ILMASTON MUUTOS JA ENERGIA- ALAN MAHDOLLISUUDET J. Keronen 1 FORTUMIN SÄÄTIÖ
Tarvitsisimme jo puolitoista maapalloa Ekologinen jalanjälki oli vuonna 2008 50% suurempi kuin maapallon biokapasiteetti (maan ja merien kyky tuottaa uusiutuvia resursseja ja absorboida hiiliduoksidia) 2 Source: WWW: Living Planet Report 2012
Kestämättömyyden kasvu; suuntaa antava laskelma Vuosien 1970-2009 välillä maailman GDP kasvoi 18:sta 73:een triljoonaan dollariin eli nelinkertaistui. 3 Vuonna 1970 maapallon resurssien käyttö vastasi maapallomme tuottokykyä, eli oltiin vielä kestävällä pohjalla. Tämän jälkeen 1970-2009 ekologinen jalanjälki kasvoi non 50%. Eli noin 50 triljoonan USDn kasvu aiheutti luonnonvarojen 50%:n ylikäytön. Jos maailman GDP jatkaa kasvuaan 3,2% vauhtia (2,5% GDP + 0,7% väestönkasvu), 2050 mennessä tapahtuu lähes toinen nelinkertaistuminen 70:stä 255:een triljoonaa USD:iin. Jos jokainen 50 triljoonan kasvu lisää luonnonvarojen käyttöä samalla tavallla kuin aiemmin on tapahtunut, tulemme tarvitsemaan noin 3-4 maapalloa 2050. Source for GDP and PG growth estimates: P. Gilding; The Great Disruption; How the climate crisis will transform the global economy, Bloomsbury 2011
Biodeversiteetti vähentynyt 28% vuodesta1970 Trendi erityisen selvästi näkyvissä makean veden ekosysteemeissä, joiden populaatiot vähentyneet keskimäärin 37%. Troopisissa vesissä 70%. Wandering albatross Freshwater dolphins Northern bluefin tuna 4 Source: WWW: Living Planet Report 2012
ILMASTON MUUTOS 5 FORTUMIN SÄÄTIÖ
10
Johtopäätökset Jos kykenemme vähentämään CO2 hyvin nopeasti, maapallo tulee lämpenemään silti 2-3 asteeseen, mutta jos jatkamme kuin nyt, 3 astetta voidaan saavuttaa jo vuosisadan puolivälissä. Olisi erittäin tärkeätä, ettei mentäisi 3 C:n yli, koske sen jälkeen on mahdollista, että suuret positiiviset reaktiot kuten metsien hiilidioksidinielujen kääntyminen, arktisten alueitten metaanin vapautuminen, merien absorbtiokyvyn heikentyminen ja kääntyminen, tuottavat niin paljon kasvihuonekaasuja, että ihmisvoimin niitä ei voi hillitä. Tämän jälkeen voidaan vain yrittää suojautua. Olemme jo hyvin lähellä kriittistä pistettä. CO2-pitoisuus on 394ppm ja nousee and yli 2 ppm/v. Meidän pitäisi kyetä pysäyttämään se 450 ppm:ään, joskaan, joka oli myös CO2-pitoisuus silloin, kun mannerjäätiköitten muodostuminen alkoi 35 miljoonaa vuotta sitten. Saattaa kuitenkin olla, että tämä on liian vaatimaton tavoite. Jim Hansen/NASA, haluaisi tavoitteen olevan 350 ppm. (J. Hansen, M. Sato, P. Karecha, D. Beerling, R. Berner, V. Masson-Delmotte, M. Pagani, M. Raymo, D. L. Royer, J. C. Sachos, Target atmospheric CO2: Where should humanity aim?) 11 Source: Six Degrees, our future on a hotter planet (Mark Lynas)
World Economic Forum; Global Risks 2013 Failure of climate change adaption and Rising greenhouse gas emissions risks considered to be most likely to materialize within a decade. Failure of climate change is the most systemically critical risk. 25 Source:Global Risks 2013
World Economic Forum; Global Risks 2013; Interconnections to Failure of climate change mitigation 26 Source:Global Risks 2013
KESKEISET TEKIJÄT 14 FORTUMIN SÄÄTIÖ
Ilmaston muutoksen aiheuttajat Maanviljely (liha, riisi,...) Öljyn ja maakaasun tuotanto, jätteiden käsittely Typpioksidi 3,8% Maatalous, lannoitteet 20-75 kertaa pahempi kuin CO2 Ikiroudan sulamisvaara Metaani (CH4) 26,7% Hiilidioksidi (CO2) 43,1% Musta hiili 11,9% Metsän ja niittyjen poltto (Brasilia, Indonesia, Keski-Afrikka,..) Metsäpalot Puun ja jätteiden kotipoltto Teollisuuden tuottamia kemiallisia yhdisteitä Halogeenihiilet 7,8% Hiilen, öljyn ja maakaasun poltto sähkön tuotantoon, lämmitykseen ja teollisuuden tarpeisiin Metsien palaminen ja polttaminen Häkä ja haihtuvat org. yhdisteet 6,7% Häkä: autoilu, biomassan poltto Haiht. Org. Yhd.: Teollisuuden ja liikenteen tuottamia kemiallisia yhdisteitä 90 milj. tonnia/pv Lähteet: Al Gore, ourchoice, a plan to solve the climate crisis, Bllomsbury 2009 Drew Shindell, et.al., Science, 2009
Hiilidioksidin varastointi Tiedemiehet arvioivat, että 40% ilmakehän ylimääräisestä hiilidioksidista on syntynyt metsien kaatamisen seurauksena viime vuosisatojen aikana. Nykyään metsiä kaadetaan joka päivä 38000 hehtaaria eli tämänkin tunnin aikana 1583 hehtaaria. Kun yksi hehtaari sitoo noin 500 tonnia hiilidioksidia, merkitsee tämä että päivätasolla metsien hiilidioksidin varastointikapasiteetti vähenee 19 miljoonaa tonnilla. Metsien istutusten johdosta nettomenetys on kuitenkin vain noin puolet pienempi. Lähde: Al Gore, ourchoice, a plan to solve the climate crisis, Bllomsbury 2009
MITÄ ENERGIA-ALA TEKEE ILMASTON MUUTOKSEN HILLITSEMISEKSI 18 FORTUMIN SÄÄTIÖ
Alhainen Resurssi- ja järjestelmätehokkuus Korkea Kohti aurinkotaloutta Aurinkotalous Perinteinen energiantuotanto Rajalliset energiavarat, suuret ympäristövaikutukset CHP Edistyksellinen energiantuotanto Energiatehokkuus ja/tai vähäpäästöinen tuotanto Aurinkoon perustuva tuotanto, järjestelmän kokonaistehokkuus Aurinko Vesi Meri Tulevaisuuden ydinvoima Geoterminen Bio Tuuli Öljy Hiili Kaasu CCS Nykyinen ydinvoima Rajalliset resurssit Suuret CO2-päästöt Ehtymättömät resurssit Päästötön tuotanto 19 Copyright Fortum Corporation All rights reserved by Fortum Corporation and shall be deemed the sole property of Fortum Corporation and nothing in this slide or otherwise shall be construed as granting or conferring any rights, in particular any intellectual property rights
Miten suuria muutoksia tarvitaan CO2-päästöjen rajoittamiseksi? Maailmanlaajuiset CO 2 -päästöt 60 IEA:n lähtötaso GtCO 2 "8 kiilaa" 30 Toteutuneet päästöt 0 1950 2000 2050 Lähteet: IEA ETP 2008, Princetonin yliopisto, Fortum 20 FORTUMIN SÄÄTIÖ
...eikä 8 kiilaa edes riitä... Maailmanlaajuiset CO 2 -päästöt 60 GtCO 2 30 Toteutuneet päästöt IEA:n lähtötaso "8 kiilaa" "6 lisäkiilaa" 0 1950 2000 2050 = Arvioitu vaatimus lämpötilan nousun rajoittamiseksi 2 C:een. Lähteet: IEA ETP 2008, Princetonin yliopisto, Fortum 21 FORTUMIN SÄÄTIÖ
Yksi kiila vastaa esimerkiksi... Maailman hiilivoimalaitosten hyötysuhteen kaksinkertaistamista Hiilidioksidin talteenottoa 800 suuressa hiilivoimalassa 500 kpl Olkiluoto 3 ydinvoimalaitosta Intian kokoista biopolttoaineviljelmää 2 miljoonaa 1 MW:n tuulivoimalaitosta Autoilun puolittamista (tai päästöjen puolittamista kaikista maailman henkilöautoista) 22 FORTUMIN SÄÄTIÖ
MITÄ MUUTOS MAKSAA? 23 FORTUMIN SÄÄTIÖ
IEAn arvio kustannuksista joilla päästäisiin 450 ppm:ään (~ 2 o C) World primary energy demand by scenario Kokonaiskustannukset 2010-2035: New Policies - 450 scenario: ~ USD 16 triljoonaa ~ USD 640 miljardia/vuosi Maapallon väestön kasvaa 7 miljardista noin 8,6 miljardiin ~ USD 85-100 /henkilö/vuosi Jos oletetaan, että varakkaimmat 25% maksaisivat muutoksen ~ USD 340-400/henkilö/v ~ USD 30-40/henkilö/kk Source: IEA World Energy Outlook 2012, Fortum 54 FORTUM FOUNDATION
25 MITÄ ITSE VOIMME TEHDÄ?
Henkilökohtaisia toimia Vähennetään energiakäyttöä hankitaan CO2-vapaasti tuotettua energiaa..vähennetään liikkumisen päästöjä kompensoidaan päästöjä käytetään uusiutuvia ja vähäpäästöisempiä ruokia. 26
ja voimme myös aktivoida muita 27
Muutosprosessi Tunnereaktio Suuttumus Hyväksyntä Neuvottelu Neutraali Kieltäminen Kokeilu Voimattomuus Masennus Aika 28
We are like tenant farmers chopping down the fence around our house for fuel when we should be using Nature s inexhaustible souce of energy sun, wind and tide. I d put my money on the sun and solar energy. What a source of power! I hope that we don t have to wait until oil and coal run out before we tackle that. (Thomas Alva Edison 1931) We must be the change we wish to see in the world (Mahatma Gandhi) It always seems impossible, until it s done (Nelson Mandela) Kiitos. Even if I knew that tomorrow the world would go pieces, I would still plant my apple tree. (Martin Luther) 29