Vertaisarvioinneista Tiedon käsittelyä verkkoympäristössä H3: Tiedon käsittely verkkoympäristössä
Vertaisarviointien tekemisestä Weto järjestelmän kautta - vertaisarvioitavat työt ja ohjeet pisteytykseen Wetossa - pisteet kirjataan harjoituksen Grades välilehdellä Jokaisella harjoituskerralla arvioijat jaetaan uudelleen - arvioit aina uuden opiskelijan työn, ja vastaavasti - saamasi arviot ovat joka kerralla eri opiskelijan tekemät Periaatteet - kirjaa työlle pisteet (Mark pudotusvalikko) - rajatapauksissa ole mieluummin ymmärtäväinen kuin turhan jyrkkä - jätä Reviews kohdassa tekijälle sanallinen arviointi, mistä pistemäärä koostuu - pelkät pisteet eivät riitä, aina jätettävä sanallinenkin kommentti jos antaa täydet pisteet, kommentin tulee vakuuttaa tekijä ja opettajat siitä, että arvioija on katsonut läpi sekä työn, että arviointiohjeet - huolimattomasti tehty arviointi saatetaan hylätä
... vertaisarviointien tekemisestä 2 Helena Penttilän vertaisarvioinnit Grades välilehdellä (oma työ + 2 muuta):
... vertaisarviointien tekemisestä 2 Työn arviointiohjeet löytyvät harjoituksen main-välilehdeltä Tästä voit ladata arvioitavan työn omalle koneellesi Työn kokonaispisteet pudotusvalikosta (pyöristettynä kokonaisiksi pisteiksi) Kommentointi tehtävä aina! (siinä määrin että tekijä ja opettajat tietävät arvioijan todella käyneen ratkaisun läpi) Muista painaa lopuksi Save!
Internet Verkkojen verkko - muodostuu lukemattomista yhtyeenliitetyistä pienemmistä verkoista - tieto kulkee verkkoon liitettyjen koneiden välillä pieninä paketteina - tiedonsiirtoprotokolla määrittelee pakettien muodon - yliopistot ovat Funet runkoverkossa, jota ylläpitää OPM:n hallinnoima tieteen tietotekniikkakeskus CSC (http://www.csc.fi/hallinto/funet/esittely/runkoverkko) Käyttäjät näkevät Internetin erilaisina palveluina - World Wide Web (WWW), maailmanlaajuinen hypermediadokumenttiverkosto - kuka tahansa voi julkaista mitä vain - dokumenttiverkoston selailu selainohjelmien avulla - Internetin yli tarjotaan monenlaisia pilvipalveluja - palvelut toimivat tyypillisesti selaimissa
WWW Selaimet Internetin WWW dokumenttien selailuun tietokoneella, PDA:lla, puhelimella Selainohjelmien perusversiot maksuttomia, yleisimpiä selaimia mikrotietokoneympäristössä - Internet Explorer (v 9) http://www.microsoft.com/windows/ie/ - Opera (v 11.61) http://www.opera.com/ - Google Chrome (v 17) http://www.google.fi/chrome?hl=fi - Firefox (v 11) http://www.mozilla europe.org/fi/
Joitakin Firefoxin ominaisuuksia Firefox: http://www.mozilla.org/en US/firefox/new/ vihjeitä: http://www.mozilla.com/fi/firefox/features/ tukitietämyskanta: http://support.mozilla.com/fi/kb/ Kirjanmerkit opettele käyttämään tehokkaasti, esim. kirjamerkkipalkin kirjanmerkkikansiot (valikkomainen käyttöliittymä) sovellusvälilehdet (kiinnitä ohjelmalehti) Asetusten (Firefox / Asetukset ) kautta mm. tietoturva asetukset, tiedostojen lataukseen liittyvät asetukset Suora tuki RSS tominnoille Really Simple Syndication, Rich Site Summary yksinkertaistaa säännöllisesti päivittyvien sisältöjen seuraamista ks. esim http://www.aamulehti.fi/defaultrsspage tai http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/ajankohtaista/julkishallinnon_rss_syotteet/index.html Paljon erilaisia laajennoksia: https://addons.mozilla.org/fi/firefox/
Tiedon haku hakukoneet Google miten haku tehdään, mitä saa aikaan tarkennetulla haulla? - kannattaa tutustua mahdollisuuksiin tarkemmin, lähde liikkeelle sivulta http://www.google.fi/help/features.html, esim. kuka on linkittänyt sivusi? Osoiteriville link:sivunsoite Google paljon muutakin kuin hakukone, esim. Google Earth, Google maps, kielenkäännös, ja paljon muuta Altavista (http://www.altavista.com/, http://www.altavista.fi/) Yahoo (http://www.yahoo.com/ http://www.yahoo.fi) Ask Jeeves (http://www.ask.com) - agenttimainen hakupalvelin: antaa vastauksia englanninkielisiin kysymyksiin Bing (http://www.bing.com/) Microsoftin hakukone
Tiedon haku Kirjasto opettaa Tiedonhankintataidot Wikipedia helposti käytettävä tietolähde hakuaiheen käsiteanalyysi; voiko siihen luottaa? usein sieltä löytyvä tieto on hyvinkin korkeatasoista, ja liittyen Boolen logiikka, Wikepedia onkin kätevä tapa epävirallisesti sivistää itseänsä Elektroninen tieto tietokantojen tyypit sekä dokumenttitietokantojen rakenne ja hakumenetelmät; luonnollisen kielen ominaisuudet ja vaikutus tiedonhakuun; täsmäytysmenetelmät: täys- ja osittaistäsmäytys ja näihin hakuavainten painotus ja dokumenttien lajitteluarvo sekä niiden avulla määritettävä relevanssijärjestys; tiedonhaun tulosten evaluointimenetelmät; verkkotiedonhaun ominaispiirteet; kuva- ja äänitiedonhaku; fiktiivisen ja musiikkiaineiston tiedonhaku miten tallentaa ja organisoida kaikki elektronisesti noudettu tieto? eräs ratkaisu: Zotero
Tiedon pakkaaminen Tiedon tiivistäminen, pakkaaminen - tiedostojen kokoihin kannattaa kiinnittää huomiota Miksi tiedostoja pakataan - tilan säästäminen - useamman tiedoston pakkaaminen yhdeksi paketiksi (vrt. matkalaukun kuljettaminen vs. kaikki sisällä olevat tavarat yksittäin matkalla mukana) Pakkausteho - yhden megatavun kokoinen tekstitiedosto bittikarttakuvineen (noin miljoona merkkiä) voi pakkautua esim. 70 kilotavun kokoiseksi eli 7 %:iin alkuperäisestä - ohjelmat pakkautuvat yleensä noin 50 % alkuperäisestä ja kuvat pakkautuvat tavallisesti 5 50 %
Bitti, tavu, sana, kilotavu, megatavu, megapikseli Tieto tallennettuna viimekädessä aina binäärisenä tietona - bitti (b=bit) vastaa yhtä kaksitilaista tietoa 0/1 - tavu (B=Byte) on kahdeksan bitin pituinen tieto - voi siis saada arvon 0.. 28 1 (0.. 255) - sana (W=word) on 1 8 tavua (8 64 bittiä, 32 yleisin) - kuvaa minkä pituisia jonoja koneen suoritin käsittelee - kilotavu (kt, kb) = 210 tavua, noin tuhat tavua (1024 B) - käytännössä? 1 kb on noin vajaa arkillinen tekstiä - megatavu (MB) 220 tavua, noin miljoona tavua (1024*kB)) - gigatavu (GB) 230 tavua, tuhat miljoonaa tavua (1024*MB) Megapikselillä tarkoitetaan kuvien ja kameroiden yhteydessä kuvan kokoa, miljoonaa pikseliä.