Bibframe, ISO TC 46/SC 4 & julkishallinnon metatietopalvelu. Metatietoverkoston infotilaisuus 2013-06-18 Juha Hakala KIRJASTOVERKKOPALVELUT



Samankaltaiset tiedostot
BIBFRAME-hankkeen tilannekatsaus

Juha Hakala Kansalliskirjasto

TP1: Metatietovaranto-konsepti muuttuvassa ympäristössä

RDA, BIBFRAME, Melinda kuinka kuvailutyö uudistuu

Kirjastojen kansallinen metatietovaranto -hanke Yleisten kirjastojen projekti

Julkishallinnon metatietoarkkitehtuuri Anne Kauhanen-Simanainen & Juha Hakala

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto

Open > Link > GO Avointa linkitettyä dataa kirjastomaailmassa

Yhteenvetoa RDA-koulutuspäivistä. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

Kuvailevan metatiedon sisällöllinen muutos

Kuvailun muutoksen visualisointi Marja-Liisa Seppälä / Kansalliskirjasto

Kirjastoverkkopäivät Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto

Käsitemallit RDA-sääntöjen taustalla. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

Uusi kuvailustandardi RDA. Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto

RDA-kuvailun keventäminen. Melinda-päivä Marja-Liisa Seppälä Kuvailusääntöpalvelu

Metadatasuositus julkaisuarkistojen tekstiaineistoille

Kuvailusäännöt, formaatti ja kirjastojärjestelmä

Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät

Metadata ja hyvät käytännöt

Muutosten vuosikymmen

Ontologiat ja semanttinen web sisällön tuotannon näkökulmasta Luetteloinnin tiedotuspäivä Juha Hakala Kansalliskirjasto.

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous Marja-Liisa Seppälä

RDA-käyttöönoton tuomat muutokset. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

Kohti yhteistä toimijoiden kuvailua. KDK-tietoarkkitehtuuriryhmän seminaari Miia Herrala Kansallisarkisto

Tieto matkaa maailmalle

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto

Yhteentoimivuus. Mikael Vakkari Neuvotteleva virkamies VM / JulkICT. Kohti yhteentoimivaa metatietoa

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab jatkohakemus

Aihe-entiteettien ominaisuuksien ja suhteiden merkitseminen. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.

W3C ja alueellinen standardointi

Käyttöoikeuksien metatieto

Kansalliset kehittämishankkeet: Etenemissuunnitelmat

Yhteentoimiva.suomi.fi - palvelukokonaisuuden ja työkalujen esittely

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus

MARC 21 YHTEISEKSI FORMAATIKSI -- SUOSITUS ERIKOISKIRJASTOILLE?

RDA-koulutus ja -viestintä. 1. RDA-koulutuspäivä Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

Metatiedon yhteentoimivuutta edistävät palvelut ja projektit. Missä mennään -webinaari

Ennakkometadata - ONIX Maarit Huttunen

TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Katri Valli, SFS

FINMARC -> Marc 21 järjestelmätoimittajan puheenvuoro. Helsinki Seppo Lindström varatoimitusjohtaja

YSAsta YSOon. Mikko Lappalainen Sisällönkuvailun asiantuntijaryhmän kokous,

Uusi käsitemalli IFLA LRM

RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat?

ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa

Tampereen kaupunginkirjasto ja Melinda

KDK: Finna ja pitkäaikaissäilytys

Kansallinen yhteisluettelo tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma Nina Hyvönen

RDA (Resource Description and Access) & FRBR-käsitemalli

Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK Miten se palvelee?

Kansallinen yhteisluettelo kirjastojen luettelointiyhteistyön tukena. Pori Nina Hyvönen

Teokset Fennicassa. Osma Suominen

Finto palveluiden toteuttamisen alustana

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Elina Huttunen

Luetteloinnin ja tiedonhaun tulevaisuuden näkymiä. Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto

Kuvailun kansallisten asiantuntijaryhmien suhteet ja roolit

YSAsta YSOon kirjastoissa: miksi ja miten

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Katsaus kansainväliseen ja kansalliseen tunnistetilanteeseen (ISBN, ISSN, ISNI)

Kilda-projektin tulokset. Kildan ohjausryhmä Marja-Liisa Seppälä

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu

Kirjastojen uuden taustajärjestelmän hankinta Mitä Voyagerin jälkeen? Päivikki Karhula Eduskunnan kirjasto

RDA mitä, miten, milloin. Asiantuntijaseminaari Marja-Liisa Seppälä

E-aineisto Melindassa

UKJ nyt. FUCIO:n kevätkokous Ari Ahlqvist

Finto-palvelu ja ontologioiden käyttöönotto sisällönkuvailussa

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen

Paikkatietojen yhteiskäyttö - mitkä mahdollisuudet!

Kilda-projektin tilannekatsaus: tulokset ja tavoitteet Kilda-projektin ohjausryhmän kokous Marja-Liisa Seppälä

Hankintayhteistyö korkeakoulujen kirjastojärjestelmän hankinnassa

Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta

Finton jatko vuosina

Miten vaikutetaan menettelyt, säännöt, kokoukset, kommentointi Sari Sahlberg, SFS

Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?

Finnan metatiedon avaaminen CC0-lisenssillä

Finto-tilannekatsaus. Osma Suominen Kansalliskirjaston asiantuntijaseminaari

RDA kuvailijan näkökulmasta. AMK-luetteloinnin kehittämispäivä Kiti Vilkki-Eriksson Kansalliskirjasto

Keskustelua yleisten kirjastojen kuvailukeskuksen perustamisesta

CC0-lisenssi: case Finna

Paikkatietoalustahanke (MMM)

Paikkatietoalusta-hanke. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson Hankepäällikkö

RDA Toolkit. RDA-koulutuspäivä Martin Engberg KANSALLISKIRJASTO

Kansallinen metatietovaranto Melindan tilannekatsaus

UUSI ARKKITEHTUURI PAREMMAT PALVELUT. Järjestelmäarkkitehtuurihankkeet

Eero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Liite B. Asemakaavan mallinnus tiedonsiirtoa varten

RDA-ohjaus Suomessa. Kuvailustandardien kansallinen kehittämisryhmän kokous Marja-Liisa Seppälä

Melinda osana kuvailun ekosysteemiä

Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita

Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita

Paikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet. HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen

ONKI: sanastojen ja avoimen linkitetyn datan tekninen infrastruktuuri Juha Hakala Kansalliskirjasto

ARTIVA-pilotointi. KVP asiantuntijaseminaari Lassi Lager

Aineistoentiteettien ensisijaiset suhteet. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi

Kirjaston vastaus informaatioympäristön muutokseen : Semanttinen web, ontologiat ja standardit osana kirjastojen tiedonhallinnan infrastruktuuria

RDA-muutosehdotukset. RDA-kommentoinnin toinen tilaisuus Marja-Liisa Seppälä Kuvailusääntöpalvelu

Nelli-portaali ja verkko-oppimisympäristöt

Transkriptio:

Bibframe, ISO TC 46/SC 4 & julkishallinnon metatietopalvelu Metatietoverkoston infotilaisuus 2013-06-18 Juha Hakala

Sisältö Kongressin kirjaston BIBFRAME-hanke ISO TC 46/SC 4 ja BIBFRAME:n (mahdollinen) standardointi Metadatarekisteri ja metatietoformaatit julkishallinnon metatietopalvelussa

BINFRAME-tiivistelmä Yli 40 vuotta käytössä olleelle MARC-formaatille ollaan kehittämässä seuraajaa BIBFRAME:stä on tarkoitus tulla alaspäin yhteensopiva MARCin kanssa -> siirtymäkausi voi olla pitkäkin (mutta ei loputtoman pitkä) Kansalliskirjasto koordinoi BIBFRAME:n käyttöönottoa Suomessa ja osallistuu formaatin kehittämiseen mahdollisuuksien mukaan

BIBLIOGRAPHIC FRAMEWORK TRANSITION INITIATIVE Kongressin kirjaston hanke, 2011- Toistaiseksi mukana vain pieni joukko edelläkävijäkirjastoja, mutta ryhmää on tarkoitus kasvattaa työn edetessä Euroopasta British Library ja Saksan kansalliskirjasto Projekti on rajattu MARC 21:een, muiden MARC-formaattien mahdollinen mukaantulon on auki (ISO:n rooli?) Projektista vastaa LoC:n Network Development and Standards Office, jolla on myös MARC 21 vastuu (ja lukuisia muita formaattivastuita) Myös MARC 21:stä kehitetään edelleen; sitä ei jäädytetä, ei todennäköisesti vielä silloinkaan kun BIBFRAME on valmis, koska maailman kaikkien kirjastojärjestelmien ja kirjastotietokantojen konvertointi vie hyvin paljon aikaa

BIBFRAME, RDA ja FRBR Uuden formaatin pitää olla aidosti RDA- ja FRBR-yhteensopiva (jota MARC 21 ei ole) BIBFRAME ei käytä FRBR-terminologiaa, koska FRBR-malli otettaneen käyttöön vain kirjastoissa Neutraalilla terminologialla houkutellaan muita RDA:n soveltajia BIBFRAME-käyttäjiksi: [BIBFRAME] is designed to integrate with and engage in the wider information community while also serving the specific needs of its maintenance community Mihin wider information community viittaa?

BIBFRAME-tietomalli Teos (Work) Suunnilleen sama kuin FRBR:n teos + ekspressio Manifestaatio (Instance) Teoksen yksittäinen aineellinen ilmentymä Auktoriteetti (Authority) Henkilö, organisaatio, paikka, asiasana tms. jolla on selkeästi määritelty suhde teokseen tai sen manifestaatioon Liitännäistiedot (Annotation) Esim. kirja-arvostelu, kirjan kansikuva Sekä malli että sen suomennos ovat luonnoksia; etenkin suomenkieliset käsitteet voivat vielä elää

Liitännäistiedot BIBFRAME Annotation Model luonnos julkistettiin 30.4.2013; teksti on vielä hyvin keskeneräinen Teoksen metatietoihin voidaan linkittää arvosteluja, tekijän tietoja, sisällysluettelo, otteita tekstistä yms.; manifestaatioon kansikuva tai kustantajan tietoja Harkittavana: sisällönkuvailu, varastotiedot, provenanssi, manifestaation kunnon ja siihen kohdistuneiden tapahtumien tai (konservointi)toimenpiteiden kuvaus BIBFRAME soveltaa W3C:n RDF-määritystä, joten perinteinen selvärajainen tietue korvautuu ratkaisulla, jossa jokainen tietoelementti on linkitettävissä muualle Webiin

MARC 21 ja BIBFRAME: linjauksia MARC 21 tietue pitää voida konvertoida häviöttömästi BIBFRAME-tietueeksi, ja MARC 21 tietoelementit pitää voida konvertoida häviöttömästi BIBFRAME-tietueesta takaisin MARC 21- tietueeksi BIBFRAME-formaatista tullee MARC 21:stä hienojakoisempi (esim. suku- ja etunimelle omat tietoelementit) BIBFRAME:en tulee sellaisiakin tietoelementtejä, joita MARCformaatissa ei ainakaan vielä ole (niitä voidaan lisätä MARCformaattiin tarpeen mukaan)

MARC 21 ja BIBFRAME: avoimia kysymyksiä Osakohteet Oletan että osakohteita tuetaan jatkossakin, mutta (XML/RDFpohjainen) tekninen ratkaisu voi poiketa siitä mihin olemme tottuneet Tasojen määrää ei ole pakko rajata kahteen BIBFRAME-formaattien määrästä ei ole päätöstä Mahdollisesti vain yksi (joka kattaisi kaikki MARC 21 formaatit) Liitännäistietojen rooli Hallinnollinen metatieto Tietojen päällekkäisestä tallennuksesta eri formaatteihin (MARC 21, teknisen metadatan MIX yms., pitkäaikaissäilytyksen metatiedon PREMIS) olisi hyvä päästä eroon

BIBFRAME ja MARC 21: avoimia kysymyksiä BIBFRAME-tietueessa voi olla sellaisia tietoelementtejä, joita ei voi konvertoida ainakaan nykyiseen MARC 21 tietueeseen Lisätäänkö MARC 21:een kaikki BIBFRAME-elementit? Muutetaanko nykyisiä MARC 21 kenttiä; esimerkiksi etunimi ja sukunimi erilleen? Kongressin kirjasto rakentaa MARC 21 BIBFRAME MARC 21 konvertterit, mutta ovatko ne riittävän nopeita ja laadukkaita kopioluettelointiin? Z39.50-standardin rikastaminen BIBFRAME-piirteillä?

BIBFRAME ja MARC 21: avoimia kysymyksiä (2) Mitä tapahtuu kun metatietoja poimitaan FRBR-mallia noudattavasta järjestelmästä perinteiseen järjestelmään tai päinvastoin? Sovellusten pitää tietää, mitkä tietoelementit kuuluvat teos/ekspressiotasolle, mitkä manifestaatiotasolle Sovellusten pitää osata luoda teostietue manifestaation tiedoista, ja manifestaation kuvauksen perusta teostason tiedoista

BIBFRAME:n XML/RDF-ratkaisu BIBFRAME ei tule käyttämään hyväksi olemassa olevia RDFskeemoja, vaan sille rakennetaan oma skeema hallittavuuden maksimoimiseksi (esim. skeeman laajentaminen on helppoa) BIBFRAME-skeema on saatavilla osoitteessa http://bibframe.org/vocab.rdf Mappaukset BIBFRAME-skeemasta esim. FOAF-, SKOS- tai Dublin Coreen RDF-skeemoihin laaditaan myöhemmin Kirjastojen pilottihankkeissa on yleensä käytetty valmiita skeemoja kuten FOAF:ia, koska se helpottaa määrittelytyötä ja tietojen vaihtoa Mappaamalla BIBFRAME-skeema muihin skeemoihin päästään samaan tulokseen, mutta mutkan kautta

Projektin tilanne BIBFRAME-hanke on ollut käynnissä reilut puolitoista vuotta, mutta tekemistä on jäljellä paljon On melko varmaa ettei uusi formaatti valmistu vuoden 2013 lopussa, kuten on ollut tarkoitus Muiden MARC-formaattien suhdetta BIBFRAME:en ei ole tutkittu (NISO:n Roadmap-hanke?) Järjestelmätoimittajien kiinnostus BIBFRAME:en on ollut varsin vähäistä (poikkeuksina OCLC ja VTLS) Meillä ei ole arvioita siitä, miten paljon työtä uuden formaatin tekninen toteuttaminen vaatii (eikä sellaista voi vielä tehdäkään) Kirjastot ovat ns. odottavalla kannalla, osin tiedon puutteen vuoksi (ei tiedetä esim. miten pian formaatti valmistuu)

BIBFRAME:n soveltamisesta MARC-pohjaisen järjestelmän modernisointi BIBFRAME:lle sopivaksi voi olla iso työ, riippuen BIBFRAME-tuen luonteesta Karvalakkimalli: systeemi kykenee lukemaan ja tuottamaan BIBFRAMEa, mutta on sisäisesti MARCia Välitaso: järjestelmän sisäisestä formaatista voi tuottaa sekä BIBFRAMEa että MARCia; tietomallin tuki vain osittainen Häviötön konversio MARC 21 BIBFRAME - MARC 21 antaa toimittajille armonaikaa; siirtymäkausi voi olla pitkä mutta vaikka BIBFRAME MARC 21 konversio on häviötön, datan avoimuus vähenee muunnoksessa Antaako BIBFRAME riittävästi uusia ominaisuuksia? UKJ-hankkeen linjaukset?

Kansalliskirjaston rooli Kansalliskirjastoa on alustavasti pyydetty mukaan hankkeeseen siinä vaiheessa kun projektiryhmä laajenee KK vastaa uuden formaatin sopeuttamisesta Suomen oloihin ja käyttöönotosta (sekä RDA:n ja FRBR:n käyttöönotosta) Varmistamme sen, että formaatti on suomalaisten kirjastojen kannalta toimiva ja että valmiit konversio-ohjelmat toimivat kunnolla myös Suomessa tuotetulla MARC 21 metatiedolla Varaudumme siihen että käytännön toimiin päästään jo 2014 Tulemme informoimaan kirjastoja BIBFRAME:n edistymisestä mutta olisi hyvä saada enemmän tietoa projektista Hankkeen tiedotuslinja on ollut niukahko

ISO TC 46/SC 4 ISO:n tekninen komitea 46:n alakomitea 4 Technical interoperability vastaa kirjastoalan metatietoformaateista ja tiedonsiirtostandardeista Z39.50, ISO ILL (ja kohta SRU ja uusi ILL-standardi) ISO 2709 & MarcXchange (vaihtomuotostandardit) Dublin Core ( 15 core elements ) Tulossa Dublin Coren kaikki tietoelementit,lisäksi selvitetään mahdollisuuksia / tarvetta hallinnollisen metatiedon formaattien (PREMIS, MIX, textmd) standardointiin

ISO:n standardiprosessista Komitean (äänivaltainen) jäsenvaltio voi esittää uusia työkohteita (NWIP), joista äänestetään (yes / no / abstain); samalla jäsen kertoo osallistuuko se standardin kehittämiseen Jos työkohde hyväksytään ja tarpeeksi vapaaehtoisia löytyy, komitean pj voi nimittää työryhmän ja sille vetäjän oikeiden jäsenten ja vetäjän löytäminen oleellista Standardointiprosessi voi kestää viisikin vuotta NWIP CD DIS FDIS IS Olemassaoleva valmis standardi voidaan hyväksyä Fast track prosessina, joka alkaa FDIS-vaiheesta Standardin normatiivisiin osiin ei tehdä mitään muutoksia

BIBFRAMEn standardoinnista Standardointi (ISO:ssa) voidaan / on tarkoitus aloittaa sen jälkeen kun formaatti on valmis MARC kehitettiin aikanaan LoC:n hankkeena, kansallinen ja kv. standardointi hoidettiin jälkikäteen Kongressin kirjasto halusi kehittää MARCin seuraajankin ns. in house projektina Standardoidaanko pelkkä skeema eli metatiedon vaihtomuoto (vrt. ISO 2709 ja MARC 21) vai koko formaatti tietoelementteineen vai jotain muuta? Koko formaatti on hyvin laaja ja muuttuva dokumentti

NISO:n Roadmap-hanke NISO käynnisti (Kongressin kirjaston pyynnöstä huolimatta) vuonna 2012 Roadmap-hankkeen, jonka tavoitteena on mm. selvittää muiden MARC-formaattien ja BIBFRAME:n suhdetta Kongressin kirjastoa pyydettiin projektiin mukaan, mutta huonolla menestyksellä Projektiryhmä on iso, ja sen jäsenillä on erilaisia intressejä joiden yhdistäminen ei ole helppoa Huhtikuussa 2013 pidetystä kokouksesta ei ole vieläkään saatu yhteenvetoa; oma mielikuvani tapaamisesta on että yhteinen pohja on melko kapea Jos tuloksena on pelkkä raportti, mikä on sen painoarvo?

Julkishallinnon metatietopalvelu Metatietopalvelulla pyritään edistämään: julkisen hallinnon tietojärjestelmien (semanttista) yhteentoimivuutta, tiedon avointa saatavuutta, sähköisessä muodossa olevan tiedon löytymistä ja pitkäaikaista säilyttämistä sekä tietojärjestelmäsuunnittelun tehokkuutta. Esiselvityksen tavoitteena oli määritellä toimintamalli, organisointi ja tarvittavat palvelut

Metatietopalvelun sisältö Sanastot (tesaurukset + ontologiat) ONKI-palvelut Sanastojen ylläpito ja käyttö Ontologiapalvelut: ontologioiden julkaiseminen verkossa sekä niiden käytön mahdollistavat rajapinnat Tietorakennekirjasto JHS-sanasto, tietoelementit ja ne yhdistävä metadatarekisteri ja koodistopalvelu Skeemakirjasto Tietorakennekirjaston tietoelementeistä johdetut XMLskeemat

Metadatarekisteri Julkishallinnon metadatarekisterin perustana voisi olla esimerkiksi Vocabulary Mapping Framework eli VMF-ontologia ONKI tekniseksi alustaksi? Kuka ylläpitää KK vaiko joku muu? VMF:ään tulisi lisätä BIBFRAME:n ja kaikkien KDK:ssa käytettävien metatietoformaattien tietoelementit Formaattien tietoelementtien suhteiden määrittely helpottaa metatietojen vaihtoa sektorirajojen yli ja esim. Finnan ylläpitoa

Lisätietoja BIBFRAME-hanke + (aktiivinen) keskustelulista: http://bibframe.org/ http://listserv.loc.gov/listarch/bibframe.html Esimerkkejä BIBFRAME-tietueista ja konversioohjelma: http://bibframe.org/demos/ http://bibframe.org/tools/ Uuden sukupolven kirjastojärjestelmät: http://dx.doi.org/10.3789/isqv24n4.2012