Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 2 Varmaa Perusmekanismi. Ilmakehän "kasvihuonekaasut"(vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli) imevät itseensä maasta lähtevää pitkäaaltosäteilyä ja pitävät maanpinnan läheisen ilmakehän lämpimänä. Kasvihuonekaasujen määrän kasvu. Hiilen ja öljyn poltto on johtanut ilmakehän hiilidioksipitoisuuden selvään kasvuun teollisena aikana. Maapallon keskilämpötilan kasvu. Maapallon keskilämpötila näyttää kasvaneen noin puoli astetta viimeisen sadan vuoden aikana. Tämä on suurin tunnettu lämpötilan muutos tuhanteen vuoteen. Meren pinta on noussut sekä jää- ja lumipeite pienentyneet maapallolla. Globaalin ympäristön muutos. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan ja maapallon historiassa ihmisen toiminta muuttaa globaalia ympäristöä, ei vain paikallisia oloja.

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 3

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 6 Epävarmaa Ilmastovaihtelut. Ilmaston tyypillinen tila on muutos ja vaihtelu sekä eri ajanjaksoina että alueellisesti. Ennen ihmistä maapallolla on ollut hyvin erilaisia ilmastokausia. Jokainen kuuma tai kylmä jakso, tulva, myrsky tai kuiva kausi ei ole merkki kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Vuorovaikutukset. Tuhannet tekijät vaikuttavat ilmastojärjestelmään. Mikään niistä ei yksinään määrää ilmaston ominaisuuksia. Ne ovat tulosta kaikkien tekijöiden vuorovaikutuksesta. Ilmastotutkimukseen tarvitaan malleja, joissa kaikki vuorovaikutukset ovat mukana.

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 9 Ilmaston muutos mallien kuvaamana Mallitulokset. Maapallon keskilämpötila nousee useita asteita tämän vuosisadan loppuun mennessä. Lumi ja jää vähentyvät ja merenpinta nousee. Kosteus ja sademäärät kasvavat keskileveysasteilla. Mallitulokset sisältävät epävarmuutta keskimääräisolojen muutoksen suuruudesta ja vauhdista ilmastosuureiden herkkyydestä kasvihuonekaasujen pitoisuuden muutoksille muutosten vaihtelusta ajallisesti ja paikallisesti ääri-ilmiöiden yleistymisestä peruuttamattomien muutosten mahdollisuudesta

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 10 FinSken: malliennusteita Suomen talvilämpötiloista 2010-2039

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 11 FinSken: malliennusteita Suomen talvisateista 2010-2039

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 12 Ilmastomuutoksen kielteisiä vaikutuksia tällä vuosisadalla Satojen pieneneminen useimmilla trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, samoin kuin niillä keskileveysasteiden alueilla, joilla lämpötilan nousu on keskimääräistä suurempi. Kuivuuden paheneminen erityisesti Keski-Aasiassa, Välimeren alueella, Australiassa ja eteläisessä Afrikassa. Yhä useampien ihmisten altistuminen vakaville taudeille, kuten malarialle ja koleralle. Lisäksi ihmisiä kuolee yhä enemmän kuumuuden aiheuttamaan stressiin. Asuinalueiden tulvavahinkojen kasvaminen sademäärien lisääntyessä ja merenpinnan noustessa. Kehitysmaiden köyhät kärsivät näistä ongelmista eniten, samoin kuin monista muista ilmastonmuutoksen seurauksista. Asutuksen ja monien ekosysteemien vaarantuminen erityisesti rannikoilla, vuoristoissa ja napa-alueilla.

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 13 Ilmastomuutoksen myönteisiä vaikutuksia Satojen lisääntyminen korkeilla leveysasteilla. Puuntuotannon kasvu kestävästi hoidetuilla metsäalueilla. Energiankulutuksen pieneneminen lämmityksessä pohjoisessa, kun talven lämpötila nousee. Euroopassa ilmastonmuutos pahentaa kuivuutta etelässä ja idässä, mutta lisää vesivaroja pohjoisessa. Kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät pohjoisemmaksi, jolloin joistakin lajeista tulee uhanalaisia elinympäristön muuttuessa liikaa. Pohjois-Euroopan maatalous todennäköisesti hyötyy muutoksista. Tosin talven lämpeneminen saattaa lisätä tuhohyönteisten ja kasvitautien esiintymistä pohjoisessa. Arktisilla alueilla ekosysteemit ovat uhattuina ja ikiroudan sulaminen rikkoo rakennuksia, teitä ja putkistoja. Suomessa tehtyjen ennusteiden mukaan lämpötila nousisi meillä 2.4 o C vuoteen 2050 ja 4.4 o C vuoteen 2100 mennessä. Kasvukaudet pitenisivät täälläkin ja sademäärät lisääntyisivät. Eduskunnan ympäristövaliokunta, 2001

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 14 Mitä voidaan tehdä? Odotetaan lopullista varmuutta? Jatketaanko nykymenoa jos muutosta ei osata vielä ennustaa tarkasti? Myöhäistä? Ilmastomallien tuloksista voidaan arvioida, että mittavat torjuntatoimet piti aloittaa viimeistään 1970-luvulla. Nykyiset päästörajoitukset ovat liian pieniä pysäyttämään ilmaston muutosta. Noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia ja rajoitetaan päästöjä. Kioton sopimuksessa (1997) sovittiin, että kehittyneet teollisuusmaat vähentävät kasvihuonekaasujen päästöjä vuoden 1990 tasosta 5.2 % vuoteen 2012 mennessä. Sopimus on astunut voimaan, ja sen jatkamisesta on sovittu vuoden 2005 Montrealin ilmastokokouksessa. Sopeudutaan muuttuvaan ilmastoon ja torjutaan muutoksen vahingollisia seurauksia. Otetaan muutos huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 15 Päästöjen jakauma maailmassa

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 16 Kokonaispäästöt v. 2002 yksikkö 10 9 kgco 2 = miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi muutettuna Maailma 24500 EU 4250 Suomi 77 Suomen kokonaispäästöt 1990 71.5 2004 81.8 2012 82.5 (Suomen hallituksen suunnitelma)

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 17 Suomen päästöjakauma 2004

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 18 Toimet Suomessa Suomen Kioton sopimuksen päästötavoite. Suomi on sitoutunut siihen, että kasvihuonekaasujen päästöt ovat vuonna 2010 samalla tasolla kuin vuonna 1990. Toteutunut kehitys vuosina 1990-2004: päästöt kasvaneet 10-20 %. Suomen ilmastostrategia vuoteen 2020. Lipposen hallitus toi eduskuntaan selostuksen kansallisesta ilmastostrategiasta keväällä 2001. Eduskunta hyväksyi siitä ympäristövaliokunnan ehdottaman lausunnon. Lokakuussa 2001 Suomi esitti kolmannen kansallisen raportin YK:n ilmastomuutoksen puitesopimuksen toteuttamisesta. Selostuksen, lausunnon ja raportin tavoite oli toteuttaa Kioton päästötavoite kotimaisin toimin, myös rakentamalla uusi ydinvoimala.

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 19 Suomen energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia 2006. Vanhasen hallitus toi eduskuntaan selostuksen kansallisesta ilmastostrategiasta marraskuussa 2005. (Suomen piti esittää neljäs kansallinen raportti YK:n ilmastomuutoksen puitesopimuksen toteuttamisesta vuoden 2006 alkuun mennessä.) Selostus ehdottaa Suomen kansallisten päästötavoitteiden ylittämistä ja erotuksen korvaamista Kioton joustomekanismien avulla. Joustomekanismit ja päästökauppa? Päästöoikeuksia ostetaan ja myydään Kuka myy, kuka ostaa? Kuka hyötyy, kuka häviää? Valtio ja päästöoikeuksien jako Päästöt ja työpaikat Tosielämästä virtuaalimaailmaan

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 20 Uuteen ilmasto- ja energiapolitiikkaan Suomen ilmastopolitiikka kansainvälisellä tasolla. EU:n ilmasto-ohjelman tavoitteet Suomi perässähiihtäjästä aloitteentekijäksi Suomi riippumattomaksi fossiilisista polttoaineista Ruotsin tavoite - vuoteen 2025 mennessä Ilmaston muutos + öljy loppuu neljässäkymmenessä vuodessa? Uusiutumattomista uusiutuviin energian lähteisiin Tehokkuus ja ja energian säästö? - Miten paljon sähköä tarvitaan? Kasvihuonekaasujen talteenotto

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 21 Uusioenergian mahdollisuuksia Uusiutumattomat: hiili - öljy - maakaasu - turve - nykytyypin ydinenergia Uusiutuvat: Tuuli-, vesi- ja aurinkosähkö? Halot, hake ja jäte polttoaineena? Uuden tekniikan kehityshaasteet ja mahdollisuudet esim. Tiede 2/2002: Uusiosähkö sopii Suomeen (http://www.aikakaus./al_koulussa/artikkelipankki/uusiosahko.htm) Liikenteen päästöt kasvavat Euroopassa julkinen liikenne liikenteen uudet voimanlähteet

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 22 Yhteiskunnallisia näkökulmia keskusteltaviksi Voidaanko ilmasto- ja ympäristöongelmat ratkaista muuttamalla ne tuottavaksi liiketoiminnaksi? Talouselämän ja yhteiskunnan edut, yksityinen ja yhteiskunnallinen omistus ja päätöksenteko? Miksi Kioton sopimus ei kelpaa Yhdysvaltain hallitukselle? Tuotannon kasvu ja ilmastomuutos Kioton sopimuksessa teollisuusmaat sitoutuvat rajoittamaan päästöjä tuotannon kasvusta tinkimättä. Kioton päästörajoitukset eivät koske kehitysmaita, joilla teollistuminen on vasta alkuvaiheessa. Tuotannon jatkuva kasvu ja luonnonvarojen tuhlaus?

Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 24 Lisätietoa verkossa http://www.ilmasto.org - suomalaisten ympäristöjärjestöjen ilmastosivu http://www.tulevaisuudenvoima.org - Tulevaisuuden voima - ympäristöjärjestöjen toimintasivu http://www.unfccc.int - YK:n ilmastomuutoksen puitesopimuksen sivu http://www.ipcc.ch - Hallitustenvälisen ilmastotyöryhmän sivu http://www.ktm. - KTM:n sivuilta löytyy Suomen viralliseen ilmastostrategiaan liittyviä asiakirjoja http://www.ymparisto. - Ympäristöhallinnon sivu: tiedotteita ja taustatietoa http://www.nessi.info/nsken - Tutkimusohjelma FinSken: arvioita Suomen ilmastomuutoksesta http://www.tilastokeskus. - Tilastokeskus tuottaa Suomen viralliset päästötilastot ym. selvitykset http://europa.eu.int/comm/environment/climat/eccp.htm - EU:n Euroopan ilmastomuutosohjelma