26.9.2016 1/6 HAKUOPAS 2016 Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalvelujen ja Kuntouttavan sosiaalityön erikoisaloilla Uusimuotoiset erikoistumiskoulutukset Erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavia, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä pitkäkestoisia koulutuksia, joilla vastataan korkeakoulujen ja työelämän yhdessä määrittämiin työelämän osaamistarpeisiin. Tavoitteena on parantaa työelämässä toimivien asiantuntijoiden osaamista tarjoamalla vaihtoehto tutkinnon jälkeiseen osaamisen täydentämiseen. Korkeakoulujen koulutusjärjestelmässä erikoistumiskoulutukset sijoittuvat tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle omaksi koulutusmuodokseen. Sosiaalityössä ammatillisen kehittymisen tarve on tunnustettu jo pitkään. Yliopistojen yhteistyöverkosto Sosnet on järjestänyt 16 vuoden ajan ammatillisena lisensiaatintutkintona suoritettavaa erikoistumiskoulutusta. Jatkossa tätä koulutusta ei enää järjestetä yliopistollisena jatkotutkintona, vaan sen sijaan tarjolla on uusimuotoinen erikoistumiskoulutus, jonka voi suorittaa 2,5 vuodessa työn ohessa. Sosiaalityön toimintaympäristön muutokset tuottavat uusia osaamistarpeita, joihin on tärkeää vastata henkilöstön osaamista uudistamalla. Erikoistumiskoulutuksella vahvistetaan vaativaa erikoisosaamista, jolloin edellytykset vastata asiakkaiden palvelutarpeisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin parantuvat. Koulutuksessa yhdistetään käytäntö- ja tutkimustietoa kansalaisten ja asiakkaiden parhaaksi. Erikoistumiskoulutuksen suoritettuaan sosiaalityöntekijä kykenee aiempaan työkokemukseen perustuen toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä valitulla sosiaalityön erikoisalalla. Erikoissosiaalityöntekijä hallitsee tehtävässä vaadittavan tieteellis-ammatillisen erikoisosaamisen ja pystyy käyttämään tieteellistä tutkimustietoa erikoisalansa ammatillisten käytäntöjen analysoinnissa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Lisäksi koulutuksessa vahvistetaan taitoa toimia asiantuntijana yhteisöissä ja verkostoissa. Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka ovat suorittaneet yliopistollisen maisterin tutkinnon, joilla on oikeus harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia Suomessa (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015, 7 ) ja joilla on työkokemusta sosiaalityön tehtävistä. Koulutus on tarkoitettu kaikille sosiaalityöntekijöille, joilla on kiinnostusta syventää osaamistaan omalla sosiaalityön työalueellaan. Sosiaalityön erikoisalat ovat: Hyvinvointipalvelut Kuntouttava sosiaalityö Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö
2/6 Erikoissosiaalityöntekijän koulutus järjestetään Valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetin yhteistyönä. Sosiaalityön erikoisalat Hyvinvointipalvelut: Erikoisala antaa valmiudet sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen vaikuttavaan järjestämiseen, vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden asiantuntijuutta sekä lisää sosiaalialan johtamisen ja tutkimustietoon perustuvan kehittämistyön erikoisosaamista. Keskeisiä sisältöjä ovat: Sosiaalityön ja -palvelujen järjestäminen Vaikuttavat innovaatiot ja palvelujen talous Erikoisosaaminen monialaisissa verkostoissa Tutkimustietoon perustuva palvelujen kehittäminen Koulutus toteutetaan Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Kuntouttava sosiaalityö: Koulutus kohdentuu vaativissa elämäntilanteissa elävien aikuisten parissa tehtävään kuntouttavaan työhön ja vahvistaa erikoisosaamista ammattikäytäntöjen ja palvelujärjestelmän tutkivaan kehittämiseen. Keskeisiä sisältöjä ovat: Kuntouttavan sosiaalityön tutkimuksellinen perusta Vaativissa tilanteissa elävien asiakasryhmien kanssa tehtävä työ Sosiaalinen toimintakyky ja sosiaalinen kuntoutus Kuntouttavan sosiaalityön arviointi ja kehittäminen Erikoisalan vastuuyliopisto on Lapin yliopisto. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa. Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityö: Koulutus vahvistaa sosiaalityön erikoisosaamista lasten, nuorten ja perheiden monialaisissa hyvinvointipalveluissa. Koulutus perustuu sosiaalityön tieteenalan ja lähialojen tietoon, jota integroidaan ammatilliseen työhön ja kehittämiseen. Keskeisiä sisältöjä ovat: Lastensuojelun sosiaalityö, perhesosiaalityö sekä lasten ja nuorten kanssa työskentely Monikulttuurinen sosiaalityö ja kriisityö Moniammatillisen asiakastyön ja palvelurakenteiden kehittäminen Asiakastyön ja palveluiden vaikuttavuuden arviointi ja tutkiva kehittäminen Erikoisalan vastuuyliopisto on Turun yliopisto. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Helsingin, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen kanssa. Rakenteellinen sosiaalityö: Erikoisala antaa valmiuksia tunnistaa sosiaalisten ongelmien rakenteellisia syitä ja pyrkiä vaikuttamaan niihin. Koulutuksessa painotetaan sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon keräämistä ja välittämistä sekä sosiaalityön asiantuntemuksen hyödyntämistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Keskeisiä sisältöjä ovat: Julkisuustyö, viestintä ja tiedontuotanto vaikuttamisen välineenä Valtaistaminen, osallisuus- ja oikeudenmukaisuustyö Toimintaympäristöjen ja palvelujen kehittäminen Arviointi- ja vaikuttavuustutkimus rakenteellisen sosiaalityön välineenä Koulutuksen toteuttaa Jyväskylän yliopisto.
3/6 Syksyn 2016 haku koskee Hyvinvointipalvelujen sekä Kuntouttavan sosiaalityön erikoisaloja. Lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityön ja Rakenteellisen sosiaalityön erikoisalojen haku toteutettiin keväällä 2016 ja erikoistumiskoulutukset ovat käynnistyneet syksyllä 2016. Tulevista opiskelijahauista tiedotetaan Sosnetin verkkosivuilla. Ennakkoarvion perusteella seuraavat haut toteutuvat vuonna 2018. Koulutuksen rakenne ja kesto Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen laajuus on 70 opintopistettä. Koulutus sisältää seuraavat kokonaisuudet: 1) Erikoisalaopinnot (40 op), 2) Tutkimus- ja kehittämisopinnot (20 op) ja 3) Tieteellis-käytännöllinen lopputyö (10 op). Erikoisalojen opetussuunnitelmat ovat nähtävissä Sosnetin verkkosivuilla osoitteessa www.sosnet.fi/erko. Koulutus suoritetaan työn ohella noin 2,5 vuodessa. Koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena, johon sisältyy 16 20 lähiopetuspäivää toteuttavien yliopistojen paikkakunnilla, verkkovälitteistä ja itsenäistä opetusta sekä opintojen aikana tehtävä lopputyö (10 op). Lähiopetuspäivät järjestetään koulutuksen aloitusvaiheessa erikoisaloittain seuraavasti: Hyvinvointipalvelut 26 27.1.2017 Helsinki 6 7.4.2017 Helsinki (Kuopio etäyhteys) 24. 25.8.2017 Kuopio 26. 27.10.2017 Kuopio (Helsinki etäyhteys) Vuosien 2018 ja 2019 lähiopetuspäivät sovitaan koulutuksen alussa. Kuntouttava sosiaalityö 9. 10.2.2017 Rovaniemi 18. 19.5.2017 Turku 21. 22.9.2017 Tampere 30.11. 1.12.2017 Rovaniemi 1. 2.2.2018 Turku Toukokuu 2018 Turku (tarkempi ajankohta sovitaan koulutuksen alussa) 20. 21.9.2018 Tampere 29. 30.11.2018 Rovaniemi Helmikuu 2019 Turku (tarkempi ajankohta sovitaan koulutuksen alussa) 23. 24.5.2019 Rovaniemi Erikoisalaopinnot (40 op) Opinnot syventävät erikoisalakohtaista teoreettista ja ammattikäytäntöihin kiinnittyvää tietoa ja tutkimustietoa ottaen huomioon muuttuvien toimintaympäristöjen ajankohtaiset haasteet ja kehitysnäkymät. Erikoisalaopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee oman erikoisalansa tieteellis-ammatillisen erikoisosaamisen ja kykenee toimimaan niihin liittyvissä vaativissa asiantuntijatehtävissä osana monialaisia yhteisöjä ja verkostoja. Tutkimus- ja kehittämisopinnot (20 op) Opinnot syventävät opiskelijan taitoja ja valmiuksia oman erikoisalansa tutkivaan kehittämiseen. Opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee eettisesti kestävän tutkimus- ja kehittämistyön periaatteet sekä keskeiset tutkimus- ja kehittämismenetelmät. Opinnot vahvistavat taitoja ja valmiuksia arvioida ja kehittää omaa työtä sekä organisaation ja työyhteisön työkäytäntöjä.
4/6 Käytännöllis-tieteellinen lopputyö (10 op) Osana opintoja tehdään oman työn ja/tai työyhteisön kehittämiseen nivoutuva käytännöllis-tieteellinen lopputyö. Koulutuksen aikana hankitut tiedot ja taidot on tarkoitus hyödyntää siten, että niitä sovelletaan oman työn analysoimiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen. Lopputyön tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet hyödyntää teoreettista tietoa ja tutkimusta oman erikoisalan ammattikäytäntöjen, palvelujen ja palvelujärjestelmän kriittiseen arviointiin ja kehittämiseen. Lisäksi opiskelija hallitsee tutkimus- ja kehittämistyön raportoinnin. Lopputyö voi sisältää 1) työpaikalla toteutettavan kehittämistehtävän ja sen raportoinnin, 2) artikkelin vertaisarvioidussa tai muussa asiantuntijajulkaisussa tai 3) vaativan tutkimus- ja/tai kehittämishankkeen suunnitelman tai meneillään olevan hankkeen raportoinnin. Opintomaksu Uusi erikoistumiskoulutus vastaa työelämässä havaittuihin osaamistarpeisiin, ja se on lainsäädännön perusteella maksullista. Erikoissosiaalityöntekijän koulutuksen opintomaksu on 3500 euroa, johon opiskelija sitoutuu aloittaessaan koulutuksen. Opintomaksun voi maksaa 1 5 erässä (esimerkiksi puolivuosittain) koulutuksen kuluessa, ja se voidaan jakaa työnantajan ja opiskelijan kesken. Opintomaksun laskutuserien määrästä ja maksajatahosta tehdään sitova suunnitelma koulutuksen alkuvaiheessa. Jos opintomaksua ei suoriteta eräpäivänä, menettää opiskelija opiskeluoikeuden erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen. Koulutuksen järjestäjä Erikoissosiaalityöntekijän koulutus järjestetään yliopistojen sosiaalityön yksiköiden yhteistyönä osana Valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetin toimintaa. Verkostossa toimivat Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lapin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. Verkoston koordinaatiosta vastaa Lapin yliopisto. Erikoisalojen vastuuyliopistoina ja koulutuksen toteuttajayliopistoina toimivat erikseen sovitut yliopistot (ks. s. 2). Erikoistumiskoulutuksen professoreista, yliopistonlehtoreista ja Sosnetin suunnittelijasta muodostuva erikoistumiskoulutuksen työvaliokunta suunnittelee, kehittää ja arvioi erikoistumiskoulutuksen toteuttamista. Työvaliokunta valmistelee erikoistumiskoulutuksen asiat Sosnetin johtoryhmälle sekä toimeenpanee johtoryhmän päätökset. Koulutuspaikat ja valintamenettely Haettavat erikoisalat ja valittavien määrät Hyvinvointipalvelut: Erikoisalalle valitaan 24 opiskelijaa, jotka jakautuvat tasan Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen kesken. Erikoisalan koulutus käynnistetään, mikäli valittujen opiskelijoiden yhteismäärä on vähintään 15. Opiskelupaikat täytetään pistejärjestyksessä. Kuntouttava sosiaalityö: Erikoisalalle valitaan 20 opiskelijaa Lapin yliopistoon. Erikoisalan koulutus käynnistetään, mikäli valittujen opiskelijoiden yhteismäärä on 15. Opiskelupaikat täytetään pistejärjestyksessä.
5/6 Ensisijaisen yliopiston valinta Hyvinvointipalvelujen erikoisalalla (ks. hakulomake s. 2) Hyvinvointipalvelujen koulutus toteutetaan Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteisenä koulutusohjelmana. Kaikille opiskelijoille yhteinen lähiopetus järjestetään vuorotellen Helsingissä ja Kuopiossa etäyhteyksiä hyödyntäen. Hakijan tulee hakulomakkeessa ilmoittaa, kumpi yliopistoista on hänen ensisijainen valintansa. Hakijalle osoitetaan opiskelupaikka siitä yliopistosta, johon hänen valinnassa saamansa pisteet riittävät. Erikoisalan valinta (ks. hakulomake s. 2) Hakija voi hakea sekä Hyvinvointipalvelujen että Kuntouttavan sosiaalityön erikoisalalle, jolloin tulee täyttää erilliset hakemuslomakkeet ja tehdä erillinen perustelukirje kummallekin erikoisalalle. Hakija voi tulla valituksia vain yhdelle erikoisalalle, minkä vuoksi hakemuslomakkeessa hakijan tulee ilmoittaa sitovasti ensisijaisen erikoisalan valinta. Valintakriteerit Erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen voidaan valita henkilö, 1) joka on suorittanut yliopistollisen maisterin tutkinnon, 2) jolla on oikeus harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia Suomessa (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015, 7 ) 1 ja 3) jolla on työkokemusta sosiaalityön tehtävistä. Edellä olevien valintaperusteiden täyttyessä hakija voi saada hakemuksen yhteydessä toimitettavien liitteiden perusteella pisteitä (maksimi 14 p.) seuraavasti: 1. Sosiaalityön opintojen arvosana Välttävät tai Tyydyttävät tiedot = 0 p. Hyvät tiedot = 1 p. Kiitettävät tai Erinomaiset tiedot = 2 p. 2. Pro gradu -tutkielman arvosana A C tai 1 3 = 0 p. M tai 4 = 1 p. E tai L tai 5 = 2 p. Mikäli hakijalla on useampi pro gradu -tutkielma, huomioidaan korkeampi arvolause. 3. Aikaisempi työkokemus alle 2 vuotta sosiaalityön työtehtävissä = 0 p. 2 5 vuotta sosiaalityön työtehtävissä = 1 p. yli 5 vuotta sosiaalityön työtehtävissä = 2 p. 4. Erikoistumiskoulutukseen hakeutumisen perustelut Hakija voi saada erikoistumiskoulutukseen hakeutumisen perusteluita kuvaavasta perustelukirjeestään pisteitä seuraavasti: - Vastauksen jäsentyneisyys ja suhteutuminen erikoisalan koulutuksen osaamistavoitteisiin (0 4 p.) - Kehittämisidean relevanssi (0 2 p.) ja toteutettavuus (0 2 p.) 1 Sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2005) 32 :n mukaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) ja sen nojalla annetun asetuksen mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö täyttää ammattihenkilölaissa säädetyt ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiselle tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden rekisteröinnille asetetut koulutusvaatimukset. Koulutukseen hakeminen ei edellytä, että on hakenut Valviralta sosiaalityöntekijän ammatinharjoittamisoikeutta.
6/6 Mikäli kahdella tai useammalla hakijalla on sama pistemäärä, ratkaisevat kohdasta 4 Erikoistumiskoulutukseen hakeutumisen perustelut saadut pisteet. Mikäli kahdella tai useammalla hakijalla on edelleenkin sama pistemäärä, ratkaistaan heidän keskinäinen järjestyksensä arpomalla. Hakeminen Alkuvuodesta 2017 käynnistyville Hyvinvointipalvelujen ja Kuntouttavan sosiaalityön erikoisaloille haetaan erillisellä hakulomakkeella 2.11.2016 klo 15.00 mennessä. Hakemuslomakkeita ja hakuopasta saa osoitteesta www.sosnet.fi/erko Lisätietoja kahdelle erikoisalalle hakemisesta sekä Hyvinvointipalvelujen erikoisalan osalta ensisijaisen yliopiston valinnasta löytyy hakuoppaan sivulta 5. Hakulomake tulee täyttää mieluiten tietokoneella. Hakemusten käsittelyn helpottamiseksi on toivottavaa, ettei hakupapereita niitata yhteen, vaan käytetään metalliliittimiä (klemmareita). Numeroi hakemuksesi liitteet ja merkitse hakemukseesi huolellisesti, mihin liitteeseen viittaat. Opiskelijavalinta perustuu hakijan toimittamaan hakemukseen ja sen liitteisiin. Hakuprosessissa huomioidaan vain ne hakijat, jotka liittävät hakemuksensa yhteyteen tarvittavat tutkinto- ja työtodistukset sekä erikoistumiskoulutukseen hakeutumisen perusteluja kuvaavan kirjoituksen. Palauta hakulomake liitteineen määräaikaan mennessä osoitteeseen: Sosnet / Sanna Lähteinen Lapin yliopisto PL 122 96101 ROVANIEMI Hakulomakkeen voi toimittaa myös henkilökohtaisesti Lapin yliopistoon (Yliopistonkatu 8, Rovaniemi, A-siipi, 2. krs. Sanna Lähteisen postilaatikko) tai faksilla numeroon +358 16 362 930. Hakulomakkeiden on oltava perillä 2.11.2016 klo 15 mennessä. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon. Valintaprosessin läpiviemiseksi on tärkeää, että hakemus ja siihen liitettävät todistukset ovat täydellisiä. Lisätietoa koulutusta koskevista sisällöllisistä kysymyksistä sekä hakuprosessista sekä haun etenemisestä saat osoitteesta www.sosnet.fi/erko Verkkosivuilta löytyvät myös erikoisalojen opetussuunnitelmat. Mikäli et löydä vastausta kysymykseesi tästä hakuoppaasta tai Sosnetin nettisivuilta, voit ottaa yhteyttä: Sanna.Lahteinen@ulapland.fi p. 040-849 3033 Koulutukseen valitut Haun etenemisestä tiedotetaan Sosnetin nettisivuilla. Yliopistot tekevät opiskelijavalinnat, joista ilmoitetaan kaikille hakijoille postitse. Kun hakijalle on tullut kirjallinen tieto valituksi tulemisestaan, hänen on ilmoittauduttava asianomaiseen yliopistoon erikoistumiskoulutuksen opiskelijaksi. Tarkemmat ohjeet menettelystä lähetetään valintapäätöksen yhteydessä. Lisätietoa saa tarvittaessa omasta kotiyliopistosta. Ajankohtaista tietoa opintojen ohjelmasta ja aikataulusta ilmoitetaan Sosnetin verkkosivuilla sekä koulutukseen valituille sähköpostitse ja kirjeitse loppuvuoden 2016 aikana