ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025
Taustat Energiatehokkuussopimukset 2017 2025
Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET 1997 2007 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2008 2016 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Kattava vapaaehtoinen energiatehokkuussopimustoiminta on käynnistynyt Suomessa jo vuonna 1997 Sopimustoiminta on tuottanut toivottuja tuloksia Uusi sopimuskausi vuosille 2017 2025 käynnistyy
Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 SOPIMUSKAUSI SOPIMUSJAKSOT LIITTYMINEN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUSKAUSI 2017 2025 1. JAKSO 2017 2020 (4 VUOTTA) 2. JAKSO 2021 2025 (5 VUOTTA) Energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanokausi 2014 2020 Sopimukseen liitytään pääsääntöisesti koko yrityksen/yhteisön energiankäytöllä Sopimukseen liitytään koko kaudelle 2017 2025 Vuoden 2018 loppuun mennessä liittyneiden on mahdollista irtautua sopimuksesta vuoden 2020 lopussa ilman energiatukiin liittyviä mahdollisia seuraamuksia
Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS TEOLLISUUS Energiavaltainen teollisuus l Elintarviketeollisuus l Kemianteollisuus Teknologiateollisuus l Puutuoteteollisuus Yleinen teollisuus ENERGIA-ALA Energiantuotanto Energiapalvelut PALVELUALA Kaupan ala l Matkailu- ja ravintolapalvelut l Autoala l Yleinen palveluala KIINTEISTÖALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS HÖYLÄ IV ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS TOIMITILAKIINTEISTÖT VUOKRA-ASUNTOYHTEISÖT KAUPUNGIT & KUNNAT KUNTAYHTYMÄT LÄMMITYSPOLTTONESTEIDEN JAKELU Öljylämmityskiinteistöt
Energiatehokkuussopimukset Suomen ensisijainen valinta EED toimeenpanossa Energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää EU:n tiukat energiatehokkuusvelvoitteet Energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU) (EED) Sopimustoiminnan tulosten on tavoitteena kattaa yli puolet energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanokaudella 2014 2020 direktiivin 7 artiklan mukaisesta sitovasta kansallisesta energiansäästötavoitteesta. Vapaaehtoiset sopimukset ovat vaihtoehto uudelle kansalliselle lainsäädännölle tai muille uusille pakkokeinoille Suomea sitovien energiatehokkuusvelvoitteiden toimeenpano onnistuu vapaaehtoisin keinoin vain, jos sopimustoiminta on kattavaa ja täyttää asetetut tavoitteet energiankäytön tehostumisesta
Tuloksena tuntuvia säästöjä 2008 2014 TOTEUTETUILLA TOIMILLA SAAVUTETTU VUODEN 2015 ALUSSA: + 1 TWh/a asiakkaat 12 TWh/a 9,5 TWh/a LOPPUKÄYTTÖ Sähkön säästö 3,3 TWh/a Lämpöenergian säästö 6,3 TWh/a Polttoaineiden säästö 2,5 TWh/a Määrä vastaa yhteensä yli 600 000 pientalon vuosittaista energiankäyttöä Asiakkaille suunnatun energiatehokkuusneuvonnan säästövaikutus noin 50 000 pientalon vuosittainen energiankäyttö Hiilidioksidipäästöjen vähenemä 3,6 miljoonaa tonnia/a Säästöt energiakustannuksissa noin 440 miljoonaa euroa/a Investoinnit energiatehokkuuteen 2008-2014 792 miljoonaa euroa
Hyödyt Energiatehokkuussopimus 2017 2025
Energiatehokkuussopimukset KANSALLISET HYÖDYT Lisää yritysten ja kuntien kustannustehokkuutta & parantaa toimintaedellytyksiä Ensisijainen keino EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) toimeenpanossa Palvelee myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanoa Auttaa kasvihuonekaasupäästövelvoitteiden saavuttamisessa Edistää osaltaan Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta Ei verotuksen tai lainsäädännön haitallisia vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn Keskeinen osa Suomen energiapolitiikkaa Vastaa osaltaan kansainvälisiin ilmastositoumuksiin Helpottaa uusiutuvan energian velvoitteiden toteutumista Luo vihreää kasvua & markkinoita puhtaan teknologian ratkaisuille Vaihtoehtoinen ja täydentävä keino lainsäädännölle/pakkokeinoille
Energiatehokkuussopimukset HYÖDYT LIITTYJÄLLE Energiankäytön tehostuminen muuttuu hyödylliseksi toimintatavaksi Tarkoituksenmukainen energiankäyttö on vastuullista Toiminnan ilmastokuorma vähenee Rakentaa ja vahvistaa myönteistä julkisuuskuvaa Turhien energiakulujen karsinta lisää kannattavuutta ja tulosta Mahdollisuus hyödyntää valtion energiatukea energiatehokkuustoimiin Liittyy luontevaksi osaksi johtamisjärjestelmiä Joustavampi ja mielekkäämpi vaihtoehto uudelle kansalliselle lainsäädännölle tai muille uusille pakkokeinoille
Tavoite Energiatehokkuussopimukset 2017 2025
Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 KATTAVUUSTAVOITTEET VUODEN 2018 LOPPUUN MENNESSÄ ELINKEINOELÄMÄ Energiavaltainen teollisuus: yrityksistä 100 % Keskisuuri teollisuus ja yksityinen palveluala: toimenpideohjelma-alueiden energiankäytöstä 50 % 65 % Energiantuotanto: sähköntuotannosta 85 %, kaukolämmön tuotannosta 70 % Energiapalvelut: sähkön ja kaukolämmön jakelusta ja myynnistä 80 % KIINTEISTÖALA Toimitilakiinteistöt: sopimuksen kohderyhmän huoneistoalasta vähintään 80 % Vuokra-asuntoyhteisöt: sopimuksen kohderyhmän huoneistoalasta vähintään 80 % KUNTA-ALA Kunnat ja kaupungit: asukasluvusta vähintään 75 % LÄMMITYSPOLTTONESTEIDEN JAKELU ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT Höylä IV: lämmityspolttonesteiden toimitusmäärästä vähintään 80 %
Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 LIITTYJÄN ENERGIANSÄÄSTÖTAVOITE ELINKEINOELÄMÄ* KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA Ohjeellinen energiamääräinen tavoite asetetaan liittymisvaiheessa Tavoite asetetaan vuodelle 2025 ja välitavoite vuodelle 2020 Tavoite vuodelle 2025 vastaa 7,5 % liittyjän energiankäytöstä** Tavoite vuodelle 2020 vastaa 4 % liittyjän energiankäytöstä** Tavoite lasketaan liittymishetkellä käytössä olevasta normaalia toimintaa edustavan kalenterivuoden energiankäytöstä Liittyjän energiankäytön ei edellytetä tavoitevuosina 2020 ja 2025 olevan sopimukseen liittymistilannetta alempi Toimenpiteiden energiansäästövaikutuksen on oltava voimassa tarkasteluvuonna * Keskisuuri teollisuus ja palveluala ** Vuosina 2014 2016 toteutettujen ja raportoitujen energiatehokkuustoimien säästöt voi halutessaan ottaa huomioon asettamalla vuodelle 2025 energiamääräisen (MWh) tavoitteen, joka vastaa 10,5 % liittyjän energiankäytöstä ja vastaavasti välitavoitteen vuodelle 2020, joka vastaa 7 % liittyjän energiankäytöstä.
Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ESIMERKKI TAVOITTEEN ASETTAMINEN ELINKEINOELÄMÄ* KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA Ohjeellinen energiansäästötavoite sopimuskaudelle 2017 2025 1. Sopimukseen liitettävä liittyjän viimeisin normaalivuotta edustava energiankäyttö yhteensä 1 000 MWh 2. Välitavoite vuodelle 2020 vähintään 4 % = 40 MWh 3. Kokonaistavoite vuodelle 2025 vähintään 7,5 % = 75 MWh Ohjeellinen energiansäästötavoite kaudelle 2014 2025 1. Sopimukseen liitettävä liittyjän viimeisin normaalivuotta edustava energiankäyttö yhteensä 1 000 MWh 2. Välitavoite vuodelle 2020 vähintään 7 % = 70 MWh 3. Kokonaistavoite vuodelle 2025 vähintään 10,5 % = 105 MWh Energiankäytön ei edellytetä tavoitevuosina 2020 ja 2025 olevan sopimukseen liitettyä lähtötilannetta alhaisempi Tavoitteen toteuttamista seurattaessa hyväksytään seurantajärjestelmään raportoidut valitulla tavoitteen asettamiskaudella toteutetut toimenpiteet, joiden energiansäästövaikutus on edelleen voimassa tarkasteluvuonna ja jotka koskevat tavoitteen laskennan perusteena olevaa energiankäyttöä yhteensä * Keskisuuri teollisuus ja palveluala
Mihin sitoudutaan? Energiatehokkuussopimukset 2017 2025
Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 LIITTYJÄ SITOUTUU JATKUVAAN PARANTAMISEEN KUNTA-ALA Tavoitteena on liittää energiatehokkuus, energiansäästö ja pyrkimys uusiutuvan energian osuuden lisäämiseen osaksi Liittyjän toimintaa ja käytössä olevia tai käyttöön otettavia johtamisjärjestelmiä Tavoitteiden saavuttamiseksi liittyjä sitoutuu: Toiminnan organisointiin ja suunnitteluun Energiatehokkuuden huomioon ottamiseen suunnittelussa ja hankinnoissa Energiankäytön tehostamismahdollisuuksien selvittämiseen Kustannustehokkaiden energiankäytön tehostamistoimenpiteiden toteuttamiseen Energiankäytön seurantaan ja sen hyödyntämiseen suunnitelmallisesti Henkilökunnan kolutukseen ja energiatehokkuusasioiden viestintään Alueellisen yhteistyön ja koordinaation edistämiseen Vuosittaiseen raportointiin
Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 LIITTYJÄ SITOUTUU JATKUVAAN PARANTAMISEEN KUNTA-ALA Jokainen liittyjä toteuttaa toimia omista lähtökohdistaan ja sitoutuu tekemään parhaansa tavoitteen saavuttamiseksi Liittyjä sitoutuu sopimuksessa esitettyihin toimenpiteisiin, kun se on teknisesti sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen taloudellista ja mahdollista Johdon sitoutuminen, pitkän aikavälin päämäärien ja tavoitteiden asettaminen, sopimuksen mukaisen toiminnan tarkoituksenmukainen organisointi sekä toimenpiteiden suunnittelu ja niiden systemaattinen toteuttaminen ja seuranta on oleellista
Mikä muuttuu? Energiatehokkuussopimukset 2017 2025
Muutoksia verrattuna sopimuskauteen 2008 2016 KUNTA-ALA Uusi kunta-alan energiatehokkuussopimus kaudelle 2017 2025 noudattelee pääpiirteissään sisällöltään ja velvoitteiltaan kunta-alan energiatehokkuussopimusta ja energiaohjelmaa kaudella 2008 2016 Muutoksia mm.: Yksi kunta-alan sopimus, johon kaikki kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät liittyvät koosta riippumatta Sopimuksesta 2017 2025 on mahdollisuus irtautua ilman sopimuksen perusteella myönnettyjen energiatukien mahdollista takaperintää vuoden 2020 lopussa Liittyjän ohjeellisen tavoitteen asetanta on päivitetty vastaamaan EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoon liittyviä tarpeita Tavoitteen toteutumisen seurantaan hyväksytään toimenpiteet, jotka on toteutettu tavoitteen laskentaa vastaavalla kaudella ei varhaistoimia Kunta-alan toimijat liittävät asuinrakennuskantansa ensisijaisesti Kiinteistöalan vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan (VAETS) Liittyjän toimenpiteitä ja velvoitteita on joiltain osin päivitetty
Liittyminen Energiatehokkuussopimus 2017 2025
Kunta-alan energiatehokkuussopimus SOPIMUKSEEN LIITETTÄVÄ ENERGIANKÄYTTÖ Sopimus koskee kaikkea kaupungin/kunnan/kuntayhtymän hallinnassa olevaa energiankäyttöä sähkö, lämpö ja polttoaineet omistetut, vuokratut ja vuokralle annetut rakennukset katu- ja muu ulkovalaistus vesihuolto jätehuolto joukkoliikenne omat kuljetukset ja työkoneet Sopimuksen mukainen tavoite lasketaan Liittyjän koko energiankäytöstä Säästötoimenpiteet kohdistetaan sinne, missä se on Liittyjän kannalta mielekkäintä Energian tuotannon, siirron ja jakelun sekä asuinrakennusten energiankäyttö liitetään ensisijaisesti niille tarkoitettuihin elinkeinoelämän ja kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksiin Liittyjä sitoutuu myötävaikuttamaan, että nämä sen kokonaan tai osittain omistamat toiminnot liittyvät em. energiatehokkuussopimuksiin Liittyjä huolehtii, että energiankäyttö liitetään ainoastaan yhteen energiatehokkuussopimukseen
Kunta-alan energiatehokkuussopimus KUNNAN OMISTAMAT TAI OSAOMISTAMAT ASUNNOT TAI ASUNTOYHTIÖT Kaupungin/kunnan/kuntayhtymän omistamat tai osaomistajat vuokraasuntoyhtiöt ja asumisoikeusyhtiöt liittyvät ensisijaisesti Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjä koskevaan toimenpideohjelmaan Liittyjä myötävaikuttaa, että sen omistamat tai osaomistamat vuokraasuntoyhtiöt ja asumisoikeusyhtiöt liittyvät Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjä koskevaan toimenpideohjelmaan Jos tämä palvelutoiminto on pienimuotoista (alle 500 asuntoa), Liittyjä voi liittää sen energiankäytön ja toiminnon kunta-alan energiatehokkuussopimukseen Yksittäiset asunnot sisältyvät pääsääntöisesti aina kunnan omaan energiankäyttöön ja sen tavoitteen laskennan perusteena olevaan energiankäyttöön
Kunta-alan energiatehokkuussopimus KUNNAN OMISTAMAT TAI OSAOMISTAMAT YHTIÖT JA LIIKELAITOIKSET Tavoitteena on, että kuntapalveluja tuottavat yhtiöt tai liikelaitokset liittyvät energiatehokkuussopimukseen Liittyminen voi tapahtua Elinkeinoelämän tai Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusten toimenpideohjelmiin silloin, kun niissä on ko. toimintoa palveleva toimenpideohjelma Jos kuntapalveluja tuottavat yhtiöt tai liikelaitokset eivät ole liittyneet tai liity Elinkeinoelämän tai Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksiin ne liitetään pääsääntöisesti kunta-alan energiatehokkuussopimukseen Useamman sopimuskunnan omistuksessa olevien toimintojen esimerkiksi jäte- ja vesihuoltoyhtiöt, satamat, ruokapalvelut, työterveys ja muut vastaavat liittämistä sopimukseen ko. kunnat keskustelevat tapauskohtaisesti. Yhtiö tai liikelaitos liitetään vain yhden kunnan sopimukseen Tämä koskee myös tilannetta, jossa kaikki omistajina olevat kunnat eivät ole liittyneet sopimukseen
Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 SOPIMUKSEEN LIITTYMINEN KUNTA-ALA 3) Energiavirasto allekirjoittaa liittyjän energiatehokkuussopimuksen ja toimittaa toisen allekirjoitetun kappaleen Liittyjälle 4) Motiva lisää Liittyjän liittymisrekisteriin 1) Liittyjän energiatehokkuussopimuksen ja liittymistietojen TÄYTTÖ ja kahden allekirjoitetun sopimuksen TOIMITUS Energiavirastoon 2) Liittyjän energiatehokkuussopimuksen ja liittymistietojen TARKASTUS Energiavirastossa ja tarvittaessa lisätietopyyntö 5) Kunta/kaupunki/ kuntayhtymä LIITETÄÄN kunta-alan energiatehokkuussopimukseen Kunta-alalla sopimuskaudella 2017 2025 yksi sopimus kunnan, kaupungin tai kuntayhtymän koosta riippumatta Kunta-alan toimijat liittävät asuinrakennuskantansa ensisijaisesti Kiinteistöalan vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan (VAETS)
Liity syksyllä 2016 ensimmäisten joukossa TEE PÄÄTÖS LIITTYMISESTÄ NYT! Energiatehokkuussopimukset ovat keskeisessä asemassa Suomen sitovan energiatehokkuusdirektiivin energiatehokkuustavoitteen saavuttamisessa Vapaaehtoisen vastuullisuuden edellytys on jatkossakin toiminnan kattavuus ja tuloksellisuus Säästötavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että sopimustoiminta jatkuu saumattomasti vuoden 2017 alusta lähtien ja säästöjä syntyy jo ensimmäisen sopimusvuoden aikana. Lisätietoja liittymisestä: kysy@energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi
Energiansäästö energiatehokkuussopimustoiminnassa MITÄ VOI RAPORTOIDA ENERGIANSÄÄSTÖNÄ KUNTA-ALA Toteutettujen energiansäästötoimenpiteiden ja niiden säästövaikutuksen (kwh) raportointi vuosittain sopimustoiminnan seurantajärjestelmään on keskeinen sopimusvelvoite Energiansäästöllä tarkoitetaan aktiivisin toimenpitein aikaan saatua toimenpiteen kohteena olevan energiankulutuksen vähentämistä nykytasosta verrattuna siihen energiamäärään, joka toteutuisi ilman aktiivisia toimenpiteitä Energiansäästöksi voidaan laskea myös aktiivisin toimenpitein saavutettua tulevan energiankulutuksen vähentämistä kuten esimerkiksi määräystasoa parempi uudisrakentaminen tai ecodesign-tasoa parempien laitteiden hankinta Toimenpiteen seurauksena vuosittain säästettävä energia (kwh) määritetään mittaamalla ja/tai laskennallisesti
Muuhun kuin kunnan omaan energiankäyttöön liittyvä energiansäästö KUNTA-ALA Sopimuksen mukaisilla periaatteilla ns. kolmansien osapuolien energiansäästö, joka on seurausta kunnan toteuttamista energiatehokkuustoimenpiteistä voidaan raportoida kunnan energiansäästönä Kolmansien osapuolien energiansäästö lasketaan tällöin mukaan seurattaessa kunnan sopimuksen mukaisen energiansäätötavoitteen saavuttamista Tavoitteen toteutumisen seurannassa enintään puolet voi olla kolmansien osapuolien energiansäästöä Kolmansien osapuolien energiansäästöllä tarkoitetaan esimerkiksi kunnan rakennusvalvonnan toimenpiteitä liittyen pientalojen rakentamiseen energiatehokkuudeltaan voimassa olevaa määräystasoa paremmiksi Kolmansien osapuolien energiankäyttöön vaikuttava toimenpide voidaan raportoida kunnan säästötoimenpiteenä vain silloin, kun se kohdistuu energiankäyttöön, joka ei kuulu Elinkeinoelämän tai Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusten kattaman energiankäytön piiriin
KATSO VIDEO