SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 9.9.2016 Moskova Moskovan suurlähetystön Venäjä-uutiskatsaus (27.8. 8.9.2016) Putin haluttu keskustelukumppani G20-huippukokouksessa Putin ja pääministeri Abe keskustelivat rauhansopimuksesta Putin vakuutti tukeaan Uzbekistanin uudelle johtajalle Duumanvaalien kampanjointi vaisua Parnas julkaisi kirjoituksen Yhtenäisen Venäjän kytköksistä rikollisuuteen Levada-keskus lisätty ulkomaisten agenttien listalle Vararahastoa jouduttiin käyttämään jo kolmannen kerran tänä vuonna Yhdysvallat laajensi Venäjän vastaisia pakotteitaan Putin isännöi Kaukoidän talousfoorumia Vladivostokissa Putin: Venäjä voi ohjata kaasunviennin itään, jos Euroopan viennissä tulee ongelmia Venäjä kielsi tuontielintarvikkeiden julkiset hankinnat FIFA-valmistelujen budjettia leikattu, mutta viivästykset ja rahoitusongelmat jatkuvat 1. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Presidentti Putin tapasi G20-huippukokouksen yhteydessä Kiinan Hangzhoussa 3. 5.9. muun muassa presidentit Obaman, Xi Jinpingin ja Hollanden sekä liittokansleri Merkelin ja pääministeri Mayn. Presidentti Obaman kanssa käyty keskustelu Syyriasta ei tuonut läpimurtoa. Liittokansleri Merkelin ja presidentti Hollanden kanssa käyty keskustelu ei lähentänyt näkemyseroja Ukrainan kriisin ratkaisusta. Presidentti Putin tapasi lisäksi mm. Intian, Turkin, Egyptin, Etelä- Afrikan ja Brasilian johtoa. (kaikki mediat) Presidentti Putin ja Japanin pääministeri Abe tapasivat 2.9. Vladivostokissa. Keskusteluaiheina olivat muun muassa maidenvälinen talousyhteistyö ja maidenvälisen rauhansopimuksen solmimiseen liittyvät asiat. Japanin tavoitteena on solmia rauhansopimus Venäjän kanssa ja edesauttaa näin Neuvostoliiton toisen maailmasodan lopulla miehittämien Kuriilien saarten palauttamista Japanille. Pääministeri Abe luonnehti keskusteluja hyviksi ja toivoa antaviksi. Venäläisten asiantuntijakommenttien mukaan Japanin tavoitteet eivät ole täysin selvät, mutta suhteiden merkittävä kohentuminen tulevaisuudessa herättänee huolta sekä Yhdysvalloissa että Kiinassa. Presidentti Putin tapasi Vladivostokissa myös Etelä-Korean presidentin Park Geun-hyen. (kaikki mediat) Venäjän presidentin Vladimir Putin on valmis jatkamaan keskustelua Ukrainan presidentti Porošenkon kanssa. Putin totesi G20-huippukokouksen lehdistötilaisuudessa, ettei hänellä ole muutakaan vaihtoehtoa kuin keskustella myös Ukrainan presidentin Petro Porošenkon kanssa. Keskusteluiden tulisi kuitenkin tuottaa tuloksia eikä niitä tulisi käydä vain keskustelujen itsensä vuoksi. Presidentti Putin oli todennut elokuussa Krimin jännitteiden kasvaessa, ettei näe ns. Normandian formaatissa (Venäjä, Ukraina, Saksa, Ranska) käytyjä keskusteluja tarpeellisina. (Tass) Sanomalehdet Kommersant ja RBK kirjoittavat Turkin omaksuneen uuden roolin Syyrian konfliktissa Venäjän suostumuksella. Venäjä ja Iran eivät ole protestoineet kovinkaan voimakkaasti
Turkin hyökkäystä Syyrian puolelle, minkä perusteella voidaan olettaa maiden päässeen yhteisymmärrykseen operaatiosta ennen sen aloittamista. Turkki on onnistunut sotilasoperaatiossaan ajamaan Isis-terroristijärjestön taistelijat pakoon ja estänyt samalla yhtenäisen, eri kurdijärjestöjen muodostaman rintaman syntymisen lähellä eteläistä raja-aluettaan. Vastineeksi Venäjän suostumukselle Turkin sotilasoperaatiolle Turkin arvioidaan pehmentäneen kantaansa Syyrian presidenttiä al-assadia kohtaan ja hyväksyvän hänet osaksi Syyrian poliittista transitioprosessia. (RBK, Kommersant) Presidentti Putin vieraili Uzbekistanissa vakuuttaen tukeaan Uzbekistanin pääministerille ja vt. presidentille Shavkat Mirzijojeville. Putin ylisti Uzbekistanin edesmenneen presidentin Islam Karimovin roolia maidenvälisten suhteiden ankkurina ja Karimovin merkitystä vakauden säilyttäjänä Uzbekistanissa. Mirzijojev puolestaan ilmaisi Uzbekistanin johdon syvän kiitollisuuden Venäjän ystävyyden johdosta ja vahvisti Uzbekistanin pitävän Venäjää liittolaisenaan ja strategisena kumppanina. (Tass, RG) Venäjä ja Kiina järjestävät yhteiset merisotaharjoitukset 11. 19.9. Etelä-Kiinan merellä. Asiantuntijoiden mukaan maat harjoittelevat nyt ensimmäistä kertaa yhdessä tällä konfliktiherkällä alueella, missä useiden alueen maiden intressit kohtaavat. Presidentti Putin antaman lausunnon mukaan harjoitukset eivät vaikuta muiden maiden intresseihin ja ne ovat hyödyksi sekä Venäjän että Kiinan turvallisuudelle. (NG) Venäjä järjestää mittavat sotaharjoitukset Eteläisessä sotilaspiirissä. Kavkaz-2016-harjoitus kestää 10.9. saakka ja siihen osallistuu yli 12 000 sotilasta kaikista puolustushaaroista. Asiantuntijat pitävät mahdollisena, että harjoitukset ovat vastaus elokuussa kiristyneeseen tilanteeseen Krimillä. Venäjä väitti tuolloin Ukrainan yrittäneen sabotaasi-iskua Krimillä, jonka Venäjän turvallisuuspalvelu FSB sai kuitenkin estettyä. (Kommersant) 2. Sisäpolitiikka ja ihmisoikeudet Duumanvaalien kampanjointi vaisua ja kiinnostus vaaleihin edelliskertaa vähäisempi. Levada-keskuksen tutkimuksen mukaan vain 46 prosenttia venäläisistä on kiinnostuneita vaaleista ja vain 9 prosenttia seuraa kampanjointia tarkoin. Luvut ovat laskeneet vuoden 2011 duumanvaaleista. Hitaasti käynnistyneen kampanjoinnin pääteemoiksi ovat nousseet sosiaaliset kysymykset kuten eläkkeet, kunnallispalvelut, terveydenhoito sekä istuvan hallituksen ja pääministeri Medvedevin kritisointi. Myös kovemmat otteet korruptionvastaisessa taistelussa saavat kannatusta. Krimtematiikkaa ei ole noussut vaaleissa erityisen keskeiseen rooliin. Yhtenäisen Venäjän kannatus on pääkaupungissa muuta maata alhaisempaa, ja tuoreen Levada-keskuksen kyselytutkimuksen mukaan puolueen kannatus olisi laskenut koko maassa lähelle kolmeakymmentä prosenttia. Laskevan kannatuksen tilanteessa presidentti Putinin vastaanotti Yhtenäisen Venäjän ehdokkaita, mikä uutisoitiin laajasti venäläismediassa. (RBK, Kommersant, Vedomosti) Oppositiopuolue Parnas julkisti kirjoituksen Yhtenäisen Venäjän kytköksistä rikollisuuteen. Parnas-puolueen varapuheenjohtaja Ilja Jašin julkisti 30.8. kirjoituksen "Rikollinen Venäjä" valtapuolue Yhtenäisen Venäjän sisällä esiintyvästä rikollisuudesta. Avoimiin lähteisiin perustuvassa kirjoituksessa nostetaan nimeltä esiin Yhtenäisen Venäjän kuvernöörien ja kaupunginjohtajien korruptiotapauksia sekä puolueen korkeiden edustajien ympärillä käytyjä rikosjuttuja. Kirjoituksen pääteesi on puolueen toimiminen "yksittäisten rikollisten ja rikollisryhmien sosiaalisen nousun hissinä" sekä väylänä näiden integroitumiseksi politiikkaan. Pian kirjoituksen julkaisun jälkeen propagandistinen NTV-kanava esitti Parnas-puolueesta paljastusfilmin, jossa puoluetta syytettiin ohjeiden saamisesta lännestä. Parnas on törmännyt myös kampanjointiongelmiin alueilla, samoin liberaaliopposition toinen pääpuolue Jabloko. Oppositiohahmo Aleksei Navalnyi on ilmoittanut tukevansa vaaleissa Parnasia, eikä kehota kannattajiaan boikotoimaan vaaleja. (Nezavisimaja Gazeta, NTV, Golosinfo.org)
Itsenäinen vaalitarkkailuliike Golos mediahyökkäyksen kohteena, alueilla ongelmia äänestyksen videovalvonnan takaamisessa. Vahvan propagandistinen ja sensaatiohakuinen NTVkanava esitti 26.8. itsenäisestä vaalitarkkailuliike Golosista paljastusfilmin. Filmissä Golos leimattiin Yhdysvaltojen rahoittamaksi ja sen päämääriä ajavaksi toimijaksi, perusteluna mm. salaa kuvatut videonpätkät Golosin työntekijöiden tapaamisista läntisten diplomaattien kanssa. Golos-liike ylläpitää mm. kansalaisten suoraa puhelinlinjaa sekä päivittää vaalien väärinkäytöksistä ajantasaista "rikekarttaa". Vaalien alla alueilla on ollut ongelmia vaalitarkkailuun vaadittujen videokuvauslaitteistojen hankinnassa. Aluehallintojen pelkona on, etteivät ne saa korvausta kalliista hankinnoista. Päätös varustaa äänestyspisteet videokameroilla oli seurausta vuoden 2011 joukkomittaisista väärennöksistä duumanvaaleissa. Videokameroita on tarkoitus asentaa 182 000 ympäri Venäjää. (NTV, Vedomosti, Kommersant) Levada-keskus on lisätty ulkomaisten agenttien listalle. Venäjän oikeusministeriö tutki elokuussa ilman erillisilmoitusta Levada-keskuksen kirjanpidon sen jälkeen, kun keskus oli julkaissut puolueiden kannatuskyselyn, jossa Yhtenäisen Venäjän suosio oli selvässä laskussa. Levada joutui tutkinnan alaiseksi jo vuonna 2013, mutta luopui silloin kaikesta ulkomaisesta rahoituksesta välttääkseen agenttilistalle joutumisen. Heinäkuussa 2016 ns. anti-maidan-ryhmän johtaja, duuman edustaja Dmitri Sablinin vaati tutkinnan uudelleenaloittamista. Mielipidetiedusteluja ja sosiologista tutkimusta tuottavaa keskusta on pidetty Venäjän viimeisenä riippumattomana ja luotettavana mielipidetiedusteluiden teettäjänä. Levadan johtaja Lev Gudkov kertoi Dožd- tv-kanavalle antamassaan haastattelussa päätöksen tekevän järjestön toiminnan mahdottomaksi. Vuonna 2012 voimaanastuneen lainsäädännön mukaan kaikkien ulkomaista rahoitusta saavien, poliittista toimintaa harjoittavien järjestöjen on rekisteröidyttävä ulkomaisten agenttien listalle. Listalla on tällä hetkellä 141 järjestöä. (Kaikki mediat). Beslanin äitejä pidätettiin terrori-iskun muistotilaisuudessa. Viisi Beslanin iskujen uhrien äitiä joutui 1.9. terrori-iskun muistotilaisuudessa poliisin pidättämiksi paljastettuaan päällysvaatteidensa alla olleet t-paidat, joihin oli painettu teksti: "Putin Beslanin pyöveli". Poliisi ja siviilipukuiset miehet painostivat paikalla olleita tiedotusvälineitä olemaan kuvaamatta naisia. Mediatietojen mukaan naiset saivat kukin 20 500 ruplan sakot laittomasta mielenilmauksesta sekä poliisin vastustamisesta. He aikovat valittaa tuomiosta. Presidentin alainen ihmisoikeusneuvosto on aikeissa valittaa yleisen syyttäjän virastoon naisten laittomasta pidätyksestä. Vuonna 2004 kouluvuoden avajaisjuhlallisuuksiin Pohjois-Ossetian Beslanin kaupungissa tehdyssä iskussa kuoli 334 ihmistä, joista 186 lapsia. (Novaja Gazeta, Meduza, Interfax, Slon.ru). Venäjän korkein oikeus: Neuvostoliitto ei syyskuussa 1939 miehittänyt Puolaa yhteistyössä Natsi-Saksan kanssa. Tuomioistuin vahvisti 1.9.2016 permiläisen Vladimir Luzginin aiemmin saaman 200 000 ruplan sakkotuomion VKontakte-kirjoituksesta, jossa hän kritisoi Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan solmimaa Molotov-Ribbentrop-sopimusta ja yhteistyötä Puolan miehityksen yhteydessä. Tuomio perustuu vuonna 2014 hyväksyttyyn lakiin, joka kieltää natsismin puolustamisen ja jota on kritisoitu historiantutkimusta häiritseväksi. (Novaja Gazeta, Meduza) Mielisairaalaan suljettu krimiläinen tataarijohtaja ja venäläismiehityksen vastustaja Ilmi Umerov pääsi pois pakkohoidosta. Krimin miehitystä vastustanut Ilmi Umerov passitettiin kesäkuussa mielisairaalaan simferopolilaisen tuomioistuimen päätöksellä. Tuomio herätti kaikuja Neuvostoliiton aikaisesta käytännöstä luokitella poliittisia toisinajattelijoita mielisairaiksi. Yhdysvallat, Euroopan Union, ETYJ ja Ukraina sekä useat ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet Umerovin vapauttamista. Umerov siirrettiin 7.9. pois mielisairaalasta, mutta hän on yhä pidätettynä. (Radio Svoboda)
3. Talous Venäjän talouskasvu 2015 1-6/2016 Ennuste 2016 BKT:n kasvu % -3,7 % -0,9 % -0,6 % Reaalipalkka % -8,9 % 0,0 % -1,5 % Inflaatio % 12,9 % 7,2 % 5,8 % Vähittäiskauppa, % -10,1 % -5,7 % -2,7 % Teollisuustuotanto % -3,4 % 0,4 % 0,0 % Investoinnit % -8,4 % -4,4 % -3,1 % Vienti % -33,0 % -28,7 % -15,0 % Tuonti % -37,0 % -8,9 % -7,0 % Brentin keskihinta 51$/bll 38$/bll 40$/bll Budjetin yli/alijäämä -2,6 % -3,3 % -3,0 % Lähteet: Rosstat ja talouskehitysministeriön perusskenaario Vararahastot mrd. USD 1.9.2016 Vararahasto 32,2 Hyvinvointirahasto 72,2 Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 395,0 Lähteet: Venäjän keskuspankki ja finanssiministeriö Ruplan kurssi 8.9.2016 EUR/RUB 72,40 USD/RUB 64,38 Lähde: Venäjän keskuspankki Raakaöljyn hinta 7.9.2016 Brent USD/bll 47,05 Urals USD/bll 44,76 Lähde: Neste Oil Vararahastoa jouduttiin käyttämään jo kolmannen kerran vuoden 2016 aikana. Finanssiministeriö myi elokuussa jo kolmannen kerran tänä vuonna valuuttaa vararahastosta federaation budjetin alijäämän kattamiseksi. Määrä oli sama kuin huhti- ja toukokuussa, 390 miljardia ruplaa (5,4 miljardia euroa). Vararahasto pieneni ruplamääräisesti 18 prosenttia 2,1 biljoonaan ruplaan ja dollarimääräisesti 15,7 prosenttia 32,2 miljardiin dollariin. Keskuspankin perusskenaarion mukaan budjetin alijäämä tulevana vuonna on 3,5 prosenttia BKT:sta, mikä edellyttää yhteensä 2,4 biljoonan ruplan nostoa vararahastosta. Budjettimenot ovat yleensä suurimmillaan vuoden viimeisellä neljänneksellä. Asiantuntijan mukaan Venäjällä on kolme vaihtoehtoa vararahaston ehtyessä: rahan painaminen, eläkeiän nostaminen ja luotonoton kasvattaminen. (Nezavisimaja Gazeta) Budjetin alijäämää voi pienentää hallintoa tehostamalla. Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tatjana Golikovan mukaan vuoden 2016 budjetin alijäämää voi pienentää noin biljoonalla ruplalla (14 miljardia euroa). Golikova kertoi virastonsa löytäneen epäkohtia vuoden 2015 federaation budjetista erityisesti huonosta suunnittelusta, eläkerahastojen vajeesta ja valtionlaitosten talletusten kasvusta. Valtion investointiohjelmista 1,6 biljoonaa ruplaa (22 miljardia euroa) olisi voinut käyttää tehokkaammin. (Vedomosti)
Valtionyritysten maksamiin osinkoihin vaaditaan korotuksia. Finanssiministeriö on valmistellut asetusehdotusta, jossa vaaditaan valtionyritysten IFRS:n mukaisesta nettotuloksesta maksettavien osinkojen nostamista 25 prosentista 50 prosenttiin. Finanssiministeriön laskelmien mukaan osinkojen korotus toisi vuosien 2017 2019 budjettiin 675 miljardin ruplan (9,4 miljardin euron) lisätulot. Erityisesti Gazprom on kritisoinut ehdotusta, joka Gazpromin mukaan vaarantaa sen tulevat investoinnit. (Vedomosti) Elokuun inflaatio nollassa. Elokuun inflaatio oli 0 prosenttia ensimmäisen kerran sitten syyskuun 2011. Pääasiallinen syy oli vihannesten ja hedelmien hintojen lasku 8,9 prosentilla. Elintarvikkeiden hinnat laskivat 0,6 prosenttia. Kulutustavaroiden hinnat nousivat 0,6 prosenttia ja palvelujen 0,3 prosenttia. Talouskehitysministeriö laski vuoden 2016 inflaatioennusteensa 6,5 prosentista 5,8 prosenttiin. Inflaatiota vastaan taisteleva keskuspankki ei kuitenkaan välttämättä laske ohjauskorkoaan seuraavassa 18.9. pidettävässä korkokokouksessaan, sillä se indikoi kommenteissaan odottaneensa elokuussa deflaatiota. (Vedomosti) Autoteollisuus sinnittelee eteenpäin. Vakavissa velkavaikeuksissa oleva autovalmistaja Avto- VAZ kertoi 85 miljardin ruplan (lähes 1,2 miljardia euroa) pääomituksesta, joka sisältää 25 miljardin ruplan osakeannin. Pääomituksen myötä velkataakan arvioidaan laskevan 20 miljardiin ruplaan, mutta asiantuntijat ennustavat velkojen kasvavan negatiivisen kassavirran myötä. Venäjän henkilöautomarkkinoiden kuihtuessa Ford ja Nissan vievät Venäjällä valmistettuja komponentteja muiden maiden tuotantolaitoksiinsa. Fordin tavoitteena on kolminkertaistaa komponenttien vienti Venäjältä EU-alueelle kolmen vuoden sisällä. Ford vie nykyisellään Venäjän laitoksiltaan esimerkiksi kevytmetallivanteita ja sytytystulppia Saksaan ja Iso-Britanniaan. Nissan alkaa valmistaa Pietarin tehtaallaan puskureita vietäväksi Eurooppaan tehtailleen. (Vedomosti, Kommersant) Ulkoiset taloussuhteet Kaukoidän talousfoorumi Vladivostokissa. Presidentti Putinin isännöimään ja järjestyksessään toiseen Kaukoidän talousfoorumiin Vladivostokissa 2.-3.9. osallistuivat mm. Etelä-Korean presidentti ja Japanin pääministeri. Japanista, Etelä-Koreasta ja Kiinasta osallistui suuri määrä yrityksiä. Presidentti Putin painotti puheessaan liike-elämän yhteistyötä alueen kehittämiseksi. Putin kertoi Venäjän tarjoamista eduista Kaukoitään sijoittaville yrityksille ja suunnitelmista logististen yhteyksien kehittämiseksi. Ulkomaiset sijoittajat ovat kuitenkin edenneet varovaisesti ja suunnitelmista on harvemmin siirrytty konkreettisiin hankkeisiin. Foorumin myötä uutisoitiin mm. kiinalaisten yritysten sijoituksista alueen maataloustuotantoon, japanilaisen Mitsuin sijoituksista vesivoimayhtiö RusHydroon ja japanilaisen JBIC-kehityspankin sijoituksesta hiiliterminaalin rakentamiseen Nahodkan satamaan. (Vedomosti, Kommersant, Venäjän Presidentin verkkosivut) Yhdysvallat laajensi Venäjän vastaisia pakotteitaan. Yhdysvaltain valtiovarainministeriö julkaisi 1.9. pakotelistalle lisättyjen 17 henkilön ja 20 yhtiön nimet. Listalla on 11 krimiläistä viranomaista ja seitsemän yhtiötä, jotka ovat mukana Kertšinsalmen siltahankkeessa. Listattujen yhtiöiden joukossa on mm. Rotenbergin Stroigazmontaž-yhtiön tytäryhtiö SGM-Most, joka on siltahankkeen pääurakoitsija. Lisäksi listalle on lisätty mm. Krimillä toimivia puolustusteollisuuden yhtiöitä ja useita Gazpromin tytär- tai muuten siihen omistussuhteessa olevia yhtiötä, mm. Gazprom Media ja Gazprombankin paikallishaaroja. Gazpromin mukaan pakotteet eivät vaikuta sen liiketoimintaan. (Rossiiskaja Gazeta, Kommersant) Venäjä salli charterlennot Turkkiin. Venäjä muutti 28.8. päätöstään charterlentojen rajoittamisesta Venäjältä Turkkiin. Liikenneministeri Maksim Sokolovin mukaan Turkki on vahvistanut lentokenttien turvallisuutta Venäjän vaatimusten mukaisesti. Ensimmäiset charterlennot Antalyaan aloitettiin 3.9. Matkatoimistot eivät ole lisäämässä lentoja suuressa määrin, sillä sesonkia on jäljellä vain 1,5 kuukautta eikä matkojen kysynnästä ole takeita. Turkissa vierailevien venäläisturistien määrä onkin tänä vuonna jäämässä kahdeksasosaan viimevuotisesta. Vuonna 2014 turistimatkoja Turkkiin tehtiin 4,2 miljoonaa, vuonna 2015 3,46 miljoonaa. Presidentti Putin vakuutti presi-
dentti Erdoganille G20 -kokouksen yhteydessä, että aiemmin tehdyt päätökset toimeenpannaan. Charterlentojen palauttaminen oli yksi näistä päätöksistä. (Interfax, Gazeta.ru, Vedomosti) Mongolia harkitsee Euraasian talousliiton jäsenyyden hakemista. Euraasian talouskomission puheenjohtaja Tigran Sarkisian tapasi 29.8. Mongolian Moskovan suurlähettilään, joka totesi maansa harkitsevan vapaakauppasopimuksen solmimista tai jopa talousliiton jäsenyyden hakemista. Euraasian talousliiton ja Mongolian välinen työryhmä selvittää suhteiden tiivistämisestä. (Euraasian talouskomission verkkosivut) Sääntely Viktor Vekselbergin yhtiöiden pääkonttoreissa etsintöjä. Venäjän lainvalvontaviranomaiset ovat tehneet etsintöjä Renova- ja T-Plus yhtiöiden toimistoihin ja takavarikoineet asiakirjoja. Venäjän tutkintakomitean mukaan Renova holdingyhtiöön kuuluva T-Plus -energiayhtiö on maksanut Komin tasavallan johdolle 12,2 miljoonaa dollaria lahjuksia, jotta johto vahvistaisi yhtiölle mahdollisimman edulliset lämpöenergia- ja sähköenergiatariffit. Lahjussyyte liittyy virastaan pidätetyn Komin tasavallan entisen päämiehen Vjatšeslav Gaizerin kauteen. Tapauksen johdosta on pidätettyinä yhteensä 15 henkilöä. Renova omistaa 65 prosenttia T-Plus yhtiöstä, joka on Venäjän suurimpia yksityisiä energiayhtiöitä. Renovan hallintoneuvoston puheenjohtaja ja omistaja on Viktor Vekselberg, joka on Forbesin mukaan Venäjän neljänneksi rikkain mies. (RBK, Vedomosti, BBC Russkaja služba) Venäjä perustaa lisää nopean reagoinnin kyberturvallisuuskeskuksia. Kasperskyn laboratorioiden kehittämiä ns. CERT-keskuksia (Computer Emergency Response Team) perustetaan kyberhyökkäysten estämiseksi mm. ydinvoimaloihin ja energia-alan laitoksiin. Venäjä hyödyntää tässä kokemuksia USA:sta, jossa on jokaisen tärkeän alan oma CERT. Voi kuitenkin olla, etteivät suurimmat yhtiöt halua jakaa tietoa kriittisestä infrastruktuuristaan Kasperskylle. Venäjällä tärkeimpien kohteiden turvallisuudesta vastaa useampi organisaatio, pääasiassa federaation tekninen ja vientivalvontapalvelu (FSTEK) sekä federaation turvallisuuspalvelu (FSB). Valtiollisia ja yksityisiä CERT-keskuksia on Venäjällä myös useita. (Kommersant) Opetus- ja tiedeala Putin erotti opetus- ja tiedeministeri Dmitri Livanovin. Hänen tilalleen nimitettiin presidentinhallinnossa työskennellyt Olga Vasiljeva. Erottamista perusteltiin sillä, että koulutusalan uudet prioriteettihankkeet edellyttävät uusia lähestymistapoja, uusia valtuuksia ja joissakin tapauksissa myös uusia ihmisiä. Erottaminen on yhdistetty lähestyviin duumanvaaleihin, sillä Livanov on ollut hallituksen epäsuosituin ministeri ja saanut viime aikoina negatiivista julkisuutta opetus- ja tiedeministeriön ehdotettua opettajien palkkojen alentamista. Livanov on nimitetty presidentin erityisedustajaksi Venäjän ja Ukrainan kauppa- ja taloussuhteisssa. Vasiljeva on historian professori, jonka tutkimukset ovat käsitelleet erityisesti Venäjän ortodoksisen kirkon historiaa. Presidentinhallinnossa hän toimi yhteiskunnallisten hankkeiden osaston varajohtajana. (Interfax, Vedomosti) Energia Putin: Venäjä voi ohjata kaasunviennin itään, jos Euroopan viennissä tulee ongelmia. Presidentti totesi Kaukoidän talousfoorumissa, että Gazprom suunnittelee Länsi-Siperian kaasukenttien yhdistämistä kehittyvään Kaukoidän infrastruktuuriin. Suunnitelmat liittyvät sekä Kaukoidän energiantarpeeseen että Gazpromin pyrkimyksiin laajentaa vientiään Aasiaan. Kaasuvirran kääntäminen itään päin edellyttäisi kuitenkin Kaukoidän putki-infrastruktuurin huomattavaa parantamista. Aasian vienti puolestaan nojaa pitkälti Siperian Voima -putkihankkeeseen, joka ei ole edennyt aikataulussa. (Interfax)
Gazprom pyrkii allekirjoittamaan sopimuksen Nord Stream 2 -putkilinjojen laskusta ennen vuoden loppua. Yhtiön mukaan hanke etenee aikataulussa ja putkien toimitus voi alkaa jo syyskuussa. Gazprom on nyt käyttänyt hankkeeseen 400 miljoonaa euroa ja kulut kasvanevat 200 300 miljoonalla vuoden loppua kohti (vuosien 2015 2016 arvioitu kokonaiskustannus 600 700 miljoonaa euroa). (Vedomosti) Jamal LNG saa rahoitusta Japanista. Japanilaispankki JBIC ilmoitti Vladivostokin talousfoorumissa viimeistelevänsä sopimusta strategisesta kumppanuudesta Novatekin kanssa. JBIC tulee rahoittamaan Jamal LNG -nesteytetyn maakaasun tuotantohanketta 400 miljoonalla dollarilla. Novatek omistaa hankkeesta määräävät 50,1 prosenttia, Kiinan CNPC ja Ranskan Total kumpikin 20 prosenttia ja Silkkitierahasto vajaa 10 prosenttia. Aiemmin kuluvana vuonna hanke sai 12 miljardin dollarin rahoituksen Kiinasta. Nyt koossa on noin 18,5 miljardia arviolta 27 miljardin kokonaiskustannuksista. Hanke on kärsinyt rahoitusvaikeuksista, sillä Novatek on Yhdysvaltain toimialakohtaisten pakotteiden alla. (Vedomosti) Gazpromin pääjohtaja Aleksei Miller: Turkish Stream voisi tuoda kaasua Eurooppaan Kreikan kautta. Turkin ja Venäjän suhteiden lämmettyä neuvottelut Turkish Stream -kaasuputkesta jatkuvat. Gazpromin toimitusjohtajan Aleksei Millerin mukaan osapuolet eivät ole keskustelleet putken rakentamisesta Bulgarian halki. Millerin mukaan Turkish Streamin kaasua voitaisiin tuoda Eurooppaan Kreikan kautta. Hanke liikahti eteenpäin, kun Gazprom ilmoitti saaneensa ensimmäiset luvat putken rakentamiseksi Turkin viranomaisilta. (Interfax, Vedomosti) Putin Rosneftin ja Bašneftin yksityistämisestä. Presidentin mukaan valtio voi myydä 19,5 prosentin osuuden öljy-yhtiö Rosneftista vielä tänä vuonna. Arviolta 11 miljardin dollarin kauppasumma tilkitsisi kuluvan vuoden budjettivajetta. Aiemmin hallitus päätti lykätä toisen öljy-yhtiön, Bašneftin, yksityistämistä. Rosneft oli ilmoittautunut halukkaaksi ostajaksi, mikä herätti keskustelua valtionyhtiöiden oikeudesta osallistua yksityistämiseen. Putinin mukaan se, että Rosneft ostaisi enemmistöosuuden Bašneftista, ei ole paras mahdollinen vaihtoehto, mutta ketään ostajaehdokasta ei syrjitä. Budjetin kannalta tärkeintä on, kuka maksaa suurimman kauppahinnan. Talouskehitysministeri Uljukajev vahvisti, että laillisia esteitä Rosneftin osallistumiselle yksityistämiseen ei ole. Bašneftin hiljattain julki tulleen pitkän aikavälin kehityssuunnitelman mukaan yhtiö aikoo kaksinkertaistaa tuotantonsa vuoteen 2025 mennessä. (Vedomosti, Interfax) Venäjä ja Saudi-Arabia sopivat yhteistyöstä öljymarkkinoiden tasapainottamiseksi. Venäjän ja Saudi-Arabian energiaministerien yhteisessä tiedotteessa todetaan, että maat pyrkivät yhteistyössä vakauttamaan markkinoita ja takaamaan pitkän aikavälin kestävän investointitason. Sopimuksen toimeenpanemiseksi luodaan työryhmä, joka tapaa ensi kerran Moskovassa lokakuussa. Venäjän energiaministeri Aleksandr Novak luonnehti sopimusta historialliseksi ja totesi maiden suhteiden lähestyvän strategista kumppanuutta. Ministerit kutsuivat myös muut öljyntuottajamaat liittymään sopimukseen. Asiantuntijat epäilivät tuoreeltaan sopimuksen vaikuttavuutta, jos muita suuria tuottajamaita ei saada mukaan. Novakin mukaan Venäjä ja Saudi-Arabia keskustelevat tuotantotason jäädyttämisestä. Viimekeväinen yritys jäädyttää öljyn tuotantotaso kaatui erityisesti Iranin vastustukseen. (TASS) Rosatom on valmis rakentamaan 16 ydinvoimalayksikköä Saudi-Arabiaan. Rakennuskustannukset olisivat noin 100 miljardia dollaria ja aikajänne vuoteen 2030. Maat ovat solmineet hallitustenvälisen sopimuksen yhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisessa käytössä vuonna 2015. (Interfax) Koulutus ja tiede Venäjän uusi opetus- ja tiedeministeri vaihtaa ministeriön avainhenkilöitä. Ministeri Olga Vasiljeva erotti 29.8. kolme varaministeriä ja neljä osastopäällikköä, jotka vastasivat tiedotuspolitiikasta, omaisuudesta ja henkilöstöstä ml. lasten ja nuorten kasvatuspolitiikasta. Vasiljeva on otta-
nut nuorisopolitiikan välittömään valvontaansa. Ministerin uusi lehdistöpäällikkö on Andrei Jemeljanov, joka on tätä ennen työskennellyt yhteiskunnallisten hankkeiden osastolla presidentinhallinnossa, jossa myös Vasiljeva työskenteli ennen nimitystään ministeriksi. Aiemmin Vasiljeva työskenteli kulttuuriministeriössä ja pääministerin hallinnossa. Hän on koulutukseltaan historian opettaja ja erikoistunut Venäjän ortodoksikirkon 1900-luvun historiaan. Venäjän kansantalouden ja valtionpalveluksen akatemiassa hän vastaa valtion ja tunnustuskuntien suhteista. (Vedomosti, RBK) Mikä estää Venäjän nousun tieteen suurvallaksi? Nobelin palkinto on mennyt venäläisille tutkijoille viimeksi kuusi vuotta sitten, vaikka nuorten venäläisten "innovaattoreiden" hankkeita on lukemattomia. Ideoita on, mutta hyvin harva idea päätyy tuotteeksi kaupan hyllylle. Syitä tähän ovat mm. tieteenharjoittamisen hajanaisuus sekä tutkimusrahoituksen ja raportoinnin byrokratia. Ulkomaisia tutkijoita on käytännössä mahdotonta palkata venäläisiin tutkimushankkeisiin. Viime aikoina Venäjä on tehnyt paljon tieteen elvyttämiseksi mm. lisännyt apurahoja, nuorten tutkijoiden tukia ja perustanut kansainvälisiä tutkimusinstituutteja. Tällä ei kuitenkaan vielä tehdä Venäjästä tieteen suurvaltaa. Myös kaikkeen uuteen varovaisesti suhtautuvaa mentaliteettia olisi muokattava. (Argumenti i fakti) Maatalous, metsätalous ja elintarvikkeet Venäjä kielsi tuontielintarvikkeiden julkiset hankinnat. Venäjä on rajoittanut syyskuun alusta lähtien lukuisten ulkomailla valmistettujen elintarvikkeiden julkisia hankintoja. Rajoitukset perustuvat 22.8.2016 päivättyyn hallituksen asetukseen nro 832 ja koskevat muun muassa lihaa, kalajalosteita, äyriäisiä, maitoa ja maitotuotteita, sokeria ja suolaa. Rajoituksia perustellaan tarpeella suojella kotimaan markkinoita ja tukea kotimaisia tuottajia. Rajoitukset koskevat valtion ja kuntien hankintoja silloin kun tarjouskilpailuun on tullut vähintään kaksi sen ehdot täyttävää kotimaista tarjousta. (Venäjän hallitus, Inferfax) Vehnän vientitulli poistuu kahdeksi vuodeksi. Venäjän hallitus on luopumassa vehnän vientitullista kesään 2018 saakka. Vehnän vientitulli on ollut voimassa helmikuun 2015 alusta lähtien. Tällä hetkellä tullia maksetaan 50 prosenttia kuorman tullausarvosta vähennettynä 6500 ruplalla mutta kuitenkin vähintään kymmenen ruplaa tonnilta. Johtuen vehnän alhaisesta maailmanmarkkinahinnasta tullia on viime aikoina maksettu vain sen vähimmäismäärä. Venäjän viljaliiton presidentti Arkadi Zlotševski toivoo vientitullin poiston vilkastuttavan viljan vientiä, kun viejät uskaltautuvat tekemään pidempiä sopimuksia. (RIA Novosti) Venäjällä on havaittu ennätysmäärä afrikkalaista sikaruttoa. Venäjällä on todettu tänä vuonna syyskuun alkuun mennessä 145 afrikkalaisen sikaruton tautitapausta kesysioissa. Määrä on yli kolminkertainen verrattuna viime vuoden tilanteeseen. Elokuun lopussa afrikkalaista sikaruttoa tavattiin Krasnodarin piirissä 30 000 eläimen sikalassa ja Rjazanin alueella sijaitsevassa suursikalassa. Moskovan alue johtaa tällä hetkellä koko Venäjän tartuntatilastoa, sillä alueen kotieläintiloilla todettiin elokuun 2016 aikana yhteensä 23 afrikkalaisen sikaruton tautipurkausta. (Rosselhoznadzor, IA Regnum) Kaukoidän talousfoorumissa suuria metsätaloussuunnitelmia. Metsätalouden kehittäminen oli yksi syyskuun 2016 alussa pidetyn Kaukoidän talousfoorumin teemoista. Tilaisuudessa esiintyneen federaation metsätalousviraston johtajan Ivan Valentikin mukaan Kaukoidässä olisi potentiaalia miljoonan kuution vuotuisiin hakkuisiin nykyisen 20 miljoonan kuution asemesta. VEBkehityspankki haluaa muodostaa alueelle metsätalousklusterin rahoittamistaan metsäteollisuuden hankkeista ja rakennuttaa jopa sellu- ja paperitehtaan. Usean ministeriön yhteistyönä kehitetään nyt mekanismia, jolla alueen metsäteollisuuteen investoivat yritykset voivat saada metsänvuokrasopimuksia ilman huutokauppamenettelyä. Myös ns. prioriteetti-investointien vähimmäisarvoa halutaan laskea Kaukoidän osalta. (Metsätalousvirasto, Vedomosti, TASS)
Urheilu Venäjä järjestää "varjoparalympialaiset". Kansainvälinen paralympiakomitea IPC päätti elokuussa sulkea Venäjän Riossa 7. 18.9. järjestettävistä paralympialaisista doping-sääntörikkeiden vuoksi. Venäläisurheilijat ja valtionjohto ovat arvostelleet päätöstä poliittisesti motivoituneeksi ja urheilijat ovat vedonneet tapauskohtaisen käsittelyn puolesta. Presidentti Putin kutsui päätöstä moraalittomaksi ja epähumaaniksi ja lupasi järjestää venäläisurheilijoille korvaavat, palkinnoiltaan vastaavat kilpailut. (Interfax, RBK) FIFA-valmistelujen budjettia on leikattu, mutta viivästykset ja rahoitusongelmat jatkuvat. Vuoden 2018 jalkapallon maailmamestaruuskisoja varten rakennetaan 12 stadionia 11 kaupunkiin. Alun perin budjetin oli määrä olla noin 22 miljardia dollaria ennätyksellisen suuri maailmanmestaruuskisoille mutta vain vajaa puolet huippukalliiden Šotsin olympialaisten budjetista. Ruplan kurssin heikkenemisen ja leikkausten jälkeen budjetti on pienentynyt noin 10 miljardiin dollariin. Useiden stadionhankkeiden on raportoitu olevan myöhässä. Eniten huomiota on saanut Pietarin Zenit-areena, jonka rakentaminen aloitettiin jo 2007. Standardit muuttuivat kisaisännyyden varmistuttua ja hankkeen kustannukset ovat ylittäneet budjetin jo viisinkertaisesti. Hankkeelle on siirretty kaupungin budjettivaroja muun muassa sairaala-, lastentarha ja kouluhankkeista. Pääurakoitsijaa vaihdettiin elokuussa ja entinen urakoitsija on haastanut kaupungin päättäviä elimiä oikeuteen. Lehdistössä spekuloidaan Pietarin kuvernöörin kohtalolla ja huhujen mukaan hänet voitaisiin siirtää stadionsotkun vuoksi nykyisestä tehtävästään duumanvaalien jälkeen. (RBK, the Moscow Times)