Sivu 1/7 Sähköinen hyvinvointikertomus Etusivu Tietoa ja ohjeita Valmiit asiakirjat Yhteystiedot Ylä-Savon SOTE Näytä Kauhajoki: Vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015 Hyväksytty OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Rakenteiden, talouden ja elinvoiman indikaattorit ovat pitkälti sellaisia, joissa muutoksen ja pitkäaikaisen trendin näkee vasta pidemmän ajan kuluessa. Esim. huoltosuhteen ja koulutustason (olennaiset) muutokset näkyvät vasta valtuustokausien välillä. Indikaattoripakettien tilastoluvut ovat vuosilta 2012-2013. Vuoteen2013 verrattuna on muuttoliikkeeseen vaikuttavia tekijöitä tapahtunut jonkun verran: Ammattikorkeakoulun siirtyminen Seinäjoelle on vähentänyt opiskelijoiden määrää - toisaalta juuri alkanut sairaanhoitajakoulutus (aikuiskoulutus) kompensoinee joiltakin osin. Työttömyys on edelleen alueen korkeimpia, vaikka Kauhajoen työpaikkaomavaraisuus onkin hieman yli 100 %. Tämä tarkoittaa sitä, että muualta käydään Kauhajoella töissä. Olisiko tuota työssäkäyvää väkeä mahdollista houkutella muuttamaan Kauhajoelle? Entä miten kaupunki omilla toimillaan voisi vaikuttaa asiaan. Työlliset ja työttömät % väestöstä: Kauhajoella kummatkin indikaattorit olivat hyvin vertailukuntien keskiarvossa. Työttömyys oli v. 2013 keskimäärin 10,98 %. Koko maahan nähden työttömyys oli hiukan suurempi, mutta linjassa esim. maakunnna lukujen kanssa. Työllisten ja työttömien taso on pysynyt vakaana. Sairaanhoitajakoulutus on suora vastaus alueen työvoimatarpeeseen, millä on huomattava vaikutus alueen elinvoimaisuuden ja työllisyyden kannalta. Mm. maakuntakorkeakoulu on omassa strategiassaan painottanut juuri kyseisen kaltaista - yrityselämän tarpeista lähtevän- räätälöidyn koulutuksen merkitystä alueen elinvoimaisuuden lisääjänä. Kauhajoen koulutustaso tulee paranemaan pitkällä aikajänteellä. Mm. lukion oppilasmäärä on kasvava ja maakuntakorkeakoulun suomat opiskelumahdollisuudet mahdollistavat aikuisväestölle ylemmän loppututkinnon suorittamisen omalla paikkakunnalla. Kauhajoen kaupunki voi omalla päätöksenteollaan tukea tätä pyrkimystä mahdollistamalla monipuolisen opetuksen ja täydennyskoulutuksen järjestämisen. Kauhajoen mittavat investoinnit jatkuvat edelleen. Velkaantuneisuus on noussut ja nousee valtuustokauden aikana edelleen. Velkaisuuden hoitaminen tulee olemaan tulevaisuudessa haastellista. Kuntien veroprosentit ovat yleisesti nousseet niin Kauhajoellakin. 2014 vuodeksi nostettiin sekä tulo- että kiinteistöveroja. Jatkossa kunnat joutuvat kompensoimaan valtionosuusrahoituksen laskun entistä voimallisemmin nostamalla verotulokertymää: korotuksin. Suunnitelmat pääomatuloveron ohjaamisesta osittain kunnille, ovat oikeansuuntaiset. Veroprosentti kertoo enemmän hyvinvoinnin reunaehdoista kuin verotulo/asukas. Kaikki ikäryhmät Merkittävimmät haasteet kunnan hyvinvoinnissa ovat pienituloisuus, työttömyys, korkea sairastavuus (tuki- ja liikuntaelinsairaudet korostuvat) sekä mielenterveysongelmat. Myös ikärakenteen muutos, asukasluvun pienentyminen sekä kuntatalouden vaikeudet asettavat palveluiden tuottamiselle haasteita. Väestömäärä on ollut laskeva vuodesta 1992 lähtien, väestömäärän vähennys keskimäärin 1992-2013 on ollut 74 henkilöä/vuosi, vuosina 2010-2013 keskimäärin 76 asukasta/vuosi. Väestöennusteen mukaan väkimäärä jatkaa laskua maltillisesti. Ikärakenne muuttuu ja huoltosuhde muuttuu epäedullisemmaksi. 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä on laskenut kolme vuosikymmentä n. 1%/5 vuotta, ja ennusteiden mukaan tulee laskemaan vähän tulevina vuosikymmeninä. 15-64-vuotiaiden osuus on pienentynyt n. 1%/10 vuotta. Väestöennusteen mukaan ikäryhmä pienenee n. 1400:lla seuraavan 20 vuoden aikana. Yli 65-vuotiaiden osuus asukkaista on kasvanut voimakkaasti. Tulevaisuudessa ikääntyvän väestön kasvu näkyy erityisesti yli 75-vuotaiden määrässä, jonka ennustetaan tuplaantuvan nykyisestä vuoteen 2035 mennessä, ts. kasvua olisi n. 1400. Huoltosuhde kuitenkin verrokkikuntia edullisempi. Lapsiperheitä Kauhajoella on samassa suhteessa kuin verrokkikunnissa ja taso on pysytellyt vakaana. Yksinhuoltajaperheiden suhteellinen osuus perheistä on verrokkikuntia hieman suurempi. Asukkaiden koulutus- ja tulotaso on verrattain matala, pienituloisia on huomattavan paljon ja toimeentulotukea saavia on verrokkikuntia enemmän. Myös työkyvyttömyyseläkettä saavia on selvästi enemmän kuin verrokeissa. Työttömien osuus työvoimasta on verrokkikuntia suurempi, pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin pienempi (vuosi?). Huolestuttavaa on nuoristotyöttömien suuri määrä ja sen lisääntyminen. Eniten työpaikkoja teollisuudessa (määrä pienentynyt vuosia), terveys- ja sosiaalipalveluissa (määrä kasvanut viidessä vuodessa 20%), kaupan alalla (suunta nouseva) sekä maataloudessa (määrä pienentynyt). Palveluiden osuus työpaikoista on yli 60%, suunta kasvava. Kuntalaisten sairastavuus on verrokkikuntia suurempi, mielenterveysindeksi huomattavasti verrokkikuntia korkeampi. Päihteiden liiallinen käyttö on ongelma koko maassa. Kauhajoella korostuu varsinkin alaikäisten nuorten päihteiden käyttö. Myös verenkiertoelinten sairauksia sairastetaan Kauhajoella paljon. Elintapatiedoissa ammattioppilaitosten oppilaat korostuvat
Sivu 2/7 Tuloveroprosentti ja lainakanta korkeat: vuonna 2014 veroprosentti 22 ja vuonna 2013 talousarviolainat 4 300 /asukas. Väestömäärän ja ikärakenteen muutokset on otettu huomioon yleiskaavoituksessa sekä kouluverkon ja varhaiskasvatuksen palveluverkon uudistuksissa. Kasvavaan iäkkäiden määrään on pyritty valmistautumaan osoittamalla kerros- ja rivitalo- ja palveluasumiselle alueita palvelujen läheltä. Vaikka lasten määrä vähenee, on kunnassa panostettu päiväkotien ja koulujen rakentamiseen. Kouluverkkoa on kuitenkin asteittain supistettu. Taloutta on pyritty saamaan tasapainoon monilla säästötoimilla, mm. vähentämällä ja lomauttamalla henkilökuntaa sekä tinkimällä kiinteistöjen, liikuntapaikkojen ja ulkoalueiden hoidosta. Turvallisuutta on parannettu rakentamalla Aronkylään kevyenliikenteen alikulkukäytävä. Alikulkutunneli parantaa koululaisten ja päiväkodilla asioivien liikenneturvallisuutta huomattavasti. Aninkujalla rakennettiin korotettu suojatie parantamaan koululaisten turvallisuutta koulumatkoilla. Keskustan alueella päällystettiin katuja ja tehtiin Puistotien ylityksen turvallisuuden lisäämiseksi suojatie ja keskisaareke. Osallisuutta ja osallistumista on toteutettu Kansalaisten mielipiteitä on kuultu ja tietoa on jaettu mm. kaavoitus- ja kehittämishankkeissa, keinoina mm. tiedotuskirjeet, kyselyt, tiedotus- ja keskustelutilaisuudet sekä lehtiartikkelit Valtuuston kokoukset videoidaan, ja tallenteet on nähtävillä Internetissä Kaupungin Internet-sivut ovat aktiivisessa käytössä, päivitetään kiitettävästi. Kuntatyöntekijöille perustettiin sisäinen tiedotusverkko eli Intranet. Kauhajoella järjestettiin entiseen malliin perinteisiä tapahtumia (messut, markkinat, liikuntatapahtumat, kulttuuriviikot jne). Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Kouluterveyskyselyn tulokset parantuneet ja tilanne viiden vuoden takaiseen merkittävästi parantunut Varhaisnuoret kokevat mm. vanhemmuuden parantuneen Lasten ylipaino on lähtenyt laskemaan, mutta edelleen ylipaino sekä humalajuominen huolestuttavaa, verrokkialueilla parempi tilanne Koulun fyysisissä työoloissa merkittävä muutos parempaan, tilanne samalla tasolla verrokkien kanssa Koulukiusaaminen vähentynyt, tilanne verrokkeihin nähden paras, kuitenkin fyysistä uhkaa koettu enemmän kuin verrokeissa Erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian (13-17 vuotiaat) avohoitokäynnit edelleen korkealla tasolla ja korkeimmat verrokkeihin nähden Lastensuojelun niin avohuollollisten toimenpiteiden piirissä kuin huostaan otettuina 0-17 -vuotiaista lapsista verrokkeja suurempi osuus. Koko maan vertailussa huostaan otettuja lapsia on maan keskiarvoa vähemmän, mutta avohuollon tukitoimien piirissä maan keskiarvoa enemmän. Huostassa olevien määrä lähtenyt laskuun v. 2012 Lasten pienituloisuusaste hieman kohentunut, mutta edelleen merkittävästi heikompi kuin verrokeissa, mistä seuraa myös lapsiperheiden toimeentulotuen verrokkeja suurempi tarve Tehtyjä toimenpitetä: Kolmiportaisen tuen malli on yhtenäistetty varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Avoimia varhaiskasvatuspalveluja lisätty niin kaupungin kuin kolmannen sektorin toimesta Neuvolan perhetyö on vakinaistettu ja lapsiperheiden kotipalvelu on aloitettu palvelusetelillä Kolmannen sektorin toiminnan laajentuminen koskettamaan lapsiperheiden arkea Kasvatuskumppanuustaitojen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa koulutuksella Neuropsykiatrista osaamista vahvistettu kouluttamalla työntekijöitä Nepsy-valmentajiksi Vauvaperhetyötä on tehostettu vahvistamalla omaa osaamista ja yhteistyötä Jatkuvaa arjessa tapahtuvaa ohjaamista ja tiedon jakamista jokaisella sektorilla jokaisella tasolla asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan vuosittain varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Nuoret ja nuoret aikuiset Kouluterveyskyselyn mukaan niiden yläkoulua, lukiota ja ammattikoulua käyvien osuus, joilla ei yhtään läheistä ystävää, vähentynyt ja tilanne merkittävästi parempi kuin verrokeissa huolestuttavaa on edelleen ylipainoisten nuorten osuuden kasvu ja kehityssuunta huolestuttavaa on tupakoinnin ja huumekokeilujen merkittävä lisääntyminen, vaikka arvot ovatkin vielä verrokkeja pienemmät koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus ja kehityssuunta sekä tilanne verrokkeihin huolestuttava nuorisotyöttömien osuus ja kehityssuunta huolestuttavaa, mistä johtunee myös muita verrokkialueita suuremmat toimeentulotuen tarpeet nuorisotyöttömyys oli joulukuussa 2012 14,70 %, oli se joulukuussa 2013 19 % ja kuluvan vuoden elokuussa jo 20 % vaikka mielenterveydellisistä syistä sairaalahoitoa saaneiden osuus on laskenut, on se edelleen merkittävästi muita korkeamalla tasolla Vuoden 2013 alussa tuli voimaan nuorten yhteiskuntatakuu, jossa alle 25-vuotiaalle työttömälle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle taataan kolmen kuukauden kuluessa töitä, koulutusta tai muita työllistymistä auttavia tukitoimia. Nuorille suunnattuja toimenpiteitä ja nuorten työpajoja rahoitetaan hankerahoituksella. Alle 29- vuotiaille nuorille suunnatun kotoapupajan toimintaa on laajennettu tammikuussa siten, että pajan kotihoidon asiakkaille tarjoamia palveluja on nyt saatavilla laajemmalla alueella. Etsivän nuorisotyön toimintaa järjestetään kaikkien LLKY:n kuntien alueella ja tämän lisäksi Kauhajoen kaupungilla on kaksi omaa etsivää nuorisityöntekijää. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden (17-24 vuotiaiden) osuudesta ei ole saatavissa ajantasaista tietoa, koska tilanne elää koko ajan. Työpaja Focus 2- projektin puitteissa on tarjottu nuorille työvalmennusta. Tämän lisäksi Työpaja Focus 2 projektissa on kevään aikana toiminut Nuorten Paalu Paikka ryhmä, jossa on tarjottu yksilö- ja ryhmävalmennusta kuntouttavan työtoiminnan aikana. Tämän lisäksi tammi-huhtikuun 2014 aikana projektit ovat toteuttaneet yritys- ja oppilaitos vierailuja ja erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia.
Sivu 3/7 Työikäiset Työikäisten niin henkisen hyvinvoinnin kuin terveyden ja toimintakyvyn tilanne ei ole hyvä Toimeentulovaikeudet ja päihteistä aiheutuvat palvelujen tarpeet ovat myös merkittäviä Työttömien osuus työvoimasta on pysynyt pitkään 10 %:n molemmin puolin. Syyskuussa 2014 se oli 10,5 %. Yli vuoden työttömänä olleiden osuus oli 12,2 %. Pitkäaikaistyöttömien (yli 500 pv) ja vaikeasti työllistyvien (rakennetyöttömyys) osuus on noususuunnassa. Pitkäaikaistyöttömyys oli kuitenkin v. 2013 pienempää kuin verrokeissa. Työttömyyden seurauksena toimeentulotuen tarve on pysynyt korkealla tasolla, Kelan ns. sakkolistan kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Toimeentulotuen saajista yhden hengen kotitalouksien määrä on suurin (71 %). Yli puolet toimeentulotukea hakeneista on yksin asuvia miehiä. Mielenterveyden ja muiden sairauksien takia työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on verrokkeja suurempaa, samoin kuin päihteiden vuoksi sairaalahoidossa olleiden määrä/ 1000 asukasta. Positiivista kuitenkin on näiden indikaattoreiden laskusuunta. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynneissä 50-64 vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä on aleneva suunta, mikä voisi olla seurausta mm. terveyshyötymallista. Pitkäaikaistyöttömien määrän noustessa on vastaavasti tarjottu enemmän aktivointitoimenpiteitä. Mielenterveys ja päihdekuntoutujien palveluiden kehittäminen on ollut yhtenä painopistealueena. Kauhajoki on viime vuosina siirtynyt ns. suurkäyttäjästä keskikäyttäjäksi ja taustalla on perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kehitystyö. Huomioitavaa on, että aikuispsykiatrian osastopaikkaluku on vähentynyt 31:lla v 2009 jälkeen. Kotikuntoutusta ja mielen ensiapua on kehitetty ja integroitu toisiinsa. Kotikuntoutustoiminta alkoi v. 2012, mutta täysipainoisesti 2013 alkupuolella. psykiatriset hoitopäivät vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 Kauhajoki 3222 3 485 3 574 2 548 2 193 Ikäihmiset ikäihmisten avohuollon palveluiden piirissä on merkittävästi suurempi osuus kuin verrokeissa, mutta pitkäaikaisessa laitoshoidossa vastaavasti pienempi osuus, ympärivuorokautisen asumispalvelun tarve tai tarjonta kuitenkin suurempaa kuin verrokeissa, tilanteessa ei muutosta entiseen omaishoidon tuen piirissä olevia on yli suositusten pitkäaikaista laitoshoitoa on korvattu tehostetulla palveluasumisella, mikä parantaa elämänlaatua. Tehostettua palveluasumista on yli suositusten ikäihmisten perhehoitoa ei vielä kaikissa verrokkikunnissa ole positiivista on, että ikäihmisten hoitopäivät psykiatrisessa laitoshoidossa ovat vähentyneet ja tilanne samankaltainen tai parempi kuin verrokeissa suositus on, että kotona asuu 92 % yli 75 vuotta täyttäneistä. Tätä ei olla vielä saavutettu. Tarve erityisesti kuntouttaville toimenpiteille olemassa Llky:n palveluverkkouunnitelman mukainen osastojen erikoistuminen on toteutunut. Hoivaosaston paikkaluku on pudotettu 25 paikkaan. Kauhajokistenkin käyttämät Lehtiharjun osastot 2 ja 3 lakkautettiin vuoden 2014 aikana ja muodostettiin yksi 14-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Leikkausten jälkeiset potilaat on tarkoitus hoitaa Teuvalla kuntouttavalla osastolla. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan joka toinen vuosi osastoilla ja kotihoidossa (syksy 2014), mutta asiakaspalautelaatikot ovat jatkuvassa käytössä. Yhteistoiminta-alueella on otettu käyttöön kotihoidon, muistineuvolatoiminnan ja päivätoiminnan sekä omaishoidon että palveluasumisen ja intervallihoidon yhteneväiset kriteerit. Palvelutarvearvioinneissa on noudatettu 1.7.2013 tulleen vanhuspalvelulain säännöksiä. Uutena palveluna on aloitettu vanhuspalvelulain edellyttämä ikääntyneiden ja heidän omaistensa ja läheistensä henkilökohtainen, yleisellä tasolla tapahtuva neuvonta ja ohjaus liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja Kelan tukiin. Seniorineuvonta toteutui vuoden 2014 alusta päivätoiminnan ojhjaajien vetämänä tavoitteena auttaa ja tukea ikääntyviä edistämään omaa terveyttään, hyvinvointiaan, toimintakykyään ja tukea siten kotona asumista ja omatoimisuutta. Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman laadinta on aloitettu. Yhteenveto ja johtopäätökset Hyvinvointitietojen tarkastelun perusteella keskeisimpiä muutoksia ovat kouluterveyskyselyn tulokset ovat parantuneet yleisesti (8.-9.lk) avoimien ja matalan kynnyksen palveluilla on ollut vaikutusta mm. varhaisnuorten vanhemmuuden kokemukseen myönteisesti lastensuojelun avohuollon tukitoimiin panostaminen on saanut huostaanottojen tarpeen vähenemään huumausainerikokset lisääntyneet selvästi erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian käynnit lisääntyneet voimakkaasti ja määrä erittäin korkea suhteessa verrokkeihin nuorten huumekokeilut, tupakointi ja ylipainoisuus lisääntyneet koulujen fyysiset työolot ovat kohentuneet merkittävästi valmistuneen yläkoulun myötä yläkoulun, lukion ja ammattioppilaitosten oppilaiden yksinäisyys vähentynyt, yksinäisyys vähäistä verrokkikuntiin nähden lainakanta noussut voimakkaasti
Sivu 4/7 Hyvinvoinnin keskeisimmät kehittämistarpeet ovat ennaltaehkäisyä tuottavimpien kohteiden ja palvelujen toimivuuden kartoitus ongelma-alueilla nuorten koulutus- ja työllistämistoimenpiteiden vahvistaminen työttömyyden torjuminen, aktiivitoimenpiteet työllistämiseen sekä yritystoiminnan edistämiseen tähtäävät toimet tärkeitä ikääntyneiden asumisen ja palvelujen edelleen kehittäminen, jotta tehostetun palveluasumisen määrää saadaan pienemmäksi päihteiden käytön vähentäminen nuorison ja työikäisten keskuudessa terveellisten elintapojen edistämisessä ammattioppilaitosten opiskelijat tärkein kohderyhmä mielenterveyspalvelujen tarvetta tulee saada vähentymään ja mielenterveysongelmia enneltaehkäistyä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäiseminen kevyenliikenteen verkoston laajentaminen edelleen hyvinvoinnin seuranta ja arviointi OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU 2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus - kuntatalouden tasapaino Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuus Konserniyhtiöiden ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus Terveyden ja hyvinvoinnin, missä vuoden 2014 strategiset painopisteet ovat: kaikkien hallintokuntien sitoutuminen valtuuston hyväksymän hyvinvointisuunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin hyvinvoinnin näkyväksi tekeminen, vuosittaisen hyvinvointikertomuksen laatiminen osallistuminen hyvinvoinnin edistämisen suunnitteluun maakunnallisesti Alueellisen yhteistyön tiivistäminen Kauhajoen kaupungin arvot ovat asiakaslähtöisyys turvallisuus kestävä kehitys yhdessä menestyminen taloudellinen innovatiivisuus Arvojen on katsottu edellyttävän muun muassa terveyden edistämisen huomioimista päätöksenteossa ja toiminnassa, turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmien toteuttamista sekä aktiivista turvallisuuden ja terveyden kehittymisen seurantaa. 3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Talousarvio vuodelle 2013 ja taloussuunnitelma vuosille 2014-2016 Linkkiasiakirjaan Toimintakertomus 2012 Henkilöstötilinpäätös Turvallisuussuunnitelma (keskeneräinen) Kauhajoen kaupungin liikunnan kehittämissuunnitelma 2011-2020 Linkkiasiakirjaan Kauhajoen kaupungin kulttuurin kehittämisohjelma 2012-2020 Linkki asikairjaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2011-2012 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaraportti 2012 Linkki asiakirjaan Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämisyksikköhankkeen loppuraportti Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän mielenterveys- ja päihdestrategia Linkki asiakirjaan Suupohjan alueen ehkäisevän päihdetyön strategia koulu- ja nuorisotyöhön vuosille 2009-2012 Linkki asiakirjaan Hyvinvointia kaikille - oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma esikoulusta lukiokoulutukseen 2014- Linkki asiakirjaan Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma Linkki asiakirjaan Neuvolan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma vuosille 2012-2013 yhteistyössä sosiaalitoimen ja sivistystoimen kanssa Terveyden Suupohjan kunnissa -seminaari 29.3.2011 Linkki asiakirjaan Palvelurakenneselvitys Terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisy perusterveydenhuollossa - alustava kartoitus polikliinisen toiminnan näkökulmasta Linkkiasiakirjaan Nopean IVA:n käyttö päätöksenteon valmistelussa... Linkki asiakirjaan 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna
Sivu 5/7 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä edistävän liikunnan ja omaehtoisen liikunnan a) Liikuntatoimen ja liikunnan kehittämissuunnitelman painottuminen terveyttä edistävään toimintaan, arkiliikuntaa suosivan ympäristön kehittäminen erityisryhmät huomioiden/liikuntapalvelut ja tekninen toimi b) Liikuntapalveluiden ja terveydenhuollon yhteistyön tehostaminen mm. liikuntaneuvontaa vahvistamalla, Neuvokas perhemenetelmä/liikuntapalvelut/llky/koulut c) Vertaisohjaajien etsiminen ja kouluttaminen/liikuntapalvelut d) Kampanjointi työpaikkaliikunnan lisäämiseksi/liikuntapalvelut/työterveyshuolto a) Nykyiset liikuntatoimen ja teknisen toimen henkilöstöresurssit, liikuntatilat, kevyen liikenteen väylät ja kunnossapito, järjestöjen avustukset b) Liikuntatoimen, Llky:n ja koulujen henkilöstö c) Liikuntapalvelut/3. sektori d) Liikuntapalveluiden ja työterveyshuollon henkilöstö, PLU, yhteistyö median kanssa a-b)) Lasten ja nuorten terveyttä ja toimitakykyä mittaavat mittarit kouluterveyskyselyssä osoittavat hyvinvoinnin lisääntymistä lähtötasosta v. 2011, kaikkien ikäryhmien ikävakioitu tuki- ja liikuntaelinsairausindeksiarvo laskee (lähtötaso v. 2009 131,9) c) Vertaisohjaajien lukumäärä d) Seminaarien ja kampanjoiden määrät Terveellisen ravitsemuksen ja ravintotottumusten a) Neuvokas perhe -menetelmä äitiys- ja lastenneuvolassa sekä 1.,3. ja 5. luokan oppilaiden tarkistuksissa on käytössä/neuvola b) Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen sisältyy ruokakasvatus, jolla tuetaan lasten terveyttä edistäviä elintapoja ja perheiden kasvatustehtävää/varhaikasvatuksen henkilöstö c) Menetelmän käyttöönotto ikäihmisten vajaaravitsemuksen tunnistamiseen/llky d) Elämäntaparyhmät terveyspalveluissa/llky e)terveellisen ja edullisen ruoanlaiton kurssit eri väestöryhmille/kansalaisopisto, nuorten kuntouttava työtoiminta f) Shp:n ravitsemusterapeutin palvelujen hyödyntäminen/eri toimintojen vastaavat a) Menetelmään a-b) Neuvolan, koulutetut kouluterveydenhuollon ja terveydenhoitajat opiskelijaterveydenhuollon painotilastot, b) Henkilöstön koulutus Kouluterveyskysely;8. ja 9. luokan oppilaista ylipainoisia < 21,1 % c-d) Llky:n henkilökunta (lähtötaso v. 2011) e) Kansalaisopisto, 3.sektori f) Shp:ssä ravitsemusterapeutti c) Käytössä kyllä/ei d) Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi <115,5 (lähtötaso v. 2011), Kelan terveyspuntarin vakioitu kansantauti-indeksi < 120,9 (lähtötaso v. 2011) f) Tilaisuuksien määrä Omatoimisuuden tukeminen ja vastuunottaminen itsestä a) Koti- ja koulukasvatuksen painottuminen vastuullisuuteen b) Kuntouttava työote ikäihmisten ja kehitysvammaisten palveluissa c) Pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoa koskevan Terveyshyötymallin jatkuminen a) Vanhemmat ja koulun henkilökunta b) Ikäihmisten palveluiden henkilökunta, nyt 6 sh, tavoite 8 sairaanhoitajaa eli 1 sh joka tiimiin, kehitysvammahuollon henkilökunta c) Llky:n henkilökunta a) Kehityksen arviointi b) Kotona asuu väh. 92 % 75 vuotta täyttäneistä, laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve ei kasva nykyisestä. Palvelurakennesuosituksissa ollaan v. 2017, kevahuollossa kehityksen arviointi c) Hoito- ja palvelusuunnitelmien määrä 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Syrjäytymisen ehkäiseminen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukeminen a) Varhainen tukeminen ja matalan kynnyksen palvelut/neuvola, varhaiskasvatus, koulu b)poikkihallinnollisen johtoryhmän perustaminen ja perhekeskuksen suunnittelu/kunnat ja Llky a-d) Neuvolan, varhaiskasvatuksen, a-d) Lasten ja varhaisnuorten koulun,nuorisotoimen ja sosiaali- ja sekä henkistä hyvinvointia että terveyttä terveydenhuollon henkilökunta ja toimitakykyä mittaavat mittarit ja koulutus, koulupsykologi (0,5), kouluterveyskyselyssä osoittavat nepsy-koulutetut hyvinvoinnin lisääntymistä lähtötasosta v. 2011, lasten- ja nuortenpsykiatrian palvelujen tarve vähenee
Sivu 6/7 c) Neuvokas perhe -menetelmän käyttö äitiys- ja lstenneuvolassa/neuvola vauvaperhetyö/perheneuvola d) Vanhemmuuden haasteisssa auttavan tiedon jakaminen /neuvola, varhaiskasvatus ja koulut Työttömien hyvinvoinnin a)aikuisten ja nuorten työpajatoiminnan lisääminen ja kehittäminen/palvelukeskus Trilla b) Etsivä nuorisotyö/llky, nuorisotoimi, koulu c) Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen/te-toimisto/llky (pk Trilla)/kunnat/yritykset d) Työttömien terveystarkastukset/llky a) Palvelukeskus Trilla b-c) Etsivän nuorisotyön työntekijät yht. 3 kpl, valtionapu d) nyt 1 sairaanhoitaja Llky:ssä a-b) Nuorisotyöttömyys < % (lähtötaso v. 2013 alku), pitkäaikaistyöttömien määrä,sakkolista, aktivointiaste > 48,1 % (lähtötilanne km. 1-5/2013) b-c) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä < 10,4 % (lähtötilanne v. 2011) a-d)aktivointitoimenpiteiden piirissä 100 % aktivointiehdon täyttäneistä Osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen a) Asiakaslähtöisyyden huomioiminen kaikessa toiminnassa/kunta/llky b) Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalle tiedostusta liikunta- ja kulttuuriryhmistä / Kansalaisopisto, kulttuuri- ja liikuntatoimi a-b)vastuutahojen henkilöstö c) Päivätoiminnan ohjaajat a) Asiakas- ja kuntalaiskyselyt ja -palautteet b) Toteutunut kyllä/ei c) Osallistujien määrä c) Ikäihmisten ja mtkuntoutujien päivätoiminta laajenee/llky 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Mielenterveyden ja päihteiden käytön vähentäminen Mielenterveysongelmia Mielenterveysongelmien taustatekijöiden aiheuttavien tekijöiden tunnistamiseen ja niiden ehkäisemiseen tunnistaminen tähtäävän hankkeen valmistelu/llky/kunnat/shp Hankerahoitus/Llky/Kunnat/Shp/oppilaitosyhteistyöMielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn ja palveluiden kohdentamisessa auttava raportti (valmistunut kyllä/ei) Laitoshoidon kotikuntoutus purkaminen ja tuetun kotiasumisen tukeminen a) Päihdetyöntekijät b) Terveystiedon opettajat c) Shp:n ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori Kotikäyntien määrä? Ryhmätoiminnassa käyntien määrä? Kotiutetuista asuu tuetussa asumisessa 100%? Ennaltaehkäisevä päihdetyö on suunnitelmallista a) Ennaltaehkäisevän päihdetyön vastuuhenkilö toimii/kunta/llky c) Työryhmien yhdistäminen ja suunnitelmien päivittäminen/kunnat/llky a) Päihdetyöntekijät/Llky c) Eri yhteistyötahot a-b) Päihteiden vuoksi sairaalahoidossa olleiden työikäisten osuus laskee (Lähtötaso 6,7/1000 as) c) Toteutunut kyllä/ei Päihteettömyyden a) Oppilaiden valistustilaisuus/llky/koulut b) Terveystieto-oppi 7.-9. luokan ja lukion oppilaille/koulu c) Shp:n palvelujen hyödyntäminen/eri toimintojen vastaavat a) Päihdetyöntekijät b) Terveystiedon opettajat c) Shp:n ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori a-b) Kouluterveyskysely: 8. ja 9.luokan oppilaista tosi humalassa < 31 % ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista < 43,3 % (lähtötasot v. 2011) c) Toteutunut kyllä/ei
Sivu 7/7 4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulma huomioon kaikessa suunnittelussa Hyvinvoinnin ja terveyden a) Poikkihallinnollisen edistämisen hyvinvointityöryhmän johtamisjärjestelmän työn vakiintuminen/vuosikellon kehittäminen ja juurruttaminen käyttöönotto b) Olemassa olevien teemaryhmien hyödyntäminen c) Kaupungin ja sote-alueen tavoitteiden yhteensovittaminen d) Kaupunkilaisten ja järjestöjen osallisuuden vahvistaminen valtuustokausittaisen kertomuksen suunnittelussa e) Hyvinvointitiedon hyödyntäminen kunnan talouden ja toiminnan suunnittelussa/johtoryhmä a) Johtoryhmän ja hyvinvointityöryhmän jäsenet ja koulutus b) Lasten ja nuorten poikkihallinnollinen johtoryhmä, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, Ehkäisevä päihdetyöryhmä c) Hyvinvointityöryhmän jäsenet ja Llky:n johtavat viranhaltijat d) Hyvinvointityöryhmän jäsenet a-c) Toiminta toteutuu vuosikellon mukaan kyllä/ei d-e) Toteutunut kyllä/e Vaikutusten ennakkoarviointimenetelmä käyttöön ainakin suuremmissa hyvinvointiin liittyvissä päätöksissä a) Päätös käyttöönotosta/ kaupunginhallitus b) Koulutuksen järjestäminen menetelmän käyttöön a-b) Esimiesten ja valtuutettujen kouluttaminen menetelmän käyttöön a-b) Tehtyjen ennakkoarviointien määrä OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 5. Hyväksyminen osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua 15.12.2014 51