Vaskiluodon Voiman bioenergian

Samankaltaiset tiedostot
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa

BIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

KUIVAN LAATUHAKKEEN

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

Energiapuun hankinta ja käyttö. - Rovaniemen Energia Oy ja uusiutuvan energian haasteet, case Mustikkamaa

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Energiapuuterminaalikonseptit ja terminaalikustannukset

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Bioenergian tukimekanismit

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Metsähakkeen energiakäytön alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

Riittääkö puuta kaikille?

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Paikallisvoima ry:n kanta uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta

Lähienergialiiton kevätkokous

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kivihiilen korvaaminen biomassoilla yhteistuotannon pölypolttokattiloissa

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Energian tuotanto ja käyttö

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsähakkeella tuotetun sähkön tukijärjestelmä ja puumarkkinavaikutusten seuranta. Olli Mäki ja Pekka Ripatti

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

BIOENERGIAHANKE

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman

Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus

Millä Tampere lämpiää?

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Missio ja arvot. Missio

Uusiutuva energia. Jari Kostama Helsinki

Kuntavaalit 2017: KUINKA VOIT EDISTÄÄ KOTIMAISTA ENERGIAA KUNNASSASI

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Jyväskylän energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2016

EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase 2014

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Puun energiakäyttö 2012

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Transkriptio:

Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1

Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia Oy:n ja Pohjolan Voima Oy:n yhdessä tasaosuuksin omistama yhtiö, joka on perustettu 60-luvun lopulla. Yhtiön voimalaitokset sijaitsevat Vaasassa ja Seinäjoella ja ne yhdessä tuottavat vuosittain sähköä 1,3-2,5 TWh ja kaukolämpöenergiaa noin 800 GWh. Voimalaitosten lämmöntuotanto kattaa noin 60 % Vaasan alueen ja noin 90 % Seinäjoen alueen kaukolämmön tarpeesta. Vaasan voimalaitos käyttää polttoaineenaan kivihiiltä ja Seinäjoen voimalaitos biopolttoaineita ja energiaturvetta. EPV Energia Oy 5.5.2013 2

VV:n voimalaitosten polttoaineen käyttö Vaskiluodon Voiman voimalaitokset Vaasassa ja Seinäjoella käyttävät vuositasolla noin 3 TWh kotimaista polttoainetta. Seinäjoen voimalaitos käyttää polttoaineita 2,1 TWh/a Vastaa noin 15 000 rekkayhdistelmää vuodessa Jyrsinturvetta noin 1,6 TWh/a Metsähaketta noin 0,5 TWh/a Vaasa voimalaitos käyttää kotimaisia polttoaineita noin 0,9 TWh/a Vastaa noin 7 000 rekkayhdistelmää vuodessa Jyrsinturvetta noin 0,3 TWh/a Metsähaketta noin 0,6 TWh/a Vaasan voimalaitoksen kilihiilen käyttö on 1,5-3 TWh/a EPV Energia Oy 5.5.2013 3

Kaasutuslaitosprojektin tavoitteet Uusiutuvan energian käytön lisääminen Siirtyminen kivihiilestä kotimaisiin biopolttoaineisiin Turvata Vaasan kaupungille kustannustehokas lämmitysratkaisu Vaskiluodon toiminnan on pysyttävä mukana kehityksessä, yleisesti hyväksyttävänä ja kilpailukykyisenä Päästöjen pienentäminen Kotimaista energiaa hiilen tilalle Sähköä ja lämpöä kustannustehokkaasti Mahdollisuus yhä lauhdetuotantoon kilpailukykyisesti EPV Energia Oy 5.5.2013 4

Kaasutuslaitoksen layout Polttoaineen näytteenotto Polttoaineen murskaus ja seulonta Metsähakkeen viirakuivain Kaasutin Polttoaineen vastaanotto Polttoaineen varastosiilot EPV Energia Oy 5.5.2013 5

Puukaasun polton käyttökokemuksia Kaasutin on toiminut odotusten mukaisesti. Kaasutuslaitoksen polttoaineen kuljettimissa on vielä pientä sisäänajoa. Kivihiilikattilan höyrystimen virtauksissa ei ole havaittu epästabiilisuutta. NOx -päästöt ovat alittaneet ympäristöluvan rajan (500 mg/m3(n)) kaasutinajossa ne ovat olleet tasolla 350 mg/m3, kun ne olivat viime vuonna tasolla 400 mg/m3. Kuivuri on toiminut loistavasti ja osoittautunut hyvin tarpeelliseksi varsinkin, kun polttoaineet ovat olleet poikkeuksellisen kosteita tänä ajokautena. Kivihiilikattilan tulistimien kuumakorroosion riskit on tiedostettu Metso on tehnyt tulistimille teoriapohjainen korroosiotarkastelun Pienillä kuormilla puupolttoaineen osuus pidetään vähintään hiiliosuuden suuruisena. Kevään 2013 aikana asennetaan jatkuvatoimiset korroosiomittarit kattilaan, minkä jälkeen voidaan nähdä tarkemmat turvalliset rajat puuosuudelle. EPV Energia Oy 5.5.2013 6

Puupolttoaineen hintakilpailukyky huolestuttaa Kuluneen vuoden aikana tapahtunutta: Haketustuen loppuminen Sähkön tuotantotuen leikkaus Päästöoikeuksien hinnan alentuminen Kivihiilen hinnan alentuminen Ajojärjestys polttoaineen hinnan mukaan: 1. Kivihiili 2. Turve 3. Puu Puun hintakilpailukyky verrattuna kivihiileen on vuoden aikana alentunut sähköntuotannossa noin 6-7 /MWh. EPV Energia Oy 5.5.2013 7

Käytännön kokemuksia kaasuttimen polttainehuollosta Kevätkaudella on kaasutuslaitoksella käytetty noin 300 GWh polttoainetta 90 % energiapuuta 10 % turvetta Puun keskikosteus noin 45 % Kaasuttimen polttoainetehot ovat vaihdelleet 70 140 MW:n välillä Vaskiluodon voimalaitosalueella ei ole puupolttoaineen terminaalia Varastosiilojen kapasiteetti yhteensä 5000 hakekuutiota Pihavarastointilupa 3000 hakekuutiolle Päiväkulutus 2400 4800 hakekuutiota Logistisesti polttoainehuolto erittäin haasteellinen, koska lähes kaikki hake tulee suoraan metsävarastoista Pitkälle jatkunut talvi ja monta puupolttoaineen toimittajaa ovat pystyneet varmistamaan polttoaineen riittävyyden EPV Energia Oy 5.5.2013 8

Tulevaisuuden suunnitelmia Terminaaliverkoston vahvistaminen Varmistetaan laadukas hake Yleensä kustannustehokas toimintamalli Saadaan polttoainetta myös hankalissa keliolosuhteissa Ongelmana lupa-asiat Oma käyttöpaikkamurska tai -hakkuri? Pienet erät kustannustehokkaasti puutavara-autolla käyttöpaikalle Logistisesti tehokkain toimitusketju Mahdollistaa sähkön käytön murskan voimanlähteenä Kannon ja latvusmassan ajo laita-autolla kallista jatkossakin suurin osa niistä murskataan maastossa Karsitun rangan osuus kasvaa ratkaisu saattaa olla käyttöpaikkahakkuri rangalle EPV Energia Oy 5.5.2013 9

Dryer (Titanic) Olemme Vaskiluodon Voima Oy:ssä tyytyväisiä kaasutuslaitosprojektin lopputulokseen EPV Energia Oy 5.5.2013 10