YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS 21.6.2016 STORA ENSO PAPER VEITSILUOTO MILL Ympäristölupahakemuksen täydennys
1 COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
Sisältö 1 1 JOHDANTO... 2 2 ARVIO VESIYMPÄRISTÖLLE VAARALLISIA JA HAITALLISIA AINEITA KOSKEVAN ASETUKSEN MUUTOKSEN MERKITYKSESTÄ... 2 3 ARVIO PÄIVITETTYJEN VESIEN- JA MERENHOITOSUUNNITELMIEN MERKITYKSESTÄ TOIMINNAN KANNALTA... 5 4 YHTEENVETO... 8 VIITTEET... 9 LIITTEET Liite 1 Stora Enson Veitsiluodon sellutehtaan pääviemärin metallipitoisuudet 13.6.2016 Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM ympäristöasiantuntija Tuija Hilli, MMM limnologi Lotta Lehtinen, MMM limnologi Yhteystiedot Tutkijantie 2 A FI-90590 OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 www.poyry.fi
1 JOHDANTO Stora Enso on jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen Veitsiluodon tehtaan ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistamiseksi 30.9.2015. Aluehallintovirasto on pyytänyt lupahakemukseen täydennyksenä mm. hakijan arvion vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan asetuksen muutoksen merkityksestä tehtaan päästöjen vaikutusten arvioinnissa sekä päivitettyjen vesien ja merenhoitosuunnitelman merkityksestä toiminnan kannalta. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetukseen tuli muutos joulukuussa 2015 (VNa 1308/2015). Joidenkin aineiden ympäristönlaatunormeja tiukennettiin. Nikkelin ja lyijyn ympäristönlaatunormin tiukentamisen lisäksi niiden ympäristönlaatunormin määrittämisen käytetään sisämaan pintavesissä aineen biosaatavaa pitoisuutta. Lisäksi asetuksella säädettiin uusista prioriteettiaineista ja määriteltiin niille ympäristönlaatunormit. Valtioneuvosto on hyväksynyt merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman sekä Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman 3.12.2015 ja vesienhoidon toinen suunnitelmakausi on alkanut vuoden 2016 alussa. 2 2 ARVIO VESIYMPÄRISTÖLLE VAARALLISIA JA HAITALLISIA AINEITA KOSKEVAN ASETUKSEN MUUTOKSEN MERKITYKSESTÄ Alkuperäinen asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) on annettu vuonna 2006. Asetusmuutoksella (868/2010) asetettiin mm. ympäristönlaatunormit (EQS-arvot) vaarallisille ja haitallisille aineille. Edelleen joulukuussa 2015 voimaan tulleella asetusmuutoksella (1308/2015) täydennettiin vaarallisten ja haitallisten aineiden listaa sekä muutettiin joidenkin alkuaineiden ja yhdisteiden ympäristönlaatunormeja. Asetusmuutoksella (1308/2015) vaarallisten ja haitallisten aineiden listaan lisätyt yhdisteet ovat pääasiassa kasvinsuojeluaineita tai biosidituotteissa käytettäviä aineita. Biosidituotteissa käytettäviä aineita ovat sybutryyni, diklorvossi ja terbutyyni. Teollisuuskemikaaleina käytettäviä listalle lisättyjä yhdisteitä ovat perfluorooktaanisulfonihappo ja sen johdannaiset (PFOS) ja heksabromisyklododekaanit. PFOSyhdisteitä käytetään mm. paperin pintakäsittelyaineena. Heksabromisyklododekaanit ovat palonestoaineita. Lisäksi dioksiinit ja dioksiinin kaltaiset yhdisteet on määritelty vesiympäristölle vaarallisiksi aineiksi. Edellä mainitut yhdisteet eivät sisälly Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla käytettäviin kemikaaleihin. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen mukaisista metalleista lyijyn ja nikkelin ympäristönlaatunormit tiukentuivat (Taulukko 1). Lisäksi asetusmuutoksessa säädettiin, että lyijyn ja nikkelin sisämaan pintavesien AA-EQS arvojen osalta tarkastellaan biosaatavia pitoisuuksia. Elohopealle oli aiemmin asetettu ympäristönlaatunormit vuosikeskiarvona laskettavana pitoisuutena (AA-EQS), mutta uudessa asetusmuutoksessa ne poistuivat. Sen sijaan elohopealle asetettiin ympäristönlaatunormi suurimpana sallittuna pitoisuutena (MAC-EQS). Kadmiumin ympäristönlaatunormeihin ei tullut muutoksia. Stora Enson Veitsiluodon tehtaan jätevedet puretaan merialueelle, eli voimassa ovat taulukossa (Taulukko 1) esitetyt rannikkovesien EQS-arvot. Asetuksessa 1308/2015 säädetyt lyijyn ja nikkelin EQSarvot merivesille on annettu liuenneina pitoisuuksina, ei biosaatavina pitoisuuksina. Ympäristönlaatunormeja tarkasteltaessa otetaan huomioon myös taustapitoisuus. Asetuksessa 1308/2015 määritelty nikkelin taustapitoisuus rannikkovesille on 1 µg/l, joka lisätään määriteltyyn AA-EQS-arvoon. Rannikkovesissä vuosikeskiarvona laskettava ympäristönlaatunormi on siten 9,6 µg/l taustapitoisuus huomioon otettuna.
Vastaavasti asetuksessa 1308/2015 määritelty lyijyn taustapitoisuus on rannikkovesille 0,03 µg/l ja kadmiumin taustapitoisuus 0,02 µg/l, jolloin ympäristönlaatunormiksi taustapitoisuus huomioon otettuna tulee lyijylle 1,33 µg/l ja kadmiumille 0,22 µg/l. Elohopealle asetuksessa ei ole määritelty taustapitoisuutta. Taulukko 1. Metallien ympäristönlaatunormit asetuksen 868/2010 ja sen muutoksen 1308/2015 mukaisesti. 3 Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet (Vna 868/2010) Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet joulukuusta 2015 lähtien (Vna 1308/2015) AA-EQS MAC-EQS AA-EQS MAC-EQS Sisävedet Cd µg/l 0,08-0,25 0,45 1,5 0,08-0,25 0,45 1,5 Hg µg/l 0,05 0,07 Ni µg/l 20 ei sovelleta 4 1) 34 Pb µg/l 7,2 ei sovelleta 1,2 1) 14 Rannikkovedet Cd µg/l 0,2 0,45 1,5 0,2 0,45 1,5 Hg µg/l 0,05 ei sovelleta 0,07 Ni µg/l 20 ei sovelleta 8,6 34 Pb µg/l 7,2 ei sovelleta 1,3 14 1) biosaatava pitoisuus Stora Enson Veitsiluodon sellu- ja paperitehtaan jätevesistä on vuosina 2007 2014 määritetty metallipitoisuudet kokonaispitoisuuksina vuorokauden kokoomanäytteistä. Pitoisuudet eivät ole suoraan vertailukelpoisia taulukossa (Taulukko 1) esitettyjen EQSarvojen kanssa, jotka on asetettu liuenneille pitoisuuksille. Lisäksi on otettava huomioon, että EQS-arvot on säädetty vesistössä mitatuille pitoisuuksille, ei jätevesien sisältämille pitoisuuksille. Stora Enson Veitsiluodon tehtaan jätevesien sisältämät kadmiumin pitoisuudet ovat olleet selvästi pienempiä kuin asetuksessa 868/2010 säädetty päästöraja-arvo (10 µg/l) (Taulukko 2). Päästöraja-arvo on asetettu kadmiumin lisäksi elohopealle, mutta Kemin tehtaan jätevesistä ei ole mitattu elohopeapitoisuuksia vuosina 2007 2014. Taulukko 2. Metallien kokonaispitoisuudet Stora Enson Veitsiluodon sellu- ja paperitetaan pääviemärissä vuosina 2007 2014. Cd Ni Pb Cd Ni Pb µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l sellutehtaan pääviemäri paperitehtaan pääviemäri 2007 2 23 <5 <1 <5 < 5 2008 <5 17 <5 <1 7 < 5 2009 <0,5 22 <5 <0,5 <5 < 5 2010 1,7 13 <5 <0,5 <5 < 5 2011 <0,5 10 <5 <0,5 <5 < 5 2012 0,75 23 <5 <0,5 <5 < 5 2013 0,1 3,6 0,47 1,8 20 2,8 2014 0,34 17,9 1,6 <0,1 3,6 0,3 Veitsiluodon tehtaan jätevesiviemäreiden metallipitoisuudet vuosina 2007 2014 ovat enimmäkseen olleet alle määritysrajojen (Taulukko 2). Lyijyn pitoisuudet ovat alittaneet joulukuuhun 2015 voimassa olleet AA-EQS arvot (Taulukko 1). Nikkelin pitoisuudet
ovat olleet pääsääntöisesti alle voimassa olleiden AA-EQS arvojen. Sellutehtaan pääviemärin nikkelipitoisuus on ylittänyt AA-EQS arvon hyvin lievästi kolmena vuotena ja paperitehtaan pääviemärin nikkelipitoisuus on ollut yhtenä vuotena AA-EQS arvon tasolla. Kadmiumia jätevedessä on pääsääntöisesti AA-EQS arvoja enemmän. Tätä lupahakemuksen täydennystä varten määritettiin kesäkuussa 2016 Stora Enson Veitsiluodon sellutehtaan pääviemäristä metallien kokonaispitoisuudet ja liuenneet pitoisuudet. Alkuperäiset tulokset on esitetty liitteessä 1. Sinkkipitoisuutta lukuun ottamatta metallipitoisuudet olivat varsin pieniä (Taulukko 3). Antimonin liuennut pitoisuus oli kokonaispitoisuutta suurempi, mutta ero mahtuu mittausepävarmuuden rajoihin. Kadmiumista suurin osa (70 %) oli kiintoaineeseen sitoutuneena. Arseeni, mangaani, nikkeli, lyijy ja antimoni olivat lähes kokonaan (noin 80 % tai enemmän) liuenneessa muodossa. Muiden metallien liuenneet osuudet vaihtelivat 50 %:n molemmin puolin. Elohopean ja kadmiumin pitoisuudet (Taulukko 3) alittivat selvästi asetuksen 868/2010 mukaiset päästöraja-arvot (elohopea 5 µg/l, kadmium 10 µg/l). Muille metalleille ei ole asetettu päästöraja-arvoja. Kadmiumin, elohopean, nikkelin ja lyijyn liuenneet pitoisuudet alittivat MAC-EQS arvot (Taulukko 1) eli suurimmat sallitut pitoisuudet. Kadmiumpitoisuus alitti myös AA-EQS arvon, ja nikkelin ja lyijyn pitoisuus ylitti AA-EQS arvon vain lievästi. Nikkelin osalta myös AA-EQS arvo alittuu jo kaksinkertaisella laimentumisella ja lyijyn osalta noin nelinkertaisella laimentumisella. Taulukko 3 Metallien kokonaispitoisuudet ja liuenneet pitoisuudet Stora Enson Veitsiluodon sellutehtaan jätevesissä. Näytteet otettu 13.6.2016. kokonaispitoisuus liuennut pitoisuus biosaatavapitoisuus Arseeni (As) µg/l 0,14 0,11 Kadmium (Cd) µg/l 0,50 0,14 Kromi (Cr) µg/l 5,9 3,2 Kupari (Cu) µg/l 8,2 3,7 0,01 Rauta (Fe) mg/l 3,4 1,6 Elohopea (Hg) µg/l 0,006 0,004 Mangaani (Mn) mg/l 1,6 1,4 Nikkeli (Ni) µg/l 12 11 0,41 Lyijy (Pb) µg/l 4,6 4,0 0,05 Antimoni (Sb) µg/l 0,69 0,77 Seleeni (Se) µg/l 0,3 0,2 Tina (Sn) µg/l < 0,2 < 0,2 Sinkki (Zn) µg/l 160 95 2,05 Veitsiluodon sellutehtaan jäteveden ph oli emäksinen (7,8) ja orgaanisen aineen pitoisuus mitattuna DOC-pitoisuutena oli varsin suuri (79,8 mg/l). Jätevesien laadusta johtuen metallien biosaatavat pitoisuudet ovat selvästi pienempiä kuin liuenneet pitoisuudet (Taulukko 3). Laskentayhtälöt biosaataville pitoisuuksille on käytettävissä kuparille, nikkelille, lyijylle ja sinkille. Kuparin, nikkelin ja sinkin biosaatavat pitoisuudet on laskettu Bioavailability tool työkalun (http://bio-met.net/) avulla. Lyijyn biosaatava pitoisuus on laskettu kaavoilla: 4
5 missä Local EQS on lyijyn liuennut pitoisuus, joka vastaa suomalaista ympäristönlaatunormia, AA-EQS suomalainen ympäristönlaatunormi, DOC liuenneen orgaanisen hiilen pitoisuus näytteessä ja DOC ref keskimääräinen liuenneen hiilen pitoisuus toksisuustesteissä (1 mg/l) (Anon. 2015). Asetuksen 1308/2015 mukaisesti rannikkovesien metallipitoisuuksia ei tarkastella biosaatavina pitoisuuksina. Pienet biosaatavat pitoisuudet kuitenkin indikoivat vähäisiä haitallisia vaikutuksia rannikkovesissä. 3 ARVIO PÄIVITETTYJEN VESIEN- JA MERENHOITOSUUNNITELMIEN MERKITYKSESTÄ TOIMINNAN KANNALTA Kemin edustan rannikkovesien vesienhoitoa määrittelevät Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma 2016 2021, Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016 2021 ja Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelma pinta- ja pohjavesille vuoteen 2021. Valtioneuvosto on hyväksynyt merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman sekä Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman 3.12.2015. Rannikkovedet rantaviivasta yhden meripeninkulman (1 852 m) päähän perusviivasta kuuluvat molempien suunnittelujärjestelmien soveltamisalaan. Vesienhoidon ja merenhoidon lähtökohdat ja tavoitteet ovat varsin yhteneväisiä. Merenhoitosuunnitelmassa esitetyt keskeiset rannikkoalueita koskevat toimenpiteet esitetään myös Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa. Rannikkovesien tilan arvioinnit ja seurannat on pyritty sovittamaan yhteen vesienhoidon ja merenhoidon suunnitelmissa. Pelkästään merenhoitosuunnitelmassa käsiteltäviä teemoja ovat meren roskaantumisen ja vedenalaisen melun vähentäminen, vieraslajien torjunta ja luonnon monimuotoisuuden parantaminen. Kemin edustan sisempien rannikkovesien ekologinen tila on tyydyttävä ja ulompien rannikkovesien tila on hyvä (Kuva 1). Sekä sisempien että ulompien rannikkovesien kemiallinen tila on hyvä. Simojoen ekologinen tila on erinomainen ja Kemijoen tila on tyydyttävä. Kaikkien jokien kemiallinen tila on hyvä. Rannikkovesien fysikaaliskemiallisen tilan, biologisten laatutekijöiden ja biologisen tilan sekä ekologisen tilan luokittelu kaudella 2016 2021 on esitetty taulukossa (Taulukko 4).
6 Kuva 1 Kemin rannikkovesien vesimuodostumat ja niiden ekologinen tila (ympäristökarttapalvelu Karpalo 9.3.2016). Vihreä = hyvä ekologinen tila, keltainen = tyydyttävä tila Taulukko 4 Kemin edustan rannikkovesien fysikaalis-kemiallisen tilan, biologisten laatutekijöiden ja biologisen tilan sekä ekologisen tilan luokittelu (Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelma pinta- ja pohjavesille vuoteen 2021). Kemin edustan rannikkovesiin kohdistuu jokivesien ja alueella sijaitsevan metsäteollisuuden sekä asumajätevesien aiheuttamaa kuormitusta. Voimakkaimmin kuormitusvaikutukset näkyvät luokittelutulosten perusteella Ajos sisä -vesimuodostuman alueella. Stora Enso Oy:n Veitsiluodon tehtaan toiminnan vaikutukset kohdistuvat lähinnä Maksniemi sisä -vesimuodostuman alueelle. Kemin rannikkoalueen tyydyttävässä ekologisessa tilassa olevien alueiden tilan parantaminen edellyttää sekä suoraan rannikkovesiin kohdistuvan piste- ja hajakuormituksen että jokien mukana tulevan kuormituksen vähentämistä. Vesienhoidon toimenpideohjelman ja merenhoitosuunnitelman mukaiset Kemijoen vesienhoitoalueen rannikkovesien ihmisperäisen kuormituksen vähennystarpeet on esitetty taulukossa (Taulukko 5). Rannikkovesille asetetut ekologisen tilan luokkarajat
ovat klorofyllipitoisuuksien osalta hyvin tiukat sisävesiin verrattuna, mikä todetaan myös vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Vähennystarpeet ovat osin ristiriitaisia, sillä klorofyllipitoisuuksien pieneneminen on suoraan riippuvainen fosforin ja typen pitoisuuksien pienenemisestä. Taulukko 5 Kemin edustan rannikkovesien kuormituksen vähennystarve ravinnepitoisuuksien ja klorofyllipitoisuuden perusteella arvioituna (Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelma pinta- ja pohjavesille vuoteen 2021). 7 Ihmisperäisen kuormituksen vähentäminen toteutetaan vesienhoidon toisella kaudella 2016 2021 kohdistamalla hyvää huonommassa ekologisessa tilassa oleviin vesimuodostumiin tai suurempiin vesistökokonaisuuksiin perustoimenpiteitä (sis. perustoimenpiteet ja muut perustoimenpiteet) ja tarvittaessa täydentäviä toimenpiteitä. Toimenpiteet on Kemijoen vesienhoitosuunnitelmassa ja suunnitelman toimenpideohjelmassa esitetty toimijasektorikohtaisesti. Vesienhoidon toimenpiteet koskevat kaudella 2016 2021 seuraavia sektoreita: yhdyskunnat ja haja-asutus, teollisuus ja kaivostoiminta, kalankasvatus, turvetuotanto, metsätalous, maatalous, maaperän happamuus, maa-aineisten otto, pilaantuneet maa-alueet, pohjavesialueiden suojelu, liikenne, vedenotto, vesistöjen säännöstely ja rakentaminen, vesistöjen kunnostus sekä maankäyttö. Hyvää huonommassa ekologisessa tilassa olevien vesimuodostumien tilan parantaminen ja hyvässä ekologisessa tilassa olevien vesimuodostumien tilan säilyttäminen edellyttää kuormituksen vähentämistä kaikilla sektoreilla. Stora Enson Veitsiluodon tehdasalueen toimintaa koskevat teollisuus- ja kaivostoimintasektorille määritellyt vesienhoidon toimenpiteet. Perustoimenpiteenä vesienhoidon toisella kaudella 2016 2021 teollisuuden päästöjä rajoitetaan uudistetun ympäristönsuojelulain mukaisilla ympäristöluvilla. Lupien päästömääräykset pohjautuvat parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) määritelmiin. Täydentäviä toimenpiteitä ei vesienhoitosuunnitelmassa esitetä teollisuus- ja kaivostoimintasektorille. Stora Enson Veitsiluodon tehdas täyttää pääosin BAT-päätelmien vaatimukset. Tehtaan BAT-käytäntö on esitetty yksityiskohtaisesti 30.9.2015 päivätyn ympäristölupahakemuksen kappaleessa 6.3 sekä hakemuksen liitteessä 35. Lupahakemuksessa mainittu ruskean massa pesun tehostamisen projekti on aloitettu. Investoinnin valmistelu aloitettiin vuonna 2013, ja vuosina 2014 2015 on tehty teknistä suunnittelua. Ruskean massan tehostettu pesu on tarkoitus ottaa käyttöön joko vuonna 2017 tai viimeistään vuonna 2018. Tarvittavan laitteiston asennukset on tarkoitus tehdä vuosihuoltoseisokkien aikana. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman mukaan teollisuussektorin vesienhoidon toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuutena vaikuttavan eniten vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästöjen vähentämiseen. Toimenpiteet vähentävät jossain määrin myös ravinteiden ja hitaasti hajoavien orgaanisten aineiden kuormitusta pintavesiin. Kemin edustan vesimuodostumien kemiallinen tavoitetila on saavutettu (Taulukko 6). Ekologinen tavoitetila on saavutettu
Taulukko 6 Kemi-Simo ulko - ja Simo sisä -vesimuodostumissa. Muiden Kemin edustan merialueelle sijoittuvien Perämeren sisempien rannikkovesien vesimuodostumien osalta ekologisen tavoitetilan saavuttamisen määräaikaa on pidennetty vuoteen 2027 luonnonolosuhteiden ylivoimaisuuden ja teknisen kohtuuttomuuden vuoksi. Kemin edustan rannikon tilaan vaikuttavat koko Kemijoen vesienhoitoalueella tapahtuvat muutokset, mutta prosessit ovat hitaita. Erityisesti teollisuuden ja taajamien jätevedenpuhdistamoiden kuormitusta on jo vähennetty merkittävästi, eikä kuormituksen suureen vähentämiseen vesienhoitoalueella ole realistisia mahdollisuuksia. Suurin osa koko vesistöalueen ravinnekuormituksesta on peräisin luonnonhuuhtoumasta (ympäristöhallinnon Hertta-tietopalvelu 14.6.2016). Kemin edustan vesimuodostumien kemiallisen ja ekologisen tavoitetilan saavuttamisen aikataulu (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 14.6.2016). x = tavoitetila saavutettu Vesimuodostuma Tavoitetila Kemiallinen Ekologinen Maksniemi sisä x 2027 Ajos sisä x 2027 Kemi sisä x 2027 Simo sisä x x Kemi-Simo ulko x x 8 Merenhoitosuunnitelman mukaan merialueen hyvä tila saavutetaan vuoteen 2020 mennessä. Vesienhoitolain mukaisilla rannikkovesillä ympäristötavoitteista poikkeamista tarkastellaan erikseen vesienhoidon ja merenhoidon tavoitteiden näkökulmasta. Vesienhoitolain mukaisesti merenhoidon ympäristötavoitteista voidaan poiketa tapauskohtaisesti, jos syynä ovat merivesien fyysisten ominaisuuksien muutokset, jotka perustuvat ympäristöön kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia merkittävämpään yleiseen etuun. Merenhoitosuunnitelmassa kaikki Suomen alueen rannikkovedet Merenkurkkua lukuun ottamatta on määritelty alueiksi, joissa ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentämistavoite ei toteudu vuoteen 2020 mennessä. 4 YHTEENVETO Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla ei käytetä sellaisia kemikaaleja, jotka sisältäisivät asetusmuutoksessa 1308/2015 vaaralliseksi tai haitalliseksi luokiteltuja uusia yhdisteitä. Veitsiluodon tehtaan jätevesien kadmiumin ja elohopean pitoisuudet alittavat päästöraja-arvot. Jätevesistä määritetyt metallien liukoiset pitoisuudet alittavat rannikkovesille asetetut MAC-EQS arvot eli suurimmat sallitut pitoisuudet. Kadmiumin osalta myös AA-EQS arvo eli aritmeettinen vuosikeskiarvo alittuu. Lyijyn ja nikkelin pitoisuus ylittää AA-EQS arvon vain lievästi, ja AA-EQS arvo alittuu kaksinnelinkertaisen laimentumisen tapahduttua. Jätevesien sisältämät metallien biosaatavat pitoisuudet ovat hyvin pieniä. Kemin edustan sisemmät rannikkovedet ovat pääsääntöisesti tyydyttävässä ekologisessa tilassa, ja vesienhoitosuunnitelman mukaisesti alueen klorofyllipitoisuuksia tulisi pienentää. Ajoksen alueella myös fosforikuormitusta tulisi vähentää. Vesienhoidon suunnittelussa teollisuutta koskeva vesienhoidon toimenpide on parhaan mahdollisen tekniikan käyttäminen (BAT) ja jätevesien kiintoaine- ja ravinnekuormituksen alentaminen BAT-tasolle. Veitsiluodon tehtaalla jätevesien käsittelyssä on pääosin käytössä BAT. Vuosina 2017 2018 on tarkoitus ottaa myös käyttöön uutta
jätevesienpuhdistustekniikkaa, jotta ruskean massan pesuvesien käsittely saadaan BATtasolle. 9 VIITTEET Anon. 2015. Technical guidance to implement bioavailability-based environmental quality standards for metals.
Tutkimustodistus 2016-13914 1(3) 16.06.2016 Pöyry Finland Oy Jakelu: lotta.lehtinen@poyry.com PL 532 00026 Basware Näytetiedot Näyte Jätevesi Näyte otettu 13.06.2016 Näytteen ottaja Asiakas Saapunut 14.06.2016 Näytteenoton syy Tutkimuspyyntö Tutkimus alkoi 14.06.2016 Tutkimus valmis 16.06.2016 Viite Analyysi Menetelmä Yksikkö 13914-1 ph-arvo, 25 C * SFS 3021:1979 7,8 Karbonaattikovuus * SFS-EN ISO 11885: 09 Liuennut orgaaninen hiili * SFS-EN 1484:1997, suodatus 0,45 µm (DOC) Alkuaineanalyysi, näyte suodatettu 0,45 µm Arseeni * SFS-EN ISO 17294-2:05 Arseeni liuk. * SFS-EN ISO 17294-2:05 Kalsium * SFS-EN ISO 11885:09 Kadmium * SFS-EN ISO 17294-2:05 Kadmium liuk. * SFS-EN ISO 17294-2:05 Kromi * SFS-EN ISO 17294-2:05 Kromi liuk. * SFS-EN ISO 17294-2:05 Kupari * SFS-EN ISO 17294-2:05 Kupari liuk. * SFS-EN ISO 17294-2:05 Rauta * SFS-EN ISO 11885:09 Rauta liuk. * SFS-EN ISO 11885:09 mg/l 130 mg/l 79,8 µg/l 0,14 µg/l 0,11 mg/l 36 µg/l 0,50 µg/l 0,14 µg/l 5,9 µg/l 3,2 µg/l 8,2 µg/l 3,7 mg/l 3,4 mg/l 1,6 Stora Enso, Veitsiluoto, sellutehtaan pääviemäri Suoritettu Elohopea * SFS-EN ISO 17852:2008 µg/l 0,006 Elohopea liuk. * SFS-EN ISO 17852:2008 µg/l 0,004 Mangaani * SFS-EN ISO 11885:09 Mangaani liuk. * SFS-EN ISO 11885:09 Nikkeli * SFS-EN ISO 17294-2:05 Nikkeli liuk. * SFS-EN ISO 17294-2:05 mg/l 1,6 mg/l 1,4 µg/l 12 µg/l 11 Analyysitulos koskee vain tutkittua näytettä. Tutkimustodistuksen osittainen kopioiminen kielletty. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 02600 Espoo VAT no. FI 02831262
Tutkimustodistus 2016-13914 2(3) 16.06.2016 Lyijy * SFS-EN ISO 17294-2:05 Lyijy liuk. * SFS-EN ISO 17294-2:05 Antimoni * SFS-EN ISO 17294-2:05 Antimoni liuk. * SFS-EN ISO 17294-2:05 Seleeni * SFS-EN ISO 17294-2:05 Seleeni liuk. * SFS-EN ISO 17294-2:05 Tina * SFS-EN ISO 17294-2:05 Tina liuk. * SFS-EN ISO 17294-2:05 Sinkki * SFS-EN ISO 17294-2:05 Sinkki liuk. * SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l 4,6 µg/l 4,0 µg/l 0,69 µg/l 0,77 µg/l 0,3 µg/l 0,2 µg/l < 0,2 µg/l < 0,2 µg/l 160 µg/l 95 Esikäsittely: märkäpoltto Mikroaaltopoltto 1 *=näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tiina Ylipahkala Asiakaspalvelukemisti Puh. 040-7523013 Analyysitulos koskee vain tutkittua näytettä. Tutkimustodistuksen osittainen kopioiminen kielletty. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 02600 Espoo VAT no. FI 02831262
Tutkimustodistus 2016-13914 3(3) 16.06.2016 Mittausepävarmuustiedot Analyysi Menetelmä Yksikkö 13914-1 ph-arvo, 25 C SFS 3021:1979 ± 0,2 Karbonaattikovuus SFS-EN ISO 11885: 09 mg/l ± 10% Liuennut orgaaninen hiili SFS-EN 1484:1997, suodatus mg/l ± 10% (DOC) 0,45 µm Arseeni SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l ± 0,03 Arseeni liuk. SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l ± 0,03 Kalsium SFS-EN ISO 11885:09 mg/l ± 6% Kadmium SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l ± 10% Kadmium liuk. SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l ± 10% Kromi SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l ± 10% Kromi liuk. SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l ± 10% Kupari SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l ± 10% Kupari liuk. SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l ± 10% Rauta SFS-EN ISO 11885:09 mg/l ± 15% Rauta liuk. SFS-EN ISO 11885:09 mg/l ± 15% Elohopea SFS-EN ISO 17852:2008 µg/l ± 0,003 Elohopea liuk. SFS-EN ISO 17852:2008 µg/l Mangaani SFS-EN ISO 11885:09 mg/l ± 15% Mangaani liuk. SFS-EN ISO 11885:09 mg/l ± 15% Nikkeli SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l ± 10% Nikkeli liuk. SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l ± 10% Lyijy SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l ± 10% Lyijy liuk. SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l ± 10% Antimoni SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l ± 10% Antimoni liuk. SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l ± 10% Seleeni SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l ± 0,12 Seleeni liuk. SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l ± 0,12 Tina SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l Tina liuk. SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l Sinkki SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l ± 10% Sinkki liuk. SFS-EN ISO 17294-2:05 µg/l ± 10% Analyysitulos koskee vain tutkittua näytettä. Tutkimustodistuksen osittainen kopioiminen kielletty. Nab Labs Oy www.nablabs.fi Pääkonttori: Upseerinkatu 1, 02600 Espoo VAT no. FI 02831262