Hiljaa kohti pääsiäistä

Naantalin seurakuntayhtymän lehti 1 / 2010 19.3.2010 Hiljaa kohti pääsiäistä Tuntematon Jeesus s. 4-5 Aika on eron ja jäähyväisten s. 6-7 Retriittikokemuksia s. 8-9

Pääkirjoitus 19.3.2010 240 päivää vaaleihin Onko seurakuntasi sinulle rakas? Arvostatko perinteitä vai unelmoitko uudesta ja toisenlaisesta? Haluatko jatkaa jo alkamaasi työtä kotiseurakuntasi parhaaksi? Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa asettumalla ehdokkaaksi, kannustamalla toista ehdokkaaksi, tai ainakin äänestämällä itse. Marraskuussa pidettävissä seurakuntavaaleissa valitaan jäsenet seurakuntaneuvostoihin ja seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon. Seurakuntavaaleissa voivat äänestää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet. Jos et ole vielä kirkon jäsen, liity 15.8. mennessä. Ehdokasasettelu on jo alkanut. Kymmenen täysi-ikäistä seurakuntalaista voi perustaa valitsijayhdistyksen. Ehdokkaaksi voivat asettua henkilöt, jotka ovat 15.9.2010 mennessä konfirmoituja kirkon jäseniä, jotka ovat 15.9.2010 mennessä konfirmoituja kirkon jäseniä ja täyttäneet 18 vuotta 14.11.2010 mennessä. Seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt ovat seurakuntalaisten edustajia ja työntekijöiden kumppaneita. He ovat mukana päättämässä, vaikuttamassa, ideoimassa ja kehittämässä seurakunnan toimintaa kirkkovaltuustossa, kirkkoneuvostossa, seurakuntaneuvostossa, johtokunnissa ja työryhmissä. Vaalien teemana on Ensimmäinen kerta. Kuusitoista vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet saavat äänestää ensimmäisen kerran. Ensi kertaa on käytössä valtakunnallinen vaalikone. Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän seurakuntalaiset myös äänestävät ensi kertaa yhtymässä. Äänestyskopissa menee hiukan enemmän aikaa, koska täytyy täyttää kaksi vaalilippua: toinen oman seurakunnan seurakuntaneuvostoon ja toinen koko yhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon. Valtakunnallisen vaalikampanjan avulla halutaan saada liikkeelle nuoret ja nuoret aikuiset. Iäkkäämpi väki on aiemminkin osallistunut seurakuntavaaleihin aktiivisesti. Parhaassa tapauksessa seurakunnan luottamushenkilöinä on monenikäisiä ja eri elämänalueilla vaikuttavia henkilöitä, jotka tuovat näkemyksensä seurakunnan toimintaan. Tule ehdokkaaksi. Tutustu nykyisiin vaikuttajaryhmiin tai muodosta uusi. Tiedottaja Margit Virkkala SISÄLLYS Hyvää pääsiäistä! Pääsiäisvaellus... 3 Jeesus on toisenlainen... 4-5 Surutyö alkaa käytännön järjestelyillä... 6-7 Hiljaa kohti pääsiäistä... 8-9 Poimintoja katsauksista...10 Ystävyysseurakuntavieraita Skuoritsasta...13 Seurakunnissa tapahtuu...14-15 Pääsiäisajan tapahtumia seurakunnissa...16 Oma lista seurakuntavaaleihin? Seurakuntavaaleissa on erilaisia ehdokaslistoja seurakunnasta riippuen. Ehdokaslistan taustalla on aina valitsijayhdistys. Usein listojen taustalta löytyy joko kirkon herätysliike tai poliittinen puolue. Näiden listojen rinnalle voi perustaa myös oman listan. Miten perustetaan valitsijayhdistys? Valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään kymmenen äänioikeutettua seurakunnan jäsentä. Oman seurakunnan kirkkoherranvirastosta saa tarvittavat ohjeet ja asiakirjat. Periaatteessa valitsijayhdistyksen perustaminen käy näin: Yhdistyksen perustamisasiakirjat voi tulostaa seurakuntavaalien verkkosivulta tai noutaa kirkkoherranvirastosta. Yhdistyksen listalla voi olla ehdokkaita tietty määrä suhteessa seurakunnan luottamushenkilöpaikkoihin (Kirkon vaalijärjestys, 2. luku, 32 ). Tiedot lukumääristä saa kirkkoherranvirastosta. Nimetään joku perustamisasiakirjan allekirjoittajista yhdistyksen asiamieheksi, ja joku toinen hänen varamiehekseen. He eivät saa olla valitsijayhdistyksen ehdokkaita eivätkä seurakunnan vaalilautakunnan jäseniä. Muut valitsijayhdistyksen perustajat ja allekirjoittajat saavat itse olla ehdokkaita. Valitsijayhdistys määrittelee vaaliteeman Valitsijayhdistys määrittelee teeman ja tavoitteet sekä antaa listalle nimen. Valitsijayhdistyksen nimen tarkoitus on kertoa äänestäjille, mikä yhteisö on ryhmän taustalla tai mitkä ovat sen tavoitteet. Sama ehdokas voi olla vain yhden valitsijayhdistyksen ehdokaslistalla. Perustamisasiakirja, asiamiehen vakuutus ja jokaisen ehdokkaan allekirjoittama kirjallinen suostumus toimitetaan kirkkoherranvirastoon viimeistään 15.9. klo 16. Pääsiäinen on sidottu kuunkiertoon Pääsiäispäivää vietetään ensimmäisenä sunnuntaina, kevätpäivän tasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeen. Pääsiäinen ajoittuu siis 22. maaliskuuta ja 25. huhtikuuta väliselle ajalle. Idän ja lännen kirkot viettävät pääsiäistä eri aikaan, koska kirkot laskevat täydenkuun ja kevätpäivän tasauksen eri tavalla. Läntiset kirkot noudattavat gregoriaanista kalenteria ja ortodoksiset kirkot juliaanista. Tänä vuonna lännen kirkot viettävät pääsiäistä 4.4. Suomen ortodoksinen kirkko poikkeaa muusta ortodoksisesta maailmasta, sillä se viettää pääsiäistä yhtä aikaa lännen kirkkojen kanssa. VESPER perustettu vuonna 2004 Naantalin seurakuntalehti Toimitus Piispantie 2 21100 Naantali Puh: (02) 4375420 Faksi (02) 4375255 ISSN: 1795.2336 Päätoimittaja: Margit Virkkala Puh. (02) 437 5420, (02) 533 6669 margit.virkkala@evl.fi Toimitussihteeri: Hanne Tuulos Puh. (02) 437 5455, hanne.tuulos@evl.fi Toimituskunta: Margit Virkkala Pirkko Hallanoro Maija Karinkanta Hanne Tuulos Kustantaja: Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmyynti: Kotimaa-yhtiöt PL 279 00181 Helsinki Marita Lyyra p. 014-641 481, gsm 040 729 2119, fax: 014-616 035 marita.lyyra@kotimaa.fi Paino: Salon Lehtitehdas, Salo, 2010 Levikki: 10.000 kpl Seuraava Vesper ilmestyy 26.5.2010 Uutisia myös: w w w.naantalinseurak unta.fi

Tervetuloa tähän kaivolle! Tämä on Jerusalemin kaupungin suosittu kohtaamispaikka, jonne kaupunkilaiset ja matkalaiset kokoontuvat ja pysähtyvät matkallaan kaupungin keskustaan. Nyt täällä onkin ollut kova vilinä ja paljon ihmisiä on ollut liikkeellä. Juutalaisten suuri juhla, pääsiäinen, on tulossa ja juutalaisten tavan mukaan kaikki, jotka suinkin pääsevät, ovat lähteneet pyhiinvaellusmatkalle Jerusalemiin. Naiset kaivolla: Tuula Krookila ja Kirsti Koskenoja Pääsiäisvaellus Lasten pääsiäisvaelluksessa eläydytään kaukaiseen aikaan, jolloin Jeesus vielä eli hetken täällä maan päällä. Kirkossa vaeltaessaan lapset löytävät viimeiseltä toimintapisteeltä tyhjän haudan ja saavat kuulla Maria Magdaleenalta iloisen uutisen: Jeesus on noussut ylös kuolleista ja elää tänäkin päivänä. Lapset kuulevat pääsiäisen iloisesta sanomasta, joka antaa toivon. Kirkon eteisestä eli Jerusalemin basaarikujalta lapsiryhmät lähtevät oppaan johdolla vaeltamaan eri pisteisiin kirkossa. Matkalla he tapaavat naisen kaivolla, opetuslapsi Johanneksen, Pietarin hiilivalkealla, roomalaisen sotilaan, Marian Golgatalla ja Maria Magdaleenan tyhjällä haudalla, kuvailee lapsityönohjaaja Tuulikki Palonen- Poikkeus. Matkan varrella lauletaan oppaan kanssa laulua Kohti pääsiäistä. Pääsiäisvaelluksia esitetään eri tavoin toteutettuna eri puolella Suomea. Naantalin vaelluksen käsikirjoitus on pastori Marja Saantolalta, joka oli saanut itselleen Nakkilasta ja Porista lähtöisin olevan version. Naantalilainen äidinkielenopettaja Liisa Tiittanen muokkasi käsikirjoituksen Naantaliin sopivaksi. Siitä on vaellus lähtenyt muotoutumaan oman näköisekseen. Vapaaehtoiset kaiken A ja O Esityksessä on tänä vuonna mukana viisi työntekijää ja viisi vapaaehtoista. Valmistelut vaativat useita päiviä. Vapaaehtoiselta kuluu esitykseen noin 10 tuntia, työntekijältä enemmän. Oppaina toimivat lastenohjaajat Kirsti Koskenoja ja Tarja Lähdesmäki sekä Ritva Koskinen Naantalin oppaista, kertoo Tuulikki Palonen-Poikkeus. Kaiken ikäiset tervetuloa Vaellus on suunnattu perheille, päivähoitoryhmille, yli 3-vuotiaille lapsille ja pienille koululaisille. Yksi varaus on tällä hetkellä eläkeläisporukallekin. Perheet ja yksityishenkilöt voivat liittyä joukkoon milloin vain, mutta lapsiryhmiä pyydetään varaamaan aika. Oman aikuisen seurassa lapset voivat seurata myös Marja-papin pitämää pääsiäishartautta tiistaina 23.3. klo 9 9.20. Pääsiäishartauteen ei tarvitse ilmoittautua erikseen, Tuulikki muistuttaa. Vaellukselle osallistuneita on vuosittain ollut 450 550. Iltavaelluksella on vaeltanut myös aikuisia. Joskus myös kylpylävieraita on liittynyt joukkoon. Vaellukset Naantalin kirkossa 22.3. ja 23.3. klo 9 12. Lähdöt 15 minuutin välein. Esitys kestää 45 min. J MV 3

Jeesus on toisenlainen Kirjassaan Tuntematon Kristus Philip Yanceyn tavoitteena on kuvata Jeesus puhtaasti neljän evankeliumin pohjalta, karsittuna välikäsien selityksistä. Lempeä, hyvä Jeesus osoittautuukin yllättäväksi persoonaksi. Jeesuksella on valloittava persoonallisuus Philip Yanceyn kirjassa. Jeesus on loistavan älykäs... kesyttämätön, hellä, luova, hankalasti määriteltävä, mahdoton nujertaa, paradoksaalisen nöyrä ja kestää loppuun asti lähemmän tarkastelun. Philip Yancey on työskennellyt toimittajana. Se näkyy hänen tavassaan kirjoittaa ja lähestyä asioita avoimesti, vailla opillista raskautta. Tuntematon Kristus -kirjan takana on kuitenkin paljon tutkimustyötä ja pohdintaa. Asiat, joihin Yancey kirjassaan keskittyy, ovat sanoma, tehtävä, ihmeet sekä ennen kaikkea kuolema ja ylösnousemus. Lähes kolmannes evankeliumien teksteistäkin keskittyy Jeesuksen elämän viimeisen viikon tapahtumiin. Pohdinta Jumalan valtakunnasta kulkee mukana koko ajan. Jeesus tarjosi kolmatta tietä Jeesuksen aikaa leimasi Yanceyn mukaan juutalaisuuden uusi tuleminen. Mielipideryhmittymiä, meidän aikamme puolueita, oli useita. Jeesus onnistui saamaan jokaisen ryhmittymän ymmälleen. Hän tarjosi kolmatta vaihtoehtoa: ei separatismia, ei veljeilyä roomalaisten kanssa vaan Jumalan valtakuntaa. Valtakunnasta puhuminen hämäsi kuulijoita varmaan loppuun asti, se kun herätti heti vääränlaisia odotuksia. Jostain syystä Jeesus halusi kuitenkin tätä termiä käyttää. Pieni siemen puutarhassa, hapate leipätaikinassa, suola lihassa Jeesuksen omat kielikuvat valtakunnasta kertovat eräänlaisesta salatusta voimasta, joka vaikuttaa sisältä käsin. Pahan läsnäolo maailmassa takaa, että historia on täynnä taisteluja ja että maailma näyttää lunastamattomalta. Jumalan valtakunta etenee hitaasti ja vaatimattomasti kuin salainen hyökkäysjoukko, joka toimii pahan hallitsemien valtakuntien sisällä. Suunnanmuutoksen ajaja Jeesuksen sanoman Yancey kiteyttää suunnanmuutokseksi. Vuorisaarnan autuaaksi julistukset ajavat suunnanmuutosta. Riippuvaisuus, nöyryys, yksinkertainen elämäntapa, yhteistyö ja pyhä huolettomuus ovat arvostettuja hengellisen elämän ominaisuuksia, mutta mukavissa oloissa eläville ihmisille niiden saavuttaminen on tavattoman hankalaa. Yancey kertoi kuunnelleensa Persianlahden sodan aikana kenraali Schwarzkophin puhetta televisiossa ja innostuneensa sen sanomasta paljon enemmän kuin samaan aikaan videolta katsomansa Kristuksen vuorisaarnan sanomasta Pier Paolo Pasolininin elokuvassa. Kuinka ollakaan: Schwarzkophin puhe oli autuaaksi julistusten täysi vastakohta autuaita ovat vahvat, voittoisat, vapauttajat! Toisesta maailmasta kaikuva kello Autuaaksi julistukset ovat Philip Yanceyn mielestä myös kannustavia lupauksia. Jeesus on ainoa, joka on elänyt toisella puolella. Hän tiesi, mitä siellä oli odotettavissa: tämän ajan vastoinkäymiset korvautuvat. Jeesuksen lupaus palkasta on kuin toisesta maailmasta kaikuva kello, joka julistaa, ettei pahuudella ole tulevaisuutta, näyttipä tällä hetkellä miltä tahansa. Autuaaksi julistukset ovat ihmisen olemassaolon salaisuuden syvällistä luotaamista. Köyhät, nälkäiset, sorretut ja murheelliset ovat autuaita, koska heillä on myötäsyntyinen etu niihin verrattuna, jotka elävät mukavammissa oloissa ja ovat itseensä tyytyväisiä. Jeesus tarjoaa paradoksaalisen avaimen yltäkylläiseen elämään. Taivasten valtakunnan arvot ovat todellisempia ja kestävämpiä kuin ne joita maailma tarjoaa. Taivasten valtakunnan arvoista saa osinkoa sekä tässä elämässä että tulevassa. Jeesus ei korosta sitä, mitä annamme. Hän korostaa sitä, mitä saamme! 4

Tuntematon Kristus on tutustumisen arvoinen. Lukemisen jälkeen Jeesuksesta tuli kummasti tuttu ja läheinen persoona. Vuorisaarnan vaikea haaste Vuorisaarna ei auttanut minua elämään paremmin, vaan se paljasti kaiken sen, missä olin epäonnistunut, toteaa Yancey. Avaimen ymmärtämiseen hän löysi Tolstoin ja Dostojevskin avulla. Tolstoi näki kristallinkirkkaasti oman riittämättömyytensä, mutta ei kyennyt turvautumaan Jumalan armoon. Dostojevski vakuuttui siitä, että ihminen kykenee rakastamaan vain, jos häntä itseään rakastetaan. Tolstoi opetti katsomaan sisäänpäin, ihmisessä olevaan Jumalan valtakuntaan. Dostojevski opetti armon laajuuden: Minussa on kyllä Jumalan valtakunta, mutta lisäksi Kristus asuu sisimmässäni. Vastaus suureen kysymykseen Jeesus toteutti autuaaksi julistusten viestittämää suunnanmuutosta käytännössä. Tässä maailmassa arvostetaan rikkautta, kauneutta ja menestystä. Armon myötä maailmaan tuli aivan uusi logiikka. Jumala rakastaa köyhiä, kärsiviä ja vainottuja. Siksi meidänkin tulisi rakastaa heitä. Jumalan silmissä ei kukaan ole ei-toivottu, emmekä mekään saisi torjua ketään. Jeesuksen esimerkki kehottaa meitä katsomaan ympärillemme armon parantamin silmin. Jeesus ei suinkaan poistanut kärsimystä maailmasta. Hän paransi vain muutaman ihmisen yhdessä pienessä maailmankolkassa, mutta antoi vastauksen kysymykseen siitä, välittääkö Jumala. Arkkipiispa Jukka Paarma piti Naantalin seurakuntayhtymässä minipiispantarkastuksen tiistaina 9.3. Hän tapasi sekä henkilökunnan että luottamushenkilöt kahdessa erillisessä neuvottelussa. Piispaa halusi tietää missä nyt mennään toista vuotta toimineessa seurakuntayhtymässä, mitä on tehty, mitä on tekemättä ja kuinka voidaan. Mukana olivat pappisasessori Pertti Ruotsalo ja lainoppinut asessori Matti Mäkinen, jotka jo etukäteen tarkastivat yhtymän hallinnon asiapaperit, jotka olivat kunnossa. Jeesus koki surua, pelkoa, hylätyksi joutumista, epätoivoakin. Silti hän kesti, koska tiesi, että maailmankaikkeuden keskipisteessä elää hänen Isänsä. Rakkauden jumalaan voi luottaa riippumatta siitä, miltä asiat juuri nyt näyttävät. Jeesus on vapaalla jalalla Entä Jeesuksen ylösnousemus? Jeesus olisi monessa suhteessa helpommin hyväksyttävissä, jos hän ei olisi noussut kuolleista. Matteuksen evankeliumin loppupuolella on neljä vertausta, joissa aiheena on poissaoleva Jumala. On matkoilla oleva viinitarhan isäntä, on talon isäntä, joka jättää kaiken palvelijansa vastuulle, on sulhanen, joka viipyy ja on mies, joka jakaa talentteina omaisuutensa. Kertomukset ennakoivat nykyajan keskeistä kysymystä Jumalan poissaolosta, mutta lampaat vuohet-vertaus puolestaan kertoo meille, ettei Jumala ole livistänyt mihinkään, kaikkea muuta. Hän on pukeutunut valepukuun ja tullut luoksemme muukalaisena, köyhänä, nälkäisenä, vankina, sairaana. Elämme tässä kosmisessa draamassa lauantaita, välipäivää. J Maija Karinkanta Philip Yancey: Tuntematon Kristus (The Jesus I never Knew) Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2007 Minipiispantarkastus uudessa yhtymässä Pääsiäinen tekee Jeesuksesta vaarallisen. Enää ei voi valikoida hänen sanoistaan vain niitä, jotka miellyttävät. Sitä paitsi pääsiäinen merkitsee, että Jeesus on vapaalla jalalla. Vierailu oli arkkipiispa Jukka Paarman viimeinen piispantarkastus Naantalin yhtymässä, sillä hän jää eläkkeelle 1.6.2010 alkaen. J Vetinen juttu Vesi on yksi luonnon ihmeellisimmistä aineista. Tänä talvena veden monimuotoisuutta on ollut ilo katsella, kuunnella ja tuntea. Kovien pakkasten takia lumi pysyi hohtavan valkoisena ja se piti vuoden pimeimmän ajan valoisana. Jääpuikot olivat tänä talvena erityisen komeita. Auringossa puikkorivistö kimmelsi kuin kristallivalaisin. Taivaalla kumpuilevat moniväriset pilvet ovat nekin veden taidetta. Jonkinlaista neroutta on siinäkin, että vesi on painavimmillaan +4 asteen lämmössä. Tämä varmistaa sen, että vesistöjen pinnalle nousee talvisin kylmin vesi. Siksi vesi alkaa jäätyä pinnalta, eikä pohjalta. Taitaisi talvinuotan KOLUMNI veto olla aika mahdotonta, jos jääkansi puuttuisi merenseliltä. Lumessa kulkiessa veden monimuotoisuuden kuulee mainiosti. Pakkaslumi nirskuu mukavasti. Kevätauringon sulattama ja yöpakkasten uudelleen jäädyttämä lumi ritisee jalkojen alla kuin näkkileipä. Juoksevien ojien ja purojen lorina on veden ilmoitus siitä, että kevät on jo pitkällä. Vesi on ravinteiden kuljettajana, kun puut puhkeavat kesän kynnyksellä vehreään lehtiasuun. Vesi muuttaa muotoaan, mutta se myös puhdistautuu pukeutuessaan uuteen asuun. Kuraisen ojan ruskea liemi on kristallinkirkasta sen jälkeen kun se haihtuu pilviin, tulee sateena alas ja siivilöityy pohjavedeksi. Meillä ihmisillä on paha tapa sotkea tätä veden ikuista kiertoa. Peukaloimme vesien luontaisia kulkureittejä ja valutamme haitallisia kemikaaleja veden sekaan. Elämää ylläpitävästä vedestä tulee liiankin helposti myrkkyjen kuljettaja. J Lassi Lähteenmäki Toimittaja Rymättylän seurakunnan diakoniatyöryhmän pj. 5

Me tiedämme, että vaikka tämä meidän maallinen telttamajamme puretaankin, Jumalalla on taivaassa meitä varten ikuinen asunto, joka ei ole ihmiskätten työtä. 2. Kor 5:1 Surutyö alkaa käytännön järjestelyillä Jokainen joutuu todennäköisesti joskus järjestämään hautajaisia. Usein silloin on itse niin hämmentynyt, järkyttynyt tai surun murtama, että tuntee voimiensa ehtyvän, kun arkityön ohessa vielä pitäisi perehtyä moniin uusiin asioihin. Kun omaiset ovat aktiivisesti hautajaisten valmisteluissa, hoitavat he samalla omaa suruaan. On silti hyvä tietää, että juuri mitään ei ole pakko tehdä itse, jos ei jaksa tai halua. Seurakunnan hauta- tai taloustoimisto hoitaa asioita hautaustoimiston kanssa ja omaiset vastaavat vain esitettyihin kysymyksiin. Hautajaisilla ei ole kiire. Omaiset voivat hyvin kerätä voimia ja järjestää asioita kaikessa rauhassa. Ei ole pakko pitää hautajaisia viikon, parin sisällä kuolemasta. Joillekuille puolestaan on helpotus, että asiat saadaan rivakasti alta pois. Kannattaa miettiä, mikä tapa itselle on luontaisin. Apua omaiselle runsaasti tarjolla Surun keskellä monia asioita miettiessä ei millään muista kaikkea kuulemansa. Naantalin seurakunta ja hautaustoimistot jakavat esitteitä, joissa on ohjeet menettelyistä, lomakkeista ja asioiden etenemisestä hautausjärjestelyissä. Muistilista on hyvä pitää 6 esillä ja ruksata tehdyt toimet yksitellen, ettei mitään olennaista unohdu. Usein kuolema tapahtuu laitoksessa, esimerkiksi sairaalassa tai vanhainkodissa. Niiden henkilökunta on koulutettu tukemaan surevia. Kotona tapahtuneen kuoleman jälkeen otetaan yhteys terveyskeskukseen. Tällöin yleensä poliisi käy tapahtumapaikalla, mutta tämä ei tarkoita sitä, että ketään epäiltäisiin rikoksesta. Kuolemaan johtaneen onnettomuuden jälkeen omaisille tullaan kertomaan tapahtuneesta. Seurakuntien ja viranomaisten kesken on kehitetty niin sanottua kuolinviestiyhteistyötä, jolloin paikalle tulevat poliisi ja seurakunnan työntekijä. Omainen voi purkaa ensimmäiset tunnekuohut papille tai diakoniatyöntekijälle, joka on varautunut juuri tähän tilanteeseen. Omatkin toiveet huomioon Jos sairastaa vakavasti, on hyvä uskaltaa keskustella toivomuksista omien hautajaistensa järjestelyissä. Hiljattain olin hautajaisissa, joihin oli melkein valmis käsikirjoitus : Syöpää sairastanut isä oli kirjoittanut perheelleen kirjeen, jossa hän kertoi muun muassa toiveistaan papin, ohjelman, puheiden ja tarjoilun osalta. Isä itse myös puhui etukäteen toiveistaan. Hautajaisista tuli mieleenpainuva tilaisuus, kun saattoväellekin kerrottiin kirjeestä. Siunaus kirkossa tai kappelissa on aina luonteeltaan jumalanpalvelus. Siksi on hyvä kuunnella papin ja kanttorin kokemuksesta nousevia ohjeita. Vaikka vainajan lempilaulu olisi komea esittää kappelissa, niin aina se ei sovi tilaisuuden luonteeseen. Muistotilaisuuteen säästetään henkilökohtaiset tunnelmat ja muistelukset. Erään vaarin muistotilaisuudessa lapsenlapset lauloivat: Vaarilla on saari, se oma saari on sitä oli yhdessä monesti laulettu kesämökin rannassa. Tavat muuttuvat ajan myötä Hautajaiskulttuuriin tulee uusiakin tapoja. Arkkualba on vanhaa perinnettä, jota on viime vuosina elvytetty. Naantalin seurakunnalla on tarjolla lainaksi arkkualba, kaunis liina, jolla peitetään vaatimaton arkku, johon ei olla haluttu sijoittaa suuria summia. Tuhkaus yleistyy jatkuvasti. Monilla vanhoilla hautausmailla, esimerkiksi Naantalissa, arkkuhautaus on rajoitettua. Lounais-Suomessa enää vain vajaa kolmannes on arkkuhautauksia. Tällöin uurnanlasku on vielä erillinen tilaisuus, johon tavallisesti osallistuvat vain lähiomaiset. Uurnanlaskussa voidaan käyttää virsikirjassa olevaa maahan kätkemisen kaavaa tai etsiä Kodin rukouskirjasta tilanteeseen teksti. Pappia tai kanttoria ei tarvita. Tuhka voidaan myös sirotella seurakunnan ja viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Eri mahdollisuuksista kerrotaan seurakuntien esitteissä. Hautajaiset ovat yhteinen lohdun juhla Varsinkin kaupunkioloissa on yhä tavallisempaa järjestää hautajaiset perhepiirissä. Kuolinilmoitus on hautajaisten jälkeen ja siinä kiitetään osanotosta. Jos ilmoituksessa on etukäteen kutsu hautajaisiin, voi olla vaikea arvata tarjoilun määrää ja ilmoittautumisen pyytäminen on viisasta. Yhdistykset, työyhteisöt ja harrastusryhmät osallistuvat usein siunaukseen, mutta muistotilaisuus vietetään perhepiirissä. Tärkeää hautajaisten järjestelyissä on pyrkiä kodikkaaseen, rauhalliseen ja lohduttavaan ilmapiiriin. Jos itkettää saa itkeä, jos tulee mieleen hauskoja muistoja, saa niille toki nauraa myös hautajaisissa. Hautajaiset ovat paitsi vainajan saattamista viime matkalleen, niin myös omaisten surutyötä ja tunteiden jakamista läheisten kesken. J Leena Winter

Hautajaisperinne muuttuu vähitellen Perinteet muuttuvat hitaasti, mutta hautajaisiinkin on tullut uusia piirteitä. Riitta Vehanen Hautauspalvelu Pietètistä kertoo, että esimerkiksi suruharsot hatuissa, samoin kuin miesten rintapielen surunapit, ovat lähes tykkänään kadonneet. Kukat ovat monesti nykyään värikkäämpiä. Kimppujen ja seppeleiden nauhat ovat selvästi vähentyneet. Monet tekevät hautaustoimistosta saatavalle lomakkeelle oman suunnitelmansa hautajaisjärjestelyistä. Yksinäiselle ihmiselle tämä on hyvä vaihtoehto. Hyvä vaihtoehto oma hautajaissuunnitelma on myös, jos tuntuu että omaisten suunnitelmat poikkeaisivat omista toiveista. Musiikkiohjelmaksi toivotaan usein muuta kuin virsikirjan valikoimaa. Riitta Vehanen sanoo. Virsistä toivotuimmat ovat Päivä vain ja hetki kerrallansa sekä Kiitos sulle, Jumalani, armostasi kaikesta sekä Oi, Herra, jos mä matkamies maan. Haudalla veisataan Sun haltuus, rakas Isäni tai Maa on niin kaunis. Kohtuullisin kustannuksin Vähimmillään hautajaiset ovat hyvin pienimuotoinen tilaisuus. Riitta Vehanen kertoo, että vainajan saa halutessaan pukea omiin vaatteisiin. Ohjelmalehtistä ei tarvitse painattaa. Lehti-ilmoitus, muistotilaisuus sekä hautakivi ovat vapaaehtoisia, Vehanen kertoo. Kukkiakaan ei ole pakko olla, tai ne saa hakea vaikka omasta pihasta. Tuhka voidaan sirotella ilman uurnaa muistolehtoon. Kuljetuksista ja arkusta selviää muutaman sadan euron laskulla. Turun krematorio tosin veloittaa tämän lisäksi toispaikkakuntalaisilta tuhkauksen hinnan. J Hautajaisten jälkeen Seurakunnat tarjoavat tukea sureville hautajaisten jälkeen tapaamisissa tai sururyhmissä: Naantalin seurakunnassa kutsutaan pyhäinpäivien välisenä aikana kuolleiden omaiset iltaan, jossa sytytetään kynttilä läheisen muistolle. Samassa kirjeessä kutsutaan myös sururyhmään, joka alkaa marraskuussa. Kokoontumisia on yhteensä puolisen tusinaa talven mittaan, kertoo rovasti Leena Flander. Rymättylän seurakunnassa ei ole ollut sururyhmiä. Työntekijät tapaavat omaisia henkilökohtaisesti eri yhteyksissä seurakunnan tilaisuuksissa tai arjen kanssakäymisissä. Suru ei ole maaseudulla niin selkeästi yksityisasia kuin kaupungissa, kirkkoherra Petri Siren arvelee. Tämä näkyy seurakuntalaisten kanssakäymisessä. Pyhäinpäivän iltakirkkoon omaiset luonnollisesti kutsutaan. Merimaskussa ei ole sururyhmiä, mutta omaisten kanssa ollaan yhteyksissä luontevissa tilanteissa tavattaessa. Keskustelua ja tukea voi pyytää papilta tai diakoniatyöntekijältä. J LW LW Saattamassa Kuukausi sitten istuin Vaasan ison siunauskappelin etupenkissä äitini arkun ääressä. Takana avautui suurten ikkunoiden takana luminen metsikkö. Miten hyvä oli olla Jumalan huoneessa, jonka kauneus ja rauha sulki meidät suojaansa. Meidän äidittömien ei tarvinnut kannatella tilannetta, ei ratkaista kuoleman ja surun salaisuutta, ei huolehtia tapahtumien kulusta. Sen tekivät pappi ja kanttori. He toivat kuultavaksemme hahmottavia sanoja ja lohdutusta puhuen ja sävelin. Ei ollut sittenkään kysymys vain meidän asiastamme. Tähän tapaan ihmiset on saateltu ikuisuuteen vuosisatojen ajan. Muistotilaisuudessa hyvän ruoan ja kahvin ääressä sielumme ja ruumiimme lämpeni muistelemaan pois lähtenyttä kodikkaasti ja pienin sanoin. Muu ei äidin kohdalla olisi tullut kysymykseenkään. Hautajaiset ovat kirkossamme pitkän ajan kuluessa kehittyneet sellaisiksi kuin ne nyt ovat. Oleellista on niiden kaksiosaisuus. Ensin on kirkossa tai kappelissa siunaustilaisuus, jonka sisältö on hengellinen ja harras. Sen jälkeen, useimmiten, on muistotilaisuus. Viime vuosina muistotilaisuus on ilahduttavasti yhä enemmän muodostunut nimensä mukaiseksi. Edesmennyttä muistellaan, kyyneltyen tai naurunremahduksin, sen mukaan kuin läsnä olevat tuovat muistojaan esiin. Saattojuhlien kaksiosaisuus antaa toisaalta mahdollisuuden kokea perheen ja ystäväpiirin henkilökohtaisen menetyksen ja surun, ja toisaalta voidaan kokea yhteyttä suurempaan, elämän ikuiseen merkitykseen. Kirkollinen siunaustilaisuus on tietyssä mielessä hyvinkin säädelty. Se tapahtuu Jumalan huoneessa, joskus harvoin vielä haudan äärellä. Siunaustilaisuus on toimitettava kirkon hyväksymän järjestyksen ja sisällön mukaisesti. Sen tulee heijastaa kirkon uskoa siitä, että elämällä on ikuinen arvo. Kuolema on portti ikuisuuteen ja Jumalan armon varassa meillä on iankaikkisen elämän toivo. Myös laulettavan ja esitettävän musiikin tulee tukea tätä hengellistä sisältöä. Pappina tehtäväni on olla toisille sitä, mitä itse sain äitini hautajaisissa kokea: Ettei omaisten tarvitse itse kannatella tilannetta, ei huolehtia siitä, mitä tapahtuu. Että he saavat vain olla hoidettavina. Miten kiitollinen olen pappina kirkon ikivanhasta perinnöstä, Jumalan sanasta ja selkeistä ohjeista, Naantalin kauniista kirkosta, Hakapellon kodikkaasta kappelista sekä Velkuan kirkosta meren äärellä. Niissä on hyvä hiljentyä ja tarjota sureville omaisille ja ystäville Jumalan iankaikkisen sanan lohdutusta ja turvaa. Itse koen, että siunauspuheessa myös henkilökohtainen osuus on tärkeä että läsnä olevat jotenkin tunnistavat ihmisen, jota ovat saattamassa. Tässä asiassa pappi on sen varassa, mitä omaiset kertovat. On luonnollista, että he kertovat vain sen verran kuin itse haluavat. Yhdessä sovitaan, mitä asioita siunauspuheessa voi ottaa esille. Mutta mitä enemmän pappi tietää myös ristiriidoista ja vaikeuksista, sitä todemmin hän voi sanansa asettaa. Muistotilaisuus on omaisten järjestämä. Pappi ja kanttori ovat käytettävissä ja läsnä sopimuksen mukaan. Muistotilaisuudesta omaisilla on mahdollisuus tehdä mahdollisuuksien mukaan vainajan näköinen ja tuntuinen tilaisuus esimerkiksi kuvien, musiikin ja muisteluiden avulla. Mutta ihan yhtä hyvä on olla hetki yhdessä ruoan tai kahvikupin äärellä. Saattojuhlat eivät voi olla samanlaisia, eiväthän olleet saateltavatkaan. J Leena Flander 7

Kyllikki Krapinoja Hiljaa kohti pääsiäistä Kirkkojärven jäällä on hiljaista laskiaissunnuntain aattona. Lumi narskuu kulkijan askelten alla. Kun rantaa lähestyessä jalka taas uppoaa kinoksiin, nenään leijuu savun tuoksu. Rantasauna on lämpiämässä. Rymättylän Tammilehdossa ollaan nyt laskiaisretriitin ytimessä. Päärakennuksen olohuoneen sohvalla joku lehteilee kirjaa. Keittiöstä kuuluu astioitten vaimea kilinä, retriittiemäntä Anneli Laaksonen valmistelee ilta-ateriaa. Retriittipappi Antero Paatere sytyttää jo kynttilöitä alttarilla. Pian kokoonnutaan rukoushetkeen. Käykäämme nyt Jerusalemiin ja yhdessä paastotkaamme Tuttu virsi yhdessä laulettuna ja retriittipapin klarinetilla soittamana on tämän viikonvaihteen sävel. Yhteensä viisitoista naista ja miestä on lähtenyt kotoaan kahdeksi vuorokaudeksi hiljaisuuteen. Miksi? Sitä heidän ei tarvitse selittää kenellekään. Osallistujille ennakkoon lähetetyssä ohjelmassa on kerrottu retriitin hengellisestä sisällöstä muun muassa näin: Laskiaissunnuntain raamatuntekstien keskeisenä teemana on Jumalan rakkauden uhritie. Tällä tiellä rakkaus voittaa kuoleman. Paastonaika rohkaisee meitä luopumaan siitä, mikä on tarpeetonta tai vahingollista. Elämäntapojen yksinkertaistaminen voi avata silmämme näkemään, missä meidän lähellämme tarvitaan rakkauden mieltä ja tekoja, huolenpidon käsiä. Retriitin hiljaisuudessa on hyvä levätä, valmistautua rauhassa paastonaikaan ja näihin valintoihin. Kun retriitti päättyy, kenenkään ei tarvitse kertoa ohjaajille tai muille osallistujille kokemuksistaan tai löydöistään. Tässä retriitissä kuitenkin annettiin mahdollisuus kirjoittaa nimellään tai nimettömänä jotakin Vesperin lukijoille. J Kyllikki Krapinoja, retriitinohjaaja Näin osallistujat kirjoittavat: Ensi kertaa retriitissä mukana olevana tunsin lievää jännitystä, ehkä pelkoakin. Alussa oli outoa kun me kaikki kuljimme omissa maailmoissamme tervehtimättä, vakavina vain omat ajatukset seuranamme. Kuitenkin tuntuu kuin olisimme jollain tasolla yhtä suurta perhettä, vaikka olemme toisillemme täysin vieraita. Joskus on hyvä antaa itselleen lupa vain olla. Olen varma, että saadut arvokkaat kokemukset selkiytyvät mielessä ajan myötä. Minulla on myös vahva tunne, että haluan kokea tämän uudelleen! Ritva-Anneli Ensimmäinen retriittini oli työpaikan tarjoama. En ollut koskaan kokenut mitään niin rauhoittavaa ja tarpeellista: hiljaisuus, luonto ja se, että voi olla saava osapuoli, tulla valmiiseen pöytään. Se tuntuu mukavalta äidistä, joka kotona on se antava arjen ahertaja. Työelämä on kiireistä, kädet ovat täynnä työtä. Kotona on meluisaa, ei kuule omia ajatuksiaan, eikä niitä tahdo kuulla työpaikallakaan. Retriitti on paikka, jossa kuulet oman sisäisen äänesi, jos jossain! Täällä maallikko on lähimpänä Jumalaa. Nyt käyn retriitissä joka vuosi. Nina M. Kirkkojärven jäällä kävellessäni aloin ajatella, entä jos jättäisin TV:n lempisarjani tauolle ja sinä aikana lukisin! Sielu on levännyt. Tänä aamuna tuli ihan lap- Sen turvallinen tunne, kun jokaisen ovelle tultiin herättämään laulaen! Samaa hyvää hoitoa ovat soihdut tienhaarassa, kynttilät ja kukat, musiikki ruokailun taustalla, sauna, maisemat Tässä me yhdessä olemme, jokainen omien asioittensa kanssa, alttarin ja Sanan ääressä. 8

Häivähdys pyhää Jo neljättä kertaa saavun retriittiin. Luovun virikkeistä; puheesta, TV:stä, sanomalehdistä, tietokoneesta, ja saan tilalle rauhaa ja vahvan tunteen siitä, että olen olemassa. Omana itsenäni, ilman että peilaisin itseäni muiden kautta. Luovun rooleista. Vapaaehtoisesti. En havainnoi enkä ole havainnoitavana vain olen. Normaalisti olen ajatusteni vanki enkä pääse niistä eroon. Retriitissä jotain kuitenkin tapahtuu, ja olen vapaa, vapaa pakosta, suorittamisesta, pyynnöistä ja vaatimuksista vain minä ja jaettu hiljaisuus muiden retriittiläisten kanssa. Kyllikki Krapinoja Onko mikään enää pyhää? Miksi pitäisi olla? Pyhän nimissä, sen puolustamiseksi, maailmassa on sodittu, vainottu ihmisiä, rajoitettu tieteen, taiteen ja muun ilmaisun vapautta. Pyhä piirtää rajat ihmisen toiminnalle. Sen keskeinen sisältö on tabu, koskematon, jotain johon ihmisen ei ole lupa kajota. Rajojen asettajaksi ymmärretään usein uskonto, viimekädessä Jumala. Sen tähden uskontoon kielteisesti suhtautuvat voivat joskus nähdä jopa velvollisuudekseen pyhien rajojen rikkomisen ihmisen vapauden puolustamiseksi. Pyhän kanssa on syytä olla varovainen. Pyhä on yhtaikaa houkutteleva ja vaarallinen. Ihmisen haltuunsa ottama pyhä muuttuu helposti pahaksi. Siitä voi tulla ja on tullut monta kertaa uskonnollisten fanaatikkojen vallankäytön väline, joka asettelee rajoja lähinnä muille ihmisille ja äärimmillään oikeuttaa jopa hirmutekoihin. Oikea pyhä ei kuitenkaan suuntaudu ketään vastaan, eikä se antaudu ihmisen haltuun edes selitettäväksi saati lyömäaseeksi. Aitoon pyhän kohtaamiseen kuulunee aina taju suuresta salaisuudesta ja omasta pienuudesta. Ehkä vain häivähdys pyhää on juuri oikeankokoinen annos ihmiselle. Siitä ei saa otetta, emmekä me enempää kestäisikään suuruudenhulluuteen tai kauhuun lankeamatta. Jos pyhä voi ihmisen käsissä muuttua pahaksi, niin toisaalta pyhän puute voi tehdä tilaa pahalle. Esimerkiksi filosofi Eero Ojanen on todennut, että kaikkien tabujen rikkominen, kaiken vastenmielisen ja pahan kuvaaminen on jo viety taiteessa niin pitkälle, ettei pidemmälle enää päästä kuin todellista pahaa tekemällä. Vastaavasti Johanna Korhonen kirjoittaa Helsingin Sanomien kolumnissaan: Pyhän taiteen vastakohta on nöyryytysviihde. Ihminen tai yhteisö, jolle mikään ei ole pyhää ja jonka ei tarvitse kumartaa minkään edessä, on vaarassa menettää jotain arvokasta, joka kannattelee ja suojelee elämää ja tekee siitä merkityksellistä. Pyhän tunnustaminen ja kunnioittaminen pitää ihmisen oikeankokoisena. Aidon pyhän kokemisen suurin este on varmaan nöyryyden puute. Jotenkin näen pyhästä vapauttamisen pyrkimyksissä samaa kuin syntiinlankeemuskertomuksen houkutuksessa: teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken.... Aatamin ja Eevan silmät kyllä avautuivat, mutta he huomasivat vain olevansa alasti. Ihmisestä ei ole Jumalaksi. Ihminen ei tiedä kaikkea. Siksi on rajoja, joita on syytä kunnioittaa. Vaikka pyhää ei voi saada haltuunsa, sen kokemiselle voi tehdä tilaa. Se tarkoittaa pysähtymistä, vetäytymistä arjen tohinasta, hiljaisuutta. Käsky lepopäivän pyhittämiseen kehottaa myös omalla tavallaan tekemään elämässä tilaa pyhän kokemiselle. Missä tai miten ikinä koemmekin häivähdyksen pyhää, sitä kokemusta on syytä kunnioittaa. Pyhä on Jumalan kosketus ihmisen todellisuudessa. Jumala on pyhä. Ihmisessä Jumalan kuvana on häivähdys pyhää. Myös sitä on syytä kunnioittaa. J Pirkko Tavio Teol.maist. ja retriittiohjaaja 9

Poimintoja katsauksista Naantalin seurakunnan viime toiminnan painopistealueina ovat olleet verkostoyhteistyö ja nuorisotyö. Uutena johtavana nuorisotyönohjaajana aloitti elokuussa Waltteri Hämäläinen. Naantalin seurakunnan toiminta oli kuluneena vuonna vireää. Kevään aikana järjestettiin viitenä viikonloppuna kahdeksan eri missio-tapahtumaa. Missiotilaisuuksissa esiintyivät esimerkiksi seurakunnan nuorista muodostettu lauluyhtye Aino-pojat, Juha Tapio sekä Pekka Simojoki. Viikonloppuina järjestettiin myös lastentapahtuma ja kirkkokonsertti. Puhujina oli muun muassa Kansan Raamattuseuran työntekijöitä seurakunnan omien työntekijöiden rinnalla. Tilaisuuksia järjestivät seurakunnan työntekijät sekä suuri joukko vapaaehtoisia. Eräänlainen jatko missiotapahtumille oli syksyllä lokakuussa järjestetty miestenilta, johon kokoontui miehisiä aiheita kuulemaan ja pohtimaan noin 600 miestä. Tilaisuudessa olivat vieraina muun muassa emeritus arkkipiispa John Vikström, kirjailija Jörn Donner ja muusikko Joel Hallikainen. J (Kirkkoherra Jyrki Rautiainen) Rymättylän seurakunnassa kulunut vuosi 2009 oli suurten muutosten vuosi. Suurin muutos koski seurakuntarakennetta. Vastedes seurakuntayhtymä vastaa kirkkolaissa sille säädetyistä tehtävistä kuten taloudesta, kiinteistöistä ja henkilöstöhallinnosta. Yhteistyö on sujunut kiitettävä hyvin. Moniin muihin seurakuntayhtymiin verrattuna Naantalin seurakuntayhtymän rakenne on kevyt, sillä ainoana toiminnallisen puolen yhteisenä työalana on tiedotus. Yhteistyön tuloksena on muun muassa saatu avattua seurakunnan omat verkkosivut. Toinen suuri muutos olivat työntekijävaihdokset. Uudet kanttori ja kirkkoherra aloittivat viroissaan 1.6.2009. Kertomusvuonna toiminnassa ei tapahtunut suuria muutoksia. Rymättylän seurakunnassa arvostetaan vanhoja perinteitä, jotka ulottuvat vuosisatojenkin taakse. Ne on viisasta pitää edelleen elävinä. Jostain joudutaan myös luopumaan, jos halutaan rakentaa jotain uutta. Erityisesti seurakuntaan muuttaneet lapsiperheet on huomioitava. J (Kirkkoherra Petri Sirén) Merimaskun, Rymättylän ja Naantalin seurakunnat muodostivat vuoden 2009 alusta seurakuntayhtymän. Rahatalous, kiinteistötoimi ja hautatoimi ovat yhtymän alaisia tehtäviä, mutta toiminnallisesti Merimaskun seurakunta on itsenäinen. Monet asiat voidaan nähdä myönteisinä. Ilman muuta, ja totta kai, edessä on myös haasteita ja kehittämistehtäviä. Kun kirkollisveroprosentti on pudotettu 1,70 prosentista 1,15 prosenttiin, on selvää, ettei tämä voi olla jossakin määrin vaikuttamatta toimintaankin. Seurakunnan perustoiminnot on pystytty säilyttämään ja niitä on myös voitu hyvässä mielessä kehittää. Voimme katsoa valoisalla mielellä tulevaisuuteen. Aina ei muisteta, että jos toisin olisi tehty, olisivat toisenlaiset pulmat syntyneet totesi Mauno Koivisto. On ilmeistä, että seurakunta vast edes voisi koettaa kutsua vapaaehtoiseen vastuuseen sellaisia, jotka mielellään haluaisivat ottaa itselleen sopivia tehtäviä. Työntekijät ovat jo nyt saaneet monenlaista sivustatukea vapaaehtoisilta vastuunkantajilta esimerkiksi Hunkerin lastenleiri järjestettiin pelkästään vapaaehtoisten voimin. J (Kirkkoherra Matti Huovinen) Naantalin seurakuntayhtymä on osoittautunut toimivaksi kokonaisuudeksi, vaikka ensimmäinen yhtymän tilinpäätös on noin 667 000 euroa alijäämäinen. Syntynyt alijäämä katetaan aikaisempien vuosien ylijäämällä, jota on yhteensä 2.8 miljoonaa euroa. Seurakuntayhtymän luominen toteutuneella aikataululla on ollut etenkin taloushallinnon työntekijöille raskas ja haasteellinen tehtävä. Seurakuntien erilaisista kirjanpitokäytännöistä johtuen tilinpäätösten yhdistäminen teetti erittäin paljon lisätyötä, jossa työtunteja ei laskettu. Naantalin ja Rymättylän seurakunnat ovat laatimassa omia strategioitaan. Seurakuntayhtymälle tullaan hakemaan ympäristödiplomia kuluvalla suunnittelukaudella. Seurakuntayhtymän nykyiset kiinteistörasitteet ovat suuret. Kiinteistöjä on pyrittävä vähentämään, jotta välttämättömät peruskorjaukset voidaan rahoittaa jatkossa ensisijaisesti kiinteistöjen myyntituloilla. Taloudelliset edellytykset heikkenevät taantumasta johtuen ainakin vielä vuonna 2010. Tässä tilanteessa henkilöstöä ei voida lisätä. Myös tuloveroprosentin korottaminen tulee harkittavaksi. J (Talousjohtaja Jorma Koivula) Pyhän Jaakobin kirkon liepeiltä Tervehdys Rymättylän vuosisataisesta kirkkopitäjästä, edelleenkin itsenäisestä seurakunnasta. Kuntaliitoksesta johtuen olemme vuoden 2009 alusta muodostaneet Merimaskun ja Naantalin seurakuntien kanssa Naantalin seurakuntayhtymän. Tähän ratkaisuun johtivat aika ajoin kiihkeät mielipiteiden vaihdot sekä kaikilta osapuolilta voimia vaatineet neuvottelut. Omasta mielestäni prosessi oli kuitenkin hyödyllinen. Tutustuimme toisiimme ja seurakuntiemme tapoihin ja perinteisiin sekä toiminta- ja hallintokulttuureihin. Myös eroavaisuudet näissä asioissa opittiin hyväksymään. Muualla ymmärrettiin rymättyläläisten jopa kansanliikkeeksi noussut pyrkimys paikallisen identiteetin säilyttämiseksi. Olemme täällä edelleen vahvasti sitä mieltä, että tärkeäksi koettu läheisyysperiaate ja seurakunnan perustehtävästä huolehtiminen 10 toteutuvat parhaiten pienessä yhteisössä, täällä omassa seurakunnassa. Saaristoseurakunnassamme on koettu entistä tärkeämmäksi säilyttää yhteisöllemme merkittävien kansallisten juhla- ja merkkipäivien viettoon kuuluvia perinteitä. Kunnan ja seurakunnan hyväksi koetun yhteistyön toivoisi näissä asioissa jatkuvan. Olemme viime ajat opetelleet ja oppineet uudenlaisia asioita seurakuntahallinnosta ja sopeutuneet meille uusiin tilanteisiin seurakuntayhtymän sisällä. Opettelu ja sopeutuminen jatkuvat, uskoisin, kaikissa yhtymän seurakunnissa. Muutosten pyörteissä olemme lähettäneet eläkepäivien viettoon pitkäaikaisen kirkkoherramme rovasti Ilkka Pärssisen ja kanttorimme Ritva Pärssisen. Lämmin tervehdys heille! Saimme valita uuden mieleisemme kirkkoherran Petri Sirenin ja kanttorin Esa Vähämäen. Kesän tullen saattelemme myös Rami-diakonin vapaalle lähes neljänkymmenen vuoden palvelevan työrupeaman jälkeen. Ja taas olemme uuden edessä. Tämä suurten muutosten vaalikausi on pian lopuillaan. Ensi syksynä käydään seurakuntavaalit yhtymästä johtuen uudella tavalla. Tarvitsemme aktiivisia ja seurakunnan asioihin innolla paneutuvia luottamushenkilöitä työntekijöittemme tueksi ja rinnalla kulkijoiksi sekä vapaaehtoistyötä tekevien kannustajiksi. Rymättylän seurakunta on kulkenut vuosisataisen tien osaksi Naantalin seurakuntayhtymää. Tehtävämme on rakentaa yhteisö, jossa seurakunnan perustehtävä, Jumalan sanan julistaminen toteutuu. Siihen tarvitaan Sinua ja minua, meitä kaikkia. Toivoisin uuden ajan kirkkopolun kulkevan Otavan saaren päästä MITÄ MIELESSÄ LIIKKUU? päähän ja yli Särkänsalmen sillan, molempiin suuntiin joten tervetuloa Rymättylän kirkkoon! Ovi on auki, astu sisään! J Riitta Räikkä Yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja

KUKKAKAUPPA SIRKKAKAARINA Henrikinkatu 2 21100 Naantali Avoinna : Ma-Pe 9.00-17.00 La 9.00-14.00 Naantalilaista siivouspalvelua kotitalouksille ja yrityksille, vuodesta 2005. Aurinkopalvelut oy p. 0400 776 615 PÄIVÄ Luterilaisten oma Isä Nitro, pastori Mikko Salmi, Toivon päivässä arkisin kello 13 17. Täsmälääkettä kirkon ahtaumiin tarjolla Toivon tuomiokapitulissa torstaisin kello 16.10. Yhteistyössä luterilaiset seurakunnat. WAB-Siivouspalvelu Aija Wallin Puh. 050-364 6747 aijawallin@netti. Puh. Kotisiivoukset Ikkunanpesut Toimisto- ja porraskäytäväsiivoukset Lattian pesut ja vahaukset ym. siivoukset ARVIOINTIKÄYNTI ON ILMAINEN NTP-KOTIPALVELU OY puh. 044 521 6911 Kristoffer-Sali, Opintie 2 Kevään 2010 näytelmät: - Hermanni Hulukkosen mualima - Esteri, Ruma ankanpoikanen - Mia 20,9 F Varaukset 040-770 7250 Katso esityspäivät www.naantalinteatteri.com Sopimusasiat, perukirjat, testamentit lahja- ja perintöasiat, kaupanvahvistukset Varatuomari, KTM Markku Tuuna Julkinen kaupanvahvistaja Kaivokatu 22, 21100 Naantali 02-533 4465 hoitaa muutot edullisesti Raision, Naantalin ja Turun alueilla kuorma-autoilla, joissa kaikissa takalaitanostin. Myös muuttolaatikot. Puh. 0400 482 830 Välitämme. Ilmoitusmarkkinointi Marita Lyyra (014) 641 481 040 729 2119 marita.lyyra@kotimaa.fi Ihmistä etsimässä. Kotimaa-yhtiöiden lehtien ja verkkopalveluiden avulla tavoitat jo 1,5 miljoonaa lukijaa valtakunnallisesti. Lisätiedot: www.kotimaa-yhtiot.fi/ mediaopas LAKITOIMISTO VARATUOMARI ANNE TEURI Riita ja rikosasiain oikeudenkäynnit, myös maksuttomat Perintö- ja perheasiain oikeudelliset ym. kauppakirjat ja sopimukset, testamentit, avioehdot, avioeroasiat jne. Maksuton puhelintiedustelu Tullikatu 11, 21100 Naantali Puh. 02 435 1124, 040 072 0178 anne.teuri@nettikirje.fi HAUTAUSTOIMISTO LINDSTRÖM HENRIKINKATU 2 NAANTALI PUH. 435 3126 myös iltaisin avoinna ark. 9-16 la 9-12 - KAIKKI ALAN PALVELUT - Bonusta pankkiasioinnista. Palvelemme Naantalissa osoitteessa Tullikatu 12, 21100 Naantali. Varaa aika henkilökohtaiseen tapaamiseen pankki- ja vakuutusasioissa numerosta 010 256 9213. Puhelu maksaa 0,0821 + 0,059 /min tai matkapuhelimesta + 0,169 /min 11

Kyllä kiitos! Haluan hyvää luettavaa ja arjen iloa joka viikko. Tilaan Kotimaa-lehden 6 kk puoleen hintaan vain 29 (norm. 58 ). Etuni arvo 29. Lisäksi saan tilaajaetuna veloituksetta Vuosikalenterin 2010 kaupan päälle. Etuni 15. Kotimaa Suola -aikakauskirja 2010. Etuni 8,50. Olen mukana 2 000 matkalahjakortin arvonnassa! Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti KTs0110 Kotimaa maksaa postimaksun. Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki Arki ja Pyhä Kotimaassa joka viikko. Tilaa Kotimaa 6 kk -50% yht. 29 (norm. 58 ) Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. En tällä kertaa käytä etuja hyväkseni ja osallistun pelkkään arvontaan. Olen varustanut tilauskortin kirjepostimerkillä. Tarjous on voimassa 31.8.2010 saakka. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Usko pois. Maailman myllerryksessä ja uutistulvassa pieni ihminen tahtoo mennä pyörryksiin. Onneksi saan voimia jaksamiseen, henkistä rohkeutta ja ajattelemisen aihetta joka torstai Kotimaalehteä lukiessani. Kotimaa on lehti, joka antaa minulle levollisen mielen ja hyvää oloa. Tiedän, että voin uskoa elämänarvoihini ja valintoihini. LIISA NUORTEVA Arvonnan säännöt: Palkinnot arvotaan 5 päivän sisällä tilanneiden ja vastanneiden kesken. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti kirjeitse. Kotimaa-yhtiöiden henkilökunta ei voi osallistua arvontaan. Voit tilata myös verkosta: www.kotimaa.fi/kampanja. Muista kertoa tilaustunnus KTs0110. 12

Kari Mäkisestä uusi arkkipiispa Turun arkkihiippakunnan piispa, TT Kari Mäkinen (s. 1955) on valittu Turun arkkihiippakunnan ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seuraavaksi arkkipiispaksi. Mäkinen seuraa tehtävässä kesäkuussa eläkkeelle siirtyvää arkkipiispa Jukka Paarmaa. Piispa Mäkisestä tulee järjestyksessä neljästoista arkkipiispa. Uusi arkkipiispa asetetaan virkaansa Turun tuomiokirkossa 6. kesäkuuta 2010. Naantalin seurakuntayhtymä kuuluu uuden piispan kaitsentaalueeseen. Piispa Kari Mäkinen on vihitty papiksi vuonna 1979. Hän on toiminut työurallaan seurakuntapastorina Helsingissä, Porissa ja Ulvilassa. Ulvilan kirkkoherran virkaa Mäkinen hoiti vuosina 1994 2005. Turun tuomiokapitulin pappisasessorina hän oli vuosina 1998 2004. Turun arkkihiippakunnan piispaksi Mäkinen vihittiin vuonna 2006. Julkinen keskustelu vahvisti kansankirkkoa Mäkinen totesi, että tasainen äänestystulos osoittaa, ettei kirkko ole yksiääninen. Hän piti julkisuudessa käytyä keskustelua kirkosta tärkeänä. Keskustelusta on heijastunut vahva taju ja tahto siitä, että läpimarkkinoituneessa maailmassa kaikkea ei voi käsitellä kauppatavarana. Kaikkein perustavimmat asiat elämässä eivät ole markkinoilta hankittavissa. Elämää itseään ei voi ostaa ja myydä, luontoa, ilmaa ja vettä ei voi ostaa ja myydä, ihmistä ei voi eikä tule ostaa ja myydä. Uskoa, luottamusta, rakkautta, toivoa, niitä tekijöitä, jotka kannattavat elämää, ei voi käsitellä kauppatavarana. Jumalaa ei voi ostaa ja myydä, pyhää ei voi ostaa ja myydä, sanoi Kari Mäkinen tiedotustilaisuudessa. Koko historiansa aikana kirkko on kulkenut keskustelujen kautta. Se on haaste kaikille kirkossa toimiville. Keskustelua tulee jatkossakin käydä aidon kunnioittamisen hengessä. Vaikka äänestäjien joukko on pieni, keskustelu on osoittanut, että kyseessä on koko kansan kirkko. Keskustelua on käyty työpaikoilla, ostoskeskuksissa, pubeissa ja kotona. Julkinen keskustelu myös mediassa on osoittanut, että sillä, mitä kirkossa tapahtuu, on merkitystä suomalaisessa todellisuudessa. J Ystävyysseurakuntavieraita Skuoritsasta Tervetuloa Inkeripiirin 20-vuotisjuhlaan Jumalanpalveluksen osat tutuiksi Tiedätkö miksi pappi tekee ristinmerkin tai kääntyy alttariin päin? Entä miksi seurakunta nousee seisomaan tietyissä kohdissa jumalanpalvelusta? Naantalin seurakunnassa on aloitettu tietoiskut jumalanpalveluksen osista ja symboliikasta. Jumalanpalveluksen toimittava pappi kertoo niistä jokaisen jumalanpalveluksen alussa. Tule kuulolle! J Earth Hour tunti maapallolle Naantalin seurakunta osallistuu kansainväliseen Earth Hour -tapahtumaan lauantaina 27.3. Tuolloin sammutetaan valot ympäri maailmaa klo 20.30 21.30 välisenä aikana. Tempauksen tarkoituksena on kiinnittää maailman päättäjien huomio ilmastonmuutoksen vakavuuteen. Naantalin seurakuntakeskuksen ja kirkon ulkovalaistus sammuu tunnin ajaksi. Nuortentiloissa Dipolilla vietetään samaan aikaan Melkein Pyhä -iltaa ja Earth Hour vietetään kynttilänvalossa pohtien ihmisen vastuuta luomakunnasta. Tule Dipolille mukaan tai osallistu kotonasi vähentämällä sähkön kulutusta tunnin ajaksi. Lisätietoja löytyy internetsivulta www. wwf.fi/earthhour. J Syksyllä 1990 perustettiin Tuula Kallion toimesta Naantalin seurakunnan kansainvälisen diakonian Inkeripiiri. Toiminnan tarkoitukseksi muodostui yhteyksien luominen Inkerin kirkkoon ja sitä kautta avustuskohteiden löytäminen Inkerin alueelta. Syksyllä 1991 avustuskohteeksi valittiin Skuoritsan seurakunta. Inkeripiiri on myös opiskellut paljon Inkerin kansaa koskevia asioita, ja piirin sisältä löytyykin rautainen Inkeri-tietous. Nyt piirin perustamisesta on kulunut 20 vuotta. Kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana on tehty lukuisia avustusmatkoja, kerätty tavaraa ja rahaa Skuoritsan seurakunnan tarpeisiin, erityisesti Maria-vanhainkodille. Piiriä ja sen 20-vuotista uskollista avustustoimintaa juhlitaan sunnuntaina 11.4. Päivä alkaa messulla Naantalin kirkossa klo 10. Messun jälkeen Naantalin kirkon remontti siirtyy vuodella Naantalin kirkon sisätilojen peruskorjaus vaatii suunniteltua enemmän aikaa. Aloitus siirtyy juhannukseen 2011 ja remontoitu kirkko tulee suunnitelmien mukaan käyttöön kesäkuussa 2012. Vuosille 2011 ja 2012 häitä suunnittelevia pareja pyydetään huomioimaan aikataulumuutokset. Korjauksen aikana vihkimisiä toimitetaan Velkuan kirkossa sekä seurakuntakeskuksen ja Hakapellon kappeleissa. J nautimme lounasta seurakuntakeskuksessa noin klo 11.30 alkaen. Klo 12.30 jatkamme Inkeripiirin syntymäpäiväjuhlaa seurakuntakeskuksen yläsalissa. Juhlassa on mukana vieraita Naantalin ystävyysseurakunnasta Skuoritsasta sekä Hietamäen seurakunnasta Inkeristä. Juhlassa esiintyy alkuvuodesta kansainvälisessä illassa ihastuttanut Maahanmuuttajanaisten kuoro Irina Hvalovskajan johdolla. Juhlaan osallistuakseen ei tarvitse olla piiriläinen, vaan kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita nauttimaan hyvästä ruuasta, tunnelmasta ja mukaansa tempaavasta musiikista. J Skuoritsan Pyhän Katariinan kirkko. Tietoa hallinnosta ja vaaleista Seurakuntaneuvosto Seurakuntayhtymässä jokaisella seurakunnalla on oma seurakuntaneuvosto, joka johtaa seurakunnan toimintaa. Seurakuntaneuvoston jäsenet valitaan seurakuntavaaleissa. Neuvoston puheenjohtajana toimii kirkkoherra. Puheenjohtajan lisäksi seurakuntaneuvostossa on Naantalin seurakunnassa neljätoista jäsentä ja Merimaskussa sekä Rymättylässä kahdeksan jäsentä. Seurakuntaneuvosto päättää niiden varojen käytöstä, jotka seurakunnalle on seurakuntayhtymän talousarviossa osoitettu. Yhteinen kirkkovaltuusto Seurakuntayhtymän ylintä valtaa käyttää yhteinen kirkkovaltuusto. Se päättää yhtymän talouden päälinjoista ja esimerkiksi rakennushankkeista. Myös yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet valitaan seurakuntavaaleilla. Naantalin seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa on yhteensä 31 jäsentä, joista Naantalin seurakunnalla on 22 paikkaa, Rymättylän seurakunnalla viisi ja Merimaskun seurakunnalla neljä paikkaa. Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee keskuudestaan yhteisen kirkkoneuvoston. J Tutustu: www.seurakuntavaalit.fi www.ensimmainenkerta.fi/ Katso myös Naantalin seurakuntayhtymän vaalisivu: www.naantalinseurakuntayhtyma.fi 13

S e u r a k u n n i s s a t a p a h t u u 1 9. 3. 2 6. 5. 2 0 1 0 Hiljaisen viikon ja pääsiäisen tapahtumat sivulla 16. JUMALANPALVELUKSIA JA HARTAUKSIA NAANTALISSA Su 11.4 klo 10 Messu Naantalin kirkossa. Marja Saantola, Ensio Ruskovuo, Kari Vuola. Su 18.4. klo 10 Messu Naantalin kirkossa. Leena Flander, Annukka Lindberg, Miika Hartikainen. Su 18.4. klo 18 Iltamessu Naantalin seurakuntakeskuksessa. Annukka Lindberg, Waltteri Hämäläinen, Miika Hartikainen. Yhteisvastuu tapahtumat 2010 Vuoden 2010 keräyksellä autetaan Haitia katastrofin keskellä Kirkon Ulkomaanavun kautta, erityisesti lapsiperheitä. Kotimaan kohteena ovat vähävaraiset lapsiperheet. TULE MUKAAN! Arkiehtoollinen Keskiviikkoisin klo 12 seurakuntakeskuksen kappelissa. DIAKONIATYÖ Su 25.4. klo 10 Messu Naantalin kirkossa. Jyrki Rautiainen, Marja Saantola, Miika Hartikainen. Chorus Gratiae kuoro, joht. Miika Hartikainen, sello, Sakari Kivinen. Su 2.5 klo 10 Messu Naantalin kirkossa, Annukka Lindberg, Ensio Ruskovuo, Kari Vuola. Su 9.5 klo 10 Messu Naantalin kirkos- Kirpputoritapahtuma seurakuntakeskuksessa La 27.3. klo 10-13. Pöytävaraukset ennakkoon diakoniatoimistosta p. 02-533 6673 tai p. 02-533 6053. Pöydän hinta on 15 e Yhteisvastuun hyväksi. Kahvio ja arpajaiset. Seurakuntakeskuksen kirpparin tuotto menee helmi- ja maaliskuussa Yhteisvastuun hyväksi kokonaisuudessaan. Kirppari on auki ma to klo 10 14. Lipaskeräystä naantalilaisten kauppojen ovilla to 1.4. ja pe 30.4. Ovelta ovelle keräystä suoritetaan ajalla 7.2. 15.4. Keräystilit Nordea 208918 6775 Pohjola Pankki 500001 20236228 Sampo 800016 51651 Handelsbanken 313110 465124 Aktia 405500 1414841 Viite: 301550 Orpokotiseurat Su 28.3. klo 18 seurakuntakeskuksessa. Puhujina Markku Liukkonen, Pekka Maaranen ja Jyrki Rautiainen. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30. sa. Leena Flander, Annukka Lindberg, Kari Vuola. To 13.5. klo 10 Messu Naantalin kirkossa. Marja Saantola, Leena Flander, Miika Hartikainen, Lapsikuoro Kannelkellot, joht. Sirkku Rintamäki. Su 16.5. klo 10 Sanajumalanpalvelus Naantalin kirkossa. Jyrki Rautiainen, Ensio Ruskovuo, Kari Vuola. Kaatuneiden muistopäivä. Kirkosta kuljetus seurakuntakeskukseen Äitienpäiväjuhlaaan. Su 23.5. klo 10 Messu Naantalin kirkossa. Ensio Ruskovuo, Jyrki Rautiainen, Miika Hartikainen. Quo Vadis joht. Kari Vuola. Naantalin papit tavattavissa Papit päivystävät seuraavina ajankohtina: Kappalainen Ensio Ruskovuo pe klo 10 12, p. 02-533 6665 Kappalainen Leena Flander to 11 13, p. 02-534 6390 Seurakuntapastori Marja Saantola ke klo 10 12, p. 02-533 6666 Seurakuntapastori Annukka Lindberg to klo 10 12, p. 02-533 6676 Pappi on tavattavissa jokaisen jumalanpalveluksen jälkeen sielunhoitoajan sopimista varten. Pappien vapaapäivät ovat pääsääntöisesti maanantaisin ja tiistaisin VELKUA Su 21.3. klo 16.30 Sanajumalanpalvelus Velkuan kirkossa. Leena Flander, Reini Koivusalo. Kirkkokahvit ennen jumalanpalvelusta. To 1.4. klo 17 Messu Velkuan Kummelissa. Jyrki Rautiainen, Reini Koivusalo. Kirkkokahvit ennen messua. Ke 14.4. klo 12.30 Ystäväpiiri Velkuan Kummelissa. Annukka Vilenius-Anttila. Su 18.4. klo 16.30 Sanajumalanpalvelus Velkuan kirkossa. Leena Flander, Reini Koivusalo. Kirkkokahvit ennen jumalanpalvelusta. Su 2.5. klo 16.30 Messu Velkuan kirkossa. Annukka Lindberg, Reini Koivusalo. Kirkkokahvit ennen messua. Ke 12.5. klo 17 Ehtoollishartaus Velkuan Kummelissa. Leena Flander, Reini Koivusalo. Su 16.5. klo 16.30 Sanajumalanpalvelus Velkuan kirkossa. Jyrki Rautiainen, Reini Koivusalo. Kirkkokahvit ennen jumalanpalvelusta. Ke 19.5. klo 12.30 Ystäväpiiri Velkuan Kummelissa klo 12.30. Annukka Vilenius- Anttila. Kohtaamispaikan kahvio ja kirppari ovat avoinna ma to klo 10 14. Kirpparin tuotto menee helmi- ja maaliskuussa Yhteisvastuun hyväksi kokonaisuudessaan. Kiitos avustasi! Kohtaamispaikka suljettu 29.3. - 5.4. Hyvää huomenta naantalilaiset -hartaushetki tiistaisin klo 11 Kohtaamispaikalla. Ohjelmansuorittajat vaihtuvat viikoittain. Äiti-Teresan peittopiiri joka keskiviikko klo 11. Tarvitsemme villalankoja peittojen tekemiseen, lahjoita ylimääräiset lankasi hyvään tarkoitukseen. Voit tuoda ne Kohtaamispaikalle/diakoniatoimistoon tai ota yhteyttä: Mari Syrjäkoski-Vuollet p. 02-533 6673. Peli-iltapäivä keskiviikkoisin klo 13 Kohtaamispaikalla, pelataan yhdessä Rummikuppia ja tupamölkkyä. Korttiaskartelu ma 22.3., 26.4. ja 17.5. klo 11 Kohtaamispaikalla Eila Kosken johdolla. Yhteislaulua Hilkka Leinosen johdolla seurakunta-keskuksessa ryhmähuone 4 torstaina 15.4. klo 12. Diakoniatyön ryhmät maalis toukokuussa Omaishoitajien ryhmä to 25.3. ja 22.4. klo 13. Osallistumme myös kevätretkeen 27.5. Tied. Mari Inkeripiiri tiistaina 11.5. klo 14. Lisäksi Inkeripiirin 20-vuotisjuhla su 11.4. Tied. Mari 14 Avoin runopiiri to 29.4. klo 14. POTERO - keskustelupiiri veteraanimiehille parillisten viikkojen torstaina klo 13.30 seurakuntakeskuksessa. Naisten saunailta kerran kuukaudessa: 30.3 ja 4.5 klo 17 19. Kahvia ja makkaranpaistoa. Voit ottaa käsityön myös mukaan. Tervetuloa. Tied. Anita Mäkilä Juhlat retket leiripäivät Äitienpäiväjuhla Su 16.5. klo 12 Naantalin Seurakuntakeskuksessa. Juhla järjestetään yhdessä Naantalin Vanhusten Tuki ry:n kanssa. Seurakuntaretki Sastamalan seudulle to 27.5. Vierailemme Tyrvään kirkossa, Karkun evankelisella opistolla ja Villa Royalissa. Hinta 40 sisältää matkan, ruoan ja kahvit. Lähtö Seurakuntakeskukselta klo 8 ja paluu n. klo 18. Sitovat ilmoittautumiset 20.5.2010 mennessä Minnalle 040 524 1228 tai Marille 02-5336673. Vanhemman väen leiripäivä Soiniemessä ma 31.5. Ilmoittautumiset 24.5. mennessä Minnalle 040 524 1228 tai Annukalle 02-5336662. Seuraa ilmoittelua kirkollisissa. EU-ruokajakelu diakoniatoimistossa maanantaisin 22.3., 26.4. ja 24.5. klo 13-15. Muuna aikana ajanvarauksella diakoniatyöntekijöiltä. Läskit Nepaliin Naantalissa on 99 laihduttajaa, joista 14 miestä. Loppupunnitus on 19.5 klo 13 18 diakoniatoimistossa A. Mäkilän huoneessa. Diakoniatyöntekijät tavoitettavissa Diakonissa Minna Pykälämaa Vanhus- ja vammaistyö Puhelin: 040 524 1228 Minna.Pykalamaa@evl.fi Diakoni Anita Mäkilä Päihde- ja mielenterveystyö Puhelin: 02-533 6053 Tavattavissa myös Karvetin Klubitalolla kerran kuukaudessa ja Päiväkeskus Tuulentuvassa kaksi kertaa kuukaudessa Anita.Makila@evl.fi Diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet Vapaaehtoistyö, Kohtaamispaikka, Lähimmäispalvelu, Omaishoitajat Puhelin: 02-533 6673 Mari.Syrjakoski-Vuollet@evl.fi Diakonissa Annukka Vilenius-Anttila Johtava diakoniatyöntekijä, Velkuan diakoniatyö Puhelin: 02-533 6662 Annukka.Vilenius-Anttila@evl.fi Diakoniatoimistossa (Piispantie 2) päivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10-12. Mikäli olet kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta Tehtäviä löytyy Kohtaamispaikan kahviosta, kirpparilta, lähimmäispalvelusta, tilaisuuksien järjestelyistä, yhteisvastuukeräyksestä yms. Myös erilaisten ryhmien vetäjiä tarvitaan. Ota yhteyttä Mariin. Lähimmäispalvelun peruskurssi alkaa ti 13.4. Kokoonnumme yhteensä neljä kertaa. Vapaaehtoisia tarvitaan lisää erityisesti yksinäisten vanhusten ystäviksi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Mari Syrjäkoski-Vuolteelle viimeistään 8.4. p. 02-533 6673. Inkeripiirin 20-vuotisjuhla su 11.4. Jumalanpalvelus klo 10 kirkossa, minkä jälkeen seurakuntakeskuksessa lounas ja juhla, jossa on mukana vieraita Inkeristä Skuoritsan ystävyysseurakunnasta ja Hietamäen seurakunnasta. Tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet!

S e u r a k u n n i s s a t a p a h t u u 1 9. 3. 2 6. 5. 2 0 1 0 MERIMASKU RYMÄTTYLÄ Jumalanpalvelukset Merimaskun kirkossa joka pyhä klo 10 Merimaskun kirkossa, Naantalin koraalikuoro esiintyy Su 21.3. klo 10 Messu Rymättylän kirkossa. Erkka Nurmi, Kirkkokahvit. Kirkkokuoro torstaisin seurakuntakodilla klo 19. Tervetuloa! Muut tilaisuudet 10.5. klo 9 Päiväkerhossa avoimet ovet isovanhemmille. 23.5. klo 10 Ehtoollisjumalanpalvelus MUSIIKKIA NAANTALIN LUOSTARIKIRKOSSA Pääsiäiskonsertti Naantalin kirkon urut 20 vuotta Su 4.4. klo 16.00 Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan kuoro Cantus Mercurialis, joht. Hannu Wuorela Miika Hartikainen, urut Kari Vuola, urut Frescobaldi, J.S. Bach: Paaston- ja pääsiäisajan urku- ja kuorokoraalit kokoelmasta Das Orgelbüchlein, Bach-Dupré, Schumann Ohjelma 10 AIKUISTYÖ Naisten raamis joka toinen viikko ke klo 18 seurakuntakeskuksessa. Tiedustelut: Marja Saantola, p. 02-533 6666 Gospel-jumppa maanantaisin klo 19. Vetäjänä fysioterapeutti Sari Linnela. Miesten ilta Pyhät ja pahat pojat La 20.3. klo 18 Soiniemen leirikeskuksessa Isäntänä Tommy Björkskog. Pastori Hannu Nyman puhuu aiheista Isä-poika-suhde, Miehen oma minuus, Mies elämän ristipaineessa. Mahdollisuus saunomiseen alkaen klo 16. Iltapala. 23.5. klo 11.15. Kirkkokahvit Merimaskun seurakuntakodissa. 23.5. klo 16 Perhekirkko Merimaskun kirkossa ja tämän jälkeen tarjoilua srk-kodissa. Konsertti la 15.5. klo 19 Tukholman tuomiokirkkoseurakunnan poikakuoro, joht. Filip Hamber Ohjelma 5 Urkumatinea Su 23.5. klo 16.00 Kari Vuolan urkuoppilaat Ohjelma 5 Naisten päivä Naisten salaiset kansiot Su 21.3. Naantalin kirkossa ja seurakuntakeskuksessa: Klo 10 Messu Naantalin kirkossa, Marja Saantola saarnaa. Liturgina Leena Flander. Kanttorina Miika Hartikainen. Vox Gratiae-lauluryhmä. Klo 11.30 Lounas seurakuntakeskuksessa. Klo 12.30 Naisten salaiset kansiot I. Maija Nyman (Muistot, oma minuus). Musiikkia: Marjo Kotiranta. Kahvit Liikuntahetki Sari Linnelan seurassa. Naisten salaiset kansiot II, Maija Nyman (Äiti-tytär, rakkaus, arvot, Jumala) Su 11.4. klo 10 Sanajumalanpalvelus Rymättylän kirkossa. Sirén, Vähämäki. Su 18.4. klo 10 Messu Rymättylän kirkossa. Leena Vuorenoja. Su 25.4. klo 10 Sanajumalanpalvelus Rymättylän kirkossa. Erkki Marttinen. Su 2.5. klo 10 Messu Rymättylän kirkossa. Sirén, Vähämäki. Su 9.5. klo 10 Sanajumalanpalvelus Rymättylän kirkossa. Sirén, Vähämäki. To 13.5. klo 10 Helatorstain messu Rymättylän kirkossa. Sirén, Vähämäki. Su 16.5. klo 10 Sanajumalanpalvelus Rymättylän kirkossa. Su 23.5. klo 10 Messu Rymättylän kirkossa. Sirén, Vähämäki, mukana myös Hyvinkään kamarikuoro. Lähetys- ja merimieskirkkopiiri kokoontuu joka kuun 1. keskiviikko klo 13 seurakuntakodissa. Huhtikuussa 7.4.2010. Toukokuussa 5.5.2010. Kultaisen iän kerho kokoontuu kolmen viikon välein tiistaisin seurakuntakodilla klo 13 huhtikuussa 6.4.2010 ja 27.4.2010. Toukokuussa 18.5.2010. Tyttökerhot kokoontuvat tiistaisin seurakuntakodilla klo 12.45 ja 13.45 ja 14.30. Perhekerho keskiviikkoisin seurakuntakodilla klo 10. Tervetuloa pienokaiset ja hoitajat leikkimään, laulamaan, juttelemaan ja hiljentymään yhdessä! Poikakerhot ala-asteella oleville pojille torstaisin seurakuntakodilla klo 12.30, 13.30 ja 14.30. Äiti Teresa -piiri torstaisin seurakuntakodilla klo 12. Raksa (naisten rakentumispiiri) perjantaisin seurakuntakodilla klo 10. Pyhäkoulu Perheet, oletteko huomioineet pyhäkoulun sunnuntaisin seurakuntakodilla klo 12? Pyhäkoulua pitävät turvalliset ohjaajat Rauni Mensali ja Jaana Sikkilä. Kevään viimeinen pyhäkoulu on su 28.3. Rippikoulu sunnuntaina 11.4. ja 23.5. jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntakodilla. Kanttorin virsitunti keskiviikkona 24.3. klo 14 Katavakodissa Toimintapäivät tytöille ja pojille Nuorisotyöryhmä järjestää kolme toimintapäivää: seitsemäs-, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille tytöille ja pojille. Päivät vetää Tuomas Levanto. La 20.3. Poikien toimintapäivä Su 21.3. Tyttöjen toimintapäivä La 27.3. Poikien toimintapäivä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Rami Ojalalle Strategiatalkootyöpäivä seurakuntakodilla lauantaina 27.3. klo 10. Keskustelutilaisuus seurakuntalaisille lähetetyn kyselyn johdosta. PERHENEUVOJA Perheneuvoja Marjut Ostermaa palvelee Naantalin rovastikunnan alueella. Ajanvaraus p. 02-261 7111 LÄHETYS HILJAISUUDEN RETRIITTI KIRKKOKULJETUKSET Merikirkkopiiri tiistaisin klo 12 parillisilla viikoilla (ryhmähuone 3). Lähetyspiiri torstaisin klo 13 parillisilla viikoilla (ryhmähuone 4). NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEYSTIEDOT Naantalin seurakuntayhtymä Piispantie 2, 21100 Naantali www.naantalinseurakuntayhtymä.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@evl.fi Taloustoimisto Avoinna ma-pe 9 13, fax (02) 435 1856 Talousjohtaja Jorma Koivula (02) 437 5414, (02) 533 6661 Hautausasiat ja palkat (02) 437 5415 Pääkirjanpitäjä Merja Läksy (02) 437 5417 Atk-tukihenkilö Jukka Nurmi (02) 437 5416 Projektisihteeri Heli Kallio (02) 533 6482 Tiedottaja Margit Virkkala (02) 533 6669 Kiinteistönhoitaja Pekka Airas (02) 533 6050 Seurakuntamestari Ilkka Puonti (02) 533 6674 Seurakuntamestari Liisa Suominen (02) 533 6051 Seurakuntamestari Juha Huhtala (02) 5336052 Seurakuntamestari Sakari Ylikleemola (02) 5341 472 Seurakuntapuutarhuri Pekka Suominen (02) 533 6055 Emäntä Anni Nieminen (02) 533 6058 Naantalin seurakunnan retriitti 30.4. 2.5. Rymättylän Tammilehdossa. Hinta- ja muut lähemmät tiedot lehtien kirkollisissa ilmoituksissa ja ilmoittautuville henkilökohtaisesti lähempänä tapahtumaa. Ilmoittautua voi vaikka heti: Leena Flander puh. 02-534 6390. Pitopalveluyrittäjä Sirpa Ruohonen 050 538 1956 Merimaskussa: Seurakuntamestari Pirjo Litukka (02) 436 9946 Rymättylässä Seurakuntamestari Ritva Mannelin (02) 533 6679 Naantalin seurakunta Naantali Seurakuntakeskus Piispantie 2 www.naantalinseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto (02) 437 5411, fax (02) 435 1215 Avoinna ma pe 9 13 Kirkkoherra Jyrki Rautiainen (02) 437 5418, 044 533 7773 Kappalainen Ensio Ruskovuo (02) 533 6665 Kappalainen Leena Flander (02) 534 6390 Srk-pastori Marja Saantola (02) 533 6666 Srk-pastori Annukka Lindberg (02) 533 6676 Kanttori Kari Vuola 050 528 4337 Kanttori Miika Hartikainen (02) 533 6667 Su 28.3. Su 4.4. Su 16.5. Seurakuntasihteeri Hanne Tuulos (02) 437 5455 Lapsityönohjaaja Tuulikki Palonen-Poikkeus (02) 533 6054 Päiväkerhot Seurakuntakeskus (02) 437 5431 Lastenohjaajat/seurakuntakeskus (02) 533 6671 Lastenohjaajat/Nuhjala (02) 533 6056, (02) 533 6670 Diakoniatoimistossa päivystys ma ja to klo 10-12 Johtava diakoniatyöntekijä Annukka Vilenius-Anttila (02) 533 6662 Diakonissa Minna Pykälämaa 040 524 1228 Diakoni Anita Mäkilä (02) 533 6053 Diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet (02) 533 6673 Nuorisotoimisto alakerta Dipoli Johtava nuorisotyöohjaaja Waltteri Hämäläinen (02) 533 6483 Nuorisotyöohjaaja Timo Havukainen (02) 533 6660 Nuorisotyöohjaaja Marjo Hakamäki-Salo (02) 533 6060 Nuorisotyöohjaaja Aino Ranta (02) 533 6664 Nuorisotyöohjaaja Katri Lehikoinen 040 524 1230 Reitti: Lähtö klo 9.10 Karvetinkadulta Teräskatu Vanha Vantontie Maskuntie Isotalontie Nuhjalantie (n. klo 9.20) Soinistentie Taimontie Kurkelankatu (n. klo 9.30) Aurinkotie Venevalkamantie Teljentie Lukkarinkatu (iso parkkipaikka) Piispantie Aurinkosäätiön Palvelutalon kulmalla (n. klo 9.40) Myllynkiventie Luostarinkatu Kirkko. Paluukuljetus n. klo 11.30 Merimaskun seurakunta www.merimaskunseurakunta.fi merimaskun.seurakunta@evl.fi Kirkkoherranvirasto 436 9654 Avoinna ma klo 15 17 ja ke klo 9 12 Fax (02) 439 9918 Kirkkoherra Matti Huovinen, (02) 533 6677 Diakoni Kaija Ståhlberg (02) 534 2545 Kanttori Tiina Lustig (02) 435 1442 Lastenohjaajat (02) 533 6470 Rymättylän seurakunta www.rymattylanseurakunta.fi Kirkkoherranvirasto (02) 252 1216 Avoinna ti ja pe 9 12 ke 15 17 Kirkkoherra Petri Sirén (02) 533 6485 Kanttori Esa Vähämäki (02) 533 6481 Seurakuntasihteeri Nina Lehtovirta (02) 252 1216 Diakoni Raimo Ojala (02) 252 1987, (02) 534 1470 Seurakuntakoti (02) 252 1987 Kirkko, hautausmaa/huoltorakennus (02) 252 1654 15

Pääsiäisajan tapahtumia seurakunnissa Naantali Su 28.3. klo 10 Palmusunnuntain perhemessu Naantalin kirkossa. Leena Flander, Annukka Lindberg, Kari Vuola. Nuorten lauluyhtye Quo Vadis, joht. Kari Vuola. Ma ke 29.-31.3. klo 18 20 Naantalin kirkko auki hiljentymistä varten. To 1.4. klo 19 Kiirastorstain messu Naantalin kirkossa. Marja Saantola, Leena Flander, Miika Hartikainen ja Kari Vuola. Pe 2.4. klo 10 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus Naantalin kirkossa. Annukka Lindberg, Kari Vuola. Lauluyhtye Vox Gratiae. Pe 2.4. klo 15 Pitkäperjantain Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus Naantalin kirkossa. Miika Hartikainen, Leena Flander. La 3.4 klo 23 Pääsiäisyön messu Naantalin kirkossa. Ensio Ruskovuo, Jyrki Rautiainen, Miika Hartikainen. Chorus Gratiae kuoro, Jari Virta, trumpetti. Su 4.4. klo 10 Pääsiäispäivän messu Naantalin kirkossa. Leena Flander, Marja Saantola, Kari Vuola. Naantalin Kamarikuoro, joht. Jouko Valkonen. Su 4.4. klo 16 Pääsiäiskonsertti - Naantalin kirkon urut 20 vuotta Naantalin kirkossa. Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan kuoro, Cantus Mercurialis, joht. Hannu Wuorela. Kari Vuola ja Miika Hartikainen, urut. Ohjelma 10. Ma 5.4. klo 10 Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus Naantalin kirkossa. Jyrki Rautiainen, Miika Hartikainen, Koraalikuoro, joht. Tiina Lustig. Rymättylä Su 28.3. klo 10 Palmusunnuntain perhekirkko Rymättylän kirkossa, Sirén, Vähämäki. Mukana lasten lauluryhmä. Ma 29.3.klo 19 Ahtisaarna Rymättylän kirkossa, Sirén, Vähämäki. Ti 30.3. klo 19 Ahtisaarna Rymättylän kirkossa, Sirén, Vähämäki. Ke 31.3. klo 19 Jukka Salmisen säveltämä tuhkamessu ja ehtoollinen Rymättylän kirkossa. Mukana lauluryhmä Aamuruskon siivin ja Ensio Ruskovuo. To 1.4. klo 17 Kiirastorstain ehtoollishartaus Rymättylän Katavakodissa. Sirén, Vähämäki. To 1.4. klo 19 Kiirastorstain messu Rymättylän kirkossa, Sirén, Vähämäki. Pe 2.4. klo 10 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus Rymättylän kirkossa, Sirén, Vähämäki. Su 4.4. klo 10 Pääsiäispäivän messu Rymättylän kirkossa, Sirén, Vähämäki. Ma 5.4. klo 18 (huom! aika!) Toisen pääsiäispäivän iltakirkko Rymättylän kirkossa. Ehtoollinen, Sirén, Vähämäki. Merimasku Su 28.3. klo 10 Jumalanpalvelus Merimaskun kirkossa Ma 29.03. klo 19 Ahtisaarna Merimaskun kirkossa Ti 30.03. klo 19 Ahtisaarna Merimaskun kirkossa Su 4.4. klo 10 Pääsiäispäivän jumalanpalvelus Merimaskun kirkossa Lisätietoja: www.merimaskunseurakunta.fi Velkua To 1.4. klo 17 Kiirastorstain iltamessu Velkuan Kummelissa. Jyrki Rautiainen, Reini Koivusalo. Su 4.4. klo 16.30 Pääsiäispäivän messu Velkuan kirkossa. Leena Flander, Reini Koivusalo. Seuraava Vesper ilmestyy 26.5.2010: Seurakuntavaalit 2010 Pienen pyhä Minun harrastukseni