Itä- ja Pohjois-Suomi ohjelma Kansanedustaja Jouni Backman
Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelman taustaa Hallitusohjelma: Alueelliset erot ja erityispiirteet kehityksessä otetaan huomioon. Valmistellaan erillinen Itä- ja Pohjois- Suomen kehittämisohjelma. Aluerajaus liikkuva Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois- Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi. NUTS 2-aluerajan mukaisesti myös Keski-Pohjanmaa. Venäjään ja metsään liittyvissä teemoissa esimerkiksi Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat relevantteja alueita. Toisaalta arktiseen alueeseen liittyvä elinkeinopotentiaali voi sijaita missä tahansa Suomessa.
TEM:in asettama työryhmä Työryhmän toimikausi: 22.8.2011 31.12.2012 Puheenjohtaja: kansanedustaja Jouni Backman Pääsihteeri: teollisuusneuvos Antti Valle, sihteeristö Satu Vehreävesa (Pohjois-Savo), Kaj Lyyski (Keski-Pohjanmaa) 15 jäsentä, jokainen mukana yksityishenkilöinä, ei suoraan organisaationsa edustajana Hannu Halinen, arktinen suurlähettiläs, ulkoasiainministeriö Johanna Ikäheimo, hallituksen puheenjohtaja, Lappset Group Oy Riikka Manner, europarlamentaarikko Anna Mäkelä, kunnanjohtaja, Kittilä Mikko Niini, toimitusjohtaja, Aker Arctic Arto Ojala, konsultti, Kemijärven kaupunginjohtaja 2010 asti Miia Porkkala, toimitusjohtaja Rukakeskus Oy, Pyhätunturi Oy Juha Sipilä, kansanedustaja Juha Tanskanen, toimitusjohtaja, Pohjolan Mylly Maija Uusisuo, kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö, Lapin liitto Marko Varajärvi, kehittämisjohtaja, Lapin liitto Perttu Vartiainen, rehtori, Itä-Suomen yliopisto Leena Yliniemi, tutkimusprofessori, Oulun yliopisto Mauri Ylä-Kotola, rehtori, Lapin yliopisto
Ohjelman tavoite Iso kuva: mikä on Itä- ja Pohjois-Suomen merkitys Suomelle ja Euroopalle Voivottelusta voimavaroihin: kasvua ja kukoistusta alueen omien vahvuuksien, resurssien ja osaamisen kautta; verkottuminen muualle Suomeen ja maailmaan Uudet ideat ja ajatukset; out of the box ajattelu, arktisuus ja pohjoisuus Aluetta yhdistävien tekijöiden löytäminen (luonnonvarat, matkailu, Venäjä, ) Ei tehtyjen strategioiden uudelleen kirjoittamista / päällekkäistä työtä Ei pitkää hankelistausta Avoimen datan periaate eli pilottien ja hankkeiden kokemukset vapaasti kopioitavissa ja hyödynnettävissä Aikajänne: Tämän hallituskauden aikana toteutettavat hankkeet Keskipitkän ja pitkän aikavälin hankkeet, tulevien vuosikymmenten kehitys
Itä- ja Pohjois-Suomessa avautuvista mahdollisuuksista hyötyy koko Suomi Itä- ja Pohjois-Suomen aluerakenne poikkeaa naapurimaista Arktinen alue vetää investointeja yli 100 mrd euroa lähialueille lähivuosikymmeninä Suomalaiselle arktiselle olosuhdeosaamiselle vahva kysyntä. Itä- ja Pohjois-Suomen kasvu perustuu pitkälti alueen omiin luontaisiin voimavaroihin ja osaamiseen.
Mitä harvuus tarkoittaa? Väestöpotentiaali 5.10.2011/ HE
Asukasluku 1990-2010 5.10.2011/ HE
Lähde: Tilastokeskus Väestö iän ja sukupuolen mukaan 31.8.2011* Oulun seudun ikärakenne 2020 Pielisen-Karjalan ikärakenne 2020
Väestönmuutosten yhdistelmä 2000 2010 maakunnittain Lähde: Väestötilastot 2000 2010
Alueen houkuttelevuustekijät kyselyn mukaan Puhtaus Luonto Metsät Järvet Turvallisuus Elämänlaat u Ihmiset Kaupungit Yrittäjyys Matkailu Osaaminen Työpaikat Kylät Liikenne Teollisuus Kaivokset Yksimielisimpiä vastaajat ovat luonnon, puhtauden, järvien ja turvallisuuden teemoista. Mielipiteet taas hajoavat eniten kaivoksia, rajanaapureita, teollisuutta ja liikennettä käsittelevissä teemoissa. Kulttuuri Rajanaapur it Mielipiteiden hajonta Lukuohje: Pallon koko kertoo teeman laajuuden. Pallon asema pystysuunnassa kertoo tärkeyden. Mielipiteiden hajonta teeman sisällä kasvaa oikealle. 10
Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisen orientaatio VANHA Taantuva alue, joka tarvitsee merkittäviä rakennetukia ulkopuolelta, investointitoiminta vähäistä Korkean työttömyyden alue, muuttotappiota UUSI Mahdollisuuksien alue, jonka merkittävät strategiset luontaiset voimavarat houkuttelevat investointeja alueen ulkopuolelta Työvoimapulaa, nettomuuttoa Syrjäisyys merkittävistä kansainvälisen liiketoiminnan keskuksista Pitkät etäisyydet ja pieni väestöpotentiaali este liiketoiminnan kasvulle Syrjäisyys kansainvälisistä kuljetusreiteistä Hajautunut yhdyskuntarakenne estää kustannustehokkaat uudet avaukset Venäjän (Neuvostoliiton) suljettu raja rajoittanut itään suuntautunutta toimintaa, muut markkinat Arktisen alueen luonnonvaroihin perustuvan kasvavan liiketoiminnan läheisyys Globaalin talouden verkostoituminen vähentää paikkariippuvuutta ja avaa mahdollisuuksia myös syrjäisillä alueilla toimiville pk-yrityksille ja niiden kasvulle Läheisyys uusiin kv-kuljetus- ja logistiikkareitteihin (koillisväylän ja pohjoisen väylän avautuminen) Uudet älykkäät ratkaisut mahdollistavat hajautetun toimintatavan ja sen mallinnuksilla kysyntää kvmarkkinoilla Venäjän WTO-jäsenyys, viisumivapaus ja vaurastuminen tuovat uuden ison markkina-alueen
Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisen orientaatio VANHA UUSI Keskimääräistä alempi koulutustaso, merkittäviä osaamisvajeita, ei huippuosaamista, vähäistä verkottumista Kaivannaisteollisuus perustuu ulkomaiseen osaamiseen ja investointeihin Kaivannaisvarantojen hyödyntämistä ohjaa alueen (lyhytnäköinen) työllisyyden vahvistaminen Metsävarat taantuvan perinteisen metsäteollisuuden tuotannontekijänä, vähenevä raaka-aine- ja työvoimatarve Luonnossa paljon hyödyntämättömiä raaka-aineita, hajanaisuuden ja alhaisen jalostusasteen vuoksi ei merkittävää liiketoimintaa Kylmä ilmanala nähdään haittana, lämmitykseen perustuvia innovaatioita Hajanainen pieniin perheyrityksiin perustuva matkailuelinkeino Useita kansainvälisen tason osaamiskärkiä, osaamista täydennetään kytkeytymällä parhaaseen osaamiseen myös alueen ulkopuolella Kaivannaisteollisuus perustuu kotimaiseen alan huippuosaamiseen ja kansallisiin investointeihin Kaivannaisvarantoja hyödynnetään kestävästi elinkaarimallilla, luoden suomalaisille toimijoille uusia mahdollisuuksia arvoverkostoissa Metsävarojen hyödyntäminen puun uusilla korkeampaan jalostusarvoon perustuvilla käyttötavoilla luo uutta yritystoimintaa sekä raakaaineen ja työvoiman kysyntää Marjojen, sienien, yrttien, kalojen ja veden varaan syntynyt uusi mittava verkostoitunut kv-liiketoiminta Huipputason kylmäosaamiseen perustuvaa innovaatiotoimintaa ja tuotantoa Verkostoitunut, luonto- ja kulttuurimatkailuun erikoistunut matkailuteollisuus
Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisen orientaatio, toimenpiteitä Nyt (Ongelma) Tulevaisuudessa (Ratkaisu) Kaivosala Alhainen jalostusaste Merkittävät ympäristövaikutukset Haitat muille elinkeinoille Jalostusasteen nostaminen huippuosaamista kehittämällä Elinkaarimalli ja suljetut kierrot Rinnakkaiselo muiden elinkeinojen kanssa, mm. matkailutoimen suoja-alueet Matkailuala Rajanylitysten vaikeus Kärkituotteiden varaan tapahtuvalle kehittämiselle ei resursseja Hajanainen varausjärjestelmä Rajanylityspaikkojen kapasiteetin nostaminen ja viisumivapaus Vahvojen kv-tason tapahtumien pääomittaminen ( Savonlinnan oopperajuhlat) Osaaminen ja yritykset - Pääomien puute Alhainen osaamistaso - Alueellinen pääomarahasto Alueellisten osaamiskeskusten vahvistaminen (nimetyt erityisosaamisalat kullekin) Yhteydet ja saavutettavuus Pitkät kuljetusmatkat markkinoille Lentoyhteyksien heikentyminen uhkana Tietoliikenneyhteydet eivät ole kunnossa Kuljetustuki Ruotsissa parempi kuin Suomessa Yhteys Jäämeren kautta maailmalle Toimivat lentoliikenneyhteydet, valtion tuki Toimivat tietoliikenneyhteydet, osuuskuntakokeilu, EARK-rahoitus Kilpailuaseman säilyttäminen kuljetustuen kautta Työvoiman saatavuus Venäjäosaaminen Metsien hyödyntäminen Tietyillä aloilla jo nyt pulaa osaajista Kielen, kulttuurin tuntemuksessa sekä liiketoimintaosaamisessa puutteita Perinteinen metsäteollisuus vetäytymässä Työperäinen maahanmuutto ja tehokas kotouttaminen Etätyön yleistyminen, temaattiset etätyökeskukset Osaajien kouluttaminen Kieli ja kulttuuri hallussa Liiketoimintaosaaminen huipputasoa T&K toiminnan resursointi uusiin tuotteisiin ja puupohjaisten tuotteiden t koelaitokset
Tärkeimmät strategiset painopisteet 1/3 Arktinen osaaminen ja sen hyödyntäminen - Kokonaisvaltaisen, integroidun arktisen kehittämisohjelman laadinta Venäjän tuoman potentiaalin hyödyntäminen - Mm. venäjän kielen ja kulttuurin osaamiseen liittyvän koulutuksen lisääminen kaikilla koulutuksen tasoilla sekä venäläisten integroiminen tehokkaasti alueen työelämään Matkailun kehittäminen ja erityisesti kestävän matkailun edistäminen - Mm. matkailun arvostuksen nostaminen yhtenä keskeisenä toimialana resursoimalla se nykyistä paremmin, kestävän matkailukeskuksen mallin kehittäminen sekä kansainvälisten urheilu- ja kulttuuritapahtumien taloudellinen ja matkailullinen hyödyntäminen
Tärkeimmät strategiset painopisteet 2/3 Luonnonvarojen hyödyntäminen ja niihin liittyvän osaamisen, innovaatio- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen lisääminen - mm. kaivosteollisuuteen liittyvän osaamisen lisääminen ja työvoiman turvaaminen, lupamenettelyjen nopeuttaminen ja valvontaan tehostaminen riittävällä resursoinnilla Puuraaka-aineiden uudet käyttömahdollisuudet ja niihin liittyvä tutkimus, ml. bioenergia - Painopisteenä erityisesti puun uudet, innovatiiviset käyttömahdollisuudet ja niihin liittyvän tutkimuksen kehittäminen Ympäristön ja kestävän kehityksen huomioiminen kaikessa taloudellisessa toiminnassa ja luontoarvojen ja muun taloudellisen toiminnan nykyistä parempi yhteensovittaminen
Tärkeimmät strategiset painopisteet 3/3 Maailmanluokan osaamisen kehittäminen alueen keskeisillä osaamisaloilla ja muun alueella olevan osaamisen verkottaminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti - Mm. Olemassa olevan osaamisen kehittäminen ja korkeatasoisen sektoritutkimuksen tulevaisuuden turvaaminen Hajautettujen ratkaisujen kehittäminen - Mm. palvelutuotannon, työn ja energian hajautetut ratkaisut
Jatkotyö Toimenpide-esitysten jatkovalmisteluvastuu TEM:ssa ELY-keskuksilta ja maakuntaliitoilta kysytty strategiaa tukevia hankkeita ja niiden toteutusaikataulua Kokonaisuus Halken käsittelyyn syksyllä 2013 Strategian huomioiminen hallituksen budjetti- ym. päätöksissä sekä maakuntaohjelmissa ja EU-rakennerahasto-ohjelmissa Suuret strategiset hankkeet (pitkä aikaväli) - pienet pilottihankkeet (nopea aikataulu)