P e t o v a h i n k o t a r k a s t a j a k o u l u t u s 1 1. - 1 2. 5. 2 0 1 0 S i v u 1 Harri Norberg Metsästäjäin Keskusjärjestö S-posti: harri.norberg@riista.fi KUNTAKOHTAISET KÄYTÄNNÖT PETOVAHINKOTARKASTUKSISSA Lähetimme huhtikuun puolivälissä kaikkiin poronhoitoalueen kuntiin kyselyn, jonka myötä halusimme kartoittaa tätä koulutustilaisuutta varten kuntien nykykäytäntöjä suurpetojen aiheuttamien poro- ja kotieläinvahinkojen tarkastustoiminnassa ja korvaamisessa. Tämän dokumentin on tarkoitus toimia alustuksena iltapäivän keskusteluosuudelle. Suuret kiitokset kaikille kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisille vastaamisesta tähän kyselyyn! Poronhoitoalueella sijaitsee yhteensä 28 kuntaa. Kuntaliitosten myötä poronhoitoalueen piiriin on tullut uusia kuntia ja kaupunkeja, kuten esimerkiksi Oulu Ylikiimingin liittyessä Oulun kaupunkiin. Poronhoitoalueen rajat ovat kuitenkin ennallaan, vaikka kuntakentässä muutoksia tapahtuukin. Alla on listattu poronhoitoalueen nykyiset kunnat alkaen pohjoisesta: Utsjoki Inari Enontekiö Muonio Kittilä Sodankylä Savukoski Pelkosenniemi Salla Kemijärvi Rovaniemi Kolari Pello Ylitornio Tervola Simo Ranua Posio Kuusamo Taivalkoski Pudasjärvi Ii (Kuivaniemi) Yli-Ii Oulu (Ylikiiminki) Utajärvi Puolanka Hyrynsalmi Suomussalmi Kunnista yhteensä 27 (96%) vastasi kyselyyn! Yhden kunnan puuttuminenkin voi johtua kyselyn tekijän virheestä, mikäli sähköpostiviesti ei tavoittanutkaan oikeaa henkilöä. Joka tapauksessa kyselyä voidaan tältä osin pitää kattavana. Alueellisesti tarkastellen poronhoitoalueella sijaitsee myös 56 paliskuntaa ja 27 riistanhoitoyhdistystä (Iin seudun rhy = Ii ja Yli-Ii). Riistanhoitoyhdistykset ovat yleensä kuntarajoja noudattavia. Huom! Yllä oleva kartta ei ole täysin ajan tasalla.
P e t o v a h i n k o t a r k a s t a j a k o u l u t u s 1 1. - 1 2. 5. 2 0 1 0 S i v u 2 1. MEV = maaseutuelinkeinoviranomainen Alla olevassa kuvassa on esitetty kyselyyn vastanneiden kuntien petovahinkojen tarkastuksista ja maksatuksista vastaavien viranomaisten työnimikkeet. Tähän liittyen on hyvä huomioida, että useissa tapauksissa yksi mev hoitaa useamman kunnan maaseutupalvelut, mukaan lukien petovahinkoasiat. Ts. kunnat ostavat maaseutupalvelut naapurikunnilta. Sama mev on siis vastannut kyselyyn kaikkien hallinnoimiensa kuntien osalta. vs. elinkeinoasiamiesmaaseutusihteeri 2. Vahinkojen esiintyminen ja tarkastusten osuus ilmoitetuista vahingoista kunnittain Tällä kysymyksellä kartoitettiin kuinka paljon petovahinkoja eri kunnissa tapahtui 2008-09. Kunta Porovah./v. Tark-% Kotieläimet Kunta Porovah./v. Tark-% Kotieläimet Utsjoki 51-100 5 % - Tervola 11-50 3 % (1) 2006: karhu-lammas 2007: susi-lammas/km Inari 707/ 320 9/23 % - Simo 11-20 50 % - Enontekiö 600-700 8 % 1/2010: 3 koiraa Ranua 11-50 25 % - Muonio 50-60 30 % - Posio 38 / 20 40/15 % - Kittilä 54 / 127 0/19 % keskim. 1 / 2 v. Kuusamo 489 / 453 9/13 % 0-1 / v. Sodankylä 212 / 280 4/7 % 2008: 5 lammasta Taivalkoski 51-100 27 % - Savukoski 100-200* 5 % 1-5 Pudasjärvi 51-100, >250 30 % 1-5 Salla yli 300 10 % n. 30-80 lammasta n. 10 rytäkässä Ii 1-10 50 % - Pelkosenniemi 1-10 0-20 % - Yli-Ii 1-10 67/33 % - Kemijärvi 11-50 0-20 % - Oulu (Ylikiiminki) 1-10 60 % - Rovaniemi 11-50??? - Utajärvi Kolari 11-50 25 % keskim. 1 / 3 v. Puolanka 50 43 % - Pello 11-50 0/50 % 1 lammastapaus Hyrynsalmi 100-200 49 % - Ylitornio 11-20 20 % - Suomussalmi 577 / 450 40/35 % 6-10 Useimpien vastausten mukaan pidettiin 10 % tarkastusprosenttia riittävänä silloin, kun tarkastukset ovat oikein ja kaikkien osapuolten koolla ollen tehtyjä. Myös 10-20 %, 25 % ja 30 % saivat kannatusta. Joillakin vastaajilla oli henkilökohtaisena tavoitteena jopa 50 % tarkastusprosentti. *Savukoskella vuonna 2010 jo huhtikuuhun mennessä lähemmäs 200!
P e t o v a h i n k o t a r k a s t a j a k o u l u t u s 1 1. - 1 2. 5. 2 0 1 0 S i v u 3 3. Vahinkojen esiintyminen vuodenajoittain Mihin aikaan ilmoituksia porovahingoista tulee eniten? Kunta TALVI KEVÄT KESÄ SYKSY Kunta TALVI KEVÄT KESÄ SYKSY Utsjoki X Tervola X Inari X Simo X Enontekiö X X Ranua X Muonio x x x x Posio X Kittilä X Kuusamo (x) (x) X Sodankylä X Taivalkoski X Savukoski X Pudasjärvi X Salla X X Ii X Pelkosenniemi X X Yli-Ii X Kemijärvi X X Oulu (Ylikiiminki) X Rovaniemi X Utajärvi Kolari X Puolanka X Pello X Hyrynsalmi X X X Ylitornio X Suomussalmi X Talvi- ja kevätaikaiset vahingot näyttävät painottuvan poronhoitoalueen pohjoisosan kuntiin, kun taas poronhoitoalueen eteläosassa korostuvat syysaikaiset tai talviset vahingot. Muonion vastaus oli tasaisesti ympäri vuoden. 4. Vahinkojen ilmoittaminen Porovahinkojen ilmoittamiskäytännöt vaihtelevat kunnissa. Yhteensä 12 kunnassa ilmoitukset tulevat 100 %:sti paliskunnan poroisännän kautta. Lisäksi neljässä kunnassa yli 75 % ilmoituksista ja kahdessa kunnassa 60 % tulee poroisännän kautta. Sallassa kunnan toisen paliskunnan, Pohjois-Sallan ilmoituksista tulee myös 100 % poroisännän kautta, mutta Sallan paliskunnan ilmoitukset tulevat milloin mitenkin. Inarissa alueen kahdeksasta paliskunnasta kolme ilmoittaa vahingot poroisännän välityksellä, muissa viidessä ilmoitukset tekevät vahingon löytäjä tai poron omistaja. Myös Tervolassa, Simossa, Muoniossa ja Enontekiöllä pääosa ilmoituksista tulee vahinkoporon omistajan kautta. Pellossa 100 % ilmoitetaan tokkakunnan työnjohtajan kautta, Kemijärvellä ja Pelkosenniemellä 40 %. Kommenteissa pidettiin yleisesti hyvänä käytäntöä, jossa paliskunnan poroisäntä tekee vahinkoilmoituksen sekä toimittaa vahinkoilmoitukset kootusti maaseutusihteerille. Ilmoituksen yhteydessä vahinkopaikka annetaan yleisimmin vahinkopaikan tarkan maastonnimen mukaan ja lähes yhtä yleisesti vahinkopaikka ilmoitetaan karkeasti ja sanotaan, että paliskunnan edustaja ohjaa vahinkopaikalle. Paikalle ohjaaminen pätee myös silloin kun paikannimi on annettu tarkasti. Vahinkopaikan GPS-koordinaatit ilmoitetaan nykyään vielä hyvin satunnaisesti: Enontekiö, Inari (4 %), Ii, Yli-Ii (20 %), Oulu, Simo, Pudasjärvi, Taivalkoski (20 %), Puolanka (20 %) ja Hyrynsalmi, mutta Suomussalmella lähes 100 %!
P e t o v a h i n k o t a r k a s t a j a k o u l u t u s 1 1. - 1 2. 5. 2 0 1 0 S i v u 4 Puhelimessa paikannimellä, ennen tarkatusta karttaliitteellä, lähes aina palkisen edustaja oppaana Melko tarkasti maastonimen mukaan ja aina pyydettäessä joku on näyttänyt paikan Tarkasti paikannimen perusteella, paliskunnan edustaja on aina ohjannut paikalle. Korvaushakemuslomakkeiden toimittaminen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on hieman systemaattisempaa kuin vahinkoilmoitusten teko. Suurimmassa osassa kunnista vahinkoilmoitukset tuo kunnanvirastolle lähes 100 %:sti alueen paliskuntien poroisännät. Kuitenkin vain kymmenen kuntaa ilmoitti luvuksi täydet 100 %. Osa korvausilmoituksista tulee siis myös pedon tappaman poron omistajan suoraan tuomana. Pääasiallisena tapana tämä (poronomistaja tuo korvaushakemuksen) on Utsjoella, Enontekiöllä, Inarissa, Tervolassa ja Pudasjärvellä. Sodankylän kohdalla korvaushakemukset tuo kyselyn mukaan paliskunnan rahastonhoitaja. Simossa paperit tuo joko poroisäntä tai tokkakunnan edustaja. 5. Maastokatselmukset Tähän tärkeään osioon kysyttiin tietoja a) ketkä maastokatselmuksissa ovat yleensä läsnä, b) onko tarkastuksissa tullut vastaan ongelmia / ilmennyt joku muu kuin ilmoitettu kuolinsyy, c) kuinka usein on jouduttu hylkäämään ilmoitus (joko tarkastuksesta johtuen tai muusta syystä), d) syyt hylkäämiseen ja lisäksi e) millä keinoin maastossa on liikuttu. a) tyypillisimmin (18x) maaseutusihteerin mukana maastotarkastukseen on osallistunut paliskunnan tokkakunnan edustaja, so. poromies, jolla on alueella itselläänkin poroja; kysymys ei siinä mielessä ollut aivan tarkka, että tokkakunnan edustaja voi käsittää myös poronomistajan ja jopa poroisännän; oletan kuitenkin, että kyseessä on joku muu paliskunnan edustaja kuin poroisäntä tai kuolleen poron omistaja; poroisäntä osallistui vastausten mukaan tarkastuksiin 9 kunnassa ja poron omistaja 6 kunnassa. Riistanhoitoyhdistysten edustajia oli mukana tarkastuksissa 8 kunnassa, lisäksi kahdessa kunnassa harvoin ja yhdessä silloin tällöin. Myös kohdassa joku muu oli mainintoja muutamassa kunnassa, jolloin lisäyksenä oli, että tarkastukseen osallistui poron löytäjä. b) 20 kunnan osalta ei ole ollut ongelmia lainkaan tai hyvin vähän ja kuudessa kunnassa on ollut joskus jonkintasoisia ongelmia; alla muutama esimerkki: a. Joskus ollut ongelmia eli selviä viitteitä pedon aiheuttamasta vahingosta ei löytynyt. b. Raatoa ei ollut tai yritetty pannan avulla hakea korvausta parin vanhan luun ja karvatukon perusteella. Paliskunnissa selvä ero vahinkoilmoituksen tekemiselle. c. Vanhat raadot keskusteluttavat. MMM:n määräystä ei haluta ymmärtää. Pyritään odottamaan niin pitkään vahinkotapauksessa, ettei ruhoa missään tapauksessa katsota miltään osin sellaiseksi, mitä voidaan käyttää hyväksi. Parhaimmillaan on esitetty suolistettua poroa korvauksen piiriin. Myös tutkinnassa poromiehen itsensä ampuma poro. d. On ollut ongelmia, mutta kohtuullisen vähän: vasat kuolleet kevättalvella nälkään (luuydin oli tummanpunaista), pari kertaa yritetty vanhaa raatoa uudelleen eli sinne oli viety panta, porotarha ja poromiehen karhunkatseluyritys olivat liian lähellä
P e t o v a h i n k o t a r k a s t a j a k o u l u t u s 1 1. - 1 2. 5. 2 0 1 0 S i v u 5 toisiaan (karhut tappoivat lukuisia pantavasoja kevään aikana), pahimmat ongelmat ja eniten päänvaivaa aiheuttavat kesällä löydetyt edellisen talven raadot eli luukasat: usein tulkittu asiakkaan eduksi, koska esimerkiksi alueella on liikkunut paljon ilveksiä. c-d) Ilmoituksia oli hylätty yhteensä 12 kunnassa ja 15 kunnassa ei ollut hylätty yhtään. Syyt hylkäyksiin olivat pääsääntöisesti seuraavia: e. Inari: 1) poroa ei ole voitu todeta pedon tappamaksi, vaikka jäljellä oli riittävästi osia arvion tekemiseen (24%), 2) porosta ei ollut jäljellä juuri mitään (38 %), 3) poromiehet eivät ehtineet/lähteneet opastamaan vahinkopaikalla (17%), 4) vahinkoa ei tarkastuksessa löytynyt (15 %), 5) vahingot, joissa ilmoitettu vahinkopaikka ei ollut poron kuoleman tapahtumapaikka, vaan tyhjä pedon saaliin kätköpaikka (5%) f. Suomussalmi: poroa ei voitu todeta pedon tappamaksi, poro todettiin nääntyneeksi luuytimen perusteella, ilmoitus tuli liian myöhään, selvä väärinkäytös (2 kpl) g. Muonio: ei tarkastusten perusteella, mutta asiakirjapuutteiden tai -viiveiden takia korvaus evätty joitakin kertoja h. Porosta ei jäljellä juuri mitään tai raatoa ei löytynyt (mm. Salla, Pudasjärvi, Puolanka) i. Vahinkoilmoitus ja korvaushakemus tulivat liian myöhään (mm. Taivalkoski, Salla) j. Ilmoittaja yritti saada löytöpalkkion vaikka raatoa ei ollutkaan (Salla) k. Maa- ja metsätalousministeriö antoi 4.2.2002 kunnille sisäisen määräyksen (Dnro 186/723/2002) petoeläinvahinkojen korvaamisesta porovahingoissa. Määräyksen mukaan korvausjärjestelmästä voidaan korvata vain suurpedon todistettavasti aiheuttama porovahinko. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on järjestettävä maastotarkastus silloin, kun vahingosta ei ole jäävittömän henkilön antamaa kirjallista lausuntoa, vahinkotapaus on suuri (useita poroja) tai vahingot kohdistuvat useasti samalla hakijalle. Paliskuntain Yhdistyksen mukaan korvausta pedon tappamasta porosta on mahdollista hakea ainoastaan silloin, kun kuollut poro tai sen jäänteet on löydetty maastosta ja se voidaan todeta maasuurpedon tappamaksi. Suuri osa raadoista jää löytymättä ja korvaamatta poronomistajalle. Hyväksyttekö petovahinkona korvattavaksi tapauksen, josta löytyy vain hieman luita ja karvoja eli siitä ei voida päätellä kuolinsyytä? Esim. poro on kuollut talvella ja se löytyy kesällä/syksyllä. Alla esimerkkejä vastauksista: a) Riippuu siitä, onko samalta alueelta löytynyt kiistattomasti pedon tappamia poroja ja alueella on havaittu pedon jälkiä. Tällöin voidaan käyttää harkintaa ja päättelyä. b) En hyväksy. c) Pedon tappamiksi pitäisi hyväksyä ainoastaan ne tapaukset, jotka on paikanpäällä todettavissa sellaisiksi. Ei karvatupoista tai ikivanhasta luurangosta sellaista voi päätellä. d) Tiedot petojen liikkeistä tulisi aina olla osana hyväksyttyjen tapausten korvaamista. Meillä on kiinteä keskusteluyhteys koko ajan poromiehiin ja muihin maastossa liikkuviin eli tilanne selvillä millä kantilla kairaa vahinkoriski on suurimmillaan. e) MMM:n sisäisen määräyksen Dnro 186/723/2002 kohdan 4 1.mom:n mukaan voidaan korvata vain todistettavasti pedon tappama eläin. Olen kysynyt asiasta vielä silloin MMM:ssä ylitarkastajana olleelta Sauli Härköseltä vahvistusta asiaan. Hän totesi ykskantaan, ettei vahinkoa sen perusteella voida korvata. f) Yleensä hyväksytään kyllä. Vahinkoalueella on ollut petoja tai alueella on sattunut muitakin varmuudella pedon tappamia tapauksia. Myös osa näistä vanhoista tapauksista on hyväksytty sillä perusteella. g) Ei ole ollut tuollaista tapausta, mutta arveluttaisi hyväksyä. h) Emme, mutta jäävittömän todistuksilla vahvistetaan kaikki ne tapaukset, joita ei ole tarkistettu, ja niissä varmaan on monenlaista taustalla. i) Harkitusti kyllä. Näistä tapauksista yleensä keskustellaan etukäteen paliskunnan kanssa, ja jos tapaus on hyvin epävarma, niin paliskunta ei tee siitä ilmoitusta, eikä hakemusta. j) Maalaisjärki on joskus paikallaan.
P e t o v a h i n k o t a r k a s t a j a k o u l u t u s 1 1. - 1 2. 5. 2 0 1 0 S i v u 6 e) Maastotarkastuksissa on liikuttu seuraavasti: a. Poromiesten autoilla, kelkoilla, jalkaisin; kunnalla ei käytössä maastoajoneuvoja b. Tarkastajat liikkuneet omilla moottorikelkoilla tai mönkijöillä; kunnalla ei maastoajon. c. Oma auto, poronomistajan tai paliskunnan poroisännän auto (maastokelpoinen) tai mönkijä ja kävellen pahimmat maastot (runsaspuustoiset metsät); kunnalle ei m-ajon. d. Kunnassa on moottorikelkka käytössä e. Omalla moottorikelkalla sulan maan aikana kävellen / mönkijässä kyytiläisenä f. Kävelemällä ja hiihtämällä. Kunnassa ei ole käytössä maastoajoneuvoja. Oma m-kelkka on, mutta en ole vielä käyttänyt tarkastuksessa. g. Omalla autolla ja kesäisin aina jalkapelillä loput. Talvisaikana suksilla (jos raato lähellä tietä) tai kevyellä siperialaisreellä, joka kytketään poromiehen m-kelkkaan (reki kulkee auton katolla ja toimii tosin hyvin) h. Henkilöauto, m-kelkka, mönkijä. Itsellä on auto ja kelkka, mönkijää on lainattu poromiehiltä. i. Poromiesten tai rhy:n edustajan kimppakyydeillä, pääsääntöisesti jalan. Muutaman kerran oma m-kelkka. Kunnassa ei maastoajoneuvoja. j. Poromiesten moottorikelkan kyydissä, lumikengillä ja muutoin jalan. k. Valtuutetut tarkastajat ovat käyttäneet omia kulkuneuvoja, joiden käytöstä kunta on maksanut KVTES:n mukaiset matkakustannusten korvaukset tarkastajille. l. On liikuttu autolla ja moottorikelkalla sekä poromiehen veneellä. XXXXXXXX kunnalle / kaupungille oltiin hankkimassa kelkkaa, mutta lautakunta päätti, ettei kelkkaa tarvita. On särjetty omia autoja ja kelkkoja. Korvaukset vaurioista tiukassa. Jatkossa ei kannata itsellä pitää sitä varten kelkkaa. Kunta ei halua investoida välineisiin. m. Kävellen, hiihtämällä, moottorikelkan perässä hinauksessa ja m-kelkan kyydissä. n. Kuljetuksesta ovat huolehtineet poromiehet. Kunnassa ei olisi varaakaan kysyttyyn kalustoon o. YLEISHUOMIONA: KOVIN HARVASTA KUNNASTA LÖYTYY MAASTOAJONEUVOJA 6. Korvaukset maastotarkastuksista Yhteensä 22 poronhoitoalueen kunnassa ei ole peritty lainkaan tarkastusmaksua. Lisäksi kahdessa kunnassa on peritty matkakulut, mikäli kuljetusta ei ole järjestetty. a) Ei tarkastusmaksua, mutta poromiehet vastavuoroisesti antaneet kiitettävästi kyydin vahinkopaikalle b) Kunnan talousarviossa on riittävästi budjetoitua rahaa tätä varten c) Kh:n päätös: maksua ei peritä, jos kuljetus paliskunnan toimesta Tarkastusmaksu ON PERITTY kolmessa kunnassa: 100 per tarkastus. a) Kaikista tapauksista 100 /tarkastus, joka kattaa keskimäärin vajaat puolet yhden tarkastusreissun kokonaiskustannuksista b) Korvaus 100 /tarkistus peritty paliskunnalta / poronomistajilta