Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka
Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step
Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka
Yleistä riskin arvioinnista Työsuojeluriskeillä tarkoitetaan riskejä, joita työntekijä kohtaa omassa työssään. Vaaratekijöistä, jotka voivat aiheutua itse tehtävästä, käytettävistä työvälineistä ja -menetelmistä osaamisesta ja suojautumisesta, työympäristöstä jne.
Yleistä riskin arvioinnista Työturvallisuuslain (738/2002 )10 mukaan työnantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta ja muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Riskien arviointi ja hallinta ovat osa työpaikan jokapäiväistä turvallisuustoimintaa.
Riskin arvioinnin tarkoitus
Riskin arvioinnilla ehkäistään tapaturmia Tapaturmat ja ammattitaudit aiheuttavat sekä suoria että epäsuoria kustannuksia: Tapaturmavakuutukset Sairauspoissaolot: suorat kustannukset ja sijaistamisen tuomat välilliset kustannukset, alentunut työpanos Työkyvyttömyyseläkkeet
Työn, työympäristön ja työolojen riskien arvioinnilla tarkoitetaan: - työssä esiintyvien vaarojen ja haittojen tunnistamista - vaaratekijöiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä - riskien merkittävyyden arviointia - toimenpiteitä riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi siedettävälle tasolle. Riskin poistaminen tai alentaminen Ohjeet Suojaimet
Riskin arviointiin osallistuvat PAT-periaatteen mukaisesti: Päättäjä Päättäjä voi tehdä päätöksiä korjaavista ja ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä Asiantuntija Esim. työsuojeluvaltuutettu, työterveyshoitaja, tekninen asiantuntija Työntekijä Kun yksi tai useampi työntekijä osallistuu riskin arviointiin, tehdään riskien alentaminen ja hallitseminen työsuojeluyhteistoiminnassa. Myös työsuojeluvaltuutettu voi edustaa työntekijöitä Työsuojelupari!
Riskin arvioinnin vaiheet
Riski = Todennäköisyys x Seuraus Riskin suuruus määritellään havaitun vaaratekijän esiintymisen todennäköisyyden ja mahdollisen vahingon seurauksen yhteisvaikutuksena
Riskejä skaalatessa kannattaa muistaa koko työelämän kirjo, koska samaa asteikkoa käytetään kaikissa sairaanhoitopiirin töissä. Sietämätön riski (5) pysäyttää aina toiminnan. Siitä on ilmoitettava välittömästi sairaanhoitopiirin johdolle ja työsuojelupäällikölle. Toimintaa ei saa aloittaa eikä jatkaa ennen korjaavien toimenpiteiden määrittelyä. Sietämättömässä työsuojeluriskissä välitön kuoleman vaara on läsnä. Merkityksettömän riskin toteutumista pidetään hyvin epätodennäköisenä ja vaikka se toteutuisikin, seuraukset eivät aiheuta harmia.
Todennäköisyys Seuraus Tapahtuma toteutuu aina melkein aina usein joskus harvoin ei juuri koskaan saattaisi sattua epätodennäköisesti kun työ tehdään. Tapahtumasta seuraa (voisi seurata) välitön kuolema pysyvä haitta tai vamma veritapaturma vakava tapaturma *) ohimenevä terveyshaitta tapaturma mustelma, naarmu Oho!, Hups! jos se toteutuu *) vakava tapaturma määritellään viranomaisten tulkinnan mukaisesti
Korjaava toimenpide Ehkäisevä toimenpide Kuivataan vesi lattialta Sidotaan haava Selvitetään, mistä vesi tuli ja estetään sen päätyminen lattialle uudelleen Suojataan terävä reuna / Mietitään työvälineet ja menetelmät Sijoitetaan raskas esine alahyllylle Merkitään tavaroille omat paikkansa myös koon mukaan harkiten
Määritellyt toimenpiteet kohdistuvat usein riskin todennäköisyyden pienentämiseen, eivätkä siis aina vaikuta toteutuvan vahingon suuruuteen. Esimerkki: Henkilö käyttää työssään jatkuvasti syöpävaarallista kemikaalia. Altistus ilman mitään suojaimia olisi todennäköinen ja seuraus vakava. Eli riski on tasolla sietämätön. Työtä ei saa jatkaa ilman toimenpiteitä. Riskin alentamiseksi työhön otetaan käyttöön suojavaatetus sekä kasvosuojain ja työ aletaan tehdä vetokaapissa. Näin saadaan altistumisen tapahtuminen epätodennäköiseksi, mutta sen seuraus olisi edelleen vakava. Riskin suuruus alenee näillä toimenpiteillä tasolle kohtalainen riski. Työtä voidaan jatkaa, mutta hallintakeinoista tulee pitää huolta jatkuvalla seurannalla.
VSSHP:ssä noudatetaan pääpiirteittäin STM:n ohjeistusten mukaista työn vaarojen tunnistamisen menettelyä. Riskin arvioinnin osa-alueet eli riskilajit ovat: Ergonomia (t. fyysinen kuormittuminen) Fysikaaliset vaaratekijät Henkinen kuormittuminen (t. psykososiaaliset kuormitustekijät) Kemialliset ja biologiset vaaratekijät Palo- ja pelastusturvallisuus (VSSHP:n erityinen riskilaji) Tapaturmien vaarat Työajoista aiheutuvat vaarat (VSSHP:n erityinen riskilaji) Työväkivallan uhka (VSSHP:n erityinen riskilaji)
Työyksikön tapaturmariskien vaaraa arvioitaessa kannattaa yhtenä tietolähteenä käyttää aiempien vuosien toteutuneita työtapaturmatietoja, jotka ovat esimiesten saatavissa oman yksikkönsä osalta.
Riskien hallinta on kokonaisuus Johtamisperiaatteet Menettelytavat Käytännöt Osaaminen Viestintä Valvonta Korjaavat toimenpiteet Riskien analysointi Jatkuva parantaminen Ennalta ehkäisevät toimenpiteet
Riski Sietämätön Merkittävä Kohtalainen Vähäinen / Siedettävä Merkityksetön Toimenpiteet ja aikataulu Työtä ei pidä aloittaa eikä jatkaa ennen kuin riskiä on pienennetty. PYSÄYTÄ VAARALLINEN TYÖ VÄLITTÖMÄSTI! Työtä ei pidä aloittaa kuin riskiä on pienennetty. Riskin pienentämiseen voidaan joutua osoittamaan huomattavia resursseja. Jos riski liittyy meneillään olevaan työhön, ongelma pitää korjata lyhyemmässä ajassa kuin kohtuullisten riskien ollessa kyseessä. Vastuuhenkilö on nimettävä. Riskien pienentämiseksi on ryhdyttävä toimiin, mutta ennaltaehkäisyn kustannukset on mitoitettava ja rajattava tarkasti. Toimenpiteille on määriteltävä vastuuhenkilö ja aikataulu. Jos kohtuulliseen riskiin liittyy erittäin haitallisia seurauksia, lisäarviointi voi olla tarpeen haitan todennäköisyyden tarkemmaksi toteamiseksi, jonka perusteella tehokkaampien valvontatoimenpiteiden tarve voidaan määritellä. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ei välttämättä tarvita. Pitäisi kuitenkin harkita kustannus-vaikutus-suhteeltaan parempia ratkaisuja tai parannuksia, jotka eivät aiheuta lisäkustannuksia. Tarvitaan seurantaa, jotta varmistetaan, että riski pysyy hallinnassa. Ei tarvita toimenpiteitä.
Riskin alentamiseen käytettävien toimenpiteiden vaikuttavuus Heikko keino -- Vahva keino 1. Poistaminen 2. Korvaaminen 3. Eristäminen, erottaminen 4. Turvalaitteet 5. Menetelmät 6. Työohjeet 7. PPE 1. Poistetaan vaaratekijä 2. Käytetään menetelmiä, joiden vaaratekijät ovat vähäisempiä 3. Eristetään vaaratekijä ja/tai tekijä 4. Tekniset toimenpiteet, joilla estetään ei toivottu tapahtuma tai alennetaan haitallisen tapahtuman seurauksia 5. Koulutus, osaaminen, viestintä 6. Toimintatavat, työohjeet, lupamenettelyt, tarkastuslistat, poikkeustilanteen ohjeet 7. Henkilökohtaiset suojaimet
Toimenpiteiden valinnassa huomioidaan saatava hyöty ja tarvittavat voimavarat
Riskin alentamisen toimenpiteiden varmistaminen Riskin arvioinnin yhteydessä määritetyt toimenpiteet tulee todentaa valmiiksi. Riskin arviointiin (tai toimintasuunnitelmaan) tehdään päivätty merkintä tarkistamisen tallentamiseksi. Riskin alentamisen toimenpiteet tulee viestiä ja tarvittaessa perehdyttää niille työntekijöille, joita se koskettaa. Riskin arviointi tulee pitää ajantasalla
Riskien arviointityökalu step-by-step Miia Puukka
Lisätietoja Moodlen oppimismateriaali Riskin arvioinnin teoriasta ja työkaluista Santran työsuojeluosio Työsuojelupäällikkö ja oman alueen työsuojeluvaltuutettu