Selkokartat ohjoismaat ja Baltia
Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu Tekijät ja Valteri-koulu Kustantajan yhteystiedot Valteri-koulu L 0 009 VALTRI www.valteri.fi ISBN 978-9-7-- Grano Oy Jyväskylä 0
Sisällys sittely... Miten käytän avainsivua?... Miten käytän mittasuhdejanaa?... Karttapohja... Toiminnallisuus... Valtiot ja pääkaupungit... Valtiot, pääkaupungit ja meret... Islanti... Meret... Korkeuserot...8 Ilmasto...8 Kasvillisuus...8 Karttojen vertaaminen...8 Mukana olevat kartat: Ilmasto Islanti Kasvillisuus Korkeuserot Meret Valtiot Valtiot ja pääkaupungit Valtiot ja pääkaupungit väreillä Valtiot, pääkaupungit ja meret ohjoismaat ja Baltia Ilmasto kylmä ilmasto lauhkea meri-ilmasto väli-ilmasto mannerilmasto Lisäksi mukana on avainsivu. 7 00 km L I
S Ka Selkokartat ovat suunnattu oppilaille, jotka tarvitsevat karttatyöskentelyssään yksilöllisempää materiaalia. Karttojen kuvat ovat selkeitä, ja niissä on esitetty vain kaikkein olennaisin tieto asiasta. Kartat soveltuvat oppilaille, joilla on haasteita esimerkiksi hahmottamisessa, kontrastien erottamisessa, värien näkemisessä tai jotka hyötyvät karsitusta tietomäärästä. Selkokartat on julkaistu sekä painettuina että verkkoversioina. Yhdellä karttasivulla esitetään pääsääntöisesti vain yksi asia, esimerkiksi Suomen suurimmat kaupungit, ohjoismaiden ilmasto tai uroopan korkeuserot. Kartat soveltuvat myös karttatehtävien tekemiseen ja harjoitteluun. Jokainen kartta sisältää ilmansuuntaristin sekä mittasuhdejanan. Myös pienoismallien käyttö saattaa auttaa informaation ymmärtämistä. Miten käytän avainsivua? Osassa karttoja on erillinen avainsivu, jossa on varsinaisessa kartassa esitetyn symbolin selitys. Tietojen kertominen erillisellä avainsivulla vähentää varsinaisen kartan sisältämää tekstimuotoista informaatiota ja selkeyttää karttakuvaa ja sen visuaalista ilmettä. Uutta asiaa opeteltaessa karttasivua ja avainsivua on tarkoitus käyttää rinnakkain. Kun asia on opittu, voi karttasivua käyttää ilman avainsivua, jolloin avainsivu toimii tarkistamisen apuna. 7 8 Rovaniemi Oulu Vaasa Jyväskylä Kuopio Joensuu Tampere Hämeenlinna 9 Lahti 0 Lappeenranta Turku Suomi Kaupungit Helsinki Jokaisen avainsivun oikeassa yläkulmassa on puolestaan haalea pienennös karttasivusta, joka auttaa opettajaa löytämään avainsivua vastaavan kartan. Kotka Maarianhamina
Miten käytän mittasuhdejanaa? Mittasuhdejanan avulla voi hahmottaa kokosuhteita, alueiden todellista kokoa ja mittakaavaa. Mittasuhteiden havainnollistaminen ja ymmärtäminen on karttatyössä todella tärkeää. Mittasuhdejanasta voi ottaa mitan viivaimella ja käyttää viivainta apuna erilaisissa mittaustehtävissä. Apumitaksi voi askarrella jananmittaisen pahvisuikaleen, vahanyörin tai etsiä sopivan mittaisen esineen, jota sitten käytetään mittatikkuna. Leikkaa karttapohjasta Suomen irtopalakartta ja vertaa Suomen muotoa ja kokoa muihin ohjoismaihin. Leikkaa karttapohjasta jokaisen ohjoismaan irtopalakartta ja käytä niitä eri maihin tutustuttaessa.
Karttapohja Materiaalin mukana on tyhjä karttapohja. Samaa karttapohjaa voidaan käyttää usean eri asian opiskeluun. Karttaan on mahdolllista merkitä monenlaisia asioita oppilaan taitotason tai asiapainotuksen mukaan. ohjoismaat ja Baltia Karttapohja Islanti 00 km Kaikkiin karttoihin voidaan tehdä vastaavia merkintöjä. Toiminnallisuus Konkreettisten hahmojen ja tavaroiden sekä tarinan liittäminen karttojen opiskeluun tuo oppimiseen uutta ulottuvuutta sekä mielekkyyttä. 00 km L I Oppilas voi merkitä karttapohjaan tietoja usealla eri tavalla: tusseilla, värikynillä, sinitarroilla ja vaikka maalarinteipillä. Oppilaalle voidaan antaa myös samaan aikaan kaksi karttaa, joista toisessa on opeteltava asia ja toisessa työskentelyssä käytettävä karttapohja.
Valtiot ja pääkaupungit Missä on Suomi? Mikä on pohjoisin valtio? Mikä on eteläisin valtio? Mikä on itäisin valtio? Mikä on läntisin valtio? Mikä on pohjoisin pääkaupunki? Mikä on eteläisin pääkaupunki? Mikä on itäisin pääkaupunki? Mikä on läntisin pääkaupunki? Oppilas kirjoittaa erilliselle paperille numerot 7 allekkain, tutkii karttaa, jossa valtioiden ja pääkaupunkien paikat on merkitty pelkin numeroin, ja kirjoittaa sitten paperille, mikä maa ja pääkaupunki on minkäkin numeron kohdalla. Oppilaalle annetaan avainsivu, jossa on valtioiden ja pääkaupunkien nimet, minkä jälkeen hän merkitsee karttapohjaan valtiot ja pääkaupunkien nimet, numerot tai muun symbolin.
00 Valtiot, pääkaupungit ja meret tsi ohjoismaiden levein kohta ja ilmoita se kilometreissä. tsi ohjoismaiden pisin kohta ja ilmoita se kilometreissä. Islanti Islannin keskikohta ja Oulu ovat samalla leveyspiirillä. Matka Norjan rannikolta Islannin rannikolle on noin 00 km. Leikkaa pahvista Islannin irtopalakartta ja sijoita se maantieteellisen sijaintinsa mukaisesti oikeaan paikkaan käyttäen ohjoismaat karttapohjaa. Meret Oppilaalle annetaan avainsivu, jossa on merien nimet, minkä jälkeen hän merkitsee karttapohjaan ohjoismaiden merialueiden nimet, numerot tai muun symbolin. Karttaa voidaan käyttää pohjakarttana esim. jokien merkitsemisessä. L I Islanti ääkaupunki Jäätiköt ja tulivuoret 8 8 Reykjavik tulivuori Kasvillisuus Ilmasto Vatnajökull Ylänkö tunturikasvillisuus 0 m kylmä ilmasto Korkeuserot
ohjoismaat ja Baltia Meret Jäämeri Atlantin valtameri Itämeri 00 km 7 L I
ohjoismaat ja Baltia Korkeuserot Ylänkö yli 000 m 800-00m Vuoristo 00-000 m Alanko 0-00 m 00-800m Ylänkö Korkeus merenpinnasta 0-00m Alanko ohjoismaat ja Baltia Kasvillisuus tunturikasvillisuus havumetsä lehtimetsä 00 km 7 L I 7 L 00 km 7
Korkeuserot Minkä valtion alueella on ylänköä? Minkä valtion alueella on alankoa? Vertaa eri valtioiden korkeuseroja. Ilmasto Millä ilmastoalueella tai -alueilla valtio sijaitsee? Vertaa eri valtioiden ilmastoja. Kasvillisuus Millä kasvillisuusalueella tai -alueilla valtio sijaitsee? Vertaa eri valtioiden kasvillisuutta. I Karttojen vertaaminen Selkokarttoja on hyvä käyttää rinnakkain ja verrata, mitä yhteyttä ja mitä eroa on korkeuseroilla ja kasvillisuudella korkeuseroilla ja ilmastolla ilmastolla ja kasvillisuudella 8