Cantus Arcticus Johannes Gustavsson Guro Kleven Hagen TORSTAINA 10.9.2015 KLO 19 MADETOJAN SALI
Ohjelma Torstaina 10.9.2015 klo 19 Johannes Gustavsson, kapellimestari Guro Kleven Hagen, viulu Einojuhani Rautavaara (1928 ): Cantus Arcticus (1972) Konsertto linnuille ja orkesterille I Suo II Melankolia III Joutsenet muuttavat Jean Sibelius (1865 1957): Humoreskit viululle ja orkesterille op. 87 (1917) I D-duuri II d-molli Humoreskit viululle ja orkesterille op. 89 (1917 1918) I g-molli II g-molli III Es-duuri IV g-molli väliaika 20 min. Carl Nielsen (1865 1931): Sinfonia nro 4 op. 29 Sammumaton (1916) I Allegro II Poco allegretto III Poco adagio quasi andante IV Allegro Konsertin aikana kuvaaminen ja nauhoittaminen kielletty Konsertti päättyy n. klo 21.00
Einojuhani Rautavaara: Cantus Arcticus (1972) Vuonna 1972 Oulun yliopisto tilasi tohtoripromootioonsa musiikkia Einojuhani Rautavaaralta (s.1928), joka aloitti työnsä Liminganlahdella mikrofonin ja nauhurin kanssa patikoiden. Taltioimastaan materiaalista hän inspiroitui niin voimallisesti, että nauhoituksen linnut ovat laulaneet jo yli sadan sinfoniaorkesterin solisteina ympäri maailmaa. Rautavaaran konsertto linnuille ja orkesterille Cantus Arcticus (1972) (lat. Pohjoinen laulu) on hänen suosituin teoksensa. Levytyksiäkin on jo ainakin neljä, joista yksi on Oulu Sinfonian ja Arvo Volmerin tekemä. Suosion syistä tärkein lienee se pakahduttava tunne, jolla teos tulkitsee nerokkaasti ihmisen, lakeuden ja lintujen suhdetta. Kuulemme lintujen saapuvan ja lähtevän, mutta itse pysymme juurtuneina paikallamme, silloinkin kun maa mustuu ja talvi alkaa. Cantus Arcticuksessa taivaan korkeus ja maiseman laveus yhdistyvät kaukokaipuuseen ja ihailuun, jota osoitamme taivaan ja oman kohtalonsa haltijoille, vapaudessa lentäville linnuillemme. Jean Sibelius: Humoreskit viululle ja orkesterille op. 87 (1917) ja op. 89 (1917 1918) Jean Sibelius (1865 1957) ja tanskalainen Carl Nielsen (1865 1931) syntyivät samana vuonna ja etenivät epätyypillisistä lähtökohdistaan huolimatta viulisteiksi, kapellimestareiksi ja kotimaidensa kansallisromantiikan ykkössäveltäjiksi. Niinpä kalenterin raksuttaessa juhlavuotta heidät yhytetään samoihin konsertteihin. Se vain sopii, sillä heitä toisiinsa vertailemalla heidän vahvuutensa ja omaleimaisuutensa korostuvat. Vuonna 1905 valmistunut Sibeliuksen viulukonsertto on maailman suosituin ja soitetuin 1900-luvun viulukonsertto. Yksi todiste Sibeliuksen neroudesta on aivan varmasti se, että hän ei säveltänyt toista viulukonserttoa. Aihe kiehtoi, sillä viulu oli Sibeliuksen omin soitin, mutta toinen viulukonsertto olisi merkinnyt kilpailemista itsensä kanssa. Kuten Ainolan hiljaisuus myöhemmin osoitti, se oli Sibeliukselle vaikea laji. Toisekseen, kuka muistaa, että Tšaikovski sävelsi supersuositun pianokonserttonsa jälkeen vielä kaksi pianokonserttoa? Ne on unohdettu, ja aivan syystä. Millaisen viulukonserton Sibelius olisi voinut säveltää ensimmäisensä seuraajaksi, jotta molemmat nauttisivat suosiota? Pohdittuaan asiaa kymmenen vuotta Sibelius lopulta kiersi koko kysymyksen säveltämällä Kaksi humoreskia op. 87 (1917) ja Neljä humoreskia op. 89 (1917 1918) viululle ja orkesterille.
Sibeliuksen lahjakkuus näyttäytyy valtaisana kehityskaarena. Se jännittyy parilla affektilla operoivasta Kullervosta kymmeniä ellei satoja affekteja säihkyvään seitsemänteen sinfoniaan. Viulukonserttoa ja humoreskeja vertaillen kuulee saman kehityksen. Viulukonserton mahtipontisen mustalaissoiton sijaan humoreskit vilisevät salonkikelpoisia tuntemuksia. Viulisteille humoreskit ovat yhtä armottomia kuin viulukonsertto. Kaikki virtuoosit eivät laske viulustaan ilmoille sellaista taipuisaa ja lepattavaa tunneasteikkoa, joka muodostaa humoreskien romanttisesti ailahtelevan syvällisyyden. Samalla Sibelius siteeraa sujuvasti viulumusiikin pitkiä eurooppalaisia perinteitä, omia äänenpainojaan unohtamatta. Humoreski op. 87 nro 1 d-molli sonnustautuu masurkan muotoon häilyen elämäntuskan ja auringonpilkahdusten välillä, kuten Sibelius itse totesi. Humoreski op. 87 nro 2 D-duuri viljelee Paganini-vivahteita. Toisen sarjan avausnumero, humoreski op. 89 nro 1 g-molli lienee gavotti ja sen lyhyt väliosa bordunaurkupisteineen musette. Näistä perinteisesti iloisista tanssirytmeistä Sibelius luo jäyhän skandinaavisen tulkinnan. Humoreski op. 89 nro 2 g-molli on lyyrinen ja suruisa välisoitto ennen humoreskia op. 89 nro 3 Es-duuri. Se muistuttaa eniten perinteistä iloista taiturihumoreskia, jollaisia esimerkiksi Dvořák laati. Sarja päättyy humoreskiin op. 89 nro 4 g-molli, joka hakeutuu ensin perinteistä viulukonserton viimeistä osaa muistuttavaan myrskyisään tunnelmaan. Konserttomaisuutta karttaakseen Sibelius kuitenkin päättää sarjansa raukeasti. Carl Nielsen: Sinfonia nro 4 op. 29 Sammumaton (1916) Historiallisesta samankaltaisuudestaan huolimatta Sibelius ja Nielsen poikkeavat sekä säveltäjäluonteensa että tietoisten valintojensa osalta. Sibeliukselle romantiikan perusta oli Borodinin ja Tšaikovskin slaavilainen paatos, jota hänen ensimmäinen sinfoniansa vuolaasti soi. Nielsen taas on Brahmsin mies. Se kuuluu selkeästi hänen tuotannossaan niinkin myöhään kuin neljännessä sinfoniassa op. 29 Sammumaton (1916), jonka ensimmäinen osa on lähes hommage Brahmsille. Sibeliuksen tavoin Nielsen ei kokenut tarvetta sukeltaa syvälle sinfonisen kudoksen perustaan, temaattisen metamorfoosin mystiikkaan, josta Sibelius loihtii suuren osan sinfonioidensa taiasta. Nielsenin puhdas romanttinen sinfonisuus on 1800-luvulta tuttua teemojen ja orkesterin tehojen myrskyävää ulappaa. Ja siellä hän seilaakin hyvin, esikuviensa veroisesti. Nielsenin neljännessä sinfoniassa purkautuu lataus, jonka ensimmäinen maailmansota synnytti Nielsenin taiteilijasieluun. Tanskalaiset melko onnekkaasti välttivät varsinaiset sodan kauhut.
Nielsen ei joutunut kohtaamaan sotaa henkilökohtaisesti kuten monet suomalaiset säveltäjät. Oma Leevi Madetojamme menetti sodassa veljensä Yrjön eikä voinut käsittää, kuinka oli mahdollista suomalaisten ampua toisiaan. Aseistautuneiden punaisten pelottava vierailu Sibeliusten kotiin lienee tarinana kaikille tuttu. Nielsenin sota tapahtui tiedotusvälineiden ja filosofisen pohdinnan kautta. Silti Nielsen tarttui aiheeseen kontrastina aiemmalle tuotannolleen, joka oli hehkunut 1910-luvun alkupuoliskon yleiseurooppalaista nousukautta ja tulevaisuudenuskoa. Valoa ja optimismia huokuvat Nielsenin viulukonsertto ja kolme varhaista sinfoniaa kuvastavat läntisen kulttuuripiirin huikeaa tieteen, tekniikan ja yhteiskuntien kehityksen aikaa. Nytkään Nielsen ei menetä uuden vuosisadan henkeä. Myös neljäs sinfonia päättyy voittoon. Tuo voittaja on elämäntahto, joka on Nielsenin mukaan sammumaton siitä teoksen lisänimi. Kimmo Pihlajamaa Lähteet: Nielsen: Symphonies 4 & 5, teoses. Kimmo Korhonen, Finlandia Records, Warner Music Finland Oy 1998; artikk. Sibelius: Humoresques opp. 87&89, Blair Johnston, AllMusic.com 2015; Sibelius: Six Humoresques for Violin and Orchestra, teoses. Erik Tawastsjerna, Finlandia/Fazer Music Inc. 1990.
Johannes Gustavsson, kapellimestari Ruotsalainen kapellimestari Johannes Gustavsson (s. 1975) opiskeli alttoviulunsoittoa ja suoritti orkesterinjohdon diplomin Norjan musiikkikorkeakoulussa. Lisäksi hän on osallistunut Simon Streatfeildin ja Jorma Panulan kapellimestarikursseille. Gustavsson voitti Ruotsin kapellimestaripalkinnon vuonna 2003 ja sai tuomaristolta kiitosta musikaalisesta energisyydestään ja kyvystä välittää tavoitteensa orkesterin muusikoille. Vuonna 2004 hän saavutti Sir Georg Solti -kapellimestarikilpailussa Frankfurtissa toisen sijan ja 2008 ensimmäisenä Herbert Blomstedt -kapellimestaripalkinnon Ruotsin kuninkaalliselta musiikkiakatemialta. Lokakuussa 2008 yleisöpalkinnon kansainvälisessä Arturo Toscanini -kapellimestarikilpailussa saanut Gustavsson on opintojensa jälkeen vieraillut säännöllisesti useiden ruotsalaisten, norjalaisten ja suomalaisten sinfonia- ja kamariorkestereiden kapellimestarina. Oopperaa hän on johtanut mm. Göteborgissa, Karlstadissa ja Uumajassa. Tammikuusta 2009 alkaen Gustavsson on ollut yksi neljästä Keski- Pohjanmaan kamariorkesterin pääkapellimestarista. Hän aloitti Västerås Sinfoniettan päävierailijana yhdessä Roy Goodmanin kanssa elokuussa 2010. Gustavsson on levyttänyt saksalaiselle CPO-levymerkille Anders Eliassonin teoksia yhdessä Ruotsin radio-orkesterin ja -kuoron, viulisti Ulf Wallinin ja pianisti Roland Pöntisen kanssa. Hän on myös kantaesittänyt lukuisia pohjoismaisten säveltäjien teoksia. Johannes Gustavsson on ollut Oulu Sinfonian ylikapellimestari syksystä 2013 lähtien.
Guro Kleven Hagen, viulu Norjalainen viulisti Guro Kleven Hagen (s. 1994) debytoi erittäin menestyksekkäästi vuonna 2011 Jukka-Pekka Sarasteen johtaman Oslon Filharmonisen orkesterin solistina. Siitä lähtien hän on esiintynyt tärkeimpien Skandinavian orkestereiden kanssa. Hänen tuore Prokofjevin toisen ja Bruchin ensimmäisen viulukonserton levytyksensä Oslon Filharmonisen orkesterin kanssa Bjarte Engesetin johdolla sai elokuussa 2014 Gramophone Magazinen tunnustuksen Editor s Choice of the Month. Orkesterisolistina Guro on soittanut useiden Euroopan maiden lisäksi Israelissa ja Jordaniassa, kapellimestareina mm. Christian Arming, Ari Rasilainen, Perry So, ja Eivind Aadland. Kamarimusiikkia hän on soittanut Leif Ove Andsnesin, Maxim Rysanovin, Andreas Brantelidin, Lise de la Sallen, Shlomo Mintzin, Itamar Golan ja monen muun kanssa. Hän on esiintynyt myös useilla festivaaleilla, kuten Verbierissä ja Bergenin kansainvälisellä festivaalilla. Guro on palkittu useissa kansainvälisissä kilpailuissa, mukaan lukien EMCY-palkinnolla kansainvälisessä Menuhin-kilpailussa 2010 ja 2. palkinnolla Eurovision nuorten muusikoiden kilpailussa Wienissä 2010. Vuonna 2014 hän sai Arve Tellefsenin Muusikkopalkinnon, 2013 Statoilin klassisen musiikin lahjakkuusstipendin, 2010 Norjan solistipalkinnon ja 2008 tunnustuksen Vuoden norjalainen nuori muusikko. Nykyään Guro opiskelee Berliinissä Hanns Eisler -musiikkikorkeakoulussa Antje Weithaasin johdolla. Tätä ennen hän opiskeli useita vuosia Oslossa Stephan Barratt-Duen ja Alf Richard Kraggerudin johdolla. Guron instrumenttina on Dextra Musican ystävällsisesti lainaama C. Bergonzi, tunnettu myös nimellä Kreisler-Bergonzi.
Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu pohjoista voimaa. Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300 pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa. Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään kertoo tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.
Oulu Sinfonia Oulu Sinfonia on Pohjois-Suomen ainoa ja EU-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri. Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1961. Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna 2005. Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo, Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer ja Dmitri Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina 1997 1999 oli John Storgårds ja vuosina 2005 2009 Jaakko Kuusisto. 2010 2013 taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. Johannes Gustavsson on ollut syksystä 2013 lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari. Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan koko orkesterituotannon ja Okon Fuoko -balettipantomiimin kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin aarioiden ja alkusoittojen levy, solistina Helena Juntunen. Orkesteri on levyttänyt nimikkosäveltäjänä vuosina 1997 2009 olleen Olli Kortekankaan oopperan Messenius ja Lucia. Keväällä 2013 ilmestyi Kimmo Hakolan ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy, solistina Timo Korhonen, kapellimestarina Santtu-Matias Rouvali.
Oulu Sinfonia I viulu Lasse Joamets, I konserttimestari Kreeta-Julia Heikkilä, I konserttimestari Nadya Pugacheva, äj * Mia Räty, väj Romuald Gwardak Johanna Korhonen Tiina Kortelainen Oksana Kumpulainen Antti Laitinen Virva Pietilä Ismo Sirén II viulu Austra Steke, äj Sari Suihkonen, väj Laura Kangas * Sari Karppinen Marjukka Lahes Liina Räikkönen * Agnese Stalidzane * Toni Tuovinen Anita Virkkala * Alttoviulu Johanna Tuikka, äj Susanna Nietula, väj Andrus Järvi Anna-Maija Rousselle Emiliano Travasino Jari Välimäki Sello Arto Alikoski, soolosellisti Riina Salminen, soolosellisti Juhana Ritakorpi, väj Janne Varis Harri Österman Kontrabasso Anne Seppänen, äj * Terhi Lassila, väj * Juha Nääppä Harri Sarkkinen Huilu Albert Stupak, äj Emma Tessier, väj Jenni Pekkola Oboe Matti Kettunen, äj Paula Nurila, väj Ilkka Hirvonen Klarinetti Markku Korhonen, äj Nora Niskanen, väj Kenneth Sjöwall Fagotti Ladislau Acs, äj Ann-Louise Wägar, väj Jari Laakso Käyrätorvi Tuomas Setälä, äj Pasi Salminen, väj Leo Palosaari Jukka Yletyinen Trumpetti Sakari Suoninen, äj Jukka-Pekka Peltoniemi, väj Jarmo Väärä Pasuuna Erkki Hirsimäki, äj Jukka Myllys, väj Jorma Teeri Tuuba Gustavo Subida, äj Patarummut Kalevi Ohenoja, äj Lyömäsoittimet Marcus Ström, äj * tilapäinen kiinnitys
Tulevia konsertteja to 17.9. klo 19 Madetojan sali SCORE pelimusiikkia Erkki Lasonpalo, kapellimestari Orvar Säfström, juontaja Sabina Zweiacker, sopraano Orvar Säfström ikäraja +7v kesto n. 2 tuntia Liput 12 35, ryhmät vähintään 10 henkilöä -10% (ryhmänjohtaja ilmaiseksi) Oulun Energian etuasiakas: perhelippu 30, yksittäin ostettuna 10 Pelimusiikin aihepiireissä liikkuva paneelikeskustelu klo 18 ravintola Preludissa. to 24.9. klo 19 Madetojan sali SUOMALAINEN MYYTTI, Jorma Hynninen Juha Kangas, kapellimestari Jorma Hynninen, baritoni Salmenhaara: Suomi Finland Kuula: Eteläpohjalaiset laulut Rautavaara: Ikävyys ja Sydämeni laulu oopperasta Aleksis Kivi Rautavaara: Suomalainen myytti Nordgren: Pelimannimuotokuvia kausikonsertti Liput 8 24 Jorma Hynninen Liput: OULU10, Torikatu 10, avoinna ma to 8 18, pe 8 16 Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18. Avoinna: ma pe klo 8.30 16 Haukiputaan yhteispalvelupiste, Jokelantie 1 L 1. Avoinna: ma pe klo 8.00 15.45 Kiimingin asiointipiste, Lempiniementie 2. Avoinna: ma pe klo 8.30 16 Yli-Iin palvelupiste, Halametsä 1. Avoinna: ma pe klo 8.30 11 ja 11.30 16 Oulunsalon yhteispalvelupiste, Karhuojantie 2. Avoinna: ma pe klo 8.30 16 (Ilman palvelumaksua) Lippupalvelu, 0600 10 800 (1,96 /min + pvm). Palvelumaksu alk. 1,50 /lippu. www.lippupalvelu.fi. Avoinna ma la klo 8 21, su klo 8 18. Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste, Prismat Raksila, Limingantulli ja Zeppelin, R-Kioskit Pateniemi ja Ratakatu, Musiikki-Kullas (palvelumaksu alk. 1,50 /lippu). Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista. Liput konserttipaikalta tuntia ennen konsertin alkua, palvelumaksu 3 /lippu. www.oulusinfonia.fi Oulun Konttori, Painatuskeskus