MIKKO JA RASMUS JANKON YLEISURHEILUN NOUSEVIA NUORIA Seuran yleisurheilun taivaalle on ilmestynyt nuoria lupauksia, jotka ikäistensä kisoissa ovat menestyneet erittäin hyvin. Tämä on oikein mainio asia, sillä tuo yleisurheilupuolen taivas on ollut osittain pilvien peitossa. Se on kylläkin normaali ilmiö, sillä tuttu aaltoliike heiluttelee myös urheilurintamaa, joten nousut ja laskut ovat normaaleja ilmiöitä. Tosin laskukaudet tuntuvat aina harmillisilta, mutta sen jälkeen alkaa aina nousun aika. Tämän hetken suuntaus on Jankossa nouseva, ylöspäin ja parempiin saavutuksiin ja jopa ennätyksiin tähtäävä kehitys. Siitä 60 metrin juoksun voittaa Rasmus Kulmala ja toiseksi tulee Johannes Simola. YLEISURHEILUJAOSTON KOKOONPANO 2005 Petri Riponiemi, puheenjihtaja Tarmo Heikkilä Merja Järvi Susanna Kulmala Riitta Martti Pentti Ruuth Hannu Toiviainen LOIMAAN JANKKO 60 V. 63
otettakoon monien nuorten lupauksien joukosta esimerkiksi kaksi lahjakasta poikaa, jotka erottuvat kärkijoukkoon piirin ja myös valtakunnan tasolla. RAAMIKAS HEITTÄJÄPOIKA Mikko Toiviainen (synt. 1990) Kurittulasta on jo muutaman vuoden ollut ikäistensä seurassa Suomen huippuja. Hänen päälajinsa on kuulantyöntö ja sivulajeina kiekon- ja moukarinheitto. Mikon nimissä on yhä 12-vuotiaitten poikien kuulan Suomen ennätys, joka on 15,03. Mikon nimissä on myös 13-vuotiaitten kuulantyönnön halliennätys. Tänä vuonna (2005) Mikko kilpailee 15-vuotiaitten sarjassa, jossa hän on kuulaa työntänyt 17,46 ja moukarinheitossa on tullut piirinennätys tuloksella 64,10. Noilla tuloksilla Mikko voitti piirinmestaruudet ja edellisten lisäksi hänen kiekkonsa lensi myös piirinmestaruuteen saakka. Toivoa sopiikin, että Mikolla riittää intoa panostaa urheiluun tulevinakin vuosina ja että hän saisi jatkossakin riittävän hyvää valmennusta. Ilman niitä ja lisäksi vanhempien tukea ja myötäelämistä ei nuori urheilija pääse parhaimpiin tuloksiin. Mikko verryttelee tulevaa kilpailua varten. ESIMERKIT JA OMAT TULOKSET INNOSTAVAT Vuonna 1994 syntynyt Rasmus Kulmala Hirvikoskelta on monipuolinen urheilijalahjakkuus, josta kehittynee iän karttuessa vaikka moniottelija, sillä jo nyt hänen harrastuksensa kohdistuu yleisurheilussa vähintäin kuuteen lajiin. Siksi tuleekin heti mieleen, että ajan kuluessa tästä nopeajalkaisesta pojasta tulisi hyvä 10-ottelija. Tällä kertaa onkin parasta, että Rasmus ja hänen ikäisensä harrastavat useita lajeja. Sen johdosta lihaksisto kasvaessaan kehittyy monipuolisesti ja luo samalla tervettä pohjaa tuleville vuosille, jolloin voi vaikka erikoistua johonkin tiettyyn lajiin. Rasmuksen parhaat tulokset tähän mennessä ovat seuraavat: pituus 475 cm, korkeus 130, 60 m juoksu 8,75, 3-loikka 973 cm, keihäs 35,15 ja kuula 9,35. 64 LOIMAAN JANKKO 60 V.
Talvella pojan lempilajit ovat hiihto ja varsinkin jääkiekko. Harjoituksia hänellä on säännöllisesti kaksi kertaa viikossa ja kilpailut päälle. Liekö sattuma, että Rasmuksen mieluisin yleisurheilulaji on pituushyppy, vai onko Evilän saamalla MM-pronssilla siihen jotain merkitystä. Aivan varmaa on, että Suomen kentille on viime aikoina ilmestynyt paljon nuoria pituushyppääjiä ja keihäänheittäjiä, jotka aikovat jatkaa Evilän ja Tero Pitkämäen näyttämällä tiellä ja se johtuu pelkästään näistä isojen poikien ja tyttöjen antamista esimerkeistä. On myös selvää, että kaikista ei voi tulla urheilutaivaan huipputähtiä, mutta heistä kaikista tulee parempikuntoisia ja terveempiä nuoria ja myöhemmin aikuisia, jotka vielä vanhuksina ovat keskimäärin hyväkuntoisempia kuin ne, jotka eivät ole urheilua harrastaneet. Onnea asetetuille tavoitteille! Sydneyn olympiavoittaja Arsi Harju ojentaa kuulakarnevaalien voittomitalin Mikko Toiviaiselle v. 2004. LOIMAAN JANKKO 60 V. 65
LASTEN YLEISURHEILUKOULU INNOSTUKSEN HERÄTTÄJÄNÄ Ajatus yleisurheilukoulusta lähti siitä, että lapset pääsisivät mukaan Loimaan Jankon yleisurheilutoimintaan jo pienestä pitäen. Jankon maanantain yleisurheiluharjoitukset oli suunnattu vanhemmille ja niitä ohjasi usein Varsinais-Suomen piirin lajivalmentaja. Yleisurheilukoulun tarkoitus oli olla leikkimielistä lajien perusteisiin tutustumista. Tavoitteena oli herättää perheen pienempienkin mielenkiinto lajia kohtaan. Jankon yleisurheilukoulu sai alkunsa kesäkuussa 1995. Heti alusta lähtien harjoituksissa kävi kesän ajan kerran viikossa noin 30 aktiivista 5 8 -vuotiasta tulevaisuuden lupausta. Harjoituskertoja kertyi kesän aikana seitsemän. Yleisurheilukoulun vetäjillä oli itsellään useamman vuoden yleisurheilutausta ja he olivat käyneet Jankon maanantain harjoituksissa, joista olivat saaneet virikkeitä ja ideoita yleisurheilukoulun suunnitteluun, erityisesti lajiharjoitteisiin. Lasten yleisurheilu- Yleisurheilukauden avaus Hirvikosken kentällä, juoksijat lähdössä perinteiseen Cooperin-testi juoksuun. Kuva keväältä 2000. 66 LOIMAAN JANKKO 60 V.
koulua aloitettaessa ruutuvihkoon lyijykynällä ja havainnollistavilla tikku-ukoilla suunniteltu harjoitusten sisältö toimii edelleen hyväksi havaittuna runkona harjoituksille. Harjoitukset aloitettiin jollakin lasten perinteisesti suosimalla pelillä tai leikillä kuten suolapatsasnatta, polttopallo, mustamies ja kyykkynatta. Näissä alkuleikeissä vintiöt pääsivät purkamaan ylimääräistä energiaansa ja olivat valmiita kuuntelemaan hetken ohjeita harjoitteista ja tekniikasta lajiharjoittelua varten. Lajiharjoittelussa ryhmä jaettiin kahtia iän ja taitojen mukaan. Nuorimmat tekivät omassa ryhmässään helpompia harjoitteita, vanhemmat kykenivät jo vähän haastavampaankin treeniin. Ensin harjoiteltiin perinteisiä nappulakisalajeja: pallonheittoa, pikajuoksua ja pituushyppyä. Lisäksi harjoiteltiin korkeushyppyä ja kuulantyöntöä. Vetäjät pyrkivät kädestä pitäen opettamaan oikeanlaista tekniikkaa ja korjaamaan virheitä. Pienimmillä riitti välillä, että keskittyy juoksemaan omaa rataa tai heittää pallon oikeaan suuntaan. Vanhemmat opettelivat jo oikeaa juoksuasentoa ja pallonheittotekniikkaa. Pituutta hypättiin narun yli, jotta hyppyyn saataisiin lisää pituutta suuntaamalla hyppy myös ylöspäin. Kuulantyönnön alkeisiin perehdyttiin varovaisemmin. Korkeushyppyä harjoiteltiin sekä vauhdilla että ilman pääasia oli, että pysyi patjalla. Jokais- LOIMAAN JANKKO 60 V. 67
ten harjoitusten lopuksi järjestettiin joukkueviesti, jotta lapset saisivat tuntumaa kisailemiseen ja joukkueena toimimiseen. Loppuviestistä pyrittiin aina suunnittelemaan erilainen ja mahdollisuuksien mukaan se liittyi jotenkin päivän lajiin, esimerkiksi pallonheittoharjoitusten loppuviestissä tähdättiin tennispalloja ämpäriin. Lapset olivat iloisia ja innokkaita, joten harjoituksia oli mukava vetää. Vaikka lapsia oli paljon, harjoituksista selvittiin ilman kaaosta, koska suurin osa hallitsi ryhmässä toimimisen pelisäännöt. Koko tunniksi riitti mielenkiintoista ja vaihtelevaa tekemistä, joten lapset jaksoivat keskittyä ja toivottavasti jotain jäi myös mieleen. Yleisurheilukoulu on jatkunut jo 10 vuotta ja suosio jatkuu edelleen. Tiina Kuusisto & Anna Mustikkamäki 68 LOIMAAN JANKKO 60 V.