TYÖ IRTOAA PAIKASTA Työ ja yrittäjyys ovat muutoksessa Työn tekemisen tavat ja työpisteet muuttuvat. Kiinteät työpisteet vähenevät, liikkuvuus lisääntyy. Työelämä polarisoituu ja osa ammateista katoaa ja niiden tilalle syntyy uusia ammatteja. Kunta on yksi toimija muiden työnantajien joukossa. Maahanmuuttajien rooli kasvaa työelämässä. Innovaatiovetoinen uudistaminen on Suomen talouden monipuolistamisen perusta. Eero Holstila 27.4.2016 Sitra: Megatrendit 2016 Kilpi, E. (ed.; 2016): Perspectives on new work (Sitra studies 114) Tulevaisuuskatsaukset 2014 (TEM, STM, OKM) HS 9.5.; 12.6.,15.6. ja 4.7.2016 Kimi Uosukainen 3.6.2016 1
ELINVOIMA KUNNAN KÄRKENÄ (Työ, yrittäjyys ja maahanmuutto) Elinvoiman merkitys kunnassa kasvaa Kunnan elinvoima ylläpitää ja synnyttää kasvua sekä parantaa alueen houkuttelevuutta. Myös johtamisen merkitys kasvaa, jo nyt 70 prosenttia kunnan johtamisesta on elinvoimatehtäviä. Kunnan elinvoima ja sen menestys perustuu usean eri tekijän yhteisvaikutukseen. Kunnan tulevaisuuden tekeminen on elinvoimapolitiikkaa. Kunnan ja kuntalaisten hyvinvointi luo elinvoimaa. Tulevaisuuskatsaukset 2014 (STM, TEM) Paananen, Haveri, Airaksinen (2014): Kunta elinvoiman johtajana (Suomen Kuntaliitto) Holstila (2012): Kaupunki oman onnensa seppänä (Suomen Kuntaliitto) HS 19.7. ja 14.8.2016 2
ASUMINEN POLARISOITUU Kaupungistuminen jatkuu Tulevina vuosina kaupungit tiivistyvät ja Euroopan pääkaupunkien korkea vuokrataso pakottaa julkisen sektorin rakennuttajaksi. Osaamisintensiivisessä taloudessa tontin varaaminen ei riitä elinvoimapolitiikaksi vaan tarvitaan asukasta osallistavia, viihtyisiä ja iloisia asuinympäristöjä ja - konsepteja. Maankäytön lisäksi asuminen ja liikenneyhteydet ratkaisevat. Kiva kylä ja kaupunki tehdään yhdessä asukkaiden kanssa ikään, sukupuoleen ja kansalaisuuteen katsomatta. Holstila 27.4.2016 Tulevaisuuskatsaus YM (2014) HS 30.3. ja 27.7.2016; Kuntalehti 19.5.2016 SRV: Miten me asumme vuonna 2033 (SRV:n ideariihen loppuraportti) Ikääntyneiden verkkoaivoriihi (Fountain Park ja VM/Avoin hallinto 2016) 3
TAVOITTEENA IHMISLÄHTÖINEN HYVINVOINTI Hyvinvointi ja hyvinvointipalvelut tulee ymmärtää laajasti kunnilla tulee olla riittävät resurssit hyvinvoinnin laaja-alaisen edistämiseen. Ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen korostuvat. Sote ei saa ohjata kaikkea. Ongelmaja järjestelmälähtöisestä kehittämisestä siirrytään ratkaisukeskeiseen palvelukehitykseen. Julkinen sektori turvaa ja kannustaa ihmisiä oman hyvinvointinsa ja toimintakykynsä edistämiseen. Panostukset uusiin toimintatapoihin ja hyvinvointi-investointien mallinnuksiin ovat välttämättömiä. Tulevaisuuskatsaus 2014 (STM) SOSTE ry. (2014) Hyvinvointitalous HS 19.7. ja 4.8.2016 Kunnat turbulenssissa (VM raportti 2014) 4
SIVISTYSTEHTÄVÄSTÄ KUNNAN YDIN Julkisen talouden niukkuuden aikana huomio on suunnattava tasa-arvoiseen koulutukseen, kasvatukseen, opetukseen ja harrastusmahdollisuuksiin. Tarve koulutusinnovaatioihin, joustaviin ratkaisuihin (etäopiskelu, asunto jne) kasvaa. Tekemisen meininki, tapahtumat, panostukset luovaan työhön sekä matalan kynnyksen kulttuuriin, harrastusmahdollisuudet ja pöhinä tuovat ihmisiä ja lisäävät kunnan elinvoimaa ja houkuttelevuutta. Linkit lähteisiin Tulevaisuuskatsaus 2014 (OKM) Ytimessä sivistys, Opettaja-lehti (2015) Nuorten vaikuttajien huipputapaaminen raportti (2016) Sivistykseen panostava kunta on elinvoimainen HS 25.7.2016 MDI (2016) Tulevaisuuden kunta-taustaselvitys 5
DEMOKRATIA VAHVAKSI Arkipäiväinen heikentyneen demokratian tila Edustuksellinen demokratia ei yksin riitä takaamaan kaikkien väestöryhmien tasa-arvoista osallisuutta. Innovatiiviset osallistumisen tavat ja sovellukset, avoin viestintä, vuorovaikutus sekä luotettava ja läpinäkyvä kuntapolitiikka ovat investointi ja hyvinvoinnin lisääjä. Vahva kansalaisyhteiskunta on lisäarvo. Osallisuuden tulee paikantua koko kunnan toimintaan ja muodostaa kokonaisuus. Aitoja panostuksia osallisuuden kehittämiseen tarvitaan. Tulevaisuuskatsaus 2014 (OKM) Demokratiapoliittinen selonteko (2014) DEMOS Helsinki (2009) Tehokkuudesta jakamiseen, tietoyhteiskunnan uusi vaihe. Nuorten vaikuttajien huipputapaaminen raportti (20.5.2016) HS 17.7.2016 Ikääntyneiden verkkoaivoriihi (Fountain Park ja VM/Avoin hallinto 2016) 6
NUORET MUUTOSAJUREINA Nuoret ovat Tulevaisuuden kunnan visioijia Visiointi tulee turvata yhdenvertaisen osallistumisen ja koulutuksen joustavammin ratkaisuin kuten etäopiskelu, terveyspalvelujen mobilisointi, kimppakyytiratkaisut ja varamummot asuntoineen. Nuoret naiset ja syntyvyys ratkaisevat kunnan elinvoiman. Nuoret perheet jäävät usein kaupunkeihin jolloin joukkoliikenne on keskeinen palvelu. Niukkuuden aikana tulee panostaa osaamisketjun alkupäähän. Tulevaisuuskatsaus 2014 (OKM) Nuorten vaikuttajien huipputapaaminen raportti 20.5.2016 Nuva ry 3.6.2016 7
TEKNOLOGIA MUUTTAA MAAILMAA Teknologinen kehitys ja digitalisaatio muuttaa toimintaa ja toimintatavat. Se muuttaa työtä, organisaatioita, teollisuuden ja palveluiden toimintatapoja ja tuotteita sekä kansalaisten arkea. Saavutettavuus saa uudenlaisen merkityksen. Se mahdollistaa myös uudenlaiset osallisuuden tavat. Eri tahojen on myös huomioitava digitalisaation eriarvoistava kehitys. Sitra: Megatrendit 2016 Tulevaisuuskatsaus 2014 (LVM, OKM) Kunnat turbulenssissa (VM raportti 2014)) Nuorten vaikuttajien huipputapaaminen raportti 20.5.2016 8
KUNNASTA KEHITYSALUSTA Mahdollisuuksia uudistaa toimintatapoja Sote-palveluja tuottaa lähes 1000 järjestöä, lähiruokaa tuottaa 8 ruoka-osuuskuntaa, jakamistalous tuo uusia kumppaneita, kuntalaisilla ja opiskelijoilla on vahva halu osallistua palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen, valinnanvapautta voidaan tukea omatiimin, palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetoinnin kautta. Yritysten toimintamallit, verkostot ja kansainvälinen benchmarking vauhdittavat muutosta. MDI (2016) Tulevaisuuden kunta-taustaselvitys Nylund (2015) Jakamistalous urbaanin osallistumisen ja kansalaisaktivismin uusi muoto. (Arcada working papers 4/2015) Nuva ry 3.6.2016 HS 17.6.; 12.7. ja 17.7.2016 9