukse vaik ei saanu täytte. Meit oli joukos vanhoi sotamiähhi pestatui ja palkatui Viaporistakki ja neli komppania poikki. Kon me Ryssi ajo takka ranttiel RyssÄ menivä ja poltiva kovasten pali paljon sillo Siltoja jälistäs. Ja siel oli sitt nii ÄÄrettömÄsten jokki Uumoon toispual ett meit yärätti lautoil vaa alinomaa. Ne kasaka kaiken maailman pahan tei mut kyl he välist saiva simmosen kyytin. Sitt kon rauha tehti RyssÄn kans 1.9.18 9 ja me pois päästetti Uumoos oli koko sotaväki koos ja viis Ruatin kenraalikki. Yhrel oli tammenkappale pääs ja silkkinauha otan otsan ympärs ö eln jolla oli rikottu otsa keskinkertanen raju mies sanotti TammipÄÄks ja suami puhus ikän meki. Än juttel kui Ryss päästetti ehrollas eh ollansa Viaporiin 6.5.18 8 vaikka väkki oli kuustuhatt miäst ja nii varustett värkki ettei Ryss olis väkisin saanu linna pariin kolmeen vuatteen. Mut annetti ehrollas vaa ja pussi seljäs Ruatlaise kulkiva pois ikän keriläise. Ästink oli ikän ikäänkuin maan avan ett kon Ryss sen sai sitt oli jo koko maa hänen hallusas. Ei suinkka herrakkan olis uskaltan stä sitä tehr mut kon kuninkaas oli vika. Sitt pantti kunin as pois viralt ja hänen setäs Kaarle Kolmastoista tuli hallitukse. Sen jälkken otetti kuninkaaks yks ranskan kenraali ÄÄrnastotti erna otte. Ryss pyysi Ruatti appuun ranskaa vastaan ja ranskan kunin as peljästyi tieten ett ÄÄrnastotti oli aika sotaherra.

Kahreksa verise sora so an eres e essä mnä olen oll mutt ei kualemaks kumminkkan sallitt. Joka YlimÄisse IssÄ turvaa on hyväs suajas elämäs ja kualemas. Me nuare sotamiähe oli omis vaatteis kuik kukin kottu läks. Vasikannahkasis repuis me pi i ruakam ja amusioni. Vaik olimekki maanväen vaatteis vaa nii järjestys oli kumminki sen puolest. Ei minun sivult kaatun muut kon yks miäs ammutti La Ärtis altlan trenk ou i Laitlast. Än sai kaks luari rintta ja huus Ai Jess kyl minu jo sattus RyssÄn sotaväki oli ikän pimiä pakana ja Suamenki sotaväki vaik kristinopis oliva olis ollu viäl julmema mut herratten pualest oli kova ran astus. Joukos on hyvi ja pahoi. Toise herra rukkoili ai sora erel ettei vanhoi synnei syntejä enä muistetais. Mut ei everstluutnant Jyllenpöök in tarvinn rukkoll. Än oli niin ilonen ja lempiä miäs hyvä ja nöyrä. Än sano ai sora erel älkkän peljäkk poja pitäkän päät vaa Uskaltakan poja Ja me huusi yhrest suust enkkeen ja vereen ahoil herroilloil oli pelko hen estäs ja ammuttiki heit muutami omilt miähilt kon hakkasiva kovasten väkki vaik oli kuninkaan pualest määräs ettei saa lyärä lyö Ä poikki. Yksikin ikävä Änrikki kon ei saan Äkseuraust menemä päisi hakkas miähhi julmasten. Kon sitt sota tuli nii kolmas laukaus jo sattus hänesse ja hän huusi Ei se suinkka vihollisen luari ollu se ol oman miähen tyä. MnÄ palvelin Turun läänin rykmentis Laitlan komppanias. MeijÄn komppanian luutnantti joka sitt tehti kapteeniks oli hyvä mies En lannist kotosi. Än itki ai ennen ko sotta mentti ja sano itäkän pääll poja ettäk ettekö näe kui pakeneva. Ei RyssÄ kestäny Äll pajunett ennen pakeniva taik anno antoivat ittes an iks sa ottaisi me niit an iks oti ja kruunun kalut pois. Me olisim ihmeit tehn jos olisi oman pääm jälkken saanu menetell. - 8

LÄh emerkintä Julius Krohnin toimittaman Suomen Kuvaleh en vuosikerrassa 18 n o 9 s. 9-1 on julkaistu Suomen so asta kertova Jussi Lin renin muistelma joka ilmoitetaan kerrotuksi innerjoen murteella. Osmo Ikola esittää sitten muistelman Suomen kielen Seuran vuosikirjassa Sananjalka n o 8 1966 s. 219-22. suluissa olevat päiväykset on lisätty lainattuun tekstiin. Murteen kirioittaamisesta Ikola toteaa arvostelunsa lopuksi Kokonaisuutena teksti kuitenkin näyttää melko hyvin kuvastavan murretta. Lin renin ilmoitus syntymäpaikastaan tuo mieleen sen että innerjoen kapppeli erosi omaksi seurakunnakseen Laitilan emäkirkosta vuonna 1864. Kustaa Ala-Kaila Toimittajan lisäys Mone verise sora eres o Laitla komppania oll. TÄs viimeses soras meil oli hyvä herra KyÄr joka sanoi Äll pajunett ja me karkasi pääl. Se ol nii ilone ja nöyrä miäs ja hän sai meijän tottlema. 1 V I ö.. l r KASa a rƒey li l 1 y py i OV Rku La.MA 9

Kiltamme tärkeimmät tapahtumat vuonna 1981 Kiltamme vuosikokous pi ettiin 4.4. Santahaminassa Uu.J n suojissa ja sen yhtey essä myös juhlistettiin ev. Matti Aarnion 8 -vuotispäivää. Everstiin koh istettiinkin monia huomionosoituksia mm. hänelle ojennettiin Uu.J n plaketti hänhän oli jatkoso an loppuvaiheissa myös tämän pataljoonan komentaja sekä rykmenttimme rekrytointialueen pitäjien viirejä. Samassa tilaisuu essa julkistettiin Motti-Mattimarssista tunnetun Kiltamme kuntiiamarssin ÄÄnite. Marssin on säveltänyt kiltaveli Juhani Valsta sanoittanut Antti eikarinn sekä solistina kiltaveli ekka Aaltonen. Soittokuntana elsin in poliisit Arthur uhrmanin joh olla. Kiltajulkaisumme sisälsi tavanomaisesti isäntiemme Uu.J n historiaa ja JoutselÄn taistelun selostuksen jotka ovat Ye-maj. ertti Suomisen laatimia. Kutsuvieraita olivat MK n Erkki Tuuli ja Jarmo Merinen Uu.J ev.ltn. Olli eiskanen ja maj. ertti Lah enperä in Varuskunnan päällikkö ev. Olli Rekola ja tietysti kunniajäsenemme kenr.ltn Urpo Levo. 41

M K n vuosikokoukseen 25.4. Ka ettikoululla osallistuimme siellä valittiin puh.johtajamme Antero Kallio M K n varapuheenjohtajaksi. Kuluneena vuonna siirettiin res.au n res.aikaa 6 ikävuoteen tästä johtuen esitimme harvoja vielä alla 6 -vuoitiaitamme ylennettäväksi. Tulos kuitenkin oli laiha vain kaksi ylennettiin kersantiksi. ohj.m. KiltapÄiville Turussa osallistui vain sihteerimme 11.-14.6. 15.8. täytti 6 v. kunniajäsenemme Urpo Levo eroten samalla Loun. Suomen sotilasläänin komentajan virasta. ÄntÄ kävimme tervehtimässä. Alueosatojen toiminta on pääosiltaan ollut vilkasta ne ovat pitäneet omat vuosikokouksensa järjestäneet illanviettoja ja retkeilyjä. Koko killan ja alueosastojen puitteissa olemme osallistuneet pyöreitten vuosien täyttäjien juhlintaan ja ikävä kyllä yhä useammin siunaustilaisuuksiin. Viime mainittuihin mah ollisuuksien mukaan lippuvartion kera. VÄhÄosaisten ja sotainvali ien avustamiseeen olemme laajenevassa pyrkineet. määrin Suomen Sotilas- Suomen Mies-leh en tilausmäärissä emme ole sihteerimme kovista yrityksistä huolimatta päässeet e es tyy yttävään tulokseen. Kilta-asiomitalien jako uolustusministeri on Maanpuolustuskillat ry n hallituksen esityksestä myöntänyt 1.12.1981 199 kilta-ansiomitalia. Kilta-ansiomitali n o 1 on myönnetty Tasavallan presi entti Urho Kekkoselle ja n o 2 puolustusministeri Lasse äikäkselle. TÄssÄ kiltamme mitalien saajat Matti Aarnio Erkki Luntamo Veikko Vesa Antero Kallio Kustaa Ala-Kaila Tauno Tuovinen Aapo Rajahalme Niilo Nurmi Matti aussila Vihtori Rintanen Toivo aijanen Ilkka Are il in Ny a ka Urpo Levo Kosti Tammenniemi Olli K. Varho 42

Tasavallan presi entin estyneenä ollessa pääministeri Mauno Koivisto on 6.11.1981 puolustusministeri Lasse äikäksen esittelyssä hyväksynyt asetuksen kilta-ansiomitalista. Seuraavassa koko asetusteksti 1ƒ Tunnustukseksi Maanpuolustuskillat r.y. -nimisen järjestön päätavoitteina olevien maanpuolustustah on maanpuolustustietou en levittämisen ja maanpuolustusharrastuksen e istämisen hyväksi teh ystä vapaaehtoisesta maanpuolustustvöstä voi aan antaa kilta-ansiomitali. 2ƒ Kilta-ansiomitali voi aan myöntää 1 järjestönjäsenelle jokavähintään vii entoista vuo en ajan on vastuullisissa tehtävissä tai muulla merkittävällä tavalla ansiokkaasti työskennellyt 1 ƒ ssä mainittujen tarkoitusperien e istämiseksi 2 järjestöönkuulumattomalle Suomen kansalaiselle joka on ansiokkaasti ja pitkäaikaisesti toiminut maanpuolustuksen sekä järjestön säännöissä ja periaateohjelmassa ilmaistujen tavoittei en hyväksi sekä merkittävällä tavalla tukenut järjestön työtä sekä e ellä 2 koh assa mainituin e ellytyksin kotimaiselle yhteisölle. Ansiomitali voi aan myöntää myös ulkomaalaiselle joka on toiminnallaan osoittanut arvostavansa Suomen virallista ulkopolitiikkaa ja joka on ansiok- Kenelle kilta-ansiomitali voi aan myöntää kaasti toiminut järjestöä vastaavassa maa npuolustusjärjestössään maansa ja Suomen välisen järjestöllisen yhteistyön e istämiseksi. ƒ Kilta-ansiomitali on tompakkia. Mitalin etupuoli kuvaa heral ista ruusua keskiosassaan tornikuvio syvennyksenä. Mitalin läpimitta on 5 millimetriä ja paksuus millimetriä. Mitalin kääntöpuolella on juokseva numero. Mitaliin kuuluu 1 millimetrin levyinen nauha jossa on sinisellä pohjalla kaksi pystysuunt ista sakarakuvioista valkoista raitaa. Kilta-ansiomitali ja siihen kuuluva nauha ovat oheisten kuvien mukaiset. 4ƒ Kilta-ansiomitalia kannetaan nauhassa kunniamerkin tapaan. Virkapuvussa voi aan nauhaa kantaa myös nauhalaattana. 5ƒ Kilta-ansiomitalin myöntää puolustusministeri järjestön hallituksen esityksestä. Mitalia seuraa omistuskirja. uolustusministeriö pitää luetteloa ansiomitalin saaneista. 6ƒ Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa puolustusministeriö. ƒ TÄmÄ asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1981 4