LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O A S E M I E N O M I S T U S E U R O O P A S S A Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I
LENTOASEMAT EUROOPASSA: YLEISKUVA
EUROOPASSA ON NOIN 2 000 LENTOASEMAKSI MÄÄRITELTYÄ LENTOPAIKKAA* JA LÄHES 2 MILJARDIA LENTOMATKUSTAJAA *Euroopan lainsäädännössä lentoasema on yksinkertaisimmillaan määritetty lentopaikaksi, joka on avoinna kaupalliselle liikenteelle Lähde: EUROCONTROL Trends in Air Traffic l Volume 3 A Place to Stand: Airports in the European Air Network
YLI 30% EUROOPAN LENTOMATKUSTAJISTA LENTÄÄ 10 SUURIMMAN LENTOASEMAN KAUTTA 75 milj. London Heathrow 40 milj. London Gatwick 58 milj. Amsterdam 61 milj. Frankfurt 41 milj. München Paris CDG 66 milj. 47 milj. Madrid 40 milj. Barcelona 40 milj. Rome 61 milj. Istanbul Atatürk
LÄHES 70% LENTÄÄ 40 SUURIMMAN LENTOASEMAN KAUTTA
LOPUT 30% MATKUSTAJISTA JAKAANTUVAT KÄYTÄNNÖSSÄ VAJAAN 550 LENTOASEMAN KESKEN Muille kaupalliselle toiminnalle avoinna oleville lentoasemille (n.1 500 kpl) on joko yksittäistä charter-liikennettä, harrasteilmailua, sotilasilmailua tai ei varsinaista toimintaa ollenkaan.
LENTOASEMIEN OMISTUS
KAIKKIEN LENTOASEMIEN OMISTUS Suomen mallin kaltainen monopoliomistus on harvinainen malli Euroopassa. yhdistelmä; raidan väri kuvaa omistusmuotoa ja Pääosin tiedot ovat vuodelta, mutta muutaman lentoaseman tiedot ovat vuosilta 2009-2014.
SUURIMMAN LENTOASEMAN OMISTUS Päälentoasemien omistuksessa korostuvat valtion omistus ja yksityinen omistus. yhdistelmä; raidan väri kuvaa omistusmuotoa ja Pääosin tiedot ovat vuodelta, mutta muutaman lentoaseman tiedot ovat vuosilta 2009-2014.
LENTOASEMIEN OMISTUS Pienempien lentoasemien omistuksessa korostuu alueellinen omistus Ei lentoasemia, joille liikennettä tai omistus ei tiedossa yhdistelmä; raidan väri kuvaa omistusmuotoa ja Pääosin tiedot ovat vuodelta, mutta muutaman lentoaseman tiedot ovat vuosilta 2009-2014.
ALLE 1 MILJOONAN MATKUSTAJAN LENTOASEMIEN OMISTUS Pienempien lentoasemien omistuksessa korostuu alueellinen omistus Ei lentoasemia, joille liikennettä tai omistus ei tiedossa yhdistelmä; raidan väri kuvaa omistusmuotoa ja Pääosin tiedot ovat vuodelta, mutta muutaman lentoaseman tiedot ovat vuosilta 2009-2014.
LENTOASEMAVERKOSTOT EUROOPASSA
LENTOASEMIEN VERKOSTOMALLIT EUROOPASSA Lentoasemien verkostomalli on käytössä yhteensä 12 Euroopan maassa. Mallit eroavat huomattavasti toisistaan. yhdistelmä; raidan väri kuvaa omistusmuotoa ja Pääosin tiedot ovat vuodelta, mutta muutaman lentoaseman tiedot ovat vuosilta 2009-2014.
LENTOASEMIEN VERKOSTOMALLIT EUROOPASSA: VALTION MONOPOLIOMISTUS 22 lentoasemaa 14 lentoasemaa 5 lentoasemaa n monopoliomistukseen perustuvia lentoasemaverkostoja on Suomessa, Islannissa ja Virossa. Suomessa ja Islannissa valtion verkostoyhtiö vastaa myös lennonvarmistuspalveluiden järjestämisestä, Virossa toimintaa hoitaa erillinen valtion yhtiö. yhdistelmä; raidan väri kuvaa omistusmuotoa ja Pääosin tiedot ovat vuodelta, mutta muutaman lentoaseman tiedot ovat vuosilta 2009-2014.
LENTOASEMIEN VERKOSTOMALLIT EUROOPASSA: POLIITTISESTI OHJATTU VALTION VERKOSTO JA KILPAILU MAHDOLLISETETTU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 44 lentoasemaa Norjassa pääkaupungin verkostolentoasema kilpailee kahden verkoston ulkopuolella olevan lentoasema kanssa. Suoraa kansainvälistä reittiliikennettä on kehitetty aktiivisesti usealta lentoasemalta. Verkosto- operaattorin toiminta on vahvasti omistajaohjattua, sillä esimerkiksi laskeutumismaksut määrittää vuosittain Liikenneministeriö. yhdistelmä; raidan väri kuvaa omistusmuotoa ja Pääosin tiedot ovat vuodelta, mutta muutaman lentoaseman tiedot ovat vuosilta 2009-2014.
LENTOASEMIEN VERKOSTOMALLIT EUROOPASSA: VERKOSTOYHTIÖ ALUEELLISTEN LENTOASEMIEN OSAOMISTAJA Puolassa valtion omistava lentoasemaoperaattori omistaa sataprosenttisesti maan päälentoaseman Varsovan. Tämän lisäksi se omistaa prosenttiosuuksia (17-70 %) muista lentoasemista. Näiden lentoasemien muita omistajia ovat alueelliset tahot, kuten maakuntaliitot. yhdistelmä; raidan väri kuvaa omistusmuotoa ja Pääosin tiedot ovat vuodelta, mutta muutaman lentoaseman tiedot ovat vuosilta 2009-2014. 11 lentoasemaa
LENTOASEMIEN VERKOSTOMALLIT EUROOPASSA: MONOPOLIVERKOSTOON YKSITYISTÄ OMISTUSTA Portugalissa lentoasemaoperaattori ANA vuokrattiin 50 vuodeksi yksityiselle VINCI Airportsille 3,08 miljardin euron hinnalla osana Portugalin talouden tasapainottamistoimia vuonna 2013. yhdistelmä; raidan väri kuvaa omistusmuotoa ja Pääosin tiedot ovat vuodelta, mutta muutaman lentoaseman tiedot ovat vuosilta 2009-2014. 9 lentoasemaa
LENTOASEMIEN VERKOSTOMALLIT EUROOPASSA: MONOPOLIVERKOSTOON YKSITYISTÄ OMISTUSTA Espanjassa lentoasemaverkoston monopolioperaattori AENAn osakekannasta yksityistettiin 49 % vuonna. Yksityistämisen myötä yhtiön arvo asettui 12- kertaiseksi liikevaihtoon nähden. yhdistelmä; raidan väri kuvaa omistusmuotoa ja Pääosin tiedot ovat vuodelta, mutta muutaman lentoaseman tiedot ovat vuosilta 2009-2014. 46 lentoasemaa
LENTOASEMIEN VERKOSTOMALLIT EUROOPASSA: SUURIMPIEN LENTOASEMIEN TOIMINTAA VUOKRATTU, PIENEMMÄT OSA VALTION VERKOSTOA Kreikassa lentoasemat ovat osa valtion verkostoa lukuun ottamatta Ateenan lentoasemaa. Osana talouden tasapainottamistoimia Kreikka irrotti 14 verkoston suuremmasta päästä olevaa lentoasemaa ja vuokrasi ne yksityiselle konsortiolle (mm. FRAport) 40 vuoden ajaksi. Kertakorvaus verkoston vuokraamisesta oli 1,2 miljardia ja vuosittain korvaus 23 miljoonaa euroa. yhdistelmä; raidan väri kuvaa omistusmuotoa ja Pääosin tiedot ovat vuodelta, mutta muutaman lentoaseman tiedot ovat vuosilta 2009-2014. 45 lentoasemaa, joista 14 vuokrattu
LENTOASEMIEN VERKOSTOMALLIT EUROOPASSA: SUURIMPIEN LENTOASEMIEN TOIMINTAA VUOKRATTU, PIENEMMÄT OSA VALTION VERKOSTOA Turkissa suurimpien lentoasemien joukkoon kuuluvien lentoasemien terminaaleja on vuokrattu yksityisille operaattoreille (mm. TAV Airports) ja muutamia lentoasemia kokonaan yksityisille toimijoille. Vuokrauksien syynä ovat olleet lentoasemien ja erityisesti terminaalien vaatimat investoinnit. yhdistelmä; raidan väri kuvaa omistusmuotoa ja Pääosin tiedot ovat vuodelta, mutta muutaman lentoaseman tiedot ovat vuosilta 2009-2014. 46 lentoasemaa, joista 7 osittain ja 3 kokonaan vuokrattuja
LENTOASEMIEN VERKOSTOMALLIT EUROOPASSA: SUURIMMAT LENTOASEMAT VALTION VERKOSTOSSA, PIENIMMÄT ALUEILLA 40 lentoasemaa, joista 10 valtion verkostossa yhdistelmä; raidan väri kuvaa omistusmuotoa ja Pääosin tiedot ovat vuodelta, mutta muutaman lentoaseman tiedot ovat vuosilta 2009-2014. Ruotsin lentoasemista suurin neljännes kuuluu valtion verkostoon. Muut lentoasemat ovat alueellisten tahojen (kaupungit, maakunnat ja näiden sekoitus) omistuksessa. Muutamalla lentoasemalla on yksityistä omistusta.
LENTOASEMIEN VERKOSTOMALLIT EUROOPASSA: SUURIMMAT LENTOASEMAT VALTION VERKOSTOSSA, PIENIMMÄT ALUEILLA 7 lentoasemaa, joista 2 valtion verkostossa yhdistelmä; raidan väri kuvaa omistusmuotoa ja Pääosin tiedot ovat vuodelta, mutta muutaman lentoaseman tiedot ovat vuosilta 2009-2014. Irlannissa valtion verkostoon kuuluvat kaksi suurinta lentoasemaa, aikaisemmin verkostossa oli kolme suurinta. n omistusta vähennettiin lentoasemien kilpailutilanteen parantamiseksi. Muut lentoasemat ovat alueellisten tahojen omistuksessa.
LENTOASEMIEN VERKOSTOMALLIT EUROOPASSA: SUURIMMAT LENTOASEMAT YKSITYISIÄ, PIENIMMÄT VALTION VERKOSTOSSA 14 lentoasemaa, joista 11 valtion verkostossa yhdistelmä; raidan väri kuvaa omistusmuotoa ja Pääosin tiedot ovat vuodelta, mutta muutaman lentoaseman tiedot ovat vuosilta 2009-2014. Skotlannissa kolme suurinta lentoasemaa on myyty yksityisille tahoille. Loput 11 lentoasemaa ovat osa valtion verkostoa. Verkoston toiminta ei ole operatiivisesti kannattavaa, mutta lentoasemat nähdään välttämättömyytenä Pohjois- Skotlannille.
ALUEELLISTEN LENTOASEMIEN OMISTUS ILMAN VERKOSTOA
LENTOASEMIEN OMISTUS ILMAN VERKOSTOPERIAATETTA, MAASSA 5-15 LENTOASEMAA Tanska, 7 alueellista lentoasemaa Vaikutusalueen kaupungit omistavat yhdessä lentoaseman (6 kpl) n Liikennevirasto omistaa lentoaseman (1 kpl) Tšekki, 4 alueellista lentoasemaa Maakunta omistaa lentoaseman (3 kpl) Kaupunki omistaa lentoaseman (1 kpl) Itävalta, 5 alueellista lentoasemaa Kaupungin omistus (1 kpl) Maakunnan ja kaupungin yhteisomistus ( 4 kpl) yhdistelmä; raidan väri kuvaa omistusmuotoa ja Pääosin tiedot ovat vuodelta, mutta muutaman lentoaseman tiedot ovat vuosilta 2009-2014. Romania, 12 alueellista lentoasemaa Maakunta omistaa lentoaseman (12 kpl)
LENTOASEMIEN OMISTUS ILMAN VERKOSTOPERIAATETTA, MAASSA 5-15 LENTOASEMAA Alankomaat, 4 alueellista lentoasemaa n, alueellisten ja yksityisten tahojen yhteisomistus (2 kpl) Maakuntien ja kaupunkien omistama lentoasema (1 kpl) Alueen omistama lentoasema, joka vuokrattu yksityiselle (1 kpl) Belgia, 4 alueellista lentoasemaa Alueelliset tahot omistavat lentoasemat, mutta niiden toiminta on vuokrattu yksityiselle operaattoreille. Kahdella lentoasemalle alueilla on vastuu infran ylläpidosta. Kroatia, 7 alueellista lentoasemaa n, maakunnan ja kaupunkien yhteisomistus (7 kpl) yhdistelmä; raidan väri kuvaa omistusmuotoa ja Pääosin tiedot ovat vuodelta, mutta muutaman lentoaseman tiedot ovat vuosilta 2009-2014. Sveitsi, 4 alueellista lentoasemaa Kaupunki omistaa lentoaseman (1 kpl) Kaupunki ja maakunta omistavat lentoaseman (1 kpl) n yhteisomistus toisen valtion kanssa (1 kpl) Lentoyhtiön, maakunnan, kaupunkien ja yksityisten ihmisten yhteisomistus (1 kpl)
LENTOASEMIEN OMISTUS ILMAN VERKOSTOPERIAATETTA, MAASSA YLI 15 LENTOASEMAA Iso- Britannia, Ranska, Saksa ja Italia Niin valtion, maakuntien, kaupunkien kuin yksityisten tahojen erikseen jayhdessä omistamia lentoasemia. yhdistelmä; raidan väri kuvaa omistusmuotoa ja Pääosin tiedot ovat vuodelta, mutta muutaman lentoaseman tiedot ovat vuosilta 2009-2014.
YHTEENVETO Etelä-Euroopassa lentoasemaverkostoja on yksityistetty Useassa maassa (mm. Skotlanti, Kreikka, Turkki) valtion vastuun on nähty olevan pienempien lentoasemien ylläpidossa Niissä maissa, joissa verkostoperiaate ei ole käytössä, lentoasemat ovat pääosin alueellisten omistettuja
TAUSTAMUISTIO
LENTOASEMIEN OMISTUSMALLIT * 1. LENTOASEMIEN MONOPOLIOMISTUS 1.1 VALTION 100% OMISTUS a. Kansainvälisen liikenteen päälentoasemalle keskittävä verkosto b. n omistus ilman verkostoperiaatetta, maassa vain yksi lentoasema c. Kannattamattomien lentoasemien sulkeminen 1.2 VERKOSTOSSA YKSITYISTÄ OMISTUSTA d. Verkosto-operaattorin osaomistus (<50%) yksityiselle e. Verkoston vuokraaminen yksityiselle operaattorille Suomi, Islanti, Viro Latvia, Luxembourg, Moldova Suomi Espanja Portugali Lentoasemien välinen kilpailu on monopoliomistusta selvästi yleisempi toimintamalli Euroopassa. Yleisin omistajuusmuoto alueellisilla lentoasemilla Euroopassa on alueellinen omistus (=maakuntien, kaupunkien, kauppakamareiden ja muiden alueellisten organisaatioiden erillis- tai yhteisomistus). Useassa maassa myös alle 5 miljoonan matkustajan lentoasemia on vuokrattu kokonaan yksityisille toimijoille tai yksityiset toimijat ovat mukana lentoaseman omistamisessa, esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Sveitsissä. Lentoasemien sulkemisesta on keskusteltu Suomen lisäksi Espanjassa, Ruotsissa ja Norjassa. Ko. maissa valtio tai alueet ovat päätyneet ylläpitämään kaikkia lentoasemia niiden kansantaloudellisista merkityksestä johtuen. Kreikassa ja Portugalissa lentoasemien vuokraamisesta on syntynyt valtiolle jopa merkittävä tulonlähde. * Omistustarkastelussa on huomioitu lentoasemat, joille on säännöllistä reittiliikennettä ** Basel-Freiburgin lentoasemalla oli vuonna 2014 noin 6,5 miljoonaa matkustajaa 2. KILPAILU AVATTU LENTOASEMIEN VÄLILLE 2.1 VALTIONYHTIÖ YKSI MONISTA LENTOASEMIEN OMISTAJISTA a. Poliittisesti ohjattu, koko maata palveleva verkostomalli sekä muulla tapaa omistettuja lentoasemia b. Suurimmat lentoasemat osa valtion verkostoa, pienimmät alueilla c. Suurimmat lentoasemat yksityisiä, pienimmät osa valtion verkostoa d. Suurimmat lentoasemat vuokrattu yksityiselle, pienimmät osa valtion verkostoa e. -omisteisuus ilman verkostoperiaatetta joillakin lentoasemilla, maassa useampi lentoasema 2.2 VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA f. Kahden valtion yhteisomistus ** g. yhtiöllä omistusosuuksia useammasta lentoasemasta i. j. k. l. n, alueellisten ja yksityisten tahojen yhteisomistus n ja yksityisten tahojen yhteisomistus Terminaalien toiminnan vuokraaminen yksityiselle operaattorille joillakin lentoasemilla Yksittäisten lentoasemien vuokraaminen yksityisille m. Useamman lentoaseman vuokraaminen yhdessä yksityiselle taholle 2.3 JULKISEN OMISTUS ILMAN VALTIO-OMISTEISUUTTA n. Maakunnan omistus Tšekki, Romania, Italia o. Kaupungin omistus Saksa, Itävalta, Ruotsi, Norja p. Kauppakamarien omistus Ranska q. Alueellisten tahojen yhteisomistus mm. Tanska, Tšekki, Itävalta, Saksa, Ranska, Ruotsi, Norja r. Alueelliset tahot yhdessä yksityisten tahojen kanssa s. Yksityisen lentoyhtiön ja alueellisten tahojen yhteisomistus t. Alueella infrastruktuurin omistus ja ylläpito, kaikki operatiivinen ja kaupallinen toiminta vuokrattu yksityiselle 2.4 100% YKSITYINEN OMISTUS u. Alueen yritykset omistavat lentoaseman v. sijoitusyhtiö omistaa lentoaseman x. lentoasemaoperaattori omistaa lentoasemat y. Yksityisten sijoittajien ja lentoasemaoperaattorin yhteisomistus Norja Ruotsi, Irlanti Skotlanti Kreikka, Turkki, Azorit mm. Tanska, Bulgaria, Slovakia, Irlanti Sveitsi/Ranska Puola h. n ja alueellisten tahojen yhteisomistus Kroatia, Ranska, Slovakia Alankomaat Slovakia, Malta, Serbia Turkki, Bulgaria mm. Albania, Kroatia, Turkki, Macedonia, Kosovo, Ranska Bulgaria, Kypros, Italia, Kreikka mm. Ruotsi, Norja, Saksa, Italia, Ranska Sveitsi, Italia Belgia Saksa, Ruotsi, Iso-Britannia Iso-Britannia Iso-Britannia, Italia Slovenia
LENTOASEMIEN OMISTUSMALLIT* 1a. Kansainvälisen liikenteen päälentoasemalle keskittävä verkosto n sataprosenttinen omistus maissa, joissa on useampi kuin yksi lentoasema, on tämän päivän Euroopassa harvinainen malli. Suomen lisäksi vastaava malli on käytössä vain Islannissa ja Virossa, jotka ovat molemmat sekä pinta-alaltaan (Suomi 338 000 km 2, Viro 45 226 km 2 ja 103 001 km 2 ) että asukasluvultaan (Suomi 5,4 miljoonaa, Viro 1,3 miljoonaa ja Islanti 0,3 miljoonaa) huomattavasti pienempiä maita. Suomessa ja Islannissa lennonvarmistus on samaa yhtiötä lentoasemaoperaattorin kanssa, mutta Virossa lennonvarmistus on eurooppalaisen tavan mukaisesti oma erillinen yhtiö. Suomessa valtio omistaa myös enemmistön kansallisesta lentoyhtiöstä, kun Islannissa Icelandair on matkailutoimijoiden omistama. Viron valtio-omisteinen lentoyhtiö Estonia Air ajautui konkurssiin kesällä Euroopan Unionin määrätessä lentoyhtiötä maksamaan takaisin saamansa valtiontuet. 1c. Kannattamattomien lentoasemien lakkauttaminen Suomen lentoliikennestrategiassa ehdotettua lentoasemien laajamittaista sulkemista on pohdittu Suomen lisäksi vain Ruotsissa, Norjassa ja Espanjassa. Suomessa lentoasemia on väestöön suhteutettuna puolet vähemmän kuin Norjassa, kuudesosa vähemmän kuin Ruotsissa, mutta yli kolme kertaa enemmän kuin Espanjassa. Pinta-alaan suhteutettuna Suomessa on noin puolet vähemmän lentoasemia kuin Ruotsissa, Norjassa ja Espanjassa. Ruotsissa lentoasemia ei ole lakkautettu vaan pienimmät lentoasemat siirtyivät valtion verkostosta alueelliseen omistukseen. Espanjassa valtio on sitoutunut siihen, ettei lentoasemia lakkauteta, vaikka 49 prosenttia lentoasemaoperaattori AENAn omistuksessa on siirtynyt yksityisille tahoille. Norjassa lakkautusta on tutkittu, mutta lentoasemat on päätetty säilyttää. * Omistustarkastelussa on huomioitu lentoasemat, joille on säännöllistä reittiliikennettä tai merkittävää charter-liikennettä 1. LENTOASEMIEN MONOPOLIOMISTUS 1.1 VALTION 100% OMISTUS 1.1 VALTION 100% OMISTUS a. Kansainvälisen liikenteen päälentoasemalle Suomi, Islanti, Viro keskittävä verkosto b. n omistus ilman verkostoperiaatetta, maassa vain yksi lentoasema c. Kannattamattomien lentoasemien sulkeminen Latvia, Luxembourg, Moldova Suomi
1.2 VERKOSTOSSA YKSITYISTÄ OMISTUSTA LENTOASEMIEN OMISTUSMALLIT* Espanjassa ja Portugalissa oli aikaisemmin samanlainen valtion monopolimalli kuin Suomessa nykyään. Molemmissa maissa on haluttu säilyttää monopoliverkosto, mutta toimintaa on tehostettu ottamalla mukaan yksityistä omistusta. 1. LENTOASEMIEN MONOPOLIOMISTUS 1.2 VERKOSTOSSA YKSITYISTÄ OMISTUSTA d. Verkosto-operaattorin osaomistus (<50%) yksityiselle e. Verkoston vuokraaminen yksityiselle operaattorille Espanja Portugali 1d. Verkosto-operaattorin osaomistus (<50%) yksityiselle Espanjassa lentoasemaoperaattori AENAn yksityistämistä suunniteltiin vuosia. Vuoden aikana 49 % omistuksesta on siirtynyt yksityiseen omistukseen osakeannin kautta. Yksityistämisen myötä AENAn arvo asettui noin 12-kertaiseksi sen liikevoittoon nähden. Vuonna AENAn 46:lla lentoasemalla oli noin 207 miljoonaa matkustajaa. Espanjan asukasluku on 47 miljoonaa. 1e. Verkoston vuokraaminen yksityiselle operaattorille Vuonna 2013, osana maan taloudentasapainotusohjelmaa, Portugalissa kilpailutettiin verkosto-operaattori 50 vuodeksi. Tarjouskilpailun voitti yksityinen VINCI Airports 3,08 miljardin euron tarjouksellaan. Verkoston liikevaihto oli siirtohetkellä noin 600 miljoonaa euroa ja matkustajia verkostossa oli lähes 40 miljoonaa. Vuonna 2011 verkoston liikevaihto oli 425 miljoonaa euroa ja liikevoitto 76,5 miljoonaa euroa**. Portugalin asukasluku on 10 miljoonaa. * Omistustarkastelussa on huomioitu lentoasemat, joille on säännöllistä reittiliikennettä tai merkittävää charter-liikennettä ** Vrt. Finavian liikevaihto vuonna 2011 oli 364 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos ilman kertaluontoisia eriä 39,4 miljoonaa euroa (kertaluontoisten erien jälkeen 3,2 miljoonaa euroa). Finavian lentoasemien matkustajamäärä vuonna 2011 oli 19 miljoonaa.
LENTOASEMIEN OMISTUSMALLIT* 2.1 VALTIONYHTIÖ YKSI MONISTA LENTOASEMIEN OMISTAJISTA Suomen tyylisiä valtion omistamia lentoasemaverkostoja on vielä Norjassa, Ruotsissa, Irlannissa, Skotlannissa, Kreikassa, Turkissa ja Azoreilla, mutta kaikissa näissä maissa on myös muulla tapaa omistettuja lentoasemia. n yksittäin omistamia ja operoimia lentoasemia on Tanskassa, Irlannissa, Bulgariassa ja Slovakiassa. 2a. Poliittisesti ohjattu, koko maata palveleva verkostomalli sekä muulla tapaa omistettuja lentoasemia Norjassa suurin osa lentoasemista on valtion verkostoyhtiö Avinorin hallussa ja aitoa kilpailua on vain päälentoasema Oslon vaikutusalueella. Toisin kuin Suomessa, Norjassa Avinorin toiminta on vahvasti poliittisesti ohjattua ja Avinorin tehtävänä on palvella koko maata. Avinor kehittää aktiivisesti suoria kansainvälisiä yhteyksiä myös muille lentoasemille kuin Osloon ja esimerkiksi liikenneministeriö määrittää lentoasemien laskeutumismaksut. Avinorin verkoston matkustajamäärä vuonna 2014 oli noin 50 miljoonaa ja muussa omistuksessa olevien lentoasemien noin 3 miljoonaa. Avinorin tulos vuonna 2014 oli lähes 170 miljoonaa euroa ja se investoi lentoasemaverkostoonsa vuosittain 450 miljoonaa euroa. * Omistustarkastelussa on huomioitu lentoasemat, joille on säännöllistä reittiliikennettä tai merkittävää charter-liikennettä 2. KILPAILU AVATTU LENTOASEMIEN VÄLILLE 2.1 VALTIONYHTIÖ YKSI MONISTA LENTOASEMIEN OMISTAJISTA a. Poliittisesti ohjattu, koko maata palveleva verkostomalli sekä muulla tapaa omistettuja lentoasemia b. Suurimmat lentoasemat osa valtion verkostoa, pienimmät alueilla c. Suurimmat lentoasemat yksityisiä, pienimmät osa valtion verkostoa d. Suurimmat lentoasemat vuokrattu yksityiselle, pienimmät osa valtion verkostoa e. -omisteisuus ilman verkostoperiaatetta joillakin lentoasemilla, maassa useampi lentoasema Norja Ruotsi, Irlanti Skotlanti Kreikka, Turkki, Azorit mm. Tanska, Bulgaria, Slovakia
LENTOASEMIEN OMISTUSMALLIT* 2.1 VALTIONYHTIÖ YKSI MONISTA LENTOASEMIEN OMISTAJISTA 2b. Suurimmat lentoasemat osa valtion verkostoa, pienimmät alueilla Ruotsissa suurimmat lentoasemat (10 kpl) jätettiin osaksi valtion verkostoa (Swedavia) ja pienimmät siirrettiin alueelliseen omistukseen. Muutama lentoasema on yksityisessä omistuksessa. Swedavian verkoston matkustajamäärä oli vuonna noin 38 miljoonaa, mikä vastasi 75 prosenttia Ruotsin lentomatkustajista. Swedavian toiminta on kannattavaa (operatiivinen liikevoitto vuonna 2013 oli noin 100 miljoonaa euroa) ja se tulouttaa osan tuloistaan Ruotsin valtiolle. Pienten, alueellisesti omistettujen lentoasemien toiminta on pääosin tappiollista, mistä johtuen valtio on myöntänyt 10 maakunnalle, joiden alueella sijaitsee 14 lentoasemaa, toimintatukea yhteensä noin 4,3 miljoona euroa vuosittain. Toimintamallin hankaluus on tämän hetkisen EU-lainsäädännön rajoitukset valtiontuista lentoasemille: julkinen tuki lentoasemille pitää notifioida Euroopan Komissiolle. Tammikuussa 2016 Euroopan Komissio myönsi Ruotsille luvan tukea Sundsvall-Timran ja Skellefteån lentoasemien toimintaa julkisin varoin. Irlannissa valtion verkostoon kuului aikaisemmin kolme maan suurinta lentoasemaa, mutta vuoden 2013 alusta lähtien näistä pienin Shannonin lentoasema siirrettiin aluekehitykseen erikoistuneen viraston omistukseen. Mm. lentoyhtiö Ryanair vaati pitkään valtion verkoston purkamista kilpailun lisäämiseksi. n kahdella lentoasemalla (Dublin ja Cork) oli vuonna 2014 noin 24 miljoonaa matkustajaa, joka oli 90 prosenttia Irlannin lentomatkustajista (Dublin 80 prosenttia ja Cork 10 prosenttia). Loput Irlannin lentoasemat (4 kpl) ovat alueellisesti omistettuja ja niiden matkustajamäärät vaihtelevat 30 000 ja 700 000 vuosittaisen matkustajan välillä. Näiden lentoasemien toiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi Irlannin valtion haki ja sai luvan Euroopan Komissiolta tukea lentoasemien toimintaa vuosina -2019 yhteensä 42,5 miljoonalla eurolla (noin 2,7 miljoonaa euroa vuodessa per lentoasema). Irlannin asukasluku on 4,5 miljoonaa. * Omistustarkastelussa on huomioitu lentoasemat, joille on säännöllistä reittiliikennettä tai merkittävää charter-liikennettä 2. KILPAILU AVATTU LENTOASEMIEN VÄLILLE 2.1 VALTIONYHTIÖ YKSI MONISTA LENTOASEMIEN OMISTAJISTA a. Poliittisesti ohjattu, koko maata palveleva verkostomalli sekä muulla tapaa omistettuja lentoasemia b. Suurimmat lentoasemat osa valtion verkostoa, pienimmät alueilla c. Suurimmat lentoasemat yksityisiä, pienimmät osa valtion verkostoa d. Suurimmat lentoasemat vuokrattu yksityiselle, pienimmät osa valtion verkostoa e. -omisteisuus ilman verkostoperiaatetta joillakin lentoasemilla, maassa useampi lentoasema Norja Ruotsi, Irlanti Skotlanti Kreikka, Turkki, Azorit mm. Tanska, Bulgaria, Slovakia
LENTOASEMIEN OMISTUSMALLIT* 2.1 VALTIONYHTIÖ YKSI MONISTA LENTOASEMIEN OMISTAJISTA 2c. Suurimmat lentoasemat yksityisiä, pienimmät osa valtion verkostoa Skotlannissa kolme suurinta lentoasemaa ovat yksityisiä ja loput 11 lentoasemaa ovat osa Skotlannin hallinnon lentoasemaverkosto HIALia (Highland and Islands Airports Limited). Verkoston toiminnan on avoimesti kerrottu olevan kannattamatonta ja Skotlannin hallinnon tukemaa. Iso-Britanniassa vuonna 1982 annetun siviili-ilmailulain nojalla lentoasemien tukemiseen käytetty raha on lainaa, eivätkä Euroopan Komission valtiontukisäädökset kosketa tällaista tukea. Vuosittainen tappio on noin lähes 6 miljoonaa euroa ja matkustajia verkostossa on vajaa 1,3 miljoonaa. Tämä on noin 6 prosenttia Skotlannin kaikista lentomatkustajista. Skotlannin asukasluku on 5,3 miljoonaa. 2. KILPAILU AVATTU LENTOASEMIEN VÄLILLE 2.1 VALTIONYHTIÖ YKSI MONISTA LENTOASEMIEN OMISTAJISTA a. Poliittisesti ohjattu, koko maata palveleva verkostomalli sekä muulla tapaa omistettuja lentoasemia b. Suurimmat lentoasemat osa valtion verkostoa, pienimmät alueilla c. Suurimmat lentoasemat yksityisiä, pienimmät osa valtion verkostoa d. Suurimmat lentoasemat vuokrattu yksityiselle, pienimmät osa valtion verkostoa e. -omisteisuus ilman verkostoperiaatetta joillakin lentoasemilla, maassa useampi lentoasema Norja Ruotsi, Irlanti Skotlanti Kreikka, Turkki, Azorit mm. Tanska, Bulgaria, Slovakia * Omistustarkastelussa on huomioitu lentoasemat, joille on säännöllistä reittiliikennettä tai merkittävää charter-liikennettä
2.1 LENTOASEMIEN OMISTUSMALLIT* VALTIONYHTIÖ YKSI MONISTA LENTOASEMIEN OMISTAJISTA 2d. Suurimmat lentoasemat vuokrattu yksityille, pienimmät osa valtion verkostoa Kreikassa valtionverkostoon kuuluivat aikaisemmin kaikki lentoasemat maan päälentoasema Ateenaa lukuun ottamatta (yht. 45 kpl). Vuonna Kreikan valtio sopi 14 verkostoon kuuluvan lentoaseman vuokraamisesta yksityiselle konsortiolle 40 vuoden ajaksi 1,2 miljardin kertakorvausta sekä vuosittaista 23 miljoonan korvausta vastaan. Konsortion, johon kuuluu saksalainen lentoasemaoperaattori FRAport, odotetaan investoivan lentoasemiin seuraavien vuosien aikana yli 300 miljoonaa euroa. Vuokrattavat lentoasemat ovat verkoston suurimpia lentoasemia, pienemmät lentoasemat jäävät valtiolle. Yhteensä vuokrattavilla lentoasemilla oli matkustajia vuonna 2014 noin 22 miljoonaa, mikä on puolet kaikista Kreikan lentomatkustajista ja 75 prosenttia verkoston lentomatkustajista. Kreikan asukasluku on 11 miljoonaa. Turkissa valtion verkostoyhtiö DHMI omistaa 46 lentoasemaa, joista kaksi on vuokrattu kokonaan ja seitsemän osittain yksityisille lentoasemaoperaattoreille. Jälkimmäisessä mallissa DHMI vastaa lentoasemaoperaattorille kuuluvista ilmaliikennepuolen (engl. airside) toiminnoista, kuten kiitoteiden, rullausteiden ja asematasojen kunnossapidosta ja yksityinen taho vastaa terminaalien ylläpidosta ja kehittämisestä. Kokonaan vuokratut lentoasemat ovat pienehköt Antalya Gazipasa (730 000 matkustajaa, operoijana TAV Holding), Zafer (85 000 matkustajaa) ja Zonguldak Caycuma (25 000 matkustajaa), joiden yhteenlaskettu matkustajamäärä on noin 0,5 prosenttia kaikista Turkin lentomatkustajista. Osittain vuokratut lentoasemat ovat DHMI:n verkoston suurimpia lentoasemia ja niiden yhteenlaskettu matkustajamäärä on noin 140 miljoonaa (noin 84 prosenttia kaikista Turkin lentomatkustajista). Neljän lentoaseman terminaalit on vuokrattu turkkilaiselle lentoasemaoperaattori TAV Holdingsille ja loppujen kolmen erillisille konsortioille. Esimerkiksi saksalainen FRAport on mukana Antalyan lentoaseman terminaaleja ylläpitävässä konsortiossa ja malesialainen MAHB Istanbul Sabiha Cokcenin. Terminaalien vuokraustoiminnoilla, mikä aloitettiin 2000-luvun alussa, tavoiteltiin yksityistä rahoitusta terminaalien tarvitsemiin laajennusinvestointeihin. Turkin asukasluku on 75 miljoonaa. * Omistustarkastelussa on huomioitu lentoasemat, joille on säännöllistä reittiliikennettä tai merkittävää charter-liikennettä 2. KILPAILU AVATTU LENTOASEMIEN VÄLILLE 2.1 VALTIONYHTIÖ YKSI MONISTA LENTOASEMIEN OMISTAJISTA a. Poliittisesti ohjattu, koko maata palveleva verkostomalli sekä muulla tapaa omistettuja lentoasemia b. Suurimmat lentoasemat osa valtion verkostoa, pienimmät alueilla c. Suurimmat lentoasemat yksityisiä, pienimmät osa valtion verkostoa d. Suurimmat lentoasemat vuokrattu yksityiselle, pienimmät osa valtion verkostoa e. -omisteisuus ilman verkostoperiaatetta joillakin lentoasemilla, maassa useampi lentoasema Norja Ruotsi, Irlanti Skotlanti Kreikka, Turkki, Azorit mm. Tanska, Bulgaria, Slovakia
2.1 LENTOASEMIEN OMISTUSMALLIT* VALTIONYHTIÖ YKSI MONISTA LENTOASEMIEN OMISTAJISTA 2d. Suurimmat lentoasemat vuokrattu yksityille, pienimmät osa valtion verkostoa Azoreiden saarten alueella sijaitsee yhteensä 9 lentoasemaa, joista yhteensä neljä kuuluu Portugalin valtion vuokrasopimukseen VINCI Airportsille. Jäljelle jäävistä lentoasemista suurin on Azoreiden itsehallintoalueen ja sen armeijan yhteisomistuksessa. Pienemmät lentoasemat omistaa verkosto-operaattori SATA Aerodromes, jonka emoyhtiö on Azoreiden saarten välisen liikenteen operointiin erikoistunut lentoyhtiö SATA Air Acores. SATA Air Acoresilla on lentoasemaoperaattori SATA Aerodromesin lisäksi kolme muutakin tytäryhtiötä: kansainväliseen keskittynyt lentoyhtiö SATA Internacional sekä kaksi kansainvälisille markkinoille keskittynyttä matkanjärjestäjää (toinen Kanadaan, toinen Yhdysvaltoihin). SATA Air Acoresin omistaa Azoreiden itsehallintoalue. 2. KILPAILU AVATTU LENTOASEMIEN VÄLILLE 2.1 VALTIONYHTIÖ YKSI MONISTA LENTOASEMIEN OMISTAJISTA a. Poliittisesti ohjattu, koko maata palveleva verkostomalli sekä muulla tapaa omistettuja lentoasemia b. Suurimmat lentoasemat osa valtion verkostoa, pienimmät alueilla c. Suurimmat lentoasemat yksityisiä, pienimmät osa valtion verkostoa d. Suurimmat lentoasemat vuokrattu yksityiselle, pienimmät osa valtion verkostoa e. -omisteisuus ilman verkostoperiaatetta joillakin lentoasemilla, maassa useampi lentoasema Norja Ruotsi, Irlanti Skotlanti Kreikka, Turkki, Azorit mm. Tanska, Bulgaria, Slovakia * Omistustarkastelussa on huomioitu lentoasemat, joille on säännöllistä reittiliikennettä tai merkittävää charter-liikennettä
LENTOASEMIEN OMISTUSMALLIT* 2.1 VALTIONYHTIÖ YKSI MONISTA LENTOASEMIEN OMISTAJISTA 2e. -omisteisuus joillakin lentoasemilla, maassa useampi lentoasema Tanskassa Liikennevirasto (tans. Trafikstyrelsen) omistaa ja operoi Bornholm saarella sijaitsevaa Tanskan pienintä lentoasemaa (250 000 matkustajaa vuonna ). Vuotuinen subventio Bornholmin lentoasemalle on ollut noin 20 25 miljoonaa kruunua (noin 2,7 3,3 miljoonaa euroa). Bulgariassa valtio omistaa ja operoi maan suurinta lentoasemaa Sofiaa, jolla on 4 miljoonaa matkustajaa. Bulgarian liikenneministeri ilmoitti kesällä käynnistävänsä valmistelut lentoaseman vuokraamiseksi yksityisille tahoille. Bulgariassa on kolme muuta lentoasemaa, joista yksi on osittain valtion omistama ja operoima ja kaksi on vuokrattu yksityiselle konsortiolle. Lisäksi maassa on yksi valtio-omisteinen lentoasema, jonne ei ole liikennettä. Bulgarian asukasluku on 7,3 miljoonaa. Slovakiassa valtio omistaa ja operoi maan suurinta lentoasemaa Bratislavaa, jonka matkustajamäärä oli vuonna noin 1,6 miljoonaa (75 prosenttia kaikista Slovakian lentomatkustajista). Slovakian kaksi muuta lentoasemaa ovat osittain valtion omistamia. Toisen valtio omistaa yhdessä ulkomaalaisen lentoasemaoperaattorin kanssa (Flughafen Wien AG, Wienin lentoasemaa operoiva yhtiö) ja toisen yhdessä Popradin ja Tatryn kaupunkien kanssa. Irlannissa maan kolmanneksi suurimman lentoaseman Shannonin (1,7 miljoonaa matkustajaa, noin 6 prosenttia kaikista Irlannin lentomatkustajista) omistaa valtion aluekehitykseen erikoistunut virasto, Shannon Development. Lentoaseman operoinnin ja kehittämisen lisäksi virasto vastaa lentoaseman ympäristössä olevien kiinteistöjen vuokraamisesta sekä matkailun kehittämisestä alueella. Vuoden 2012 loppuun asti Shannonin lentoasema oli osa valtion verkosto-operaattorin toimintaa, mutta se siirrettiin aluekehitysviraston omistukseen mm. lentoyhtiö Ryanairin vaatiessa valtion verkoston purkamista kilpailun lisäämiseksi. * Omistustarkastelussa on huomioitu lentoasemat, joille on säännöllistä reittiliikennettä tai merkittävää charter-liikennettä 2. KILPAILU AVATTU LENTOASEMIEN VÄLILLE 2.1 VALTIONYHTIÖ YKSI MONISTA LENTOASEMIEN OMISTAJISTA a. Poliittisesti ohjattu, koko maata palveleva verkostomalli sekä muulla tapaa omistettuja lentoasemia b. Suurimmat lentoasemat osa valtion verkostoa, pienimmät alueilla c. Suurimmat lentoasemat yksityisiä, pienimmät osa valtion verkostoa d. Suurimmat lentoasemat vuokrattu yksityiselle, pienimmät osa valtion verkostoa e. -omisteisuus ilman verkostoperiaatetta joillakin lentoasemilla, maassa useampi lentoasema Norja Ruotsi, Irlanti Skotlanti Kreikka, Turkki, Azorit mm. Tanska, Bulgaria, Slovakia, Irlanti
2.2 LENTOASEMIEN OMISTUSMALLIT* VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA toimii lentoasemien osaomistajana noin joka kolmannessa Euroopan maassa. Suurimmilla lentoasemilla yhteisomistus on pääosin yhdessä yksityisten tahojen kanssa ja pienemmillä lentoasemilla alueellisten tahojen kanssa. Myös valtio-omisteisten lentoasemien vuokraaminen yksityisille tahoille on yleistynyt. Tällöin valtio säilyttää omistuksen, mutta operoinnista ja toiminnan kehittämisestä vastaa yksityinen taho. Vuokraamispäätöksen takana on yleensä investointirahan puute, jota yksityisen operoijan avulla paikataan. Esim. Kreikassa yksityinen operoija investoi lähivuosina noin 300 miljoonaa euroa vuokraamaansa lentoasemaverkostoon. 2. KILPAILU AVATTU LENTOASEMIEN VÄLILLE 2.2 VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA f. Kahden valtion yhteisomistus ** g. yhtiöllä omistusosuuksia useammasta lentoasemasta i. j. k. l. n, alueellisten ja yksityisten tahojen yhteisomistus n ja yksityisten tahojen yhteisomistus Terminaalien toiminnan vuokraaminen yksityiselle operaattorille joillakin lentoasemilla Yksittäisten lentoasemien vuokraaminen yksityisille m. Useamman lentoaseman vuokraaminen yhdessä yksityiselle taholle Sveitsi/Ranska Puola h. n ja alueellisten tahojen yhteisomistus Kroatia, Ranska, Slovakia Alankomaat Slovakia, Malta, Serbia Turkki, Bulgaria mm. Albania, Kroatia, Turkki, Macedonia, Kosovo, Ranska Bulgaria, Kypros, Italia, Kreikka 2f. Kahden valtion yhteisomistus Sveitsin ja Ranskan rajalla sijaitseva Basel-Freiburgin lentoasema on Sveitsin ja Ranskan valtioiden yhteisomistuksessa. Se on ainoa lentoasema, jossa Sveitsin valtiolla on omistusta. Ranskan valtio omistaa tämän lentoaseman lisäksi osuuksia suurimmista lentoasemistaan. Lentoasemalle on sisäänkäynnit molempien maiden puolelta ja se toimii aukioloaikoinaan myös tavallisena rajanylistyspaikkana. Lentoaseman matkustajamäärä on noin 6,5 miljoonaa. * Omistustarkastelussa on huomioitu lentoasemat, joille on säännöllistä reittiliikennettä ** Basel-Freiburgin lentoasemalla oli vuonna 2014 noin 6,5 miljoonaa matkustajaa
2.2 LENTOASEMIEN OMISTUSMALLIT* VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA 2g. yhtiöllä omistusosuuksia useammasta lentoasemasta Puolassa valtion verkostoyhtiö Polish Airports State Enterprise omistaa ja operoi Varsovan päälentoasemaa (11 miljoonaa matkustajaa, noin 40 % kaikista Puolan lentomatkustajista), minkä lisäksi se omistaa osuuksia kymmenestä muusta lentoasemasta Puolassa. Vuoteen 2007 asti se vastasi myös lennonvarmistuspalveluiden järjestämisestä, mutta nyt lennonvarmistus on eurooppalaisen tavan mukaisesti erotettu omaksi erilliseksi valtionyhtiökseen. Polish Airports State Enterprisen omistusosuudet alueellisilla lentoasemilla vaihtelevat 16-77 prosentin välillä ja niiden vuotuiset matkustajamäärät ovat 250 000-4,2 miljoonaa. Muut omistajat ovat alueellisia tahoja, kuten lentoaseman vaikutusalueen kaupunkeja ja maakuntia. Esimerkiksi Gdanskin lentoaseman omistajat ovat Gdanskin kaupunki 32 %, Pomeranian maakunta 32 %, Polish Airports State Enterprise 31 %, Sopotin kaupunki 3 % ja Gdynian kaupunki 2 %. Puolassa on etsitty useiden vuosien ajan yksityisiä sijoittajia mukaan sekä lentoasemien että verkostoyhtiön omistajiksi onnistumatta. Polish Airports State Enterprisen lentoasemien lisäksi Puolassa on muutama pienempi lentoasema ja viime vuosina Puolaan on rakennettu kaksi uutta lentoasemaa, joista toista Euroopan Unioni on rahoittanut 27 miljoonalla eurolla. Yhteensä Euroopan Unioni on rahoittanut Puolan lentoasemien kehittämistä noin 616 miljoonalla eurolla vuosina 2007-2013. Puolan asukasluku on 39 miljoonaa. * Omistustarkastelussa on huomioitu lentoasemat, joille on säännöllistä reittiliikennettä 2. KILPAILU AVATTU LENTOASEMIEN VÄLILLE 2.2 VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA f. Kahden valtion yhteisomistus ** g. yhtiöllä omistusosuuksia useammasta lentoasemasta i. j. k. l. m. Useamman lentoaseman vuokraaminen yhdessä yksityiselle taholle n, alueellisten ja yksityisten tahojen yhteisomistus n ja yksityisten tahojen yhteisomistus Terminaalien toiminnan vuokraaminen yksityiselle operaattorille joillakin lentoasemilla Yksittäisten lentoasemien vuokraaminen yksityisille Sveitsi/Ranska Puola h. n ja alueellisten tahojen yhteisomistus Kroatia, Ranska, Slovakia Alankomaat Slovakia, Malta, Serbia Turkki, Bulgaria mm. Albania, Kroatia, Turkki, Macedonia, Kosovo, Ranska Bulgaria, Kypros, Italia, Kreikka
2.2 LENTOASEMIEN OMISTUSMALLIT* VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA 2h. n ja alueellisten tahojen yhteisomistus Kroatiassa valtio on vuokrannut päälentoasema Zagrebin kokonaisuudessaan yksityiselle taholle (2,4 miljoonaa matkustajaa, 36 prosenttia kaikista Kroatian lentomatkustajista). Muista lentoasemista (7 kpl)** valtio omistaa jokaisesta erikseen 55 prosentin osuuden. Muut omistajat ovat alueellisia tahoja, käytännössä lentoasemia ympäröiviä kaupunkeja ja maakuntia. Alueellisten lentoasemien matkustajamäärät vaihtelevat 25 000 ja 1,7 miljoona välillä. Kroatian asukasluku on 4,3 miljoonaa. Kroatiassa valtion erillinen yhtiö vastaa lennonvarmistuspalveluiden järjestämisestä eikä se laskuta lentoasemia palveluistaan. Päinvastoin, lennonvarmistusyhtiö maksaa tilavuokraa lentoasemille käyttämistään lennonjohtotiloista. Ranskassa valtio omistaa yhdessä alueellisten tahojen kanssa Nizzan (12 miljoonaa matkustajaa), Marseillen (8 miljoonaa matkustajaa), Lyonin (8 miljoonaa matkustajaa) ja Montpellierin (1,5 miljoonaa matkustajaa) lentoasemat. Montpellierin lentoaseman omistus jakaantuu seuraavasti: Ranskan valtio 60 %, Montpellierin kauppakamari (CCI) 25 %, Héraultin maakunta (General Council) 7 %, Languedoc-Roussillon alue (Region) 6,5 %, Pays de i Orin yhteisö (Agglomeration Community) sekä Montpellierin kaupunki (Metropole) 0,5 %. Slovakiassa Poprad Tatryn lentoaseman omistajat ovat Slovakian valtio (Liikenneministeriö) sekä Popradin ja Taryn kaupungit. Poprad Tatry on Slovakian kolmesta lentoasemasta pienin ja sen matkustajamäärä vuonna oli noin 85 000, mikä vastasi noin 5 prosenttia maan kaikista lentomatkustajista. Suurin lentoasema Bratislava on täysin valtion omistama ja keskimmäinen Kosicen lentoasema valtion ja yksityisten tahojen omistama. Slovakian asukasluku on 5,4 miljoonaa. * Omistustarkastelussa on huomioitu lentoasemat, joille on säännöllistä reittiliikennettä ** Kroatia: Tiedot löydetty viidelle lentoasemalle seitsemästä, tiedot vuodelta 2009. 2. KILPAILU AVATTU LENTOASEMIEN VÄLILLE 2.2 VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA f. Kahden valtion yhteisomistus ** g. yhtiöllä omistusosuuksia useammasta lentoasemasta i. j. k. l. m. Useamman lentoaseman vuokraaminen yhdessä yksityiselle taholle n, alueellisten ja yksityisten tahojen yhteisomistus n ja yksityisten tahojen yhteisomistus Terminaalien toiminnan vuokraaminen yksityiselle operaattorille joillakin lentoasemilla Yksittäisten lentoasemien vuokraaminen yksityisille Sveitsi/Ranska Puola h. n ja alueellisten tahojen yhteisomistus Kroatia, Ranska, Slovakia Alankomaat Slovakia, Malta, Serbia Turkki, Bulgaria mm. Albania, Kroatia, Turkki, Macedonia, Kosovo, Ranska Bulgaria, Kypros, Italia, Kreikka
2.2 2i. LENTOASEMIEN OMISTUSMALLIT* VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA n, alueellisten ja yksityisten tahojen yhteisomistus Alankomaissa valtio, alueelliset tahot ja yksityiset tahot omistavat lentoasemia yhdessä Schiphol Groupin kautta. Schiphol Groupin omistajat ovat Alankomaiden valtio (69,8 %), Amsterdamin kaupunki (20 %), Aeroports de Paris (8 %) ja Rotterdamin kaupunki (2,2 %). Näistä yksityistä omistusta edustaa Aeroports de Paris, jonka omistajista noin 40 % on yksityisiä sijoittajia tai toimijoita. Schiphol Group omistaa kokonaisuudessaan maan päälentoasema Amsterdamin (55 miljoonaa matkustajaa, 90 prosenttia Alankomaiden kaikista lentomatkustajista) ja maan kolmanneksi suurimman Rotterdamin lentoaseman (1,7 miljoonaa matkustajaa). Tämän lisäksi se omistaa osan maan toiseksi suurimmasta Eidhovenin lentoasemasta (4 miljoonaa matkustajaa). Eidhovenin lentoaseman muut omistajat ovat Brabantin maakunta ja Eidhovenin kaupunki. Muut Alankomaiden lentoasemat (Maastricht Aachen ja Groningen) ovat alueellisessa omistuksessa, joskin Maastricht Aachen on vuokrattu yksityiselle lentoasemaoperaattorille. Alankomaiden asukasluku on 17 miljoonaa. * Omistustarkastelussa on huomioitu lentoasemat, joille on säännöllistä reittiliikennettä 2. KILPAILU AVATTU LENTOASEMIEN VÄLILLE 2.2 VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA f. Kahden valtion yhteisomistus ** g. yhtiöllä omistusosuuksia useammasta lentoasemasta i. j. k. l. m. Useamman lentoaseman vuokraaminen yhdessä yksityiselle taholle n, alueellisten ja yksityisten tahojen yhteisomistus n ja yksityisten tahojen yhteisomistus Terminaalien toiminnan vuokraaminen yksityiselle operaattorille joillakin lentoasemilla Yksittäisten lentoasemien vuokraaminen yksityisille Sveitsi/Ranska Puola h. n ja alueellisten tahojen yhteisomistus Kroatia, Ranska, Slovakia Alankomaat Slovakia, Malta, Serbia Turkki, Bulgaria mm. Albania, Kroatia, Turkki, Macedonia, Kosovo, Ranska Bulgaria, Kypros, Italia, Kreikka
2.2 2j. LENTOASEMIEN OMISTUSMALLIT* VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA n ja yksityisten tahojen yhteisomistus Slovakiassa valtio omistaa ja operoi maan toiseksi suurinta Kosicen lentoasemaa (115 000 matkustajaa, 6 prosenttia maan kaikista lentomatkustajista) yhteistyössä Flughafen Wien AG:n kanssa, joka on Wienin lentoasemaa operoiva yhtiö. Sen omistus koostuu Wienin alueen alueellisista tahoista sekä täysin yksityisistä sijoittajista. Slovakian asukasluku on 5,4 miljoonaa. Serbiassa valtio omistaa 83,15 prosenttia Belgradin Nikola Tesla lentoasemasta (4,8 miljoonaa matkustajaa). Loput lentoasemayhtiön osakkeista ovat vapailla markkinoilla. Lentoaseman voitto verojen jälkeen vuonna 2014 oli noin 27 miljoonaa euroa. Myös Maltan ainoa lentoasema (4,4 miljoonaa matkustajaa) on valtion (20 %) ja yksityisten tahojen (80%) omistuksessa. Maidensa suurimmat lentoasemat ovat valtion ja yksityisten tahojen yhteisomistuksessa myös Belgiassa, Ranskassa, Tanskassa, Kreikassa, Espanjassa ja Romaniassa. 2. KILPAILU AVATTU LENTOASEMIEN VÄLILLE 2.2 VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA f. Kahden valtion yhteisomistus ** g. yhtiöllä omistusosuuksia useammasta lentoasemasta i. j. k. l. n, alueellisten ja yksityisten tahojen yhteisomistus n ja yksityisten tahojen yhteisomistus Terminaalien toiminnan vuokraaminen yksityiselle operaattorille joillakin lentoasemilla Yksittäisten lentoasemien vuokraaminen yksityisille m. Useamman lentoaseman vuokraaminen yhdessä yksityiselle taholle Sveitsi/Ranska Puola h. n ja alueellisten tahojen yhteisomistus Kroatia, Ranska, Slovakia Alankomaat Slovakia, Malta, Serbia Turkki, Bulgaria mm. Albania, Kroatia, Turkki, Macedonia, Kosovo, Ranska Bulgaria, Kypros, Italia, Kreikka * Omistustarkastelussa on huomioitu lentoasemat, joille on säännöllistä reittiliikennettä
2.2 LENTOASEMIEN OMISTUSMALLIT* VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA 2k. Terminaalien toiminnan vuokraaminen yksityiselle operaattorille joillakin lentoasemilla Bulgariassa maan pienimmän lentoaseman Plovdivin terminaalin ylläpito vuokrattiin vuonna 2007 tanskalaiselle yhtiölle, jolta nykyinen haltija Alfa Finance Holding osti sen vuonna 2010. Lentoasema on valtio-omisteinen ja sen matkustajamäärä vuonna oli noin 100 000 matkustajaa vuosittain. -omisteisuudesta huolimatta Plovdivin kunta on tukenut lentoaseman toimintaa, esimerkiksi vuonna noin 200 000 eurolla (lentoaseman työntekijöiden kuukausipalkka on noin 100 euroa kuussa). Alueella on haluja vuokrata koko lentoaseman toiminta yksityisille, kuten Bulgariassa on jo tehty kahdella lentoasemalla ja suunnitellaan tehtäväksi myös maan päälentoasemalla Sofialla. Turkissa valtionverkostoyhtiö DHMI on vuokrannut kahdeksan suurimman lentoaseman terminaaleja usealle yksityiselle toimijalle terminaalien tarvitsemien investointien vuoksi. Tarkemmin Turkin mallia on esitetty kohdassa 2d. Suurimmat lentoasemat vuokrattu yksityiselle, pienimmät osa valtion verkostoa. * Omistustarkastelussa on huomioitu lentoasemat, joille on säännöllistä reittiliikennettä 2. KILPAILU AVATTU LENTOASEMIEN VÄLILLE 2.2 VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA f. Kahden valtion yhteisomistus ** g. yhtiöllä omistusosuuksia useammasta lentoasemasta i. j. k. l. m. Useamman lentoaseman vuokraaminen yhdessä yksityiselle taholle n, alueellisten ja yksityisten tahojen yhteisomistus n ja yksityisten tahojen yhteisomistus Terminaalien toiminnan vuokraaminen yksityiselle operaattorille joillakin lentoasemilla Yksittäisten lentoasemien vuokraaminen yksityisille Sveitsi/Ranska Puola h. n ja alueellisten tahojen yhteisomistus Kroatia, Ranska, Slovakia Alankomaat Slovakia, Malta, Serbia Turkki, Bulgaria mm. Albania, Kroatia, Turkki, Macedonia, Kosovo, Ranska Bulgaria, Kypros, Italia, Kreikka
2.2 2l. LENTOASEMIEN OMISTUSMALLIT* VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA Yksittäisten lentoasemien vuokraaminen yksityisille tahoille Albaniassa maan ainoa lentoasema, Tirana (1,8 miljoonaa matkustajaa) vuokrattiin vuonna 2005 yksityiselle konsortiolle 20 vuodeksi. Konsortioon kuuluivat saksalainen lentoasemaoperaattori Hochtief AirPort (nykyisin AviAlliance) ja sekä kaksi sijoitusyhtiötä. Lentoaseman vuokrasopimuksessa edellytettiin mm. uuden terminaalin, uuden tien (7 km) ja parkkialueen rakentamista lentoasemalle. Arvioiden mukaan näiden investointien arvo oli noin 80 miljoonaa euroa. 2.2 VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA f. Kahden valtion yhteisomistus ** Makedoniassa maan ainoa lentoasema Skopje (1,5 miljoona matkustajaa) vuokrattiin TAV Holdingille vuonna 2010 vuoteen 2030 asti. Heti vuokrauksen jälkeen TAV Holdings remontoi lentoaseman terminaalin tuplaten sen kapasiteetin 2 miljoonasta 4 miljoonaan matkustajaan vuodessa. Samassa yhteydessä lentoaseman kiitotietä pidennettiin 500 metriä ja rullausalueita laajennettiin. Investoinnin kokonaisarvo oli noin 100 miljoonaa euroa. Kosovon ainoa lentoasema Pristina (noin 1,6 miljoonaa matkustajaa vuosittain) vuokrattiin 25 vuoden sopimuksella yksityiselle konsortiolle vuonna 2010. Ensimmäisen kolmen vuoden aikana konsortio investoi lentoasemaan 50 miljoonaa euroa. Kosovossa on arvioitu, että lentoaseman vuokraaminen (ja täten sen kehittymisen mahdollistaminen) tuo aluetalouteen 25 vuoden ajan yhteensä noin 400 miljoonan euron hyödyn. Kroatiassa maan päälentoasema Zagreb (2,6 miljoonaa matkustajaa) vuokrattiin vuonna 2014 30 vuoden ajaksi yksityiselle konsortiolle, johon kuuluvat lentoasemaoperaattori Aéroports de Parisin ja TAV Holdingin lisäksi neljä sijoitusyhtiötä. Vuokrauksen edellytyksenä oli 331 miljoonan euron arvoinen investointiohjelma, johon kuului uuden terminaalin rakentaminen (243 miljoonaa euroa) sekä lentoasemainfrastruktuurin ylläpito sopimuskauden ajan (88 miljoonaa euroa). * Omistustarkastelussa on huomioitu lentoasemat, joille on säännöllistä reittiliikennettä 2. KILPAILU AVATTU LENTOASEMIEN VÄLILLE g. yhtiöllä omistusosuuksia useammasta lentoasemasta i. j. k. l. m. Useamman lentoaseman vuokraaminen yhdessä yksityiselle taholle n, alueellisten ja yksityisten tahojen yhteisomistus n ja yksityisten tahojen yhteisomistus Terminaalien toiminnan vuokraaminen yksityiselle operaattorille joillakin lentoasemilla Yksittäisten lentoasemien vuokraaminen yksityisille Sveitsi/Ranska Puola h. n ja alueellisten tahojen yhteisomistus Kroatia, Ranska, Slovakia Alankomaat Slovakia, Malta, Serbia Turkki, Bulgaria mm. Albania, Kroatia, Turkki, Macedonia, Kosovo, Ranska Bulgaria, Kypros, Italia, Kreikka
2.2 2l. LENTOASEMIEN OMISTUSMALLIT* VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA Yksittäisten lentoasemien vuokraaminen yksityisille tahoille Alankomaissa Maastricht Aachenin lentoasema on alueellisten tahojen omistama, mutta sen toiminta on vuokrattu yksityiselle toimijalle 10 vuoden sopimuksella vuonna. Sopimus voidaan pidentää 25 vuoteen jos alue on lentoasemaoperaattorin toimintaan tyytyväinen. Lentoasema on Alankomaiden viidestä lentoasemasta toiseksi pienin (noin 250 000 matkustajaa vuosittain, noin 0,5 prosenttia kaikista Alankomaiden lentomatkustajista). 2.2 VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA f. Kahden valtion yhteisomistus ** Ranskassa lentoasemien omistus ja operointi on erotettu toisistaan ja lentoasemien omistaja (useimmiten kauppakamari tai alueellisten tahojen muodostama konsortio) on vuokrannut operoinnin pitkäaikaisilla sopimuksilla jollekin muulle taholle. Pääosin toiminta on vuokrattu (muille) alueellisille tahoille, mutta yhteensä kymmenellä lentoasemalla vuokraajana on yksityinen operaattori. Joissakin vuokraaja-konsortioissa on mukana sekä yksityistä että alueellista omistusta. Vuokrattujen lentoasemien matkustajamäärät vaihtelevat 20 000 ja 400 000 vuosittaisen matkustajan välillä. Osa vuokrasopimuksista on luonteeltaan julkisen palvelun -sopimuksia (engl. public service), mistä johtuen on oletettavaa, että pienempien lentoasemien operoinnista aiheutuvat tappiot korvataan yksityiselle operaattorille. Turkissa valtion verkostoyhtiö DHMI on vuokrannut kolme lentoasemaa, Antalya Gazipasan (730 000 matkustajaa), Zaferin (85 000 matkustajaa) ja Zonguldak Caycuma (25 000 matkustajaa) yksityisille operaattoreille. Antalya Gazipasa on vuokrattu turkkilaisella TAV Holdingsille, joka operoi myös neljän muun DHMI:n lentoaseman terminaaleja pitkäaikaissopimuksilla. Kokonaan vuokratut lentoasemat ovat suhteellisen pieniä, niiden yhteenlaskettu matkustajamäärä on vain noin 0,5 prosenttia kaikista Turkin lentomatkustajista. Tarkemmin Turkin mallia on esitetty kohdassa 2d. Suurimmat lentoasemat vuokrattu yksityiselle, pienimmät osa valtion verkostoa. * Omistustarkastelussa on huomioitu lentoasemat, joille on säännöllistä reittiliikennettä 2. KILPAILU AVATTU LENTOASEMIEN VÄLILLE g. yhtiöllä omistusosuuksia useammasta lentoasemasta i. j. k. l. n, alueellisten ja yksityisten tahojen yhteisomistus n ja yksityisten tahojen yhteisomistus Terminaalien toiminnan vuokraaminen yksityiselle operaattorille joillakin lentoasemilla Yksittäisten lentoasemien vuokraaminen yksityisille m. Useamman lentoaseman vuokraaminen yhdessä yksityiselle taholle Sveitsi/Ranska Puola h. n ja alueellisten tahojen yhteisomistus Kroatia, Ranska, Slovakia Alankomaat Slovakia, Malta, Serbia Turkki, Bulgaria mm. Albania, Kroatia, Turkki, Macedonia, Kosovo, Ranska Bulgaria, Kypros, Italia, Kreikka
2.2 LENTOASEMIEN OMISTUSMALLIT* VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA 2m. Useamman lentoaseman vuokraaminen yksityiselle taholle Bulgariassa valtio on vuokrannut maan neljästä lentoasemasta kaksi yksityisille tahoille ja suunnittelee myös loppujen vuokraamista. Vuonna 2006 Burgasin (2,5 miljoonaa matkustajaa) ja Varnan (1,4 miljoonaa matkustajaa) lentoasemat vuokrattiin saksalaisen FRAportin (60 %) ja bulgarialaisen Chimimportin (40 %) muodostamalle konsortiolle 35 vuoden ajaksi. Kertahintana konsortio maksoi Bulgarian valtiolle noin 6,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 sopimusta muutettiin, jotta konsortio sai luvan rakentaa uudet matkustajaterminaalit molemmille lentoasemille. Konsortio investoi näihin yhteensä noin 80 miljoonaa euroa. 2.2 VALTIO LENTOASEMIEN OSAOMISTAJANA f. Kahden valtion yhteisomistus ** Kyproksen valtio on vuokrannut maan kolmesta lentoasemasta suurimman Larnakan (4,9 miljoonaa matkustajaa) ja pienimmän Pafoksen (2,2 miljoonaa matkustajaa) lentoasemat vuonna 2006 yksityiselle Hermes Airportsille. Kyseessä on nk. BOT-vuokraussopimus (Build-Operate-Transfer), mikä tarkoittaa että Hermes Airportsilla on valta rakentaa ja operoida lentoasemia haluamallaan tavalla, mutta yritys myös kantaa riskin toiminnasta. Hermes Airportsin omistaa yhdeksästä tahosta koostuva konsortio, jossa on mukana mm. ranskalaisia, kreikkalaisia ja irlantilaisia lentoliikennealan yrityksiä. Maan kolmas lentoasema Ercan (3,5 miljoonaa matkustajaa) sijaitsee Kyproksen pohjoisosissa ja lentoasemaa saavat käyttää vain turkkilaiset lentoyhtiöt. Kyproksen saaren asukasluku on 1,4 miljoonaa ja vuosittain ulkomaalaiset matkailijat yöpyvät Kyproksella yhteensä noin 13 miljoonaa yötä. Suomessa vastaava luku on noin 6 miljoonaa. Kreikassa yhteensä 14 lentoasemaa on vuokrattu verkostona yksityiselle konsortiolle osana Kreikan talouden tasapainottamisohjelmaa. Lentoasemat ovat pääosin verkoston suurimpia ja niiden matkustajamäärät vaihtelevat välillä 300 000 ja 5 miljoonaa. Tarkemmin Kreikan mallia on esitetty kohdassa 2d. Suurimmat lentoasemat vuokrattu yksityiselle, pienimmät osa valtion verkostoa. * Omistustarkastelussa on huomioitu lentoasemat, joille on säännöllistä reittiliikennettä 2. KILPAILU AVATTU LENTOASEMIEN VÄLILLE g. yhtiöllä omistusosuuksia useammasta lentoasemasta i. j. k. l. m. Useamman lentoaseman vuokraaminen yhdessä yksityiselle taholle n, alueellisten ja yksityisten tahojen yhteisomistus n ja yksityisten tahojen yhteisomistus Terminaalien toiminnan vuokraaminen yksityiselle operaattorille joillakin lentoasemilla Yksittäisten lentoasemien vuokraaminen yksityisille Sveitsi/Ranska Puola h. n ja alueellisten tahojen yhteisomistus Kroatia, Ranska, Slovakia Alankomaat Slovakia, Malta, Serbia Turkki, Bulgaria mm. Albania, Kroatia, Turkki, Macedonia, Kosovo, Ranska Bulgaria, Kypros, Italia, Kreikka