KIRJALLINEN KYSYMYS 57/2003 vp Sosionomiopiskelijoiden jatko-opintomahdollisuudet Eduskunnan puhemiehelle Alan liiton kyselyn mukaan vastavalmistuneista sosionomeista lähes kolmasosa on koulutustaan vaatimattomammissa tehtävissä. Toisin kuin entisissä opistoasteen tutkinnoissa sosionomin amk-koulutuksessa korostuu tutkiva ja kehittävä työote. Kunnissa näitä valmiuksia vaativiin tehtäviin vaaditaan kuitenkin monesti ylempi korkeakoulututkinto. Tehtävärakenne ei ole pysynyt koulutuksen kehityksen tahdissa, ja nykyisellään sosionomin koulutus ei anna kelpoisuutta sosiaalityön virkoihin. Siksi monet sosionomiopiskelijat ovat lähteneet opiskelemaan ylempää korkeakoulututkintoa valmistuakseen maistereiksi. Nykyisellään tämä on mahdollista niin, että aiemmat opinnot otetaan huomioon uutta tutkintoa opiskeltaessa ja tiettyjen pääaineiden osalta jopa ilman pääsykokeita vain Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksella, jossa esim. kaksikielisesti psykologiaa pääaineena opiskelevat sosionomit voivat siirtyä suorittamaan sosiaalipsykologian syventäviä opintoja ja valmistua valtiotieteiden maistereiksi. Svenska social- och kommunalhögskolanissa (SSKH) koulutusta on kehitetty sekä rakenteen että sisällön osalta siten, että jatkaminen maisterintutkintoon tapahtuisi mahdollisimman joustavasti. Erityisesti sosiaalityön linjalla ovat myös pääainevaihtoehdot monipuolistuneet, minkä seurauksena osa sosiaalityön linjalta valmistuneista on käytännössä tähdännyt maisteriksi sosiaalipsykologia tai sosiologia pääaineena. Tällaista samanlaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole suomenkielisten yliopistojen ja tiedekuntien osalta. Koska monille saattaa ruotsin kielellä tapahtuva opetus tulla kynnyskysymykseksi, olisi vastaavanlainen jatko-opintomahdollisuus maisterintutkintoon kehitettävä myös suomen kielellä opiskeleville sosionomiopiskelijoille. Nykyisin yliopistoon haettaessa sosionomiopiskelijat (AMK) lähtevät opinnoissaan samalta viivalta kuin ilman edeltävää alan koulutusta olevat opiskelijat. Tässä olisi erinomainen mahdollisuus purkaa eräs koulutuksellinen umpiperä nykyisen koulutuspoliittisen linjauksen mukaisesti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sosionomiopiskelijoiden jatko-opintomahdollisuuksien kehittämiseksi? Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 2003 Leena Rauhala /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 57/2003 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sosionomiopiskelijoiden jatko-opintomahdollisuuksien kehittämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Ammattikorkeakoulussa sosiaalialan koulutusohjelmassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden tutkintonimike on sosionomi (AMK). Sosiaalialan koulutusohjelman laajuus on 140 opintoviikkoa, josta 30 opintoviikkoa on työharjoittelua. Suoritetun tutkinnon tavoitteena on antaa valmiudet ammatillisissa asiantuntijatehtävissä toimimista varten. Opinnot rakentuvat työelämän ja sen kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalle. Koulutuspoliittisena tavoitteena on ammattikorkeakoulu-uudistuksen alusta lähtien ollut, että ammattikorkeakouluissa perustutkinnon suorittaneet siirtyvät tutkinnon suoritettuaan suoraan työelämään. Sosionomi (AMK) voi työkokemusta hankittuaan myös hakeutua suorittamaan ammattikorkeakoulun jatkotutkintoa. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetun lain mukaista koulutusta on toteutettu jo useassa ammattikorkeakoulussa 1. 8. 2002 lähtien. Myös sosiaalialalla on käynnistynyt jatkotutkintokokeilu. Jatkotutkintoa suorittamaan pyrkiviltä edellytetään kolmivuotinen työkokemus ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Jatkotutkinnon avulla syvennetään ja laajennetaan osaamista ja tutkinnon yhteydessä suoritetaan opinnäytetyönä työelämän kehittämistehtävä. Tämän työelämälähtöisen jatkokoulutuksen asemaa ja kehittymistä seurataan tarkasti opetusministeriössä. Kokeilulle on asetettu seurantaa ja koordinointia varten laajapohjainen työryhmä ja lisäksi korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi kokeilut. Tarkoituksena on saada kokeilulain voimassaolon eli seuraavan kahden vuoden aikana riittävästi arviointitietoa jatkotutkinnon kehittämistä varten. Hallituksen tarkoituksena on selkeyttää ammattikorkeakoulun tutkintojen asema ja niiden tuottama kelpoisuus korkeakoulututkintojen järjestelmässä. Svenska social- och kommunalhögskolan on osa Helsingin yliopistoa. Sieltä valmistuvat alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet valtiotieteiden kandidaatit saavat nykyisin opintooikeuden Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan ilman erillistä opiskelijavalintaa ja voivat suorittaa sosiaalityön koulutusta koskevien säädösten mukaisen valtiotieteiden maisterin tutkinnon. Svenska social- och kommunalhögskolanin tutkinnon nimi on aiemmin ollut socionom/sosionomi, ja silloinkin se oli alempi korkeakoulututkinto, siis yliopistotutkinto. Ammattikorkeakouluissa sosiaalialan koulutusohjelmassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat pyrkiä myös yliopistoon jatkamaan opintojaan. Hyväksilukemisen määrästä päättää yliopisto. Valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan tavoitteeksi asetetaan, että siirryttäessä korkeakoulututkinnon suorittamisen jäl- 2
Ministerin vastaus KK 57/2003 vp Leena Rauhala /kd keen korkeakoulusektorilta toiselle luetaan samalla alalla suoritetusta tutkinnosta hyväksi noin puolet suoritetun tutkinnon laajuudesta. Yliopistojen tutkintorakennetta uudistetaan paraikaa kaksiportaiseksi. Uutta rakennetta koskeviin säännöksiin on tarkoitus sisällyttää opintokelpoisuutta koskeva periaate, jonka mukaisesti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet esimerkiksi sosionomi (AMK) ovat kelpoisia hakeutumaan yliopistojen maisteriohjelmiin. Maisteriohjelmaan otetulta opiskelijalta yliopisto voi edellyttää ehdotuksen mukaan tutkintojen sisällöllisistä eroista johtuen enintään 60 opintopisteen eli yhden vuoden täydentävät opinnot. Tällöin yliopistot voivat ottaa käyttöön niin päättäessään samanlaisen menettelyn kuin nyt toteututneen Svenska social- och kommunalhögskolan opiskelijoiden osalta, jos koulutusyksiköt ovat riittävän samanlaisia. Vakavan sosiaalityöntekijäpulan johdosta on yliopistoissa alkamassa tänä vuonna neljä sosiaalityön maisteriohjelmaa, joista 2 Helsingin yliopistossa, 1 Oulun yliopistossa ja 1 Kuopion yliopistossa. Ohjelmiin otetaan yhteensä n. 100 opiskelijaa. Yliopistoissa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden lisäksi näihin ohjelmiin voivat pyrkiä myös ammattikorkeakoulussa sosiaalialan koulutusohjelman suorittaneet, mikäli he haluavat siirtyä korkeakoulusektorilta toiselle. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämisellä on tavoitteena luoda ammattikorkeakouluissa perustutkinnon suorittaneille työelämälähtöinen ja aikuiskoulutuksen järjestelyin toteutettu tutkintoon johtava jatko-opintomahdollisuus, joka voidaan suorittaa työn ohessa ja ajallisesti tehokkaammin kuin siirryttäessä sektorilta toiselle. Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2003 Opetusministeri Tuula Haatainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Leena Rauhala /kd undertecknade skriftliga spörsmål SS 57/2003 rd: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att utveckla möjligheterna till fortsatta studier för socionomstuderande? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Examensbenämningen för dem som avlagt yrkeshögskoleexamen inom utbildningsprogrammet för det sociala området vid en yrkeshögskola är socionom (YH). Utbildningsprogrammet omfattar 140 studieveckor, varav 30 utgör arbetspraktik. Målet för examen är att ge färdigheter för expertuppgifter inom yrkesområdet. Studierna bygger på de krav som arbetslivet och utvecklingen av detta ställer. Ett utbildningspolitiskt mål allt sedan starten för yrkeshögskolereformen har varit att de som avlagt grundexamen vid en yrkeshögskola direkt efter avlagd examen övergår till arbetslivet. En socionom (YH) kan efter att ha inhämtat arbetserfarenhet också söka till utbildning för en påbyggnadsexamen vid yrkeshögskola. Utbildning enligt lagen om försök med påbyggnadsexamina vid yrkeshögskolor har efter 1.8.2002 redan ordnats i flera yrkeshögskolor. Även inom det sociala området har ett försök med påbyggnadsexamen kört i gång. Av dem som söker in för att avlägga påbyggnadsexamen förutsätts tre års arbetserfarenhet efter yrkeshögskoleexamen. Med hjälp av påbyggnadsexamen fördjupas och breddas kunnandet och till examen hör en utvecklingsuppgift som gäller arbetslivet i form av ett lärdomsprov. Undervisningsministeriet följer noggrant vilken ställning denna arbetslivsorienterade påbyggnadsutbildning intar och hur den utvecklas. För försöket finns en bred arbetsgrupp för uppföljning och samordning, och därtill utvärderas de skilda försöken av Rådet för utvärdering av högskolorna. Avsikten är att man medan försökslagen är i kraft, dvs. under de två närmaste åren, skall få tillräckliga utvärderingsdata för utvecklandet av denna examen. Regeringen avser förtydliga yrkeshögskoleexaminas ställning och den behörighet de ger i högskolornas examenssystem. Svenska social- och kommunalhögskolan är en del av Helsingfors universitet. De som utexamineras som politices kandidater från högskolan och som alltså avlagt en lägre högskoleexamen, får för närvarande studierätt vid statsvetenskapliga fakulteten vid Helsingfors universitet utan särskild antagning och kan avlägga politices magisterexamen enligt bestämmelserna om utbildning i socialt arbete. Benämningen på en examen från Svenska social- och kommunalhögskolan var tidigare socionom, även då en lägre högskoleexamen, alltså universitetsexamen. Den som avlagt yrkeshögskoleexamen inom utbildningsprogrammet för det sociala området vid en yrkeshögskola kan även fortsätta sina studier vid ett universitet. Enligt den av statsrådet godkända utvecklingsplanen för utbildning och forskning är målsättningen när en person efter avlagd högskoleexamen övergår från den ena högskolesektorn till den andra att ungefär hälften av den avlagda examen skall räknas tillgodo om området är detsamma. 4
Ministerns svar KK 57/2003 vp Leena Rauhala /kd Universitetens examensstruktur reformeras som bäst enligt en tvåstegsmodell. Det är meningen att bestämmelserna om den nya strukturen skall innefatta en princip om studiebehörighet, enligt vilken den som avlagt yrkeshögskoleexamen t.ex. socionom (YH) skall vara behörig att söka till universitetens magisterprogram. Av den som antagits till ett magisterprogram kan universitetet enligt förslaget, beroende på skillnader i examensinnehåll, kräva högst 60 poäng, dvs. ett års kompletterande studier. Universiteten kan då alltså, om de så beslutar, införa ett likadant förfaringssätt som det som nu tillämpas i fråga om Svenska social- och kommunalhögskolans studerande, om utbildningsenheterna är tillräckligt likadana. På grund av den allvarliga bristen på socialarbetare börjar i år fyra magisterprogram för socialt arbete på universiteten, två i Helsingfors universitet, ett i Uleåborgs universitet och ett i Kuopio universitet. Till programmen tas sammanlagt in ca 100 studerande. Förutom personer med lägre högskoleexamen från ett universitet kan även personer som fullgjort utbildningsprogrammet för det sociala området vid en yrkeshögskola söka till programmen, om de vill flytta över från den ena högskolesektorn till den andra. Arbetet med att utveckla påbyggnadsexamina vid yrkeshögskolorna syftar till att ge dem som avlagt grundexamen vid en yrkeshögskola möjligheter till sådana arbetslivsorienterade fortsatta studier som leder till en examen enligt vuxenutbildningsmässiga principer och som kan bedrivas vid sidan av arbetet och tidsmässigt effektivare än vid en övergång från den ena sektorn till den andra. Helsingfors den 22 maj 2003 Undervisningsminister Tuula Haatainen 5