JYVÄSKYLÄN SEUDUN JÄTTEIDENKÄSITTELYKESKUKSEN SIJOITUSPAIKAN KARTOITTAMINEN

KESKI-SUOMEN LIITTO JYVÄSKYLÄN SEUDUN JÄTTEIDENKÄSITTELYKESKUKSEN SIJOITUSPAIKAN KARTOITTAMINEN OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.com VAT No. FI02052533 Y-tunnus/Business ID 0205253-3 Kotipaikka/Domicile Hollola

ESIPUHE JYVÄSKYLÄN SEUDUN JÄTTEIDENKÄSITTELYKESKUKSEN SIJOITUSPAIKAN KARTOITTAMINEN Jyväskylän seudun jätteenkäsittely on nykyisin keskitetty vuonna 1963 perustetulle Mustankorkealle. Mustankorkean käsittelyaluetta ympäröivien maankäyttötarpeiden kehittämiseen ja käyttöönottoon on suuria paineita. Vuonna 2007 käsittelyalueilta edellytetään tiivistä pohjarakennetta, mitä nykyinen alue ei täytä. Tulevaisuudessa ainakin osa toiminnoista on siirrettävä toisaalle. Uusia aluevarauksia on syytä valmistella pidemmän aikavälin tarpeisiin hyvissä ajoin sillä alueiden käyttöönotto on pitkällinen prosessi. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavassa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Valmisteilla olevan Keski-Suomen maakuntakaavan tavoitteena on varata maakunnan alueelle kolme aluetta jätteiden loppusijoitusta varten. Jyväskylän seudulla varaudutaan uuden käsittelyalueen osoittamiseen. Mainituista syistä Keski-Suomen liitto teetti Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen sijaintivaihtoehtoja koskevan kartoituksen. Sijoituspaikkaa etsittiin alueelta, johon kuuluivat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Toteutuessaan käsittelykeskuksen alueesta tulee moderni teollinen keskus, joka on myös merkittävä työllistäjä. Keski-Suomen liiton kutsumana hankkeen johtoryhmässä olivat edustettuina suunnittelualueen kunnat, Mustankorkea Oy, Vapo Oy, Jyväskylän Energiatuotanto Oy, Jyväskylän Energia Oy, Keski-Suomen ympäristökeskus sekä Länsi-Suomen lääninhallitus. Konsultiksi valittiin Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Selvityksen rahoittivat Keski-Suomen liitto ja Mustankorkea Oy. Käytännön työtä ohjanneen projektiryhmän puheenjohtajana toimi ympäristönsuojelupäällikkö Juhani Mäki Keski-Suomen ympäristökeskus ja muina jäseninä toimitusjohtaja Veikko Tissari Mustankorkea Oy, katupäällikkö Tuula Smolander Jyväskylän kaupunki, maakuntainsinööri Jarmo Koskinen sekä sihteerinä dosentti, FT Joonas Hokkanen Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Jyväskylä 19.12.2005 KESKI-SUOMEN LIITTO Jarmo Koskinen Maakuntainsinööri

KESKI-SUOMEN LIITTO JYVÄSKYLÄN SEUDUN JÄTTEIDENKÄSITTELYKESKUKSEN SIJOITUSPAIKAN KARTOITTAMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...1 1.1 TAUSTAA...1 1.2 SUUNNITTELUPROSESSI JA VÄLIRAPORTIN TAVOITTEET...2 2 TOIMINNAN LUONNE JA SEN VAATIMAT LUVAT...2 2.1 JÄTTEIDEN KÄSITTELYSTÄ VASTAAVA TAHO...2 2.2 TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTELY...4 2.3 SIJOITETTAVAT TOIMINNOT NYKYTILANTEESSA...4 2.4 TOIMINNAN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT, SELVITYKSET JA LUVAT...5 3 JÄTEHUOLLON KEHITTYMINEN TULEVAISUUDESSA...6 3.1 JÄTEHUOLTO KEHITTYY JATKUVASTI...6 3.2 JÄTEHUOLLON YDINTOIMINNOT...7 4 TOIMINNAN KUVAUS JA RAKENTEET...10 4.1 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA...10 4.2 VASTAANOTTO JA SEURANTA...12 4.3 PIENERIEN VASTAANOTTO...12 4.4 ONGELMAJÄTTEEN PIENERIEN VASTAANOTTO JA ESIKÄSITTELY...13 4.5 SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKAROMUN VASTAANOTTO JA VARASTOINTI...14 4.6 KESTOPUUN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY...14 4.7 PUHDISTAMOLIETTEEN JA BIOJÄTTEEN KÄSITTELY...14 4.8 KUIVAJÄTTEEN KÄSITTELY...15 4.9 RAKENNUSJÄTTEEN JA MUUN HYÖTYJÄTTEEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY...17 4.10 NESTEMÄISEN LIETTEEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY...17 4.11 PILAANTUNEEN MAAN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY...17 4.12 JÄTTEEN LOPPUSIJOITUS...18 4.12.1 Sijoitettavat jätteet ja tilantarve...18 4.12.2 Pohjarakenteet...19 4.12.3 Pintarakenteet ja maisemointi...20 4.13 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN TUTKIMUS JA MUU TOIMINTA KÄSITTELYKESKUKSEN YHTEYDESSÄ...21 4.14 VESIEN KERÄILY JA KÄSITTELY...22 4.14.1 Nykyiset toiminnot...22 4.15 KAATOPAIKKAKAASUN KERÄILY JA KÄSITTELY...23 4.16 MUUT TOIMINNOT JA RAKENTEET...23 5 SIJOITUSPAIKAN VALINTAA RAJOITTAVIEN KRITEERIEN MÄÄRITTELY 24 5.1 TAUSTAA...24 5.2 SIJOITTUMISTA RAJOITTAVAT VAIKUTUKSET...25 5.2.1 Vesistökuormitus...26 5.2.2 Haju...29

5.2.3 Melu...32 5.2.4 Maisemahaitat...33 5.3 PUSKURIVYÖHYKKEET...33 5.4 ASUTUS...36 5.5 SUOJELUKOHTEET...37 5.6 VESISTÖT JA POHJAVEDET...40 5.6.1 Pohjavesialueet...40 5.6.2 Erityissuojelua vaativat vesistöt ja arvokkaat pienvedet...41 5.6.3 Vesistön tila...41 5.7 MAISEMA-ALUEET...41 5.8 MAAKUNTAKAAVA...42 6 KUNNALLISTEKNISET KRITEERIT...43 7 SUUNNITTELUALUEEN ANALYSOINTI...44 7.1 ASUTUS...44 7.2 VESISTÖT...44 7.3 POHJAVESIALUEET...44 7.4 SUOJELU...44 7.5 MAISEMA...45 7.6 YHTEENVETO...45 8 VAIHTOEHTOISET ALUEET...45 8.1 SEIVÄSSUO...46 8.2 MUURATMÄKI...47 8.3 KANKAINEN...47 8.4 RAATOSUO...48 8.5 MÖRKÖKORPI...49 8.6 RIUKUMÄKI...49 8.7 LEIPÄPOHJA...50 8.8 PERÄSUO...50 8.9 VAHTIVUORI...50 8.10 PIRTTISUO...51 8.11 MURTOLA...52 8.12 TONTUNVUORI...52 8.13 MUSTESUO...54 8.14 ROKKAMÄKI...55 8.15 VIHTAPERÄ...55 8.16 HALKOKORPI...56 8.17 LAKEAMÄKI...57 8.18 TUOHIKUMPU...57 8.19 RANNANKYLÄ...58 9 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA SOVELTUVAT KOHTEET...59 9.1 VERTAILUA...59 9.2 SOVELTUVAT KOHTEET...61 9.3 SOVELTUVIEN KOHTEIDEN LUONNONTILA...61 9.3.1 Luontoselvityksen tavoitteet...61 9.3.2 Kohteiden luonnontilan yleispiirteet...62 9.3.3 Vahtivuori...62

9.3.4 Mörkökorpi...64 9.3.5 Seivässuo...66 9.3.6 Luonnonsuojelualueet...70 10 JOHTOPÄÄTÖS...71

LIITTEET Liite 1 Väestöntiheys Liite 2 Asutus vyöhykkeet Liite 3 Asutus vyöhykkeet VE2 Liite 4 Vesistö vyöhykkeet Liite 5 Pohjavesi vyöhykkeet Liite 6 Suojelu vyöhykkeet Liite 7 Maisema vyöhykkeet Liite 8 Tutkittavat kyllä vyöhykkeillä Liite 9 Tutkittavat kyllä tutkittavilla vyöhykkeillä Liite 10 Valuma-alueet Liite 11 Rajoittavat tekijät Liite 12 Seivässuo KUVALUETTELO Kuva 2-1 Mustankorkea Oy:n omistajakunnat ja toiminta-alue... 3 Kuva 4-1 Hahmotelma uudesta käsittelykeskuksesta... 11 Kuva 4-2 Esimerkki pienerien vastaanottopisteestä (Kuva Lakeuden Etappi 2005)... 13 Kuva 4-3 Esimerkki kompostointilaitoksesta (Mustankorkea Oy; käytössä oleva laitos)... 15 Kuva 4-4 Esimerkki siirtokuormausasemasta (Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy)...16 Kuva 4-5 Integroidun kuivajätteen käsittelylaitoksen toimintaperiaate (Mustankorkea Oy)... 17 Kuva 4-6 Esimerkki loppusijoitusalueiden pohjarakenteista... 19 Kuva 4-7 Loppusijoitusalueen pohjarakenteita... 20 Kuva 4-8 Esimerkki pintarakenteista... 21 Kuva 4-9 Vesien käsittelyn periaatteet... 22

1 18446 KESKI-SUOMEN LIITTO JYVÄSKYLÄN SEUDUN JÄTTEIDENKÄSITTELYKESKUKSEN SIJOITUSPAIKAN KARTOITTAMINEN 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman mukaan Keski-Suomen alueelle jää kolme jätteiden käsittelykeskusta. Yksi pohjoiseen Keski- Suomeen, yksi Jyväskylän seudulle ja yksi Jämsän seudulle. Valmisteilla olevassa maakuntakaavassa on myös esitetty kolmea aluevarausta ja uuden alueen osoittamista Jyväskylän seudulle. Jätteiden käsittelyn järjestämistä Jyväskylän seudulla on suunniteltu ja selvitetty jo 1980 luvulta lähtien. Jyväskylän kaupunkiseudulta on vaihtoehtoisina jätteiden käsittelyn sijoituspaikkoina tutkittu ja arvioitu 29 kohdetta. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on arvioitu kustannusten ja ympäristövaikutusten perusteella. Suoritettujen vertailujen perusteella keskitetty ratkaisu Mustankorkean alueelle on osoittautunut edullisimmaksi niin taloudellisten kuin ympäristötekijöidenkin perusteella. Jätteiden käsittelyn keskittäminen Mustankorkealle on näin Keski-Suomen ympäristökeskuksen laatiman alueellisen jätesuunnitelman ja myös maankäyttösuunnitelmien mukaista. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus on perustettu vuonna 1963 palvelemaan ensin Jyväskylän kaupungin maankaatopaikkana ja myöhemmin yhdyskuntajätteen kaatopaikkana. Vuodesta 1998 lähtien käsittelykeskuksen pitäjänä on toiminut Mustankorkea Oy, joka on tehnyt vuokrasopimuksen alueen hallinnasta Jyväskylän kaupungin kanssa 31.12.2017 saakka. Mustankorkean jätteenkäsittelyaluetta ympäröivien maiden maankäyttötarpeiden kehittämiseen ja käyttöönottoon on suuria paineita. Mustankorkealla ei ole viereistä louhosaluetta lukuunottamtta laajentamisedellytyksiä. Näin viimeistään alueen kapasiteetin loputtua pitkällä aikajänteellä jätteiden käsittelytoiminnot joudutaan siirtämään Mustankorkean nykyiseltä paikalta toisaalle. Uuden alueen valitseminen ja käyttöönotto on pitkällinen prosessi, joka vaatii eri osapuolten sitoutumista ja mukanaoloa prosessin kaikissa vaiheissa. Tässä työssä pyritään etsimään ne kohteet, minne uusi alue voitaisiin Jyväskylän kaupunkiseudulla sijoittaa.

2 1.2 Suunnitteluprosessi ja väliraportin tavoitteet Suunnitteluprosessi eteni esitetyn työohjelman mukaisesti. Ohjelmaa päivitettiin suunnitteluprosessin aikana, kun tarkasteltiin millä tavoin työohjelmaa on tarpeen tarkentaa. Sijoituspaikka-alueen valintaan liittyvä prosessi on seuraavanlainen ja vaiheet jatkuvat tämän työn jälkeen. 1. Toiminta-alueen määrittely 2. Käsittelykeskuksessa huomioitavat toiminnot, alue- ja tilatarpeet sekä suoja-alueet 3. Paikkatietoaineiston kokoaminen 4. Valintakriteerien ja niiden suojaetäisyyksien määrittely 5. Mahdolliset sijoitusalueet 6. Kohteiden arviointi ja toteuttamiskelvottomien vaihtoehtojen rajaus 7. Mukana olevien vaihtoehtojen arviointi sovittujen kriteerien perusteella 8. Valitaan 2 4 aluetta tarkempaan arviointiin 9. Yhdistäminen maakuntakaavoitukseen 10. Ympäristövaikutusten arviointiprosessi 11. Lopullinen valinta 12. Lupaprosessi ja maankäyttösuunnitelmat Työohjelman mukaisesti ensimmäinen väliraportti (työvaiheet 1-4) esiteltiin työn suunnittelu- ja ohjausryhmälle helmikuun 3 ja 4 päivä 2005. Toinen väliraportti, joka piti sisällään työvaiheet 5 8 esiteltiin työn suunnitteluryhmälle 14.3 ja ohjausryhmälle 21.3. 2 TOIMINNAN LUONNE JA SEN VAATIMAT LUVAT 2.1 Jätteiden käsittelystä vastaava taho Kuntien vastuulla olevien jätteiden vastaanotosta ja käsittelystä Jyvässeudulla vastaa Mustankorkea Oy. Mustankorkea Oy on palveluyritys, jonka keskeisenä tehtävänä on huolehtia alueellisen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti seutukunnan jätteiden käsittelystä. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti myös Keski-Suomessa on suljettu pieniä kaatopaikkoja ja jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty suurempiin yksiköihin, joissa jätteiden käsittely voidaan hoitaa kannattavasti ympäristövelvoitteita noudattaen. Mustankorkea on seutukunnan suurin jätteenkäsittelykeskus, joten se pystyy tarjoamaan monipuolisia jätteenkäsittelypalveluja keskeisen

3 sijaintinsa vuoksi laajalle alueelle Keski-Suomessa. Yritys pitää palveluiden tarjoamista myös velvoitteenaan. Mustankorkea Oy:n osakaskunnat ovat Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta sekä Laukaan ja Muuramen kunnat. Lisäksi osakkaana yhtiössä on Vapo Oy. Osakaskuntien lisäksi Mustankorkea Oy:n asiakkaina ovat Keuruun ja Äänekosken kaupungit sekä Kangasniemen ja Multian kunnat (biojäte), Hartolan, Joutsan ja Leivonmäen kunnat (kuivajäte) sekä Hankasalmen, Korpilahden, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat ja Suolahden kaupunki (biojäte ja kuivajäte). Mustankorkean potentiaalinen toiminta-alue kattaa useimmat Keski-Suomen alueen kunnat noin 70 100 km säteellä Jyväskylästä. Kuva 2-1 Mustankorkea Oy:n omistajakunnat ja toiminta-alue

4 2.2 Toiminta-alueen määrittely Sijoituspaikkaa kartoitettiin Jyväskylän kaupunkiseudulta eli Jyväskylän, Jyväskylän Maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen alueelta. Lisäksi tarkastelussa oli mukana Jyvässeudun kuntien lisäksi Toivakka, Uurainen ja Petäjävesi. Vastaanotettavat jätteet tulevat nykyisen Mustankorkea Oy:n toiminta-alueelta, mutta toiminta mahdollistaa myös laajemmalta alueelta tulevien materiaalien käsittelyn. 2.3 Sijoitettavat toiminnot nykytilanteessa Toiminnot jolle sijoituspaikkaa haetaan vastaavat merkittäviltä osin niitä toimintoja, joita Mustankorkea Oy tänä päivänä harjoittaa. Nykyisin jätteenkäsittelykeskus toimii noin 48 hehtaarin suuruisella alueella. Jätteenkäsittelykeskus koostuu nykyisellään seuraavista toiminnoista: Jätteen käsittely ja hyödyntäminen: Tavanomaisen jätteen loppusijoitus Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelylaitos Kuivajätteen käsittelylaitos Pilaantuneiden maa-ainesten vastaanotto-, välivarastointi, käsittely ja hyötykäyttö Erityisjätteiden käsittely ja loppusijoitus Hyötykäyttökelpoisten ongelmajätteiden vastaanotto, käsittely ja mahdollinen hyötykäyttö (mm. tuhka) Rakennus- ja hyötyjätteen vastaanotto- ja käsittely Ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi Jätteen pienerien vastaanotto Puhtaan maa- ja kiviaineksen sijoitus Jätteen käsittelystä syntyvien päästöjen hallinta Ilmapäästöjen käsittely Jätteiden käsittelystä muodostuvien vesien käsittely Jätteen käsittelyn edellyttämät tukitoiminnat Vastaanottotoiminnot: vaaka, jätemäärien rekisteröinti, valvonta Seuranta; vesimäärät, kaatopaikkakaasut, melu ja hajut Tarvittava yhdyskuntatekniikka ja tiestö. Ympäristöteknologian koelaitos

5 2.4 Toiminnan edellyttämät suunnitelmat, selvitykset ja luvat Hankkeen toteuttaminen tulee edellyttämään seuraavia suunnitelmia, lupia, päätöksiä tai ilmoituksia: Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvat alueella harjoitettaville toiminnoille (Keski-Suomen ympäristökeskus, ympäristönsuojelulaki) Yleis- tai asemakaavoitus tarvittaessa (kunnan kaavoitusviranomainen, maankäyttö- ja rakennuslaki) Rakennuslupa, toimenpidelupa tai maisematyölupa (kunnan rakennusvalvontaviranomainen, maankäyttö- ja rakennuslaki) tai mahdollinen poikkeamislupa suunnittelutarvealueelle rakentamiseen (kunta eli yleensä ympäristölautakunta) Mahdollisesti YSL 101 :n mukainen täytäntöönpanomääräys ja MRL 144 :n mukainen aloittamisoikeus Mahdollinen sopimus esikäsiteltyjen jätevesien johtamisesta yleiseen viemäriin Yleissuunnitelma ympäristölupahakemuksen liitteeksi Rakentamissuunnitelmat. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen nykyiselle alueelle on myönnetty kertaluonteisiin jätteenkäsittelyhankkeisiin liittyviä ympäristölupia. Tällaiset luvat ovat liittyneet lähinnä pilaantuneiden maiden hyötykäyttöön alueen kenttärakenteissa. Vapo Oy:lle on myös annettu lupapäätös koetoimintaan Ympäristöteknologian koelaitoksella.

6 3 JÄTEHUOLLON KEHITTYMINEN TULEVAISUUDESSA 3.1 Jätehuolto kehittyy jatkuvasti Uuden jätteen käsittelykeskuksen tulevia toimintoja arvioitaessa joudutaan ennustamaan jätehuollon tulevaa kehitystä. Viime vuosikymmeninä jätehuolto on keskittynyt yksittäisten kuntien järjestämästä jätehuollosta kuntien väliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on ollut jätehuollon kustannustehokas järjestäminen ympäristönsuojelu- ja muiden vaatimusten mukaisesti. Miten jätehuolto tulevaisuudessa kehittyy vaikuttaa oleellisesti myös siihen miten Jyväskylän kaupunkiseudun jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot kehittyvät. Jätehuolto ei toimi irrallisena muusta yhteiskunnan toimista, vaan siihen vaikuttaa samat globaalit, eurooppalaiset ja suomalaiset kehityssuunnat kuin muillekin yhdyskunnan sektoreille. Näistä vaikutuksista merkittävimpinä voidaan pitää: 1. Jätehuollon kustannusten ja jätteiden taloudellisen merkityksen kansainvälinen kasvu 2. Lainsäädännön jätehuollolle aiheuttamien paineiden kasvua sekä 3. Materiaali- ja tuoteryhmäkohtaisen jätteen hyödyntämisen lisääntymistä. Jätteiden taloudellinen merkitys on oleellisesti noussut viime vuosina. Jätteistä on tullut taloudellista arvoa sisältävä materiaalivirta, jonka käsittelyyn kohdistuu merkittäviä teknologisia ja taloudellisia panostuksia. Neitseellisten raaka-aineiden arvon nousun, hyötykäyttövaatimusten, käsittelyteknologian kehittymisen, verotuksellisten ohjauskeinojen ja ympäristövaatimusten kautta hyötykäyttöön ohjaaminen on tullut yhä kannattavammaksi. Kaupallisesti tärkeimpiä jätejakeita tulevat olemaan erilaiset metallit. Muita tärkeitä jätejakeita ovat elektroniikkaromu, paperi, muovi ja rakennusjäte. Metallien kaupallinen merkitys selittyy uusiutumattomien materiaalien kysynnän kasvulla. Myös elektroniikkaromulle löytyy taloudellisesti kannattavia jatkokäsittelymahdollisuuksia (muun muassa komponenttien uudelleenkäyttö ja metalliromun hyödyntäminen). Rakennusjätteelle sen sijaan ei ole tällä hetkellä merkittäviä hyötykäyttötapoja. Rakennusjätettä kuitenkin syntyy tulevaisuudessa runsaasti, joten tarve rakennusjätteen hyötykäytölle kasvaa. Vastaava vaikeasti hyödynnettävä, mutta tarpeen kautta kasvava toimiala on saastuneiden maa-alueiden käsittely ja kunnostus. Kemikaalien ja öljyjen yms. ympäristölle ja terveydelle haitallisten aineiden kuljettaminen todennäköisesti lisääntyy tulevaisuudessa siksi myös ympäristökatastrofien, kuten öljyonnettomuuksien ja tul-

7 vien, ehkäisy ja jälkihoito ovat tulevaisuudessa merkittäviä toimialoja. Jätteisiin liittyvän liikevaihdon ja taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta merkittäviä jätejakeita niin tällä hetkellä kuin tulevaisuudessakin ovat kotitalousjäte sekä ongelmajätteet. Sekajätteen ja ongelmajätteen käsittely ja hyödyntäminen on muita jätejakeita kalliimpaa, mikä nostaa jätehuollon liikevaihtoa. Pidemmällä aikavälillä (2025) voidaan ennustaa, että teollisten prosessien materiaalivirroista suurin osa (yli 50 %) on suljettujen kiertojen piirissä. Tätä tulevaisuuden kuvaa pidetään materiaalivirtojen kehittelysektorilla melko todennäköisenä. Suljettuihin kiertoihin on eräillä aloilla jo päästykin, mutta 50 % osuuteen kaikista materiaalivirroista on hankala päästä. Paremmalla suunnittelulla kierrätyskelpoisten materiaalien osuus jätteestä voi kuitenkin lisääntyä merkittävässä määrin, mikä puolestaan parantaa materiaalien käytön tehokkuutta. 100 % suljettu kierto on kuitenkin sekä käytännössä että teoriassa mahdotonta: osa materiaalista menettää aina jalostusarvonsa kierrätysprosesseissa. Olennaista suljetun kierron tavoitteen toteutumiselle ja toteutumisen ajankohdalle on myös se, että lasketaanko tuotannon sivutuotteiden hyödyntäminen energiana osaksi suljettua kiertoa. 3.2 Jätehuollon ydintoiminnot Jätehuollon perustehtävien ja ydintoiminnot tullevat olemaan hyvin pitkälläkin aikajänteellä olemaan kustannustehokas jätteen keräys, käsittely ja välivarastointi hyödyntämistä varten ja turvallinen loppukäsittely. Tämän ydintoiminnon voisi katsoa kuvaavan nykyistä jätehuoltoa varsin hyvin. Tätä voisi kuvata jätehuollon kehittymisen ketju Ennen oli jätteiden pois kuljetus ja sijoittaminen, tänään hyödyntäminen, huomenna materiaalinhallinta ja jätteiden synnyn ehkäisy. Tästä voidaan myös tiivistää kolme jätehuollolle tyypillistä tulevaisuuskuvaa: 1. Jätehuolto keskittyy jätteen keräämiseen, kuljettamiseen ja turvalliseen loppusijoittamiseen. Tässä tilanteessa olemme hyvin pitkälle tällä hetkellä. 2. Jätehuolto keskittyy lähinnä teollisuudessa ja kotitalouksissa syntyvän jätteen keräämiseen, pois kuljettamiseen, energiana ja materiaalina hyödyntämiseen sekä turvalliseen loppusijoittamiseen. Joissakin tapauksissa asiakkuuksia ja palvelukonsepteja voidaan kehittää tuottajavastuujärjestelmien sekä materiaali- ja energiahallintajärjestelmien 3. Kokonaisvaltaiseen hallintaan - tai kiinteämmin asiakkaan palvelukonseptin osaksi: esimerkiksi pakkaus- ja toimituslogistiikan yhdistäminen jätehuoltojärjestelmään. Jätteen sijas-

8 ta tulisi tällöinkin puhua pikemminkin teollisuuden tai prosessien sivutuotteista. Tähän ollaan siirtymässä. 4. Jätehuolto siirtyy jätteen kuljettamisesta, hyödyntämisestä ja loppusijoittamisesta kohti jätteen synnyn ehkäisyä ja samalla kohti koulutusta, konsultointia, tutkimusta sekä järjestelmien ja kokonaisuuksien hallintaa. Palvelut ja tuotteet keskittyvät jätehuollon perinteiseen ydinosaamiseen (teollisuus ja kotitalousjätteiden keräämiseen, kuljetukseen ja turvalliseen loppusijoitukseen) ja teknologian osalta osaamisintensiivisiin erikoiskomponentteihin kansainvälisissä arvoketjuissa. Tämän kehityskulun seurauksena perinteisen jätehuollon volyymi ja taloudellinen tulos kasvavat, mutta työllistävyys heikkenee. Käsittelykeskukset työllistävät nykyisellään 40 70 henkilötyövuotta. Samaan aikaan tämän kehityksen kanssa kehittyy kuitenkin myös toinen kokonaisuus, jota voidaan kutsua suljetuksi kierroksi, käänteistehtaaksi/-taloudeksi tai teollisen ekologian klusteriksi. Myös tämä kehityssuunta pitää sisällään logistiikkaa, kuljetusta ja teknologiaa, mutta merkittävimmät uudet mahdollisuudet liittyvät kuitenkin jätteen synnyn ehkäisyyn: suunnitteluun, koulutukseen, konsultointiin, kokonaisuuksien hallintaan ja valvontaan ja tutkimukseen. Näiden uusien palvelukonseptien kautta syntyy suuri määrä uusia toimialoja ja uusia yrityksiä, jotka myös kansainvälistyvät nopeasti esimerkiksi kehitysyhteistyöhön ja globaaliin ympäristöpolitiikkaan liittyen. Tämä kehityspolku on samalla jätehuollon tulevaisuudessa se polku, joka työllistää ja samalla se polku, jossa pullonkaulana voi olla osaavan työvoiman puute. Tämä toiminto tullee ainakin osin sijoittumaan suunniteltujen käsittelykeskusten läheisyyteen. Jos jätehuollon tulevaisuutta arvioidaan jätejakeiden kautta, niin jätehuollon painopiste on teollisuudessa ja kotitalouksissa sekä nyt että tulevaisuudessa vaikka painopiste näyttäisikin siirtyvän jossakin määrin teollisuudesta kotitalouksiin päin. Kuljetukset ovat nykyisin jätehuollon kolmanneksi merkittävin toiminnan painopiste. Tulevaisuudessa myös alkutuotantoon liittyvän toiminnan merkitys kasvaa jopa kuljetusten ohi. Jätehuollon (etenkin hyödyntämisen) kannalta arvokkaimmat materiaalit niin tällä hetkellä kuin tulevaisuudessakin ovat teollisuuden sivutuotteita. Jos jätehuollon tulevaisuutta arvioidaan tuotteiden elinkaaren näkökulmasta, niin tärkein elementti, sekä nykyisin että tulevaisuudessa, on materiaalien kierrättäminen raaka-aineena. Myös materiaalien kierrättäminen energiana säilyttää merkityksensä tulevaisuudessakin. Suurin muutos tapahtuu jätteiden synnyn ehkäisyssä, johon panostetaan selvästi enemmän tulevaisuudessa kuin nyt. Jätteiden kaatopaikkasijoittaminen vastaavasti vähentyy. Kokonaan kaatopaikat eivät kuitenkaan tulevaisuudessakaan katoa: joitakin jätelajeja - esimerkiksi tuhkaa - tullaan edelleen viemään kaatopaikoille.

9 Myös kaatopaikkojen biokaasut hyödynnetään vuonna 2025 nykyistä paremmin. Näitä jätehuollon trendejä perustelevat muun muassa eri jätejakeiden jälleenkäsittelyarvon nousu, ihmisten asenteet sekä kiristyvä ympäristö- ja jätelainsäädäntö. Materiaalien kierrättäminen raaka-aineena ja energiana korostuu jätehuollon lyhyen aikavälin ennusteessa. Jätteiden synnyn ehkäisy vaatii kuluttajien asenteiden radikaalia muutosta sekä voimakkaita panostuksia tuotantotalouden ja jakelulogistiikan tutkimukseen sekä tuotekehitykseen. Siksi siirtymä jätteen välttämiseen ottaa enemmän aikaa ja näkyy vahvemmin vasta pitkän ajan ennusteessa (2025). Käynnissä on kuitenkin vääjäämättä prosessi, jossa jätehuollon painopiste on siirtymässä kierrätyksestä ja loppusijoituksesta jätteen välttämisen (ja samalla materiaali- ja energiatehokkuuden) tekniikoihin ja palveluihin. Merkittäviä jätejakeita vuonna 2015 ovat edelleenkin kotitalous- ja yhdyskuntajäte, teollisuusjäte sekä ongelmajätteet (kemialliset ja biologiset riskijätteet yms. terveydelle ja ympäristölle haitalliset jätteet). Kauppaketjujen ja teollisuuden itsensä ylläpitämät keräys- ja kierrätysjärjestelmät ovat nekin yleistyneet, mikä vaikuttaa elämäntapamuutosten ohella (viihteellistyminen) kotitalous- ja yhdyskuntajätteen koostumukseen. Kauppaketjujen ja teollisuuden kansainvälistyminen on myös merkittävä osa jätehuoltoyritysten kansainvälistymisstrategiaa: teollisuuslaitokset ja kauppakeskukset vievät mennessään myös suomalaista ja eurooppalaista jätehuolto-osaamista. Kansainväliset laatustandardit edellyttävät hyvää jätehuoltoa siksi länsimainen jätehuolto rantautuu sinne, minne teollisuus ja kauppakin rantautuvat. Tietyistä raaka-aineista on tullut vuoteen 2015 mennessä merkittävän niukkoja, mikä heijastuu myös jätehuoltoon: niukkojen materiaalien keräys ja kierrätys on erityisen kannattavaa. Teräs (tarkemmin sanoen eräät teräksen ainesosat) ja etenkin kupari ovat niukentuvia metalleja. Paperi kuuluu edelleenkin kierrätettävien materiaalien listalle ja myös puusta tulee entistä tärkeämpi jätejae. Öljyn kallistumisen vuoksi myös muovin kierrätyksestä tulee entistä kannattavampaa. Teollisuus- ja kotitalousjäte eivät ole katoamassa, vaan ne voivat myös tulevaisuudessa olla ne perusjätejakeet. joihin arkipäiväinen jätehuolto keskittyy. Myös ongelmajätteen huolelliselle käsittelylle on ikuinen tilaus. Tulevaisuuden suuria jätemassoja voivat olla myös rakennusjätteet (esim. vanhat lähiöt), kaatopaikat (hyödyntäminen tai siirto), saastuneet maa-alueet (teollisuudesta, sotateollisuudesta tai ympäristökatastrofeista).

10 4 TOIMINNAN KUVAUS JA RAKENTEET 4.1 Yleiskuvaus toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksessa varaudutaan ottamaan vastaan ja käsittelemään niitä jätelaatuja, joita nyt ja lähitulevaisuudessa voidaan ennustaa olevan tarvetta. Käsittelykeskuksen alueella tullaan käsittelemään kotitalousjätettä ja ominaisuuksiltaan siihen rinnastettavaa jätettä (= yhdyskuntajätettä) sekä kaupan ja teollisuuden jätettä ja em. toiminnoista lajiteltuja jätelaatuja.. Alueella varaudutaan myös ottamaan vastaan ja loppusijoittamaan jätteen poltossa muodostuvaa tuhkaa. Tämän lisäksi alueella otetaan vastaan ja käsitellään rakennus- ja purkujätettä, lietteitä, ylijäämämaita, öljyvahinkojätteitä sekä muulla tavalla pilaantuneita maita ja hyötyjätettä, kuten paperia, pahvia, metallia, lasia ja puuta. Alueella otetaan keskitetysti vastaan kotitalouksien ongelmajätettä, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä painekyllästettyä puuta, jotka toimitetaan suuremmissa erissä edelleen jatkokäsittelyyn ao. luvan saaneelle laitokselle. Alueelle tuotavat hyötykäyttöön kelpaavat jätteet jatkojalostetaan paikanpäällä ennen hyötykäyttöön ohjaamista tai jäte toimitetaan sellaisenaan suuremmissa erissä hyötykäyttökohteeseen tai jalostuslaitokselle. Alueella varaudutaan jatkojalostamaan itse laitosmaisesti biojäte ja puhdistamoliete, pilaantuneet maat ja kuiva yhdyskuntajäte. Biojäte ja puhdistamoliete käsitellään omassa suljetussa prosessissa. Kuiva yhdyskuntajäte jalostetaan polttoaineeksi ja teollisuuteen raaka-aineeksi. Pilaantuneet maat käsitellään alueella haitattomiksi ja käytetään hyödyksi alueen omissa rakenteissa, esipeittomaina ja muissa soveltuvissa kohteissa. Puu- ja kiviainekset murskataan alueella ja käytetään itse tai toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Ne jätejakeet, joille ei voida osoittaa taloudellisesti kannattavaa hyötykäyttökohdetta loppusijoitetaan. Loppusijoitettavia jätteitä varten alueelta varataan paikat tavanomaisen ja pysyvän jätteen loppusijoitusalueelle sekä erityisjätteen loppusijoitusalueelle.

11 Kuva 4-1 Hahmotelma uudesta käsittelykeskuksesta Alueella käsiteltävä jätemäärä tulee olemaan noin 300 000 500 000 t/a. Määrän voidaan arvioida jakautuvan jätelajeittain suunnilleen seuraavalla tavalla erilliskerätty biojäte 15 000 t/a puhdistamoliete 30 000 t/a lajittelematon kuivajäte 50 000 t/a rakennusjäte (betoni ja tiili) 50 000 t/a muu rakennusjäte (tavanomainen) 50 000 t/a erilliskerätty energiajäte 20 000 t/a teollisuusjäte 30 000 t/a eritysjäte (esim. tuhkat) 100 000 t/a lietteet (nestemäiset) 5 000 t/a ongelmajäte 5 000 t/a pilaantuneet maat 100 000 t/a ylijäämämaat 50 000 t/a

12 4.2 Vastaanotto ja seuranta 4.3 Pienerien vastaanotto Jätteen vastaanotto tapahtuu jätteenkäsittelykeskuksen sisääntuloportin yhteyteen rakennetulla vastaanottokentällä, josta ne punnituksen, asiakirjojen ja kuorman tarkistuksen sekä kirjaamistoimenpiteiden jälkeen ohjataan edelleen asianmukaiseen käsittelyyn. Vaaka-asemalla tapahtuu tulevien kuormien punnitus sekä kuorman tuojan ja kuorman laadun tunnistetietojen syöttö. Tiedot tallentuvat jäteseurantaa ja laskutusta varten tietokantajärjestelmään. Satunnaiset jätteen tuojat käyvät ilmoittautumassa vaakarakennuksen asiakaspalvelupisteessä, jossa suoritetaan vastaavat kirjaamistoimenpiteet henkilökunnan toimesta. Alueella rakennetaan myös kameravalvonta, jonka avulla voidaan tarkistaa avolavakuormia sekä valvoa alueella liikkuvia. Jätteiden vastaanotto tulee tapahtumaan vain jätteenkäsittelykeskuksen aukioloaikoina, joka sijoittunee yleisimmin arkisin klo 7:00-20:30. Jätteen pienerien tuojille varataan nk. lajittelupiha, jossa jätekuormat puretaan laatunsa mukaan niille varatuille paikoille. Alueella vastaanotetaan jätettä, joka laatunsa, määränsä, kokonsa tai muun ominaisuutensa vuoksi ei sovellu normaaliin jätteenkuljetukseen. Alueen pääasiallisia käyttäjiä ovat kotitaloudet.

13 Alueelle tuodut jätteet sijoitetaan lajiteltuna niille varatuille siirtolavoille ja jäteastioille. Erilleen kerättäviä jätejakeita ovat: kuivajäte, kestopuu, muu puutavara, metalli, lasi, pahvi, paperi, elektroniikkaromu, risut ja oksat sekä ruoho- ja haravointijäte. Kuva 4-2 Esimerkki pienerien vastaanottopisteestä (Kuva Lakeuden Etappi 2005) 4.4 Ongelmajätteen pienerien vastaanotto ja esikäsittely Puhtaiden jäteöljyjen ja öljyvesiseosten vastaanottoa varten alueelle rakennetaan öljyvahinkojätteiden vastaanottorakennus. Siellä maalit, liuottimet, paristot, akut, hapot, emäkset ja loisteputket vastaanotetaan jne. lajitellaan. Lajitellun jälkeen varaudutaan niiden välivarastointiin. Tavallisimmin se tapahtuu asianmukaisissa konteissa. Lääkejätteet varastoidaan erillisessä rakennuksessa. Ongelmajätteet varastoidaan laatunsa ja ominaisuuksiensa mukaan erilleen lajiteltuna varastoissa niille varatuissa astioissa. Ne toimitetaan suuremmissa erissä käsiteltäviksi ao. luvan saaneelle ongelmajätelaitokselle.

14 4.5 Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja varastointi Käsittelykeskus varautuu vastaanottamaan myös sähkö- ja elektroniikkaromua. Romua tullaan varastoimaan ja kuljetaan suuremmissa erissä jatkokäsittelyyn ao. luvan saaneelle käsittelylaitokselle. 4.6 Kestopuun vastaanotto ja käsittely Kestopuut otetaan tulevaisuudessakin vastaan puujätteen käsittelykentälle omalle erilliselle alueelle. Vastaanotettu puu murskataan suurimmalta osiltaan ja toimitetaan sen jälkeen jatkokäsittelyyn ao. luvan saaneelle laitokselle. 4.7 Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely Puhdistamoliete ja biojäte varaudutaan käsittelemällä ne alueelle rakennetussa käsittelylaitoksessa. Käsittelyprosessi koostuu esimerkiksi seuraavista päävaiheista: biojätteen ja lietteen vastaanotto tukiaineen sekoitus käsittelyprosessi kypsytys seulonta jälkikypsytys lopputuotteen valmistus ja varastointi. Valmiin tuotteen (mullan) määrä voi olla noin 15 000 20 000 t/a. Biojäte- ja lietekuormat tyhjennetään sellaiseen vastaanottotilaan ja käsitellään sellaisissa tiloissa, joissa vastaanoton yhteydessä syntyvät hajuvaikutukset voidaan minimoida. Varsinainen käsittely toteutetaan laitosmaisesti.

15 Kuva 4-3 Esimerkki kompostointilaitoksesta (Mustankorkea Oy; käytössä oleva laitos) 4.8 Kuivajätteen käsittely Kuivajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyvää ja siihen rinnastettavaa jätettä, josta on erotettu jätteen syntypaikalla ongelmajätteet ja erilliskerättävät hyötyjätteet kuten biojäte, lasi, metalli, puhdas paperi ja pahvi. Nykyisin kuivajäte loppusijoitetaan sekajätteenä täyttöalueelle. Kuivajäte sisältää syntypistelajittelusta huolimatta edelleen neljänneksen kuitua, kolmanneksen palavaa, neljänneksen biojätettä ja hieman metalleja. Kuivajätettä voidaan käsitellä mekaanisesti tulevalla käsittelylaitoksella tai se ainoastaan siirtokuormataan alueella kuljetettavaksi toisaalle mm. energiasisällön talteenottoa varten. Alueella varaudutaan kuivajätteen mekaaniseen käsittelyyn. Mekaanisessa käsittelyprosessissa sekalainen kuivajäte murskataan ja siitä erotetaan hyödyntämiskelpoiset jätejakeet. Erotettavia jätejakeita ovat mm. magneettiset ja ei-magneettiset metallit, biojae ja muut epäpuhtaudet. Prosessi koostuu murskaimista ja erilaisista seula- ja erotuslaitteista. Prosessi suunnitellaan siten, että sitä voidaan tarvittaessa laajentaa lajitteluvaatimusten ja tarpeen mukaan. Mekaanisessa prosessissa merkittävimmät yksittäiset materiaalikierrätykseen ja energiahyödyntämiseen saatavat jakeet ovat erilaiset metallit ja kierrätyspolttoaine.

16 Kuivajätteiden murskauksen ja muun mekaanisen käsittelyn yhteydessä prosessissa syntyy pölyä. Jokaiselle päälaitteelle saadaan nykyisin pölynkeräysjärjestelmä, jonka avulla muodostuva pöly kerätään kanavistoon ja johdetaan suodattimeen. Laitoksen ulkopuolelle pölyä ei kulkeudu. Mekaanisen käsittely merkittävin melua aiheuttava yksikkö on murskain. Melua syntyy lajitteluprosessista riippuen myös ilmapuhaltimien ja seulojen toiminnasta. Laitteiden toiminnot tapahtuvat kuitenkin suljetuissa tiloissa, jolloin ulos ei kantaudu häiritsevää melua. Alueella varaudutaan myös kuivajätteen siirtokuormaukseen. Siirtokuormaukseen liittyvät toiminnot voidaan myös sijoittaa sisätiloihin. Kuva 4-4 Esimerkki siirtokuormausasemasta (Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy).

17 Kuva 4-5 Integroidun kuivajätteen käsittelylaitoksen toimintaperiaate (Mustankorkea Oy) 4.9 Rakennusjätteen ja muun hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely Rakennusjätteen määrät on ennustettu tulevaisuudessa kasvavan. Niiden käsittelyyn liittyvä teknologia kehittyy jatkuvasti. Pääprosessit ovat kuitenkin raakalajittelu, murskaus, seulonta ja välivarastointi hyötykäyttöön toimittamista varten. Alueella varaudutaan syntypisteessä lajiteltujen jätteiden käsittelyyn ns. hyötyjätekentillä. Käsiteltäviä jätelaatuja ovat mm. renkaat, erilaiset metalliromut jne. 4.10 Nestemäisen lietteen vastaanotto ja käsittely Alueelle varaudutaan rakentamaan vastaanottotilat sellaisille nestemäisille lietteille, joita ei ominaisuuksiensa vuosi voida ottaa vastaan jätevedenpuhdistamoilla tai käsitellä muuten jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Tällaisia jätejakeita ovat tänä päivän mm. teurastamoliete, rasvanerotuskaivojen liete, hiekanerotuskaivojen liete ja teollisuuden lietteet. 4.11 Pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely Alueella varaudutaan ottamaan vastaan ja käsittelemään pilaantuneita maita. Pilaantuneita maa-aineksia massoja käsitellään sijoittamalla jätetäyttöön, aumakompostoinnilla, huokoskaasukäsittelyllä, fysikaaliskemiallisella stabiloinnilla sekä termisellä käsittelyllä. Esikäsittelynä voidaan käyttää kuivaseulontaa tai muuta vastaavaa mekaanista menetelmää, jonka tarkoituksena on maamassojen homogenisointi tai muunlainen käsiteltävyyden parantaminen. Esikäsittelymenetelmä ja sen päästöjen hallintatoimet hyväksytetään ympäristökeskuksella me-

18 4.12 Jätteen loppusijoitus netelmäkohtaisesti ennen käsittelyn aloittamista.. Jätetäyttöön sijoitetaan maamassoja, jotka täyttävät kaatopaikkaluokkansa mukaiset laatukriteerit. Käsittelymenetelmä valitaan siten, että lupaehtojen mukainen lopputulos saavutetaan mahdollisimman pienin päästöin. Maamassoja voidaan käsitellä myös useammalla menetelmällä. Maamassan kaatopaikkakelpoisuus ja soveltuvuus käsittelyyn ratkaistaan samoin perustein riippumatta siitä, tuodaanko maamassa muualta vai syntyykö se omasta prosessista. Termisessä käsittelyssä pilaantuneet maa-ainekset käsitellään termisesti siirrettävällä laitoksella, jossa korkeassa lämpötilassa haittaaineet haihdutetaan ja tuhotaan maa-aineksesta. Pilaantunut maaaines lämmitetään epäsuorasti 500-800 C lämpötilaan. Höyrystyneet haitta-aineet johdetaan jälkipolttoon, jossa ne käsitellään. Haittaaineista riippuen lämpötila on tarvittaessa yli 1000 C. Polton savukaasut puhdistetaan tehokkaasti laitoksen savukaasunpuhdistuslaitteistolla. Puhdistettavasta maa-aineksesta on puhdistukseen tullessa sekä kenttäkoe- että laboratorioanalyysitietoja. Laitteiston toimiessa sekä puhdistetun maan että poistuvien kaasujen puhtautta valvotaan laboratorionäyttein. 4.12.1 Sijoitettavat jätteet ja tilantarve Pysyvä ja tavanomainen jäte Loppusijoitukseen menevä jäte on pääosin hyötykäyttöön kelpaamatonta, pysyväksi tai tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa kiinteää yhdyskuntajätettä ja siihen rinnastettavaa teollisuusjätettä sekä rakennus- ja purkujätettä. Lisäksi alueelle varaudutaan sijoittamaan pieniä määriä sellaista erityisjätettä, joka voidaan ympäristö- tai terveyshaittaa aiheuttamatta sijoittaa tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelle. Tällaisia jätejakeita ovat mm. asbestijäte, sairaalajäte, elintarvikejäte, teurasraadot ja käymäläjäte. Loppusijoitukseen tuleva jätteen tehostuneen kierrätyksen ja käsittelyn myötä muuttumaan nykyisestä. Loppusijoitettava kokonaisjätemäärä pienenee oleellisesti ja on luonteeltaan pysyvämpää. Tuhka Toinen merkittävä loppusijoitukseen ohjattava jäte tulee olemaan tuhkat. Mustankorkealle tulee nykyisin voimalaitoksista ja muista polttolaitoksista energiantuotannon tuhkaa noin 700 t/a. Yhteistyö alueen energiantuotantolaitosten kanssa tulee kuitenkin lisääntymään, mikä merkitsee vastaanotettavien määrien merkittävää kasvua. Näin energialaitosten ei itse tarvitse ylläpitää omia käsittelyalueitaan.

19 4.12.2 Pohjarakenteet Loppusijoitusalue rakennetaan vaiheittain sitä mukaan, kun tilantarve vaatii. Ennen pohjarakenteiden tekoa rakennettava alue tasataan ja muotoillaan maa-aineksilla kuivatussuunnitelman mukaiseen muotoon. Pohjarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisia periaatteita. Pysyvän ja tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen pohja rakennetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein. Tuhkan loppusijoitusalueen pohja rakennetaan ongelmajätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein. Pohjarakenne muodostuu tiivistyskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä ja kuivatuskerroksesta. Kuva 4-6Esimerkki loppusijoitusalueiden pohjarakenteista

20 Kuva 4-7Loppusijoitusalueen pohjarakenteita 4.12.3 Pintarakenteet ja maisemointi Täyttöalueet suljetaan tarkoituksenmukaisin kokonaisuuksin sitä mukaan ne saavuttavat lopullisen täyttökorkeutensa. Pintarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisia periaatteita. Pysyvän ja tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueiden pintarakenteet, mukaan lukien jo käytöstä poistetut vanhat täyttöalueet, tehdään tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein. Tuhkan loppusijoitusalueiden pintarakenteet tehdään ongelmajätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein. Pintarakenne muodostuu tiivistyskerroksesta, kuivatuskerroksesta ja pintakerroksesta, jonka ylin osa muodostaa kasvukerroksen.

21 Kuva 4-8 Esimerkki pintarakenteista 4.13 Ympäristöteknologian tutkimus ja muu toiminta käsittelykeskuksen yhteydessä Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimii jo nykyisin Vapo Oy:n ja Jyväskylän yliopiston yhteinen jätehuollon tutkimustyötä varten rakennettu tutkimuslaitos. Laitos on osa Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toimintakokonaisuutta. Koelaitoksen pääasiallisia tutkimusalueita ovat metsäteollisuuden lietteiden biokuivaus, bioterminen käsittely ja biokompostoinnin kehittäminen sekä orgaanisten alitteiden käsittely. Jyväskylän yliopisto käyttää koelaitoksen tiloja luonnollisessa mittakaavassa tapahtuvaan bioprosessien, pilaantuneen maan käsittelyn, kaatopaikkatoimintojen sekä suoto- ja valumavesien käsittelymenetelmien koe- ja tutkimustoimintaan.