Aika: 11.2.2016 klo 9 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2. krs. Osallistujat: Lehtinen Nina sivistysjohtaja Lempäälä, pj. Pikka Pauliina va. sivistysjohtaja Nokia Kivekäs Pekka tilaajapäällikkö Tampere Päivänen Maria tilaajapäällikkö Tampere Järvelä Kristiina tuotantojohtaja Tampere Viitasaari Leena kehityspäällikkö Tampere Hursti Matti sivistysjohtaja Ylöjärvi Pajukoski Leena sivistystoimenjohtaja Kangasala Saarinen Seppo talousjohtaja Kangasala Seppänen Mika sivistysjohtaja Vesilahti Silvennoinen Silja vs. kasvatus- ja opetusjohtaja Orivesi Savisaari Lauri tilaajapäällikkö Tampere Salkoaho Tuukka yhteyspäällikkö Tampere Suonio Jorma tuotantojohtaja Tampere Puskala Tarja palvelutuotantojohtaja Tampere Jussila Katja tietohallintokoordinaattori Tampere Rönnholm Harri sivistysjohtaja Pirkkala Kurikka Liisa henkilöstön edustaja Laine Toni K. kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Muut osallistujat ja kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Kostiainen Leena apulaispormestari Tampere Heinämäki Anna-Kaisa apulaispormestari Tampere Almusa Liisa varhaiskasvatuksen johtaja Vihinen Johanna Yrityskylä, 4 Lahtinen Marko koordinaattori OSAKE Välimaa Katja projektityöntekijä TKS Kaipainen Virpi harjoittelija Lempäälä 1/12
Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 4 TYÖRYHMÄN VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA 4 5 YRITYSKYLÄN RAHOITUS 2016-2019 4 6 VARHAISKASVATUKSEN PALVELUSETELIN SÄÄNTÖKIRJAN PÄIVITTÄMINEN SETELIN ARVON OSALTA 2016 6 7 SEUDULLISEN MOODLEN KÄYTTÖÖNOTTO (KEHYSKUNNAT) 8 8 TAMPEREEN TOISEN ASTEEN TOIMINTAMALLISELVITYS 8 9 MUUT ASIAT 11 10 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 11 2/12
1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 9.04. 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Muistio on asialistan liitteenä (extranet). Työryhmä päättää hyväksyä kokouksen 8.12.2015 muistion. Muistio hyväksyttiin. 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT - Tampereen kaupunkiseudun toisen asteen lukio- ja kampusyhteistyön kehittämisryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 2.2.2016 -Toponetin jatko -Perusopetuksen tasa-arvosuunnitelmat -Uuden varhaiskasvatussuunnitelman laadinta -Muut ajankohtaiset seudulliset asiat Seuraavat kokoukset: 17.3 kello 9 13-14.4 (sovitaan, Yyteri) 12.5 kello 9 Työryhmä päättää merkitä tiedoksi annettavat ja keskusteltavat asiat tiedoksi. 3/12
Merkittiin tiedoksi. Toponetti päätettiin ajaa yhteisen keskustelun myötä alas. Tasa-arvosuunnitelmien osalta päätettiin toistaiseksi edetä kuntakohtaisilla töillä. Seudullisen varhaiskasvatussuunnitelman osalta todettiin, että varhaiskasvatusryhmä jatkaa asian valmistelua. Päivi Nurminen selosti kuntayhtymän strategiaprosessin laadintaa. Marko Lahtinen selosti OSAKE:n ajankohtaisia asioita. 4 TYÖRYHMÄN VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA Tuomas Erkkilän siirtyessä uusiin tehtäviin on työryhmälle valittava varapuheenjohtaja. Työryhmä päättää valita keskuudestaan työryhmälle varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtajaksi valittiin Kristiina Järvelä. 5 YRITYSKYLÄN RAHOITUS 2016-2019 Yrityskylän rahoituksen osalta vuodesta 2016 eteenpäin ollaan kaupunkiseudun kuntien osalta sopimuksettomassa tilanteessa. Yrityskylän jatko Pirkanmaalla on riippuvainen kaupunkiseudun kuntien mukanaolosta. Kustannus olisi kaupunkiseudun kuntien osalta 94,91 euroa/kuudesluokkalainen. 4/12
Alla on esiteltynä rahoitusjako kaupunkiseudun kuntien kesken. Summa on kokonaisrahoitus lukuvuosina 2016-2019, jonka voi maksaa kolmessa tai neljässä osassa. Tampereen kaupungin osuus tulisi olemaan ehdotuksessa suhteessa (yli 1500 oppilasta) huomattavasti suurempi kuin muilla. Yrityskylän tarkoituksena on käyttää se kokonaisuudessaan tilavuokraan. Tampere Pirkkala 268 25 438,38 Nokia 458 43 473,06 Kangasala 428 40 625,49 Ylöjärvi 484 45 940,95 Lempäälä 359 34 076,04 Vesilahti 79 7 498,62 Orivesi 110 10 441,14 Kokouksessaan 8.12.2015 seutusivistys keskusteli asiasta ja katsoi, että rahoituksessa tulisi edetä edellisen sopimuskauden maksuosuuksien pohjalta. Yrityskylä on kuitenkin jo ehtinyt tekemään uusia sopimuksia joidenkin Pirkanmaan kuntien sekä yritysten kanssa uudella hinnoittelulla. Kaupunkiseudun kuntien taloudelliset mahdollisuudet nostaa rahoitusosuuksia ovat rajalliset. Lähtökohtaisesti seudun kunnat ovat katsoneet, että rahoitusosuuksissa tulisi noudattaa edellisen sopimuskauden hinnoittelua. Johanna Vihinen Pirkanmaan Yrityskylästä on kutsuttu kokoukseen. Liitteet: Liite 1 Laskelmat, Liite 2. muu esitysmateriaali Työryhmä päättää osaltaan kaupunkiseudun kuntien osallistumisesta ja maksuperusteista Yrityskylän rahoitukseen 2016-2019. 5/12
Työryhmä päätti esittää omalta osaltaan, että Yrityskylän toimintaan ja rahoitukseen osallistutaan 2016-2019. Työryhmä kävi laajan keskustelun asiasta. Työryhmä edellytti kuitenkin toimitettavan kuntien käsittelyjen perustaksi tarkempi kustannusrakenteen avaus sekä että Yrityskylä kehittää oppilashinnan tuotteistamista. Työryhmä ehdottaa Yrityskylälle ohjausryhmän perustamista toiminnan kehittämiseksi. Ohjausryhmä sovittiin nimettävän tarvittaessa seuraavassa kokouksessa. 6 VARHAISKASVATUKSEN PALVELUSETELIN SÄÄNTÖKIRJAN PÄIVITTÄMINEN SETELIN ARVON OSALTA 2016 Varhaiskasvatuksen palveluseteli otettiin käyttöön Tampereen seudulla Tampereella, Ylöjärvellä ja Pirkkalassa vuonna 2013. Sääntökirja valmisteltiin kuntien yhteistyönä ja kukin kunta päätti siitä omissa toimielimissään. Tämän jälkeen myös Nokia ja Kangasala ovat ottaneet palvelusetelin käyttöönsä ja Lempäälä on päättänyt käyttöönotosta. Tällä hetkellä sääntökirja on yhtenevä seudun eri kunnissa. Palvelusetelin yhtenäinen sääntökirja mahdollistaa sen että seutukuntien asukkaat voivat käyttää joustavasti varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelua kuntarajojen yli, koska palvelusetelipäiväkodit toimivat samoja periaatteita noudattaen. Lisäksi seudulla on ollut tavoitteena, että palvelusetelin arvo on yhtenevä jokaisessa kunnassa. Yhtenevä arvo asettaa kuntien asukkaat samanarvoiseen asemaan, koska näin palveluseteliyrittäjä saa asiakkaasta saman tulon kotikunnasta riippumatta. Ero palvelusetelin arvosta kuntien välillä johtaisi helposti siihen, että palvelusetelipäiväkoti yrittäjä valikoisi asiakkaat asuinkunnan perusteella. Kun palvelusetelin arvo on sama, kilpailevat yrittäjät palvelun laadulla ja asiakkaalta mahdollisesti perittävältä asiakasmaksun lisäosalta. Palvelusetelin laajentuessa on erityisen tärkeää, että sekä palvelusetelin sääntökirja että palvelusetelin arvo ovat samanlaiset koko seudulla. Varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvo tulee tarkistaa tämän vuoden huhtikuun loppuun mennessä kuntien tekemin päätöksin. Alla on katkelma palvelusetelin sääntökirjasta, jossa määritellään, miten palvelusetelin arvon tarkistus määräytyy: Palvelusetelin arvon ohjeellisena tarkistusperiaatteena käytetään sosiaalipalveluiden ansiotasoindeksin ja elinkustannusindeksin yhdistettyä in- 6/12
deksiä. Indeksi muodostuu siten, että sosiaalipalveluiden ansiotason vaikutus on 70 % ja elinkustannusindeksin vaikutus 30 %. Palvelusetelin arvoa tarkistetaan aina parillisen vuoden keväällä 30.4. mennessä. Tarkistetun palvelusetelin uusi arvo tuodaan päätettäväksi lautakuntaan. Uusi tarkistettu setelin arvo otetaan käyttöön aina uuden toimintakauden alusta elokuun 1. päivä. Laskennan tuloksena saatu hinnankorotusprosentti pyöristetään aina kahden (2) desimaalin tarkkuuteen. Mikäli palvelusetelin hintaan on indeksikorotuksen lisäksi tehtävä muutoksia (esim. palvelun tarpeiden muuttumisen takia) käydään niistä kunnan ja palveluntuottajien kanssa erilliset neuvottelut ja muutokset tulevat voimaan yleisen osan kohdan 15 mukaan. (Sääntökirjan luku 6: Palvelusetelin arvo ja palvelusetelipalvelun hinnoittelu) Indeksikorotuksen lisäksi palvelusetelin arvoa muuttaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että valtioneuvosto on päätöksellään 22.10.2015 muuttanut asetusta, jolla määritellään päiväkotien lasten ja kasvattajien välinen suhdeluku( http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionid=0900908f8048 cd8b ). Lisäksi eduskunta on muuttanut varhaiskasvatuslakia(https://www.eduskunta.fi/fi/vaski/kasittelytiedotvaltiopaivaasia/siv ut/he_80+2015.aspx HE 80/2015), jolla säädetään jokaisen varhaiskasvatusikäisen lapsen oikeudesta vähintään 20 tuntiin varhaiskasvatusta viikossa. Palvelusetelin piirissä olevissa seudun kunnissa on tehty hieman toisistaan poikkeavia päätöksiä näiden lakimuutosten täytäntöönpanosta. Niiden Tampereen seutukuntien, joilla palveluseteli on käytössä, tulisi valmistella yhtenevästi tarvittavat muutokset palvelusetelin sääntökirjaan ja tehdä yhteneväinen esitys palvelusetelin uudesta arvosta. Asiasta on myös neuvoteltava palvelusetelituottajien kanssa. Palvelusetelin arvon muutos on valmisteltava ja neuvoteltava 30.3. mennessä, jotta kunnat ehtivät hyväksyä uuden palvelusetelin arvon huhtikuun loppuun mennessä. Muutokset sääntökirjaan on valmisteltava 30.4. mennessä, jotta uudesta sääntökirjasta on mahdollista päättää toukokuun aikana. Työryhmä päättää että kunnat, joissa palveluseteli on käytössä, valmistelevat yhtenevät muutokset palvelusetelin sääntökirjaan ja tekevät yhtenevän esityksen palvelusetelin arvosta. Seudullinen varhaiskasvatustyöryhmä vastaa asian valmistelusta selosteosassa mainitussa aikataulussa. Työryhmä päätti, että yhteneväisyyteen palvelusetelin sääntökirjan osal- 7/12
ta pyritään tulevaisuudessa soveltuvin osin tiedostaen tämänhetkiset kuntakohtaiset eroavaisuudet. 7 SEUDULLISEN MOODLEN KÄYTTÖÖNOTTO (KEHYSKUNNAT) Kehyskuntien yhteisen Moodle-alustan käyttöönotosta on keskusteltu viimeksi keväällä 2015. Tuolloin seutusivistystyöryhmä totesi tarvitsevansa tarkemmat selvitykset mm. voimassa olevista lisensseistä ym. taloudellisesti vaikuttavista tekijöistä. Aikataulu johti siihen, että asian edistäminen siirtyi vuodelle 2016. TVT- seutukehittäjät esittävät, että seutukunnissa siirryttäisiin yhteiseen seudulliseen Moodle -oppimisympäristöön. Kaikissa kunnissa on jo olemassa Moodle, jonka kukin kunta maksaa ja ylläpitää joko itse tai ostaa ylläpidon palvelun tarjoajalta. Yhteinen seudullinen ympäristö olisi selvästi kuntaa kohden halvempi ratkaisu ja lisäksi se tuo mahdollisuuden vaihtaa opettajien tekemiä kursseja kunnasta toiseen. Samalla Moodleen voidaan räätälöidä erilaisia hyödyllisiä teknisiä ratkaisuja, mitä yksittäinen kunta ei pysty asennuksen vaativuuden takia tekemään. Asiaa valmistelleen työryhmän muistiot ja laskelmat asiaan liittyen ovat liitteenä. Liitteet: Liitteet 3-5. Työryhmä päättää seudullisen Moodlen käyttöönotosta. Työryhmä päätti suhtautua positiivisesti seudullisen Moodlen käyttöönottoon. Työryhmä edellyttää, että TVT-ryhmä tarkistaa, että eri järjestelmien päällekkäisyyksiä ei synny seudullisen Moodlen käyttöönoton myötä. 8 TAMPEREEN TOISEN ASTEEN TOIMINTAMALLISELVITYS Palvelutuotantojohtaja Tarja Puskala: 8/12
Pormestarin asettaman ohjausryhmän tehtävänä on arvioida toisen asteen koulutuksen nykyisen toimintamallin ja järjestämistavan toimivuus, tunnistaa kehittämistarpeet ja laatia esitys kehittämistoimenpiteistä. Selvitystä tehdään yhteistyössä ammatillisen koulutuksen yhteistoimintaalueen kuntien kanssa ja kunnilta pyydettiin lausunnot lokakuussa 2015 asiaan liittyen. Ohjausryhmä päätti hankkia selvitystehtävänsä tueksi selvitystyön toimeksiantona FCG Konsultointi Oy:ltä, joka luovutti selvitystyönsä ohjausryhmälle 13.11.2015. Talouden näkökulmasta toisen asteen koulutuksen yhteistoimintaalueelle aiheutuu merkittäviä haasteita lähivuosina valtionosuuksien pienentyessä. Toiminnan ja talouden sopeuttaminen vähentyvään yksikköhintarahoitukseen on välttämätöntä. Lukioiden rahoitus on kaventunut jo aiemmin ja lukiokoulutuksessa on tehty merkittäviä sopeutustoimia. FCG:n selvityksessä kehittämiskohteina mainitaan erityisesti hallinnon keventäminen, toiminnan ja koulutussuunnittelun joustavuuden lisääminen, opiskelijoiden joustavien opintopolkujen mahdollistaminen sekä nykyistä vielä vahvempi yhteys työelämään. Valtaa ja vastuuta toivotaan selkiytettävän sekä lisättävän päätösvaltaa toiminnasta operatiiviselle tasolle. Hallintomallilla (vastuukuntamalli liikelaitosmalli - osakeyhtiö) ei selvityksen perusteella ole juurikaan merkitystä keskeisiin toiminnan kehittämistarpeisiin. Poikkeuksena tästä esille nousivat osakeyhtiön mahdollisuudet markkinaehtoisen palveluiden myynnin toteuttamiseen sekä selkeämpään päätösvaltaan ja vastuuseen alaisestaan toiminnasta. Tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta selvitys nostaa keskiöön toiminnan ketteryyden ja yhteistyön eri sidosryhmien kanssa. FCG:n selvityksen mukaan nykymallissa ei havaittu merkittäviä puutteita tai toimimattomuutta, mikä ratkaistaisiin suoraan toisella hallintomallilla. Rahoituksen väheneminen, kiinteistökulujen hallinta ja kokonaisuuden johtaminen ovat jokaisessa mallissa tärkeitä kehittämiskohteita. Tampereen kaupungin johtamismallissa lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus kuuluvat samaan hallinnolliseen yksikköön ja ikäluokan koulutuspalveluita kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Tulevaisuudessa tulee lisätä yhteisten resurssien käyttöä nykyisestä, minkä toteuttaminen vaatii selvityksen mukaan lähinnä sisäistä johtamista, jotta yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan. Toisen asteen koulutus muodostaa elinvoimatoimialan keskeisen ytimen ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on vilkasta. Selvityksen mukaan toiminnan kehittäminen nykymallin pohjalta on tehokkain vaihtoehto, mikäli Tampereen johtamisrakenteeseen tehdään merkittävät muutokset erityisesti talousvastuita selkiyttäen. Toimintaympäristön epävarmuuden sekä arvokkaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteiskehittämisen vuoksi FCG ei tässä vaiheessa suosittele toiminnan hallinnollista hajauttamista tai koko toiminnan osakeyhtiöittämistä. FCG esittää, että toisen asteen koulutuksen hallintomallina toimii nykyinen vastuukuntamalli. Tampereen sisäistä hallintomallia ja johtamisrakennetta selkiytetään ja toisen asteen kilpailukyvyn kehittämisek- 9/12
si sekä talouden tasapainottamiseksi laaditaan suunnitelmat. Lisäksi esitetään, että maksullisen palvelutoimintayhtiön perustaminen Tredun alaisuuteen selvitetään nopealla aikataululla. FCG ehdottaa lisäksi, että yhteistoiminta-alueella verkostoidutaan nykyistä vahvemmin eri koulutuksen järjestäjien kesken ja lähdetään suunnitelmallisesti etsimään konkreettisia yhteistyön sekä tehostamisen mahdollisuuksia. Tavoitteena yhteistoiminta-alueella tulee olla nostaa alueen profiilia koulutuspalveluiden joustavana ja modernina tuottajana sekä valtakunnallisena keskustelun avaajana. Selkeä hallinto- ja toimintamalli on edellytys tälle kehitykselle ja sidosryhmäyhteistyölle. Selvityksen lopussa todetaan, että Tredu on yksi Suomen suurimmista toisen asteen koulutuksen tuottajista ja avaimet jopa koko alan uudistamiseen Suomessa voisivat olla nykyistä vahvemmin Tampereen yhteistoimintaalueen käsissä. -- Tammikuussa 2016 Tampereen kaupunki on tehnyt seuraavanlaisia linjauksia. Tampereella lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämismallina säilyy toistaiseksi nykyinen malli, jossa Tampereen kaupunki toimii koulutuksen järjestäjänä ja ammatillisen koulutuksen yhteistoimintaalueen isäntäkuntana. Toiminnan kehittäminen jatkuu nykymallin pohjalta siten, että johtamisrakennetta tehostetaan muun muassa talousvastuita selkiyttäen. Kilpailluilla markkinoilla tehtävää koulutus- ja kehittämistoimintaa varten perustetaan osakeyhtiö. Tampereen kaupunki teki selvityksen toisen asteen koulutuksen järjestämistavasta ja toimintamallin kehittämisestä. Selvitystyö hyväksyttiin jatkovalmistelun pohjaksi kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 25.1.2016. Suunnittelukokous lisäsi päätökseen ponnen, että toisen asteen koulutuksen hallintoa yksinkertaistetaan ja tehostetaan osana toimintamallin uudistamista. Maksullista palvelutoimintaa varten tullaan perustamaan erillinen osakeyhtiö. Koulutusmyyntiyhtiön perustamiseen liittyvä liiketoimintasuunnitelma valmistellaan 28.2.2016 mennessä siten, että yhtiö voi aloittaa toimintansa 1.8.2016. Tampereen kaupungin uudessa toimintamallissa toisen asteen koulutus sijoittuu 1.1.2017 alkaen elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle. Tavoitteena on, että lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta kehitetään suunnitelmallisesti yhtenä kokonaisuutena huomioiden kummankin painopisteet ja perustehtävät. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen välistä yhteistyötä vahvistetaan erityisesti yritysyhteistyön ja joustavien opintopolkujen kehittämisessä, muun muassa kehittämällä yhdistelmätutkinto- 10/12
ja. Tredun toimintaa kehitetään yhteistyössä yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa kumppanuuteen perustuen. Toisen asteen koulutuksen ohjaus- ja johtamisjärjestelmää selkiytetään ja tehostetaan osana palvelualueen suunnittelua vuoden 2016 aikana. Kilpailukyvyn varmistamiseksi laaditaan kilpailukykysuunnitelma, joka sisältää talouden ja toiminnan sopeutussuunnitelman vuosille 2016 2020. Suunnitelmassa otetaan kantaa muun muassa toimitiloihin, kiinteistöinvestointeihin ja resurssien käyttöön. Se tuodaan luottamuselinten päätettäväksi kevään 2016 aikana. Liitteet: Liite 6 - FCG:n raportti Työryhmä päättää merkitä esittelyn tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Asiaa selostivat Jorma Suonio, Anna-Kaisa Heinämäki ja Leena Kostiainen. Keskusteltiin laajasti yhteistoimintasopimusten uudistamistarpeista sekä Tampereen toisen asteen hallinnon kehittämisestä. 9 MUUT ASIAT Keskusteltiin perusopetuksen yhteisten tunnuslukujen keräämisestä ja kustannusvertailun toteuttamisesta jatkossa talousarviovalmisteluiden perustaksi. Tommi Ruokonen valtuutettiin valmistelemaan asiaa. 10 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 11.00. 11/12
Muistion vakuudeksi Toni K. Laine sihteeri 12/12